Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kuvahaun tulos haulle isä camillo

AURINKO NOUSEE IDÄSTÄ-PAX ROMANA-SUURET LINNAT VOIVAT KAATUA UNELMAT RAUETA TYHJIIN TAIVAAT KATOAVAT KUIN VAATE JA NE KÄÄRITÄÄN KOKOON MUTTA EI KOSKAAN SE HUONE JONKA HERRA RAKENTAA-LUTERILAIS-KATOLINEN VARHAISHERÄNNÄISYYS!

ISÄ CAMILLON SEURAKUNTA-RISTI YKSIN, YKSIN RISTI-ÄLÄ MYY SILLIPURKISTA SIELUASI - AUTUUDEN KAUPPA RAHATTA JA HINNATTA YKSIN ARMOSTA!

AD WER VEREDIN 3

PAX ROMANA-KIRKON JATKOAIKA- AJATUKSENA KIRKON KATOLINEN UNIVERSAALINEN PIETISMI-KEISARINNAN PALUU-KRISTILLINEN ANTIKRISTUS-TE OLETTE VAIHTANEET RISTIN KAIKKEEN MUUHUN USKONTOON JA ELÄMÄÄN LIIAN KALLISTA VUOHIEN HUVITUSTA- VAIKKA JUUTALAISUUS USKONTONA JA MYÖS KAIKKI MUU SEN KALTAINEN USKONTO ON VIHOLLISUUTTA EVANKELIUMIA VASTAAN JA KAUTTAALTAAN EVANKELIUMIN VASTAINEN USKONTO JA KAUTTA LINJAN EVANKELIUMIN VIHOLLINEN, EI KOLMATTA HOLOKAUSTIA-KRISTIKUNNAN HISTORIAN ANTISEMITISMI ON TEHNYT ERIKOISEN SUURTA HALLAA IHMISTEN USKOLLE JUMALAN SANAN ARVOVALTAAN JA KIRKON MERKITYKSEEN EVAKELIUMIN PALVELIJANA!

Kuvahaun tulos haulle KATARIINA II SUURI

REFORMOIDUN LUTERILAIS-KATOLISEN RITARIKUNNAN YLIN KEISARILLINEN SUOJELIJAPYHÄ-JUMALAN VITSA JA AATELISTON SEKÄ SÄÄDYN NÖYRYYTÄJÄ-KATARIINA II SUURI-OIKEAUSKOINEN KEISARINNA-PROFETIA - MINÄ ASTUN SEITSEMÄN KERTAA SUUREMMALLA VALLALLA JA VOIMALLA SEKÄ LOISTOLLA MAAILMAN KARTALLE VITSAKSI JUMALALTA-SEITSEMÄN KERTAA SUURMEPI, VÄKEVÄMPI JA ETEVÄMPI HALLITSIJAN RISTIN KÄDESSÄÄN KUIN GRIGORI RASPUTIINILLA OLI JA JUMALA MUISTAA ENSIRAKKAUTENSA NIMESSÄ JEHOVAH JA SUURI HALLITSIJA JULISTAA-PYHÄ OIKEAUSKOINEN ORTODOKSINEN KIRKKO EI OLE KOSKAAN TUNNUSTANUT MUUTA NIMEÄ NIIN TOTTA KUIN MARIALLA JA JOOSEFILLA OLI YHTEISIÄ LAPSIA JA JEESUS MESSIAALLA SISARUSPUOLIA JA PIETARILLA JA HERRAN VELJILLÄ VAIMOT MUKANAAN!

 

 

 

 

ON SANOTTU! EI HURSKAS PELASTU HÄNEN HURSKAUTENSA KAUTTA, EI VIISAS HÄNEN VIISAUTENSA KAUTTA, EI HYVÄ HÄNEN HYVYYTENSÄ KAUTTA, MUTTA VÄÄRÄN HÄN PELASTAA HÄNEN VÄÄRYYTENSÄ KAUTTA, ERÄMAA ISÄT OVAT OPETTANEET ELLET TAHDO OLLA SYNTINEN JA TEHDÄ SITÄ MITÄ YKSIN RISTI SAATTAA TEKEMÄÄN VAAN TAHDOT OLLA HURSKAS ET PÄÄSE TAIVAASEEN VAAN OLET TEHNYT SIELUNKAUPAT VASTOIN KRISTUSTA PERKELEEN KANSSA ja UHRI ON LAKANNUT, HYVÄ SIELU, OLE SYNTINEN JA SEURAA RISTIÄ NIIN KRISTUS PURKAA NUO KAUPAT JA HYVÄKSY SE JUMALAN TAHTONA MIHIN IKINÄ TUO RISTI SINUT SAATTAAKAAN! KATSO! TÄMÄ ON RISTITIE!  Me saavutimme kaiken pyhyyden, hurskauden ja täyden himottomuuden mutta menetimme ristin ja sielumme, vain portto Raahab pelastui, kunnes Jumala lähetti suuren profeettansa Rasputinin joka ei voittanut himojaan,eikä naisten viettelystä, hän kukisti ylpeytemme ja antikristuksen sieluistamme niin meidät tehtiin jälleen syntisiksi ja me palasimme takaisin Ortodoksiseen Kirkkoon Jumala osoitti meille armonsa, antoi sielumme takaisin, samoin Ristin! Niin me opimme tuntemaan ettei Kristus asu muissa kuin syntisissa sillä meille oli opetteu ettei Kristus asu syntiä tekevissä vaan ainoastaan syntinsä tuntevissa ihmisissä, mutta me saimme karvaasti kokea synnintekemisen kautta että Kristus asuu myös syntiä tekevissä ihmisissä. niin meille veljien kesken tuli se vakaumus että joka tätä ei tunnusta sitä ei tunnusteta ja yhteiseksi tunnussanaksi tuli Ad Wer Veredin! Niin me vihdoin rohkenimme jättäytyä myös kaikessa pimeydessä ja kaiken synnin keskellä yksin Ristin varaan, tämä uskollinen Ortodoksinen risti oli seurannut myös Katariina II Suurta kaikessa mihin tuo ristinkohtalo hänet ikinä oli saattanut sama risti seurasi kaikkialle myös Rasputiiniä tämän tähden he ovat olleet oikeita pyhiä!

 

REFORMOIDUN LUTERILAIS-

KATOLISEN RITARIKUNNAN KIRKOLLINEN YHTEYS-REFORMOIDUN LUTERILAIS-KATOLISEN RITARIKUNNAN SUOMEN REFORMOITU LUTERILAIS-KATOLINEN UUS-EKUMEENINEN APOSTOLAATTIKONGKREGAATIO-Pääpiirteitä yhteydestä ritarikunnan kongkregaatiossa-kongkregaatio ei ole kuitenkaan seurakunnallinen erillistymä kirkossa vaan ritarikunnan apostolaatti eli tehtäväkenttä-UUS-EKUMEENISEN KONGKREGAATION PUHEENJOHTAJAPRIIMUS VOI OLLA ROOMALAIS-KATOLINEN, VANHA-KATOLINEN ORIENTAALI, ARMENIALAINEN, ORTODOKSINEN, REFORMOITU, LUTERILAINEN TAI JOKIN MUU!

Kuvahaun tulos haulle nunna

 

 

Joku kysyy mikä on raamatun, evankeliumin mukaisen tradition ja Kirkon oppi Luther vastaa että koko oppi on sanottu seuraavasti ja siihen täytyy perustua kaiken kristikunnan ja kirkon opin eikä se saa miltään osin olla sen vastainen:

PAX ROMANA JULISTUS-Schmalkaldenin opinkohdat

Ensimmäinen osa: Jumalan majesteettia koskevat yleiset opinkohdat

  1. Isä, Poika ja Pyhä Henki, kolme eri persoonaa mutta yhtä ainoaa jumalallista olemusta ja luontoa, ovat yksi ainoa Jumala, joka on luonut taivaan ja maan.
  2. Isä ei ole syntynyt kenestäkään, Poika on syntynyt Isästä, Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta.
  3. Ei Isä eikä Pyhä Henki vaan ainoastaan Poika on tullut ihmiseksi.
  4. Poika on tullut ihmiseksi siten, että hän ilman miehen myötävaikutusta sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi puhtaasta, pyhästä neitsyestä, Mariasta. Sitten hän kärsi ja kuoli, hänet haudattiin, hän meni helvettiin, nousi kuolleista, astui ylös taivaaseen, istuu Jumalan oikealla puolella ja on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, niin kuin apostolinen ja Athanasioksen uskontunnustus sekä yleisesti käytetty lasten katekismus opettavat.

Näitä opinkohdista ei ole kiistaa eikä riitaa, molemmin puolin me tunnustaudumme niihin. Siksi niitä ei nyt ole tarpeen käsitellä laajemmin.

Toinen osa: Jeesuksen Kristuksen virka ja tehtävä: meidän lunastuksemme

Ensimmäinen eli pääopinkohta

Jeesus Kristus, meidän Jumalamme ja Herramme, on "kuollut meidän syntimme tähden ja noussut kuolleista meidän vanhurskautemme tähden" (Room. 4:25). Hän yksin on "Jumalan Karitsa, joka kantaa maailman synnin" (Joh. 1:29). "Jumala on pannut kaikkien meidän syntimme hänen kannettavikseen" (Jes. 53:6). "Kaikki he ovat syntisiä, mutta tulevat ilman omaa ansiota vanhurskaiksi hänen armostaan, kun Jeesus Kristus on heidät verellään lunastanut" (Room. 3:23-25).

Tämä on otettava uskoen vastaan, mikään teko, laki tai ansio ei tee siitä osalliseksi. Siksi on selvää ja varmaa, että yksin tämä usko tekee meistä vanhurskaita, niin kuin pyhä Paavali sanoo (Room. 3:28): "Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja." "Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen." (Room. 3:26)

Tästä opinkohdasta ei voi yhtään väistyä tai antaa periksi, vaikka taivas, maa ja kaikki muu katoavainen sortuisivat. Sillä "ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman", sanoo pyhä Pietari (Ap.t. 4:12). "Ja hänen haavainsa kautta me olemme parannetut" (Jes. 53:5). Tähän opinkohtaan perustuu koko oppimme ja elämämme.... ...Tästä meidän siis on oltava täysin varmoja, ilman mitään epäilystä. Muutoin on kaikki menetetty  ja kaikki vastustajamme ovat oikeassa ja voittavat meidät.

ME TUNNUSTAMME ROOMAYHTEYDEKSI KUITENKIN SEN ETTÄ EVANKELIUMIN JA SEN YLEISEN KATOLISEN KIRKON SYVEMPI MERKITYS LÖYTYY OBJEKTIIVISEN SANAN, KASTEEN JA YHTEISEN EUKARISTIAN JA KIRKON YHTEISEN PYHÄN HENGEN VIRAN SEKÄ KIRKON LÄSNÄOLEVAN MYSTISEN SALAISUUDEN KAUTTA! TÄMÄ KIRKON YLEINEN EUKARISTIAN YHTEYS VOI TAPAHTUA EVANKELIUMIN MUKAISESSA YHTEISESSÄ MESSU-UHRISSA JOSSA PÄÄKATOLINEN KIRKKO ON ROOMALAIS-KATOLINEN KIRKKO JOSSA YHTEYDEN SALAISUUDESSA EUKARISTIAN JA KIRKON LAHJAT VOIVAT TODISTAA YHTEISEN KATOLISEN JA YLEISEN KIRKON LAHKOUTUMISEN VOITETUKSI! ME TUNNUSTAMME ETTÄ TÄMÄ ON OLLUT VANHAN ISIEN ROOMAN TARKOITUS SEN ROOMA JOKA USKOI SAMALLA TAVALLA JOHON MYÖS LUTHER VETOSI JA TOTESI ETTEI KIRKON OPPI VOI PERUSTUA MUUHUN KUIN JUMALAN SANAAN JA SEN EVANKELIUMIN MUKAISEEN TRADITIOON JA SILTÄ POHJALTA ESITTI ROOMALLE MM. AUGSBURGIN TUNNUSTUKSEN!NIINPÄ KUN TÄNÄÄN KÄYMME ROOMAKESKUSTELUA KIRKON YHTEYDESTÄ EMME VOI OLLA HUOMIOIMATTA LUTHERIN KOKEMUSTA JA OPETUSTA SIITÄ MITÄ JO ISIEN ROOMA ON OPETTANUT JA MILLÄ LUTHER PERUSTELI SEN, ETTÄ HÄNEN OPPINSA ON OIKEA EVANKELINEN KATOLISUUDEN KÄSITYS KIRKON OPISTA. NIINPÄ EVANKELINEN KÄSITKSEMME EI OLE JOKIN VÄLIVAIHE ROOMAYHTEYTEEN VAAN SIINÄ ON KOKO USKOMME, OPPIMME JA TUNNUSTUKSEMME PERUSTA JONKA PERUSTEELLA ETSIMME KIRKON YKSIMIELISYYTTÄ SEN TUTKINNON EDESSÄ JOSSA MYÖS AIKANAAN LUTHER SEISOI JA KUN HÄN ESITTI AUGSBURGIN TUNNUSTUKSEN ROOMALLE, ROOMAN OPPINEET JOUTUIVAT SANOMAAN, TÄSSÄ EI OLE VANHAN KIRKON VASTAISTA  OPETUSTA. NIIN ME KUITENKIN OPETAMME USKOMME JA TUNNUSTAMME ETTEI MYÖSKÄÄN PROTESTANTTISUUS VOI OLLA OIKEA ELLEI SE PERUSTU KOKONAAN TUOHON LUTHERINKIN ESITTÄMÄÄN PÄÄOPIN KOHTAAN JA ETTEI PYHÄSSÄ KIRKOSSA VOIDA ESITTÄÄ MITÄÄN PROTETSIA ILMAN ETTÄ SE SIIHEN PERUSTUISI SILLÄ SE ON AINOA APOSTOLINEN PERUSTUS, JOHON ON PERUSTUTTAVA KOKO APOSTOLISEN KIRKON OPPI, KAIKILTA OSIN! NIINPÄ YKSIKÄÄN PAAVI JOKA EI TÄTÄ TUNNUSTA EI MYÖSKÄÄN VOI OLLA ALKUPERÄISEN ROOMAN PAAVI! NIINPÄ TUO APOSTOLINEN ALKUPERÄINEN PERUSTUS ON SELLAINEN PAASI ETTEI PETO PYSTY SITÄ KAATAMAAN, MUTTA JOS SE OTETAAN POIS, KIRKKO ANTIKRISTILLISTYY JA PETO TULEE SISÄLLE KIRKKOON JA ISTUU KORKEIMMALLE PAIKALLE. MUTTA PAAVI JOKA TÄMÄN TUNNUSTAA JA YMMÄRTÄÄ ETTEI ROOMAKAAN VOI OLLA MILLÄÄN MUULLA KANNALLA JA PERUSTUKSELLA ON OIKEA VANHAN ROOMAN PAAVI JA OIKEA VASTAPAAVI! JA ELLEI TÄMÄ OLISI PERUSLÄHTÖKOHTA KOKO VANHALLE ROOMALLE VIELÄPÄ KOKO KRISTIKUNNALLE, EI ENSIMMÄISTÄKÄÄN HARHAA VOITAISI KIRKOSSA JA KOKO KRISTIKUNNASSA TORJUA OIKEIN! TÄLLÄ PERUSTEEA ME TODELLISELTA ROOMAYKSEYDELTÄ EDELLYTÄMME SITÄ ETTÄ ROOMA SELVITTÄÄ JA HYLKÄÄ KAIKKI TÄMÄN ALKUPERÄISEN APOSTOLISEN PERUSTUKSEN VASTAISET OPIT JA KÄSITYKSET VANHAN ROOMAN JA PAAVINKIN VIRAN VASTAISENA TODELLISEN KRISTIKUNNAN YKSEYDEN SYNTYMISEKSI APOSTOLISESSA, YLEISESSÄ JA KATOLISESSA KIRKOSSA. TÄLTÄ POHJALTA ME TUNNUSTAMME KRISTIKUNNAN ALKUPERÄISEN JA EVANKELIUMIN MUKAISEN KIRKON TRADITION MERKITYKSEN KIRKOLLE USKOSSA, OPISSA JA KIRKON ELÄMÄSSÄ! NIINPÄ JOS TÄMÄ PERUSLÄHTÄKOHTA EI OLE KIRKOSSA RYHDISSAAN, EI MIKÄÄN SYNTI EIKÄ HARHA EIKÄ KILVOITUS OLE VOITETTAVISSA EIKÄ MIKÄÄN  LUOSTARIELÄMÄ VOI IHMISTÄ SIINÄ AUTTAA VAAN AIVAN KAIKEN TÄYTYY TYYSTIN SORTUA! NIINPÄ JOS YLEENSÄ PUHUMME KIRKON YHTEYDESTÄ MESSU-UHRI AJATUKSEN JA EHTOOLLISKÄSITYKSEN YMPÄRILLÄ TÄYTYY SENKIN TYYSTIN PERUSTUA TUOHON PÄÄUSKONKOHTAAN EVANKELIUMIN MUKAISESTI! NIINPÄ ON MYÖS VARMASTI TOTTA ETTÄ TUO EVANKELINEN KIRKON PERUSTA ON KAIKEN APOSTOLAATIN ELI KIRKON TEHTÄVÄKENTÄN AINOA PERUSTA JA SYNTYMISEN SYY JA VOIMA ELLEI NÄIN OLE EI MIKÄÄN APOSTOLAATTI KIRKOSSA OLE OIKEA JA EVANKELIUMIN MUKAINEN.NIINPÄ JOS KIRKOSSA KÄYTETÄÄN LUORATIKÄSITTEISTÄ APOSTOLAATTIA ELÄMÄN TEHTÄVÄKENTTÄNÄ JA KILVOITUSMUOTONA KAIKEN TÄYTYY PERUSTUA TUOHON KESKEISEEN LÄHTÖKOHTAAN! KIRKKO ON KUITENKIN ROHJENNUT VÄITTÄÄ ETTEI KAIKKI KIRKON PYHÄT OLE PELASTUNEET TUON OPIN KOHDAN PERUSTEELLA MUTTA LUTHER OLI SELVILLÄ SIITÄ VARSIN HYVIN ETTEI KIRKOSSA VOI OLLA ENSIMMÄISTÄKÄÄN PYHÄÄ ILMAN TUOTA OPINKOHTAA SEN KESKISESSÄ PELASTUKSEN MERKITYKSESSÄ JA EIPÄ EDES NEITSYT MARIAKAAN VOISI MUUTA TIETÄ OLLA KIRKON PYHÄ, NIINPÄ KRISTILLISTÄ PYHÄÄ EI OLE OLEMASSAKAAN TUON PÄÄOPINKOHDAN ULKOPUOLELLA! NIINPÄ KIRKKO ON HISTORIAN SAATOSSA ALKANUT LAATIA PYHÄIN KALENTERIA JOKA KIELTÄÄ KOKO KRISTINUSKON JA SEN AINOAN TIEN JOSSA TULLAAN KRISTILLISEKSI PYHÄKSI! NIIINPÄ MYÖS LUTERILAISUUS ILMAN TÄTÄ PERUSTAA JA SEN MERKITYSTÄ KIRKOLLE ON LÄHESTYNYT ROOMAA LÖYTÄÄKSEEN KIRKON YKSEYDEN PAAVIN VIRAN YHTEYDESSÄ! MUTTA SIKÄLI KUIN ROOMA OPETTAA NIIN KUIN TUNNUSTAA ON HELPPOKIN TODETA ETTEI TÄMÄN PÄIVÄN ROOMA OLE TÄLLÄ PERUSTUKSELLA! LUTHER ON SANONUT ETTÄ SE JOKA HYÖKKÄÄ TÄTÄ APOSTOLISEN JA YLEISEN KATOLISEN KIRKON PERUSTAA VASTAAN ON VARMASTI ANTIKRISTUS JA PERKELE, PYHÄ PAAVALI ON PUOLESTAAN SANONUT, JOKA EI TÄTÄ TUNNUSTA SITÄ EI TUNNUSTETA! NIINPÄ PAAVIN EREHTYMÄTTÖMYYSLAUSUNTO KIRKON TÄRKEISTÄ JA ENSISIJAISISTA ASIOISTA EDELLYTTÄÄ TÄTÄ TUNNUSTUSTA JA KIRKOLLISKOKOUKSET EREHTYVÄT JOS NE EI TÄTÄ TUNNUSTA! KUN SITTEN ON KYSYMYS SIITÄ KUINKA SAAVUTAMME HALULLISEN TAHDON JA MIELEN JUMALAN LAIN VAATEITTEN EDESSÄ KILVOITUKSESSAMME JA LIHAN KUOLETUKSEN VOIMAN PYHÄ PAAVALI MYÖS VYÖRYTTÄÄ KAIKEN OPETUKSEN AINOASTAAN TÄLTÄ PERUSTALTA NIINPÄ EI MYÖSKÄÄN YKSIKÄÄN KATOLINEN PYHÄ, JOKA ON LÖYTÄNYT EVANKELIUMIN OLE SITÄ VOINUT SIVUUTTAA VAAN TÄMÄ PYHÄN PAAVALIN OPPI ON ANTANUT HEILLE VOIMAN JA PYHITYKSEN.

Kuvahaun tulos haulle SAVONAROLA

PROFETIA HIERONYMYS!

JOS ROOMA EI OTA TODESTA PAX ROMANA JULISTUSTA ROOMAAN SAAPUU KATARIINA 2 SUUREN KALTAINEN TURMIOLLINEN SUURI VAIKUTTAJA JUMALAN RANGAISTUKSENA JA TODISTAA ROOMALLE ETTEI MIKÄÄN VOI KESTÄÄ ILMAN TUOTA PYHÄN KATOLISEN JA YLEISEN KIRKON PERUSTAA SEN MERKITYSTÄ KOKO KIRKON OPILLE, USKOLLE JA ELÄMÄLLE JA HÄN TURMELEE ROOMAN SUURESTI PAHEMMIN KUIN KESKIAIKA MUTTA JOS SIITÄKÄÄN EI TULE MITÄÄN PÄTSI ON JO KUUMENNETTU SEITSENKERTAISEKSI, SILLÄ JUMALA EI KATSO HENKIÖÖN -MINUN JUMALANI JEHOVAH ON KIIVASLUONTOINEN  JUMALA!

Kuvahaun tulos haulle KATARIINA SUURI

Katariina II Suuri - (1729 - 1796) - Venäjän keisarinna 1762 - 1796

Katariina II Suuri oli syntyjään saksalainen, ruhtinaskunnan prinsessa. Hän syntyi Pommerissa Anhalt-Zerbstin ruhtinas Christian Augustin ja ruhtinatar Johanna Elisabethin tyttärenä, saaden kasteessa nimekseen Sofia (Sophie) Auguste Friedrike.

Noihin aikoihin Euroopan hoveissa haettiin jälkikasvulle puolisot toisista Euroopan hoveista. Niinpä kävikin erilaisten vaiheiden jälkeen sitten niin, että Venäjän keisarinna Elisabet (1709 - 1762) valitsi Sofian seuraajansa, sisarenpoikansa Pietari III:n (1728 - 1762) puolisoksi. Sofia siirtyi Venäjälle 1744 ja sai ortodoksiseksi nimekseen Katariina Aleksejevna. Seuraavana vuonna hän solmi avioliiton Pietarin kanssa. Avioliittoon mennnessään morsian oli 14-vuotias, eikä 16-vuotias sulhanenkaan ollut iällä pilattu.

Katariina II Suuri oli Venäjän keisarinna vuosina 1762 - 1796. Keisarinna tästä "portosta ja kyltymättömästä nymfomaanista" tuli 33-vuotiaana siten, että hän peri, tai itse asiassa anasti viran edelliseltä keisarilta, vähämieliseltä ja nuhjakkeelta mieheltään Pietari III:lta, joka kuolla kupsahti hämärissä olosuhteissa. Pietari III ehti olla keisarina vain muutaman kuukauden ajan.

Ennen Pietari III:n kuolemaa Katariina oli järjestänyt vuonna 1762 rakastajansa Grigori Orlovin ja tämän johtamien kaartin upseereiden avulla vallankaappauksen. Pietari III vangittiin ja pianpas mies jo kuolikin. Miehen kuoleman syyksi ilmoitettiin "yllättävä ähkykohtaus". Kukaan ajan Euroopassa ei uskonut tällaiseen selitykseen. Uskottavimpana pidettiin sitä selitystä, että Katariina oli Grigori Orlovin avulla toimittanut miehensä pois päiviltä ja tieltä.

Siltikin, Katariinan nousu puolisonsa Pietari III:n varjosta Venäjän pitkäaikaiseksi hallitsijaksi kaartinupseerien tuella oli suoranainen ihme. Se ei olisi onnistunut ilman säkenöivää älykkyyttä, viehätysvoimaa ja diplomaatin taitoja.

Suuri taiteen ja kulttuurin rakastaja

Vaikka saksalaissyntyisen Katariinan keisarinnaksi tulo tapahtui näin ikävissä olosuhteissa, hän ei piitannut vähääkään ortodoksisen Venäjän nurinasta eikä Euroopan hovien paheksunnasta. Katariina jatkoi Pietari I:n alullepanemaa alueellista laajentamista ja maansa länsimaistamista. Kaapattuaan vallan epäsuositulta puolisoltaan Pietari III:lta Katariina teki Pietarista Pariisin kilpailijan kulttuurielämän keskuksena, tuki italialaista oopperaa, maalaustaidetta, kuvanveistoa ja arkkitehtuuria.

Suuri valistusaatteen ihailija, kirjeiden kirjoittaja - ja maaorjuuden kannattaja

Katariina teki maassaan tunnetuksi ranskalaisen etiketin ja suosi ranskalaista kirjallisuutta ja valistusfilosofiaa, sekä ranskan kieltäkin yli kaiken. Hän käytti lopulta vain ranskaa kirjeenvaihdossaankin ja pakotti hoviväkensäkin opiskelemaan ranskaa. Ranskasta maana hän ei silti laisinkaan pitänyt.

Katariinalla ei ollut valtaan tullessaan minkäänlaista hallinnollista kokemusta eikä koulutusta. Katariina oli kuitenkin suuresti kiinnostunut valistusajan ajattelijoiden, kuten Montesquieun ja Voltairen kirjoituksista. Katariina jopa tuki taloudellisesti Voltairea, jonka ajatukset valistuneesta itsevaltiudesta miellyttivät häntä. Laajasti sivistynyt, sujuvasanainen ja henkevä keisarinna hurmasi kirjeillään pariisilaiset valistusajan filosofit ja sai Euroopan tieteen ja taiteen tekijät kiinnostumaan takapajuisena pidetystä Venäjästä.

Katariina oli kirjeenvaihdossa oman aikansa kulttuurin suurmiesten, kuten Voltairen ja ranskalaisten ensyklopedistien kanssa. Hän kannatti Montesquieun ja Beccarian ehdottamia yhteiskunnallisia uudistuksia. Toisaalta hän ei edes pyrkinyt poistamaan maaorjuutta, vaan lisäsi aatelissäädyn valtaa ja yritti ehkäistä Ranskan vallankumouksen aatteiden leviämisen Venäjälle. Tässä suhteessa Katariina II:ssa yhdistyivät itsevaltias ja valistunut idealisti, joka uudisti valtakuntaansa, mutta vain Venäjän poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten realiteettien rajoissa.

Katariina siis ihaili ajatusten tasolla valistuneisuutta, mutta käytännössä hänen toimensa olivat ihan muuta. Antamalla aatelissäädylle laajan autonomian hän itseasiassa teki maaorjuuden lakkauttamisen mahdottomaksi. Tästä oli seurauksena lukuisia kapinoita. Kapinat saavuttivat huippunsa vuonna 1773 Koillis-Venäjällä puhjenneessa kapinassa, jota johti Donin kasakka Jemeijan Ivanovits Pugatsev. Verinen kapina tukahdutettiin lopullisesti vasta kaksi vuotta myöhemmin.

Katariina Suuri sai silti aikaan Venäjällä myös sosiaalisia uudistuksia. Hän mm. paransi naisten mahdollisuuksia saada koulutusta.

Sotarintamien menestykset

Pietari suuren ajoista alkaen Venäjä oli laajentunut länteen päin, ja sen merkitys valtiona oli lisääntynyt. Sotarintamilla Katariinakin koki suurta menestystä. Erinomaisten sotapäälliköidensä, joihin kuuluivat mm. Suvorov sekä Potemkin, avulla hänen joukkonsa valloittivat suuren osan Puolaa vuonna 1772 ja sen jälkeen, sekä anastivat Krimin Turkilta. Venäjä sai näissä Turkin sodissa haltuunsa suuren osan Mustanmeren pohjoista rannikkoa sekä oikeuden vapaaseen laivaliikenteeseen Mustallamerellä.

Sotamarsalkka Grigori Aleksandrovits Potemkin

Sotamarsalkka Grigori Aleksandrovits Potemkin (Potjomkin) (1739 - 1791) oli Katariinan tärkeä tukija, neuvonantaja, sotapäällikkö ja rakastaja. Potemkinilla oli huomattava poliittinen merkitys. Hän teki paljon turkkilaisilta vallattujen alueiden puolustamiseksi ja asuttamiseksi.

Erityisesti hänen nimensä on painunut jälkipolvien mieleen "Potemkinin kulisseista". Suurennellakseen saavutuksiaan, hän rakennutti Katariinan Etelä-Venäjälle vuonna 1787 suuntautuneen matkan reitille valekyliä, joiden taloissa oli vain takaa tuettu julkisivu.

Osoituksena siitä, että kaikki historia lopulta kirjoitetaan uudelleen, on se, että eipäs Potemkin mitään kulisseja koskaan rakennellutkaan. Se on ollut alkujaan vain kateellisten panettelua. Tosi asiassa hän rakennutti hallintoalueelleen useita kaupunkeja.

Venäjän huomattavimpia hallitsijoita

Katariina II Suuri on ollut Venäjän historiassa maan suurimpia hallitsijoita. Hänellä oli ilmiömäinen työkyky. Politiikan, sodankäynnin ja hovielämän ohella hänellä riitti suunnattomasti tarmoa ja aikaa kulttuurielämän harrastuksiin - ja rakkausakteihin.

"Katariina nousi kuudelta aamulla, hieroi heti kasvojaan jäällä ja joi viisi kupillista mustaa, kuumaa kahvia. Tämän jälkeen hän useinkin työskenteli kymmenkunta tuntia päivässä. Yöt hän piehtaroi vuoteessaan kaartinupseereiden kanssa."

Katariina Suuri Suomen suunnalla

Katariina II kävi Suomessa, Viipurin kuvernementissa, joka kuului tuolloin Venäjään, jo vuonna 1772. Hän teki tuolloin viisipäiväisen matkan Imatralle, koska halusi tutustua henkilökohtaisesti Imatran luonnonnähtävyyksiin.

Katariina ja Kustaa III kävivät neuvotteluja silloin Venäjälle kuuluneessa Haminan rajakaupungissa kesä-heinäkuun vaihteessa 1783. Neuvottelut epäonnistuivat, kun keisarinna ei yhtynyt kuninkaan tanskalaisvastaisiin suunnitelmiin ja välien kylmeneminen johti lopulta Ruotsin hyökkäyssotaan.

Venäjän ollessa Turkin sodassa, aloitti Ruotsin kuningas Kustaa III (1746 - 1792) Venäjää vastaan sodan (1788 - 1790), joka ei kuitenkaan aiheuttanut rajanmuutoksia. Sodan aikana Katariinalla oli yhteyksiä Ruotsin Suomen-politiikkaan tyytymättömiin ns. Anjalan miehiin, joiden aatteellinen isä Yrjö Maunu Sprengtporten oli siirtynyt Katariinan hoviin.

Hellä ihminen - vaikkakin vallananastaja, murhaaja ja portto

Vaikka Katariinaa jo keisarillisen virkakautensa alusta alkaen, kun hän 33-vuotiaana otti keisarinnan viran vastaan, pidettiin ainakin panettelijoiden joukossa vallananastajana, murhaajana ja porttona, niin hän itse kirjoitti muistelmissaan näin:

"Olin hyvin hellä, ja minulle oli lahjoitettu hyvin miellyttävä olemus. Kaikki mieltyivät minuun ensi silmäyksellä, eikä minun tarvinnut itse tehdä sen hyväksi yhtään mitään."

Kaikki aikalaiset eivät suinkaan jakaneet Katariinan omaa käsitystä itsestään. Hänen ranskalainen sihteerinsä Favier kuvaili keisarinnaa näin:

"Hän on pikemmin kaunis kuin ruma, mutta ei herätä mitään rajuja tunteita. Hänen vartalonsa on pitkä ja solakka, mutta ei notkea; hänellä on ylväs ryhti, teennäinen ja hieman kankea kävelytapa, kapea yläruumis, pitkät kasvot, erityisesti pitkä leuka, ainainen hymy huulillaan, voimakas suu ja hieman kyömy nenä, pienet silmät, miellyttävä ilme ja rokonarpiset kasvot."

Kuvahaun tulos haulle KARHU

IDÄN KARHU!

 

 

Kuvahaun tulos haulle pyhä Augustinus

777 XP -LUTERILAIS-KATOLINEN ELÄMÄMME RISTINSAATTO ON LÄHTENYT MATKALLE!

Niin Jumalalla on nämä kaksi regimenttiä yhteiskunnallinen ja Kirkollinen, yhteiskunnallinen on oikeamielisiä vanhurskaita ja kunnon ihmisiä varten, kirkollinen syntisiä, vääriä ja huonoja sekä kelvottomia ihmisiä varten, toinen pyhiä varten toinen syntisiä varten me saamme synnit anteeksi ei sen tähden että olisimme otollisia vaan sen tähden ettemme ole emme sen tähden että voittaisimme synnin vaan sen tähden ettemme voi voittaa! Mutta Jumalan edessä on vain nämä kaksi jumalatonta, Musta ja Valkoinen jotka Jumala vanhurskauttaa yksin uskon kautta! Kastettujen suurin uhka on se, etteivät he välitä syntisten Kirkosta vaan koettavat tulla toimeen yhteiskunnallisella vanhurskaudella.

 

TUNNUSTAMME SEN PYHÄn KOLMINAISUUDEN NIkEAN TUNNUSTUKSEN MUKAAN, ETTÄ HENKI LÄHTEE ISÄSTÄ JA ETTÄ NEITSYT MARIALLA TÄYTYI OLLA JEESUKSEN LISÄKSI MUITAKIN LAPSIA JOISTA JAAKOBIA SANOTAAN HERRAN VELJEKSI SAMOIN SEN PYHÄN APOSTOLISEN SÄÄDYN ETTÄ PIETARILLA JA HERRAN VELJILLÄ OLI VAIMOT JA LAPSIA JA MYÖS OSALLA APOSTOLEISTA!

Kuvahaun tulos haulle Kaste

Minä Kastan sinut Santra Manta Johanna Maria Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen!

Kuvahaun tulos haulle KRISTUS

JEESUS MESSIAS HERRAN KÄRSIVÄ PALVELIJA! RAKASTAVA ISÄNI JOSPA RIISUISIT TÄMÄN KANSAN JA SEN KOKO KIRKON KAIKESTA MUUSTA JA JÄTTÄISIT VAIN MINUN RISTINI JÄLJELLE!

Iankaikkisella Rakkaudellani Minä Olen sinua rakastanut ja iankaikkisella armollani puoleeni vetänYt ja iankaikkisella unhoituksellani kaikki sinun syntisi unhoittanut!

Niin ei nyt lapsen kasteen jälkeen Isän Armo, ikuinen Rakkaus, usko, toivo ja rakkaus saata lopullisesti ja iankaikkisesti raueta tyhjiin vaan ne seuraavat välttämättömyyden pakosta lapsen kastettua ja niin tähän liittyy se vääjäämätön todistus että kaste on yhtä kuin usko siinä mielessä että jokaista kastettua seuraa myös lopulta ennalleen asettaminen eli subjektiivinen seuraanto tämän päämäärän asiaintilan ja ennalleenasettamisen Jumalan on merkinnyt jokaisen kastetun kastehetkellä Teurastetun Karitsan Elämän Kirjaan ja tämä jumaluusopillinen raamatun todistus on että vaikka Jumala vihassaan uhkaa heittää helvettiin jokaisen jumalattoman hän on lopulta jäävi rankaisemaan ikuisella kadotuksella! Kasteessa on siis itsessään tämä voima se ei salli olla lopullisesti sielun surmassa ja kuolemassa vaikka itsepintaisesti siihen pyrkisimme ja niin tahtoisimme näin on siis tehnyt tällaisen liiton Jumala kasteessa että joskus jokainen kastettu on ennallalleen asetettuna kasteen laivassa ja tämä voima välttämättömyyden pakosta tulee ilmi, tämä on se predestinaatio joka on olemassa vaikka Jumalalla on toinenkin jossa hän ei ikään kuin kuitenkaan sallikaan tuon ensimmäisen toteutua kaikkien kastettujen kohdalla! Me emme siis voi tulla täydelliseksi Kirkkona ennen kuin tämä kaikki on täysin täytetty ja sovitettu ja lunastettu ja pantu voimaan kaikkien kastettujen puolesta, eikä kirkko voi koskaan ennen täydelliseksi tulla ja päästä täydellisyyteen ilman sitä, Kirkon täyttymys toteutuu armon aikakauden lopussa, tähän Kristus sitten asettaa Kirkon vastuun ja koko Kirkon tehtävät kastettujen parissa siksi Katolinen Kirkko edellyttää ja pitää Kirkon vastuuna välttämätöntä ja pysyvää tasausta kaikkien kastettujen parissa ja yhteydessä siinä mitä ja mitä varten Kirkko on ja mitä se omistaa! Me moitimme Luterilaisuutta siitä separatismista että Luther on ollut haluton pelaamaan tätä peliä kaikkien kastettujen hyväksi kirkon armontalouden hoidossa ja sen liikkeet ovat luopuneet separatismiin Katolisesta sakramenttilähtökohhdasta ja tämä on nostanut Luterilaisuuteen ja protestanttisuuteen harhaoppisen Paavalin syytämme tässä Luterilaista Kirkkoa myös säätyläsiturmeluksesta ja kirkon sisäisestä säädyttämisestä kastetun kansan kustannuksella ja tasauksen ylimielisestä halveksunnasta! Hes 34. Tältä perustalta julistamme sen todistuksen ja tunnustuksen Paavin virasta että Jumala on valmis huolehtimaan siitä että Roomassa Pysyy kristillisen Kirkon ja koko kristikunnan Ylin Istuin, jos se on sen Arvoinen! Luterilaisen Kirkon homo ja lesbiaanivihkimyksistä syytämme arkkipiispaa takaisin alkeisvoimien orjuuteen palaamisesta ja Kristuksen opin alkeisiin kaatumisesta luterilaisesta kastamisesta sanomme ettei sillä ei tarkoiteta oikeaa Kolminaisuutta opillisessa yksimielisyydessä eikä sitä Katolista uskoa jota olemme tunnustaneet kasteen merkityksessä, tunnustamme kuitenkin että lapsi saa kristillisen kasteen myös luterilaisessa kirkossa! Moitimme luterilaista uskonpuhdistusta siitä että se aloitti protestanttisen uskonpuhdistuksen tämän Katolisen keskeisen periaatteen kaatamisesta jonka olemme tuoneet julki tässä kirjassa! Seurakunta viroista viittaamme Jumalan ensimmäiseen ja siitä seuraavaan säätämykseen avoiliittoon, josta pyhä Paavali opettaa että jos tämä tahallisesti rikotaan ei mikään asiaintila enää ole Jumalalle otollinen tässä säätämyksen Katolisessa merkityksessä ja näin hän kieltää kastamisen ja seurakuntavirat uudelleen avioituneilta henkilöiltä ellei kysymyksessä ole se järjestys josta pyhä Paavali opettaa aviopuolison kuoleman jälkeen mahdollisena uutena aviona tätä hän tarkoittaa, ajatuksella yhden vaimon mies! Tämä pyhän Paavalin opettama alkuperäinen järjestys, KUTEN PYHÄ PAAVALI KYSYY ONKO KRISTUS SYNNIN PALVELJA, POIS SE, JA EDELLEEN, SAAMMEKO TEHDÄ SYNTIÄ KOSKA EMME OLE LAIN ALLA VAAN ARMON ALLA, POIS SE JNE. kuitenkin merkitsee sitä ettei säätämys virkaan kuulu varsinaisesti yleisen evankeliumin julistuksen piiriin vihkimyksen näkökulmasta käsin, vaan on erillinen säätämys. Kuitenkaan Kirkko eikä kukaan ei tätä jaksanut kantaa ja noudattaa, niin evankelinen kirkko on luopunut käsityksestä että nämä vaikuttaisivat olennaisesti virkaan sen hoitamiseen ja sakramenttien jakamiseen Apostolis-Katolisessa Kirkossa tämä on kuitenkin edelleen voimassa, johon Luterilais-Katolisuus on yhtynyt ja tunnustanut sen uskon ja tunnustuksen vaikka opetamme että kaikki kastetut jo pelkän kasteen perusteella kuuluvat tähän Kirkkoon ja ovat kutsutut Kristuksen verellä vihmottavaksi, on kuitenkin seurakunnalla tämä usko, tunnustus ja sen kilvoitus alinomaa Herran omasta Käskystä samoin se Apostolis-Katolinen kuri, josta pyhä Paavali opettaa ja myös Timoteukselle sanoo, että tietäisit miten tulee olla Herran Huoneessa, joka on Elävän Jumalan seurakunta. Niin siis tunnustamme uskomme ja opetamme seuravaa että vaikka kaikki kastetut kuuluvat kyllä kirkkoon, ei kuitenkaan ihmisellä ole sallaista vapaata ratkaisuvaltaa seurakunnan ja siihen kuulumisen suhteen tässä uskossa, tunnustuksessa ja kilvoituksessa, vaan on tultava siihen syntisten regimenttiin, jossa saarnavirka saarnaa sen ristiteologian salaisuuden kastetuille jossa heille syntyy tämä uskon ymmärrys ja Kristuksen Hengen kutsu ja he voivat myös osallistua vahvistuksen sakramentille joka on ehtoollinen ja sen mitä jokaisen kastetun tulisi tietää, sen me olemme antaneet julki lyhykäisesti Luterilais-Katolisessa Katekismuksessa MUTTA JOS KIRKOSTA JA SEN YLEISESTÄ OPETUKSESTA KASTETTUJEN PARISSA PUUTTUU TÄMÄ RISTINTEOLOGIA, KIRKOLLA EI OLE SILLOIN OIKEAA HEIKKOUTTA JA SE MERKITSEE RISTIN SALAISUUDEN VOIMAN HÄVIÄMISTÄ KIRKOSSA JA KASTETTUJEN ELÄMÄSSÄ. Mitä tulee naisten papilliseen virkaan pyhän Paavalin mukaan, sen merkitsee kirkon opin tuntemista yksimielistä lujuutta, näin merkitsee pastoraalinen virka kaiken tämän tiedostamista ja uskomista ja sitä että sen kaiken mistä pyhä Paavali nuhtelee opettaa ja tunnustaa sen rikkomisen osoittaa syyksi lain ensimmäinen käyttö, kuten pyhä Paavali kysyy oko Kristus synnin palvelija pois se, siten pastoraalinen virka täytyy olla niin täysi että se tuntee missä kaikessa kirkolta kielletään Kristuksesta tekemästä synnin palvelijaa ja toimia sen mukaan! Niin on siis seurakunta viran tunnettava myös se Uuden Liiton sanoman merkitys tyystin ettei Uusi Liitto sen varsinaisessa merkityksessä saata sietää mitään säädöstä tai muuta kriteeriä joka perustuu lakiin tässä viran säätämys on erotettava kirkko järjestyksen ja evankeliumin palveluksen välillä pyhän Paavalin ohjeiden mukaan että siten selvästi kirkon kuulioille erotetaan laki ja evankeliumi toisistaan! Niin siten on aina oltava esillä myös se Kristuksen Hengen tuntemisen virka että oppi koskaan saa rakentua uudeksi etummaiseksi majaksi armon ja sen evankelisen merkityksen tielle koska oppi ei ole yhtä kuin Armo tässä kirkko on velvollinen opettamaan sitä ristin teologiaa joka ilmaisee tuon armon lopulta ilman mitään muuta kuin mitä pyhä Paavali opettaa siitä ristinsanomassaan! Niin siis kansalle ei saa opettaa eikä julistaa mitään oppia joka muodostaa tuon etummaisen majan armon tielle uudestaan! Avioliitto vihkimys ei kuulu varsinaisesti lain eikä evankeliumin piiriin vaan luomakunnan sakramentin piiriin ja siitä pyhä Paavali antaa ne ohjeet jotka hän on saanut Luomakunnan Herralta! Tunnustamme sen Ristin salaisuuden ettei meillä voi olla mitään ansioita pelastuksen suhteen eikä erityisasemaa ja kerskaamista Jumalan edessä siitä että parannus ja usko on meille kastettuina kirkastunut ja näin meidät on otettu Kirkon huomaan ja sen lahjojen osallisuuteen, vaan tämä on tapahtunut yksin Jumalan aivoittelemana yksin Jumalan armon tähden! Tunnustamme kuitenkin sen Jumalan tahdoksi että jokaisen sielun tulisi rikastua kristinuskon ja kirkon sanomasta ja lahjoista kuten pyhä Paavali sanoo, eivät lapset ole velvolliset keräämään omaisuutta vanhemmilleen vaan vanhemmat lapsilleen tässä merkityksessä kasteen lahja on Kirkon usko ja siinä rikastuminen ja tässä ristin salaisuudessa tämä Jumalan aivoitus tulee uskoa kaikkien kastettujen osaksi ja tässä rikastuttamistehtävässä Kirkon tulee olla ainaisessa käymistilassa niiden hyväksi joilla ei kenties ole tätä uskon aarretta ja Kirkon tuomaa sielun rikkautta tässä Kirkko kutsuu kastettuja tämä parannukseen ja uskoon, että he kilpailisivat siinä tahrattomuudessa josta Kristus on antanut erityisen Käksyn Kirkolleen. Tässä Jumalan ja Kirkon säätämysen sakramenttiliitossa me tunnustamme nämä kaksi predestinaatiota toinen on ehdoton ja toinen ehdollinen ja tässä Salaisuudessa sen Jumalan Majesteetin Liiton Valtaistuimen joka näin on Rakkauden ja Tuomion Valtaistuin! Kaikille kastetuille on siis annettu yleinen Kristuksen käsky kulua tähän säädettyyn kirkkoyhteyteen ja tulla kuulemaan sen sanomaa ja osallistua kirkon sakramentteihin että Kristus voisi toteuttaa kaikkien kastettujen autuuden kirkossaan sillä hän uhkaa kuitenkin kaikki tuomita kaikki kansat kastetut ja kastamattomat tuon toisen predestinaation ja vapaan ratkaisuvallan mukaan, Hän on kuitenkin lapsen kastehetkellä ilmaissut tuon ehdottoman predestinaationsa olemassaolon! Tämä on se säädetty Jumalan hyvyys joka vetää meitä parannukseen kuten on kirjoitettu Jumalan tahto on teidän pyhityksenne, kasteen ja muiden Jumalan säätämysten kautta me olemme kutsutut toteuttamaan elämän pyhityksen Kristuksessa Jeesuksessa ja kuten pyhä Paavali sanoo että kaikilla ihmisillä on se tieto olemassa että tuo Jumalan varsinainen tahto on kaikkinainen hyvyys. Tässä kutsumuksessa jokanen kastettu on siten kutsuttu Jeesuksen verellä vihmottavaksi. Tämän toisen vapaan rakaisuvallan predestinaation kautta Jumala näyttää panevan kuitenkin tuon uskon pyhityksen pelastuksen edellytykseksi ja salaa ehdottoman predestinaation Tähden ja laittaa sen toisen predestinaation eli vapaan ratkaisuvallan kirkastuksen alaiseksi ja vaatii lain ensimmäisessä käytössä tätä toista tehden lain ensimmäisen käytön vahvaksi ja voimakkaaksi kastetun elämässä, jossa hän kirkastaa omakohtaisen evankeliumin tuntemisen tämän kääntymisen ja uskossa kuulemisen kautta lupauksensa mukaan, tarjoten myös kastetulle uudestaan sovituksen sanomaa pannakseen voimaan kasteen uudestisyntymisen regeneraation eli Pyhän Hengen uudistuksen kastetun elämässä ja panee kätensä peittoon sen salaisuuden jonka hän julisti kasteessa että hän lupasi pelastaa kastetun, täten kaikki kastetut yksin tuon kasteen liittonsa perusteella ja viedä kastetun perille kirkkauteen kasteen ja sen liiton tähden. Tästä pyhä Paavali on sanonut, ei ylitse sen mitä on kirjoitettu, kuka ei tottele säädettyä Jumalan tahtoa ja uskon pyhitystä hänen elämä rakennuksensa palaa koetuksen tulessa mutta kastettu itse on pelastuva ikään kuin tulen läpi. Mutta mitä itse Evankeliumiin tuleekaan jos mikä tahansa muodostaa uudelleen sen etummaisen lain majan tai erottavan väliseinän, jonka Kristus on purkanut pois, pysyy itse Evankeliumi suljettuna kuten Johannes näki seitsemällä sinetillä, jotka yksin Teurastettu Karitsa on Arvollinen avaamaan, sillä osoitetaanhan lain rikkomus niin kauan kuin tuo etummainen maja on purkamatta ja Evankeliumi pysyy kokonaan suljettuna! Tämä on suuri Evankelinen Villasukat vai Rolls Royce kysymys! Niinpä Jumala on ilmoittanut sidotun ratkaisuvallan pelastuksen perustukseksi Room.8:29-30, ja vapaan ratkaisuvallan tuomionsa perusteeksi ja kuitenkin osoittanut ettei kukaan voi perille päästä vapaan ratkaisuvallan kautta.

KAIKKIEN LAPSENA KASTETTUJEN IÄISYYSTOIVO VOI KAATUA VAIN JOS JUMALALLA EI OLE TÄSSÄ EHDOTONTA PREDESTINAATIOTA, JOTA MYÖS LUTHER OPETTI SILLÄ EDELTÄMÄÄRÄYKSEN JA VALINNAN SINETTI ON VANHURSKAUTTAMINEN.

 

Raamatussa on kuitenkin nämä kaksi totuutta, toisessa Jumala edeltätuntemisen kautta ehdottoman ennaltavalinnan mukaan edeltämäärää kaikki lapsena kastetut ikuiseen kirkkauteensa lopullisesti. Room.8:29-30. Mutta toisessa hän ei enää näytä sitä sallivankaan vaan antaa ihmisen hukata kaiken koko perinnön, osoittaa uskon puutteen ja panee ehdoksi henkilökohtaisen kääntymisen erityisen aikusiän uskon ja pyhityksen, eikä ole kuitenkaan kaikkia kastettuja saattanut tähän toiseen vanhurskauttamiseen tai regeneraatioon Pyhän Hengen uudistukseen ja evankeliumin tuntemiseen. Tässä kasteen pelastuksen juuri kuitenkin menee salatun Jumalan Tutkimattomuuteen ettei meistä kenestäkään ole kenenkään kastetun kuolintuomariksi, olipa hänen vaelluksensa tai kuolintapansa mikä tahansa. Tätä osaa kastetuista jota ei ole saatettu toiseen vanhurskauttamiseen me olemme alkaneet sanoa pyhäksi Maaraksi ja heidän kutsuaan pyhän Maaran Kutsuksi, ikään kuin he olisivatkin pyhempiä ja arvokkaampia kuin me, jotka olemme kutsutut toisen  vanhurskauttamisen kautta uudelleen pelastukseen ja olemme alkaneet ajatella ettemme ilman heitä mekään pääse lopulliseen täydellisyyteen ja kirkon täyttymykseen! Mutta me emme voi kieltää myöskään sitä etteikö tuo Kristuksen, Jumalan Äidin ja pyhän Kirkon kaikkien kastettujen autuuden Katolinen Pirta olisi olemassa, tiedostaen sen että kaikkien ihmisten pelastuksen täytyy tapahtua uskon, toivon ja rakkauden täytymyksessä! Niin on siis meidän mielestämme Raamatussa nämä kaksi, lapsen kasteessa tapahtuva sidottu ratkaisuvalta ja kasteen jälkeen tapahtuva vapaa ratkaisuvalta! Suurin osa isistämme, äideistämme ja sukulaisistamme on lähtenyt tästä ajasta pelkän kasteen turvin, rauha heidän sieluilleen, olkoon ikuinen rauha ja Shabatti! Luterilais-Katolinen Kirkkoritarikunta antaa viimeisen voitelun kuoleville ja sairaille Öljyllä voidellen: Jeesuksen Kristuksen Risti Otsaasi siunaan sinut ikuiseen Hyvään Paikkaan ikuiseen kasteesi Shabattiin! Kaikki syntisi on anteeksiannettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen siinä samassa Herrassa ja Jumalassa johon sinut lapsen kastettiin, Kristus ylläsi, Kristus allasi, Kristus sivuillasi, Kristus edessä ja takana Mene ikuiseen rauhaan! Kristus Kaikkivaltias! Tutkimattoman Ylösnousemusriemusi kautta ota kuoleva Ylösnousemukseen kuolleista Isän Kirkkauden kautta! Amen! Tämä viimeinen voitelu voidaan antaa myös kastamattomalle hieman eri sanoin.

 

AGNUS DEI-KOLMAS TIE - 1.KOR.13. - REFORMOITU AUGUSTIINOLAINEN YHTEYS - SAMALLA REISSULLA

Kuvahaun tulos haulle KATOLINEN KRUSIFIKSI
LIIKKEEN LUTERILAIS-KATOLINEN KATEKISMUS - - USKO HERRAAN JEESUKSEEN NIIN SINÄ PELASTUT-

  Kuvahaun tulos haulle STAUPITZ 
 

 

 

 

 

HAGGAIN KIRJASSA JUMALA KÄSKEE MEIDÄN RAKENTAMAAN TÄTÄ UUTTA TEMPPELIÄ JOSSA ME OLEMME HÄNEN TEMPPELINSÄ JA LUPAA TÄLLE UUDELLE TEMPPELILLE SIUNAUKSENSA - RITARIKUNNAN TEHTÄVÄ ON ILMAISTU JUMALAN KAKSOISKÄSKYSSÄ JA LAUPEUDEN HARJOITTAMISESSA- RITARIHUONEITA PERUSTETAAN KAIKKEEN MAAILMAAN JA TIEDOTETAAN YHTEISIÄ RITARIKUNNAN ASIOITA - KOOTKOON MEITÄ YHTEEN YHTEYDEN TARVE, JOKAPÄIVÄINEN TARPEELLINEN USKONHARJOITUS JA PYHÄN KIRKON TEHTÄVÄT! JUMALAMME! ANNA MEILLE VIISAUS ELÄÄ KANSAN KESKELLÄ ÄLÄKÄ ANNA MEIDÄN MAISTERISOITUA POIS KANSAN KESKELTÄ OPIN JÄLKEEN-OLKOON RITARIKUNTASI AINA KANSAN KESKELLÄ-MITÄ ENEMMÄN LUEMME JA OPISKELEMME SITÄ ENEMMÄN TIEDÄMME, MUTTA JUMALAMME, ÄLÄ ANNA MEISTÄ KOSKAAN TULLA MAISTEREITA VAAN USKOVIA JA KANSAN PELASTAJIA- ANNA RAKAS JUMALA PALJON OPPINEILLE JA LUKENEILLE ANTEEKSI MAISTEROITUMISEN SYNTI JOKA TEKEE KRISTUKSEN JA HÄNEN TEKONSA MITÄTTÖMÄKSI-RITARIKUNTA PYRKII SAAMAAN RITARIHUONEEN, KOKOONTUU YHTEISIIN KESKUSTELUFOORUMEIHIN KUUNTELEMAAN LUENTOJA, SAARNAA JA JULISTUSTA SEKÄ OPETUSTA, SUUNNITTELEMAAN JA RUKOILEMAAN MITEN VOISIMME VAIKUTTAA MAAILMAN TILANTEESEEN
POSITIIVISESTI SEKÄ LÄHIMMÄISEN HÄTÄÄN MAAILMALLA JA KIRKON TEHTÄVIIN, MITÄ MUITA KEINOJA KUIN RUKOUKSEN KEINO ON KÄYTETTÄVISSÄ, SEKÄ PYRKII SAAMAAN SUUREMPAA JOUKKOVOIMAA TAAKSEEN YHTEISEN AGENDAN KEHITTÄMISEKSI JA RAKENTUU YHTEISESSÄ USKOSSARITARIKUNTAA SANOTAAN JESUIINEIKSI RITARIKUNNASSA ON MYÖS ARMOLAHJA PALVELUS JOSSA KOKOONNUMME PARANTUMISKOKOUKSIIN ENSIMMÄISEN, TOISEN JA KOLMANNEN USKONKAPPALEEN LAHJOISSA, KÄYTTÄMÄÄN ARMOLAHJOJA JA JAKAMAAN ARMOLAHJATIETOUTTA SEKÄ OPETTELEMME KULKEMAAN KOLMATTA TIETÄ JA KOLMATTA KATOLISTA LINJAA YHDESSÄ SELVITTÄÄKSEMME SEN, MITÄ TOIMINTAMUOTOJA JEESUKSELLA JO ON JA MITÄ HÄN ENITEN TARVITSEE JA MIHIN ME KYKENEMME - KOKOONNUMME YHDESSÄ HENGELLISEEN SEURAKUNTAAN - PÄÄSYY MIKSI IHMISET EKSYVÄT OIKEALTA TIELTÄ ON ILMAISTU ROOMALAISKIRJEEN 1-3 LUVUISSA - KOL.2 LUVUSSA JA GALATALAISKIRJEEN SANOMASSA! JUMALA ON TARKOITTANUT PELASTUKSEN KAIKILLE IHMISILLE, SIKSI JUMALAN SANA SANOO, ANTAKAA PELASTAA ITSENNE TE MAAN ÄÄRET KAIKKI! JUMALA ON ARMOLLINEN KAIKILLE JA VALMIS ANTAMAAN ANTEEKSI! SE RIITTÄÄ PERUSTEEKSI ARMAHTAMISELLE SILLÄ KRISTUS ON KAIKEN LAIN LOPPU JA TULLUT VANHURSKAUDEKSI JOKAISELLE HÄNEEN USKOVALLE!  APOSTOLI PIETARI ON KUTSUNUT KAIKKI KASTETUT JEESUKSEN KRISTUKSEN VERELLÄ VIHMOTTAVIKSI! ELÄMÄ SIIS ALKAA SYNTIEMME ANTEEKSISAAMISEN KAUTTA.  NIIN SIIS KAIKKIALLA MAAILMASSA TÄYTYY OLLA SE LUNASTUKSEN KIRKKO, JOSSA SAARNATAAN LUNASTUKSEN SANOMA ELI EVANKELIUMI SYNTIEN ANTEEKSIANTAMUKSESTA KAIKILLE NIILLE JOTKA SEN KUULEVAT PELASTUKSEKSI SYNNEISTÄ, IKUISESTÄ KUOLEMASTA JA KADOSTUKSESTA IANKAIKKISEKSI ELÄMÄKSI JA AUTUUDEKSI, ETTÄ HE USKOISIVAT TÄMÄN SANOMAN JA SEN KAUTTA TULISIVAT AUTUAIKSI. MUTTA ON MYÖS SITTEN TOTTA ETTÄ ANTEEKSIANTAMUS KATTAA KAIKEN JA ELÄMÄ ON ELÄMISTÄ ARMON VARASSA JOTA TUKEE KIRKON USKO!

 

Schmalkaldenin opinkohdat

Ensimmäinen osa: Jumalan majesteettia koskevat yleiset opinkohdat

  1. Isä, Poika ja Pyhä Henki, kolme eri persoonaa mutta yhtä ainoaa jumalallista olemusta ja luontoa, ovat yksi ainoa Jumala, joka on luonut taivaan ja maan.
  2. Isä ei ole syntynyt kenestäkään, Poika on syntynyt Isästä, Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta.
  3. Ei Isä eikä Pyhä Henki vaan ainoastaan Poika on tullut ihmiseksi.
  4. Poika on tullut ihmiseksi siten, että hän ilman miehen myötävaikutusta sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi puhtaasta, pyhästä neitsyestä, Mariasta. Sitten hän kärsi ja kuoli, hänet haudattiin, hän meni helvettiin, nousi kuolleista, astui ylös taivaaseen, istuu Jumalan oikealla puolella ja on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, niin kuin apostolinen ja Athanasioksen uskontunnustus sekä yleisesti käytetty lasten katekismus opettavat.

Näitä opinkohdista ei ole kiistaa eikä riitaa, molemmin puolin me tunnustaudumme niihin. Siksi niitä ei nyt ole tarpeen käsitellä laajemmin.

Toinen osa: Jeesuksen Kristuksen virka ja tehtävä: meidän lunastuksemme

Ensimmäinen eli pääopinkohta

Jeesus Kristus, meidän Jumalamme ja Herramme, on "kuollut meidän syntimme tähden ja noussut kuolleista meidän vanhurskautemme tähden" (Room. 4:25). Hän yksin on "Jumalan Karitsa, joka kantaa maailman synnin" (Joh. 1:29). "Jumala on pannut kaikkien meidän syntimme hänen kannettavikseen" (Jes. 53:6). "Kaikki he ovat syntisiä, mutta tulevat ilman omaa ansiota vanhurskaiksi hänen armostaan, kun Jeesus Kristus on heidät verellään lunastanut" (Room. 3:23-25).

Tämä on otettava uskoen vastaan, mikään teko, laki tai ansio ei tee siitä osalliseksi. Siksi on selvää ja varmaa, että yksin tämä usko tekee meistä vanhurskaita, niin kuin pyhä Paavali sanoo (Room. 3:28): "Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja." "Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen." (Room. 3:26)

Tästä opinkohdasta ei voi yhtään väistyä tai antaa periksi, vaikka taivas, maa ja kaikki muu katoavainen sortuisivat. Sillä "ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman", sanoo pyhä Pietari (Ap.t. 4:12). "Ja hänen haavainsa kautta me olemme parannetut" (Jes. 53:5). Tähän opinkohtaan perustuu koko oppimme ja elämämme.... ...Tästä meidän siis on oltava täysin varmoja, ilman mitään epäilystä. Muutoin on kaikki menetetty  ja kaikki vastustajamme ovat oikeassa ja voittavat meidät.


 
JUMALAA VOI OSOITTAA VERRATTAVALLA SYMBOLILLA MUTTA ITSE JUMALASTA EI VOI KUVAA TEHDÄ, JEESUKSESTA VOI TEHDÄ KUVAN IHMISYYDEN PUOLESTA MUTTA EI JUMALUUDEN PUOLESTA - PYHÄ PAAVALI SANOO, KUN NE KUVAAVAT JUMALAN SANAN OPETUSTA JUMALASTA, NE OVAT KUIN KUVASTIMIA JOISTA NÄEMME ARVOITUKSEN TAVOIN, MUTTA KERRAN KASVOISTA KASVOIHIN - JUMALAN LAKI VAATII ÄLÄ TEE JUMALAN KUVAA - MINÄ HERRA OLEN SINUN JUMALASI, ÄLÄ PIDÄ MUITA jumalia MINUN RINNALLANI - LAKI SANOO, JOKA NE TÄYTTÄÄ ON NIISTÄ ELÄVÄ, KOSKA LAKIA EI VOITU TÄYTTÄÄ SEN TÄYTTI JUMALAN POIKA KOL.2. JA ANTOI ITSENSÄ LUNNAIKSI JES.53. MAAILMAN EDESTÄ ETTÄ JOKAISELLA, JOKA USKOO HÄNEEN OLISI IANKAIKKINEN ELÄMÄ - IHMINEN TAHTOO POISTAA JA HÄVITTÄÄ KAIKEN SEN, MIKÄ JAKAA IHMISKUNTAA AUTUAISIIN JA ILMAN AUTUUTTA OLEVIIN, KRISTUS ON KÄSKENYT KASTAA JA OPETTAA KAIKKI KANSAT JA LUVANNUT HEILLE AUTUUDEN - TE OLETTE OTTANEET VASTAAN PESON, TE OLETTE PYHITETYT, TE OLETTE KRISTUKSEN PÄÄLLENNE
PUKENEET, VAELTAKAA SIIS HÄNESSÄ- AJATELLEN NIITÄ JOTKA KUULEVAT TÄMÄN KRISTUKSEN KUTSUN ME KUTSUMME HEITÄ TÄHÄN RITARIKUNTAAN PAREMMIN OPPIMAAN HERRAN TIEN JA PALVELEMAAN PYHÄÄ KIRKKOA - PYHÄ PAAVALI KEHOITTAA KOLMANNEN ELI RAKKAUDEN TIEN KULKIJOITA LAUPEUTEEN JA HYLKÄÄMÄÄN TUOMION AJATUKSET LÄHIMMÄISTÄ KOHTAAN!

AUTUAALLA SIELULLA ON SITEN TÄMÄN HENGEN MIELI, ETTÄ HÄN TOIVOO LAUPEUTTA JUMALALTA, TURVAA KRISTUKSEEN JA HÄNEN ARMOONSA, LUOTTAA USKONTUNNUSTUKSEN JA KIRKON SANOMAAN JA KÄTKEYTYY HÄDÄSSÄ JUMALAN RAKKAUTEEN
JA HYVYYTEEN JA TUNTEE KIITOLLISUUTTA KUN HUOMAA JUMALAN AUTTANEEN JA USKOO TÄMÄN KIRKON, ETTÄ SEN KAUTTA JA AVULLA HÄNELLÄ ON ARMOLLINEN JUMALA JA IKUINEN ELÄMÄ, VAIKKA HÄN ITSESSÄÄN ON VAIN SUURI SYNTINEN! KUN IHMINEN TÄLLÄ TAVALLA PELASTUU USKONKOHTA KADOTUS  JA RANGAISTUKSEN PAIKKA EI OLE ENÄÄ VOIMASSA! RAAMATTU PUHUU SENKALTAISESTA RAKKAUDESTA JOKA ANTAA MAHDOLLISUUDEN NIILLEKIN JOILLA EI ENÄÄ OLE MITÄÄN TOIVOA JUMALAN SUURIN RAKKAUS ON JEESUKSEN RISTI JA HÄNEN POIKANSA MAAILMAN VAPAHTAJA! JOH.3:16.  
ÄLKÄÄ KENELLEKÄÄN KADOTUSTUOMIOTA LAUSUKO, NIIN EI TEILLEKÄÄN KADOTUSTUOMIOTA LAUSUTA! 

  PARANNUS ON SITÄ ETTÄ IHMISELLE SELVIÄÄ SE TOSIASIA ETTÄ IHMINEN ON SUURI SYNTINEN JA TUNNUSTAA SEN JEESUKSELLE JA TUNNUSTAA ETTEI PELASTUSTA VOI OLLA KUIN YKSIN JUMALAN ARMOSTA, USKO ON SITÄ ETTÄ ALISTUU JA NÖYRTYY TÄMÄN TOSIASIAN EDESSÄ JA TURVAA YKSIN TUOHON ARMOON TÄTÄ ARMOA SANOTAAN MYÖS KASTEEN ARMOKSI JA TUOTA TURVAAMISTA KASTEEN ARMOON TURVAAMISEKSI!

Kuvahaun tulos haulle KASTE

1. Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte

2. ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.
3. Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,
4. ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,
5. ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.
6. Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.
7. Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.
8. Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.
9. Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
10. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.
11. Olinpa siis minä tai olivatpa he: näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoon tulleet.
12. Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole?
13. Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut.
14. Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne;
15. ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.
16. Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty.
17. Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne.
18. Ja silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat kadotetut.
19. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.
20. Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
21. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.
22. Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
23. mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;
24. sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
25. Sillä hänen pitää hallitseman "siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle".
26. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
27. Sillä: "kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle". Mutta kun hän sanoo: "kaikki on alistettu", niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.
28. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.
29. Mitä muutoin ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta, sillä saavat aikaan? Jos kuolleet eivät heräjä, miksi nämä sitten kastattavat itsensä heidän puolestaan?
30. Ja miksi mekään antaudumme joka hetki vaaraan?
31. Joka päivä minä olen kuoleman kidassa, niin totta kuin te, veljet, olette minun kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
32. Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulle siitä on? Jos kuolleet eivät heräjä, niin: "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme".
33. Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."
34. Raitistukaa oikealla tavalla, älkääkä syntiä tehkö; sillä niitä on, joilla ei ole mitään tietoa Jumalasta. Teidän häpeäksenne minä tämän sanon.
35. Mutta joku ehkä kysyy: "Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?"
36. Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole!
37. Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä tahansa.
38. Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin tahtoo, ja kullekin siemenelle sen oman varren.
39. Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten, toista taas karjan liha, toista on lintujen liha, toista kalojen.
40. Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.
41. Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
42. Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;
43. kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa;
44. kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.
45. Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.
46. Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä.
47. Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
48. Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset.
49. Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.
50. Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
51. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
52. yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
53. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
54. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu".
55. "Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?"
56. Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki.
57. Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
58. Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.


 
VAIN JEESUS ANTAA VOI ONNEN AINAISEN - ANOKAA NIIN TEILLE ANNETAAN, ETSIKÄÄ NIIN TE LÖYDÄTTE, KOLKUTTAKAA NIIN TEILLE AVATAAN!   Laupias Jumala, rakas taivaallinen Isä. Me tunnustamme sinulle syntimme, joilla olemme ansainneet vihasi ja rangaistuksesi. Katso armollisesti meihin ja anna meille syntimme anteeksi rakkaan Poikasi, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tähden.  

 

 

1. Mutta mitä hengellisiin lahjoihin tulee, niin en tahdo, veljet, pitää teitä niistä tietämättöminä. 2. Te tiedätte, että kun olitte pakanoita, teitä vietiin
mykkien epäjumalien luo, miten vain tahdottiin. 3. Sentähden minä teen teille tiettäväksi, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", paitsi Pyhässä Hengessä. 4. Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama; 5. ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama; 6. ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama. 7. Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi. 8. Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; 9. toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; 10. toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä. 11. Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo. 12. Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; 13. sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. 14. Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on
siinä monta. 15. Jos jalka sanoisi: "Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton. 16. Ja jos korva sanoisi: "Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton. 17. Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas kokonaan kuulona, missä silloin haisti? 18. Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut. 19. Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi? 20. Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis. 21. Silmä ei saata sanoa kädelle: "En tarvitse sinua", eikä myöskään pää jaloille: "En tarvitse teitä". 22. Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä; 23. ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme; 24. mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian, 25. ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan. 26. Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa. 27. Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä.
28. Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä. 29. Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja? 30. Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään? 31. Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista.   Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien.   1. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. 2. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. 3. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi. 4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, 5. ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6. ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; 7. kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. 8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. 9. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. 10. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista. 11. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on. 12. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan. 13. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
   
   
KRISTUKSELLE ALAMAISET: HALLITUKSET, VALLAT, VOIMAT, HERRAUDET JA VALTAISTUIMET!

 
RISTINTYÖ-KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA JA KUOLEMALLA KUOLEMAN VOITTI JA HAUDOISSA OLEVILLE ELÄMÄN ANTOI, KRISTUS ON YLÖSNOUSSUT, TOTISESTI HÄN ON YLÖSNOUSSUT!  

 
 
GOLGATAN AIVOITUS - RAKKAUDEN KALLIO!


Rukous Kristuksen kärsimysten ylentämiseksi
 

Kaikkein armollisin, pyhä Ristiinnaulittu Kristus,
katso ikuisessa laupeudessasi sieluni puoleen ja
sammuta sen ikuinen tuska ja kirous, sekä piina,
kolmituntisen kuolonpiinasi ja verihikesi tähden.
 
Suo minulle osa siitä ylennetyn ristisi täydellisestä
sanomasta ja lunastustyöstä, jonka tähden kärsit
sanoinkuvaamatonta tuskaa ja ahdistusta, kirousta ja
rangaistusta minun tähteni.
 
Ota osaksesi minunkin rangaistukseni täydellisessä
kärsimystyössäsi, kuolinkamppailussasi,
täydellisessä kilvoituksessa ja rukouksissa
ristinpuullasi.
 
Koko kärsimysveresi vuotamisen tuskaisimmat
hetket, lue hyvityksekseni Jumalan rankaisevalle
vanhurskaudelle. Katkerimmat ruoskaniskut joita sait
kokea ja kärsiä, lepyttäköön Jumalan vihan minua
kohtaan ja muuttakoon sen rakkaudeksi, Sinun
tähtesi. Katkerin malja, jonka joit Getsemanessa,
sekä kuolemasi murhe sammuttakoon maisen
turmelukseni ja ikuisen murheeni, sekä iäti kalvavan
tuskani. Sieluasi ja ruumistasi raastava piinaisin ja
tuskaisin janosi sammuttakoon ikuisen janoni ja
avatkoon elämän virrat minunkin sielulleni 40 päivää
kestänyt Paastosi neuvokoon minut ikuiselle tielle,
surmattu sielusi olkoon Vikauhrini. Olkoon Sinun
synniksitulemisesi ikuinen päästö synneistäni ja
kaikkein piinallisin, tuskaisin ja ahdistavin
kärsimyksesi valituksitulemiseni Isän Jumalan
edessä.
 
Kirotuksitulemisesi vapauttakoon minutkin kaikesta
Isäsi ja synnin, lain, sekä Saatanan kirouksesta sekä
sairauksien kourista, syistä ja voimista.
 
Ahdistuksesi vapauttakoon minutkin ja sieluni
ikuisesta tuskasta ja ahdistuksesta.
 
Verihikesi olkoon esirukoukseni, kun kerran jätän
tämän ajallisen elämän ja kuolinkilvoituksesi
täyttäköön minunkin kuolinkilvoitukseni Sinun
täytetyllä työllä, vaivasi olkoon vapauteni ja viisi
haavaasi avoin Ovi ja pääsy ikuiseen elämään.
Messias kun sinut on ylennetty Ristille, olet luvannut
vetää kaikki tykösi, vedä siis minutkin. Amen.
 
Jeesus, Jumalan Poika, armahda minua, Jeesus,
Jumalan Poika, armahda minua, Jeesus,
Jumalan Poika armahda minua!
 
Kunnia olkoon Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
Nyt ja aina ja Iäti Amen!
 
Halleluja! Halleluja! Halleluja! Kunnia olkoon
Jumalalle!


Nikean tunnustus
Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua. Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Tunnustamme yhden kasteen
syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.  


Kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, mutta pelastus on Armosta, Kristus on täyttänyt kaiken lain ja antanut meille Armonsa-Risti kestää, Kaste kantaa, Armo Riittää!

 
MITÄ LUPAUKSIA KASTEESSA OMISTAMME?
PESTÄ SYNTI!
PYHITTÄÄ!
KRISTUKSEN KANSSA KUOLEMINEN
JA YLÖSNOUSEMINEN!
VANHAN LUONNON KUOLEMINEN KRISTUKSEN
KANSSA KASTEEN HAUDASSA!
PELASTAA IKUISEEN ELÄMÄÄN!
VAPAUS, SYNNISTÄ IKUISESTA KUOLEMASTA JA
PERKELEESTÄ!
LUPAUS PYHÄSTÄ HENGESTÄ!
SYNTIEN ANTEEKSIANTAMUS!
KRISTUKSEN PÄÄLLE PUKEMINEN!
HERÄTTÄMINEN JA VANHURSKAUTTAMINEN SEKÄ
UUDESTISYNTYMINEN USKON KAUTTA!
KRISTUKSEN YMPÄRILEIKKAUS!
HYVÄN OMANTUNNON LIITTO!
RUUMIIN YLÖSNOUSEMINEN!
IKUISEEN ARMOLIITTOON SYNTYMINEN!
KAIKKIEN KASTETTUJEN PELASTUSARKKI JA SIIHEN TULEMINEN!

KUTSU JEESUKSEN VERELLÄ VIHMOTTAVAKSI!
 


Synnymme erilaisten negaatioitten ja kuoleman varjoon, kaste on pelastusmysteerio Jumalaan, nöyrtymällä tähän ristinrakkauteen ja Salaisuuteen, Kristuksen pelastajaksi tunnustaen, hengellinen pelastus salaisuus saa konkreettisen luonteen ja pelastussalaisuus ristin kautta alkaa toimia konkreettisesti hyväksemme niin että sen
myös tiedostamme, kuten Jeesus sanoo, se joka uskoo häneen tulee tuntemaan onko tämä oppi Jumalasta. Jumalan armo ei kuitenkaan ole hankittu ominaisuus vaan siinä julistetaan meille synnit anteeksi ilman lain tekoja ja omia ansioita, jossa sitten hyväksemme luetaan Kristuksen vanhurskautus, joka on yksin uskossa tai uskon kautta otettava vastaan, kuten pyhä Paavali sanoo, armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta, se on Jumalan lahja, ette tekojen kautta ettei kukaan kerskaisi. Roomalaiskirje 8 vakuuttaa meille ettei meitä mikään luotu voi erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.  
KOLMANNEN KATOLISEN LINJAN JESUIINIT ON NOUSSUT PUOLUSTAMAAN TÄTÄ PYHÄÄ ASIAA-ESTER 4:13-14! RAKKAAT IHMISET JOTKA USKOTTE TÄMÄN KIRKON, ÄLKÄÄ VAIETKO KIRKON USKOSTA!
 
 
Se on Täytetty!
 
Rukous omalle suojelusenkelille!
 
Jumalan Enkeli! Suojelijani ja Varjelijani, jossa on Jumalani Nimi
ja joka aina näet taivaallisen Isäni kasvot. Sinä olit läsnä kun
synnyin, sinä olit läsnä kun sain pyhän kasteen sakramentin ja
siksi olet myös minun kaste-enkelini.
 
Varjele minua tänään ja aina, seiso rinnallani nyt kun minulla
on ahdistus ja huojenna kuormani virvoituksellasi ja
rukouksellasi, varjele minua Korkeimman Hyvyyden sinulle
uskomaa kaikilla teilläni, vahvista uskoa, toivoa ja rakkautta,
sinä tiedät myös mitä sieluni ja ruumiin tänään tarvitsee.
 
Rukoilen sinulta uutta voimaa ja rakkautta, uskoa ja lohdutusta,
parannusta ja parantumista, lääkettä sielun haavoihin ja
Jumalan suurta siunausta koko elämäni matkalle. Olkoon
Jumalasi Ylistetty! Amen!
 
Rukous- Saavu rauhan enkeli!
 
Oi saavu luoksemme sinä Jumalan enkeli, sinä rauhan, rakkauden, yhteyden ja sopusoinnun enkeli, sinä armon ja voiman sekä Jumalan laupeuden lähettiläs. Saavu joutuin luoksemme, tyynnytä eripuraisuus, karkoita viha ja riita sekä hajoitus pois, anna rauhan saapua taistelumme jälkeen ja asetu asemaasi meitä johtamaan, sinä Jumalan kasvojen lähettiläs. Tuo luoksemme lunastuksen salaisuus ja osoita sen voima Jeesuksessa, osoita lähteemme meille, missä Kristus meidät puhdistaa ja saattaa yhteyteen, armoon, rakkauteen, uskoon, toivoon ja lunastukseen sekä Jumalamme tuntemisen pyhitykseen rakkauden ykseydessä ja lujassa toivossa, Jeesus Pyhittäjän laumassa, Toivoon, joka on meille talletettu taivaissa, että Hän osoittaa meille ristinsä viisauden ja voiman. Saavu siis joutuin sinä Jumalan lähettiläs ja astu asemaasi meidän hyväksemme saavu meitä johtamaan päämääräämme kohti, että Jumalan valtakunta leviäisi maanpäällä ja me kaikki
autetuiksi tulisimme. Tätä pyydämme tänään, kunnia ja ylistys Jumalalle, Nimeen Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme. Amen!  
(Abba Filemon): Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua. (Kosmas Aitolialainen): Herra Jeesus Kristus, elävän Jumalan poika ja Sana, Jumalansynnyttäjän ja kaikkien Pyhiesi esirukouksien tähden armahda minua, syntistä ja kelvotonta palvelijaasi. (Mark.10:47): Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua! (Matt.20:30): Armahda meitä, Herra, Daavidin Poika! (Matt.15:22): Herra, Daavidin Poika, armahda minua! (Abba Dorotheos): Jumalan Poika, auta minua!   
 
 
Aamurukoushetki Joulun aikaan
Jumalan, kuule rukouksemme, Herra Jeesus Kristus
armahda.
Anna tänään syntimme anteeksi, Herra Jeesus
Kristus armahda.
Ole palvelijaisi Puolusmies tänään, Herra Jeesus
Kristus armahda.
Voitele meidät armollasi ja armosi Hengellä, Herra
Jeesus Kristus armahda.
Muistelemme nyt pyhää synymistäsi, Herra Jeesus
Kristus armahda.
Muistelemme Joosefin ja Marian matkaa
Beetlehemiin, Herra Jeesus Kristus armahda.
Heillä ei ollut sijaa majatalossa, Herra Jeesus Kristus
armahda.
Karjaluola sai olla syntymäpaikkasi, Herra Jeesus
Kristus armahda.
Tietäjät ja paimenet olivat todistajiasi, Herra Jeesus
Kristus armahda.
Sinä synnyit syntisten Vapahtajaksi, Herra Jeesus
Kristus armahda.
Vapahda minutkin synnistä, Herra Jeesus Kristus
armahda.
Sinä synnyit maailman Vapahtajaksi, Herra Jeesus
Kristus armahda.
Anna maailmaan Sinun rauhasi, Herra Jeesus Kristus
armahda.
Lapset olivat veritodistajiasi, Herra Jeesus Kristus
armahda.
Sinä olet lasten suuri Ystävä, Herra Jeesus Kristus
armahda.
Ota henkeni, sieluni ja ruumiini synnyinlahjaksesi,
Herra Jeesus Kristus armahda.
Ota koko elämäni synnyinlahjaksesi, Herra Jeesus
Kristus armahda.
Ole kiitetty ja ylistetty kaikilta sukupolvilta, Herra
Jeesus Kristus armahda.
Sinun kansasi ja Kirkkosi rukoilee, Herra Jeesus
Kristus armahda.
 
1. Uskosta
• Mikä oli Lutherin löytö ja uskonpuhdistuksen sisältöperiaate?
• Kuinka Luther suhtautui ”hyviin tekoihin”?
• Mikä on kunnian teologian ja ristin teologian
ero?
• Mitä Luther tarkoittaa kuvauksella ”iloisesta
vaihtokaupasta”?
 
Samaten seurakuntamme opettavat, että ihmiset eivät
voi tulla vanhurskautetuiksi Jumalan edessä
omin voimin, ansioin tai teoin, vaan että heille
lahjoitetaan vanhurskaus ilmaiseksi Kristuksen
tähden uskon kautta, kun he uskovat, että heidät
otetaan armoon ja että synnit annetaan anteeksi
Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on sovittanut
syntimme. Tämän uskon Jumala lukee vanhurskaudeksi
itsensä edessä.
(Room. 3 ja 4)
 
Samaten seurakuntamme opettavat, että tämän uskon
täytyy tuottaa hyviä hedelmiä ja että
sen pitää tehdä hyviä, Jumalan käskemiä tekoja, sen
tähden että se on Jumalan tahto, ei siksi,
että luottaisimme ansaitsevamme näiden tekojen avulla
vanhurskauden Jumalan edessä. Sillä syntien
anteeksiantamus ja vanhurskauttaminen otetaan
vastaan uskolla, niin kuin Kristuksen
sanakin vakuuttaa: Kun olette tehneet tämän kaiken,
sanokaa: Me olemme vain ansiottomia
palvelijoita.”
(Augsburgin tunnustus)
 
Ihmisen rakkauden ja Jumalan rakkauden eroon
perustuu kaksi vastakkaista teologian
muotoa: kunnian teologia ja ristinteologia. Kunnian
teologia perustuu ihmisen rakkauteen, ristin
teologia Jumalan rakkauteen. Kunnian teologi päättelee
Jumalan luomistekojen eli näkyvän
maailman pohjalta, millainen näkymätön Jumala on.
Ihminen on luonnostaan kunnian teologi,
jonka järki ja rakkaus kohdistuu vain siihen, mikä on
jotakin ja mikä on hyvää. Todellinen Jumala
on siellä, missä hänen rakkautensa kohteet ovat,
nimittäin ihmisyydessä, heikkoudessa ja hulluudessa.
Ristin teologi katsoo luoksemme tullutta Jumalaa ja
”ymmärtää Jumalan näkyvät ja selkäpuolen
ominaisuudet kärsimysten ja ristin kautta nähtyinä”.
Jumalan toiminta maailmassa
on ristin muotoista. Hän saattaa ihmisen eimiksikään,
syntiseksi, heikoksi ja hulluksi, ja hän
saattaa olemaan eli pyhäksi, vahvaksi ja viisaaksi.
 
Tuomo Mannermaa: Kaksi rakkautta. Johdatus
Lutherin uskonmaailmaan. WSOY 1983.
 
Usko ei vaikuta ainoastaan sielun tulemista jumalallisen
sanan kaltaiseksi, täyteen kaikkea
armoa, vapaaksi ja autuaaksi, vaan se yhdistää
myöskin sielun Kristukseen niin kuin morsiamen
ylkään. Kuten pyhä Paavali sanoo, seuraa tästä
avioliitosta Kristuksen ja sielun tuleminen yhdeksi
ruumiiksi. Silloin myöskin molempien omaisuus, samoin
lankeemukset, onnettomuudet ja
kaikki asiat ovat yhteisiä; Kristuksen oma tulee
uskovan sielun omaksi ja kaikki sen oma Kristuksen
omaksi. Kristuksella on kaikki aarteet ja autuus – ne
ovat sielun omia. Sielua rasittavat
kaikki paheet ja synnit – ne tulevat Kristuksen omiksi.
Niin alkaa nyt iloinen vaihto ja taistelu.
Vaikka Kristus on Jumala ja ihminen, joka ei
milloinkaan ole tehnyt syntiä ja jonka hurskaus
on voittamaton, iankaikkinen ja kaikkivaltias, niin hän
tämän vihkisormuksen, uskon, välityksellä
ottaa omikseen uskovan sielun synnit ja menettelee
niin kuin hän itse olisi ne tehnyt.
Kristityn vapaudesta. Suom. Tuomo Mannermaa. SLEY-
kirjat 1981.
2. Raamatusta
• Millainen asema Raamatulla on kirkossa
Lutherin mukaan?
• Kuinka tämä näkemys erosi katolisen
kirkon näkemyksestä?
• Mikä on Raamatun pääsisältö?
• Kuinka ja milloin Luther käänsi Raamatun?
• Miksi Raamatun kääntäminen saksaksi
oli Lutherille tärkeää?
• Lue oppikirjasta suomenkielisen Raamatun
syntyvaiheet.
 
Kaikki henget on seurakunnan edessä koeteltava
Raamatun mittapuulla. Kristittyjen keskuudessa
 
näet täytyy ennen kaikkea olla pätevää ja varmaakin
varmempaa, että pyhä Raamattu on
hengellinen valkeus, aurinkoakin paljon kirkkaampi,
varsinkin niissä asioissa, jotka kuuluvat
autuuden asiaan tai jotka ovat tärkeitä tietää.
(Sidottu ratkaisuvalta)
 
Kirjoitusten on ymmärrettävä puhuvan Kristuksen
puolesta eikä häntä vastaan. Siksi jokin raamatunkohta
on joko suhteutettava häneen tai sitä ei tule pitää
lainkaan todellisena Raamatun
kirjana. Jos siis vastustajamme asettavat Raamatun
Kristusta vastaan, niin me asetamme Kristuksen
Raamattua vastaan.
(Lutherin teesit)
 
Koko pyhä Raamattu jakautuu sisällöltään kahteen
osaan: Jumalan käskyihin eli määräyksiin
(laki) sekä Jumalan lupauksiin (evankeliumi). Käskyt
opettavat ja määräävät meille monenlaisia
hyviä tekoja, mutta sillä niitä ei vielä ole tehty. Käskyt
kyllä ohjaavat, mutta eivät auta, ne
opettavat meille, mitä on tehtävä, mutta ne eivät anna
siihen voimaa. Ne on sen tähden annettu
vain sitä varten, että ihminen niiden avulla saisi nähdä
voimattomuutensa hyvän tekemiseen ja
oppisi epäilemään omaa itseään.
Kun ihminen näin on käskyistä oppinut ja käsittänyt
oman kykenemättömyytensä ja on hädissään
siitä, miten voisi täyttää käskyt, koska ne kerran on
täytettävä kadotuksen välttämiseksi,
niin hän on omissa silmissään perin pohjin nöyryytetty
ja masennettu eikä löydä itsestään mitään,
minkä avulla voisi tulla hurskaaksi. Silloin tulee toinen
sana: jumalallinen lupaus (evankeliumi)
ja lausuu: Jos tahdot täyttää kaikki käskyt, vapautua
pahoista himoistasi ja synneistäsi, niin
kuin käskyt pakottavat ja vaativat, niin sinun on
uskottava Kristukseen. Hänessä lupaan sinulle
kaiken armon, vanhurskauden, rauhan ja vapauden:
jos uskot, niin saat ne, jos et usko, et niitä
saa. Usko johon lyhyesti sisältyy kaikkien käskyjen
täyttäminen, vanhurskauttaa ylen runsaasti
kaikki, jotka uskovat, niin etteivät he tarvitse mitään
muuta ollakseen vanhurskaita ja Jumalaa
pelkääviä. Niinpä Paavali sanookin (Room. 10:10):
”Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi.”
(Kristityn vapaudesta)
 
 
 
Jotta saisimme uskon, on asetettu evankeliumin
opettamisen ja sakramenttien jakamisen
 
virka. Sanassa ja sakramenteissa, niitä ikään kuin
välikappaleina käyttäen, lahjoitetaan Pyhä
 
Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin,
vaikuttaa uskon – missä ja milloin Jumala sen
 
hyväksi näkee...
Kirkollisesta järjestyksestä seurakuntamme opettavat,
ettei kirkossa kukaan saa julkisesti
opettaa eikä hoitaa sakramentteja ilman asianmukaista
kutsumista.
(Augsburgin tunnustus)
 
 
 
5. Sakramenteista
• Mitkä ovat luterilaiset sakramentit ja millä
perusteella näillä toimituksilla on tämä arvo?
• Mitä Luther opettaa kasteesta ja sen
tarpeellisuudesta?
• Mitä Luther opettaa ehtoollisesta?
• Kuka on kelvollinen ehtoollisvieras?
• Kuinka Lutherin opetukset sakramenteista poikkesivat
keskiajan katolisen kirkon näkemyksistä?
 
”Kun sana liittyy aineeseen, syntyy sakramentti.” Tämä
pyhän Augustinuksen lause on niin osuva
ja hyvin muotoiltu, että se varmaankin on parasta mitä
hän on sanonut. Sanan on tehtävä näkyvä
aine sakramentiksi, muussa tapauksessa aine pysyy
tavallisena aineena.
(Iso katekismus)
 
Sakramenttien käyttämisestä seurakuntamme
opettavat, etteivät sakramentit ole asetetut ainoastaan
julkisen tunnustautumisen merkeiksi ihmisten kesken.
Pikemminkin ne ovat merkkejä
ja todistuksia Jumalan tahdosta meitä kohtaan, jotta
usko heräisi ja vahvistuisi niissä, jotka niitä
käyttävät. Sen tähden sakramentteja tulee käyttää
niin, että uskoen luotetaan niihin lupauksiin,
jotka sakramenttien välityksellä tarjotaan ja osoitetaan
meille.
(Augsburgin tunnustus)
 
Kaste:
”Ne sanat, joihin perustuu kaste ovat Herran Kristuksen
sanat Matteuksen evankeliumin viimeisessä
luvussa: ”Menkää kaikkeen maailmaan, opettakaa
kaikkia pakanoita ja kastakaa heitä
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Samoin myös
Markuksen evankeliumin viimeisessä luvussa: ”Joka
uskoo ja kastetaan, pelastuu, mutta joka ei usko, se
tuomitaan kadotukseen.” Näihin
 
sanoihin sisältyy Jumalan käsky ja asetus. Siksi ei ole
mitään syytä epäillä, että kaste on Jumalasta
lähtöisin. Sillä kun kastetaan Jumalan nimeen, kastetta
eivät suorita ihmiset vaan Jumala
itse. Vaikka välikappaleena siis onkin ihmiskäsi, se on
 
silti todella Jumalan teko. Kaste ei ole
pelkkää vettä, vaan Jumalan sanaan ja käskyyn
sisältyvää ja sen pyhittämää vettä. Jos näet kasteesta
 
otetaan pois sana, se ei enää mitenkään eroa siitä
vedestä, jota palvelustyttö käyttää keittiössä, ja sitä
voitaisiin hyvin nimittää vaikkapa kylvyksi. Kasteen
voima, vaikutus, hyöty, hedelmä ja päämäärä on siinä,
että se pelastaa. Pelastuminen taas, kuten hyvin
tiedämme, ei ole mitään muuta kuin vapautumista
synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta, pääsy
Kristuksen valtakuntaan
ja iankaikkinen elämä hänen kanssaan. Kasteessa
tehdään eli menetellään näin: meidät upotetaan veteen
niin, että se peittää meidät kokonaan, ja sitten meidät
nostetaan sieltä ylös. Juuri siinä vanha ihminen
surmataan ja sen jälkeen nousee ylös uusi ihminen.
Näiden kahden tapahtuman on jatkuttava meissä läpi
koko elämämme. Eihän kristillinen elämä oikeastaan
mitään muuta olekaan kuin yhtä jokapäiväistä kastetta,
joka on kerran alkanut ja jatkuu alati.
(Iso katekismus)
 
Kasteesta seurakuntamme opettavat, että se on
välttämätön pelastukseen ja että Jumalan
armo annetaan kasteen välityksellä. Lapset tulee
kastaa, jotta heidät kasteen kautta annettaisiin
Jumalan huomaan ja näin otettaisiin Jumalan armoon.
Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka
hylkäävät lapsikasteen ja väittävät lasten pelastuvan
ilman kastetta.
(Augsburgin tunnustus)
 
Ehtoollinen:
Alttarin sakramentti on Herran Kristuksen tosi ruumis
ja veri leivässä ja viinissä ja niihin sisältyvinä, leivässä
ja viinissä, jotka Kristus on sanallaan käskenyt meidän
kristittyjen syödä ja juoda... Sana siis luo tämän
sakramentin ja erottaa sen tavallisesta leivästä ja
viinistä niin, että se on
Kristuksen ruumis ja veri. Näin kuuluu Kristuksen sana:
”Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini” ja
”Juokaa tästä kaikki, tämä on uusi liitto minun
veressäni”. Vaikka ehtoollisen ottaa vastaan tai sen
jakaa täysi heittiö, hän ottaa vastaan oikean
sakramentin. Tässä suhteessa hän ei
yhtään eroa siitä, joka toimittaa sen kaiken
kelvollisimmin. Ehtoollinen ei näet nojaa ihmisen
 
pyhyyteen, vaan Jumalan sanaan.
Menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan
aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien
anteeksiantamuksen. Siksi onkin oikein kutsua
ehtoollista sielun ravinnoksi, joka ruokkii ja vahvistaa
uutta ihmistä. Kaste on näet alku, siinä me synnymme
uudesti. Koska vielä
Perkele ja maailma aiheuttavat meille paljon vastusta
ja kiusauksia, me usein väsymme ja
menetämme voimamme, toisinaan jopa lankeamme.
Siksi on ehtoollinen annettu jokapäiväiseksi
 
laitumeksi ja ravinnoksi, josta usko saa virkistystä ja
voimaa, jotta se ei joutuisi antamaan
 
tässä taistelussa periksi, vaan voisi alati vahvistua.
 
(Iso katekismus)
 
Maallikoille annetaan sakramentti molemmissa
muodoissa, koska tämä tapa perustuu Herran
käskyyn: ”Juokaa tästä kaikki” (Matt. 26). Tässä
Kristus selvästi käskee, että kaikki joisivat maljasta. Ja
ettei kukaan voisi saivarrella, että tämä muka koskisi
vain pappeja, Paavali esittää Korinttolaiskirjeessään
esimerkin, josta käy ilmi, että ehtoollinen molemmissa
muodoissaan oli käytössä koko seurakunnassa. Tämä
käytäntö säilyi kirkossa kauan eikä kukaan tiedä, koska
ja kenen toimesta muutos ensiksi tapahtui…
(Augsburgin tunnustus)
 
Kelvoton ehtoollisvieras on se, joka ei muista, että hän
menee kohtaamaan Vapahtajaansa ja
että hän on mahdoton ja kelvoton hänen suurta
armoaan vastaanottamaan. Kelvollinen ehtoollisvieras
on se, joka tarvitsee Kristusta. Hän tuntee uskonsa ja
rakkautensa heikkouden. Hän sydämestään katuu
syntejään, pyytää niitä anteeksi ja ikävöi yhä
läheisempää elämänyhteyttä Kristukseen.
(Kristinoppi)
 
 
 
6. Synnistä ja ripistä
• Mitä synti tarkoittaa Lutherin mukaan?
• Millainen on Lutherin käsitys ihmisestä?
• Mitkä ovat ripin osat?
• Mitä tarkoittavat ”avaimet” ripin
yhteydessä?
• Kuinka Luther kritisoi katolista näkemystä
ripistä?
• Mitä ihmisen tulisi tunnustaa ripissä?
 
Seurakuntamme opettavat, että Aadamin
lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät
luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman
jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan
sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä
alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka
tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen
kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän
Hengen voimasta synny uudestaan. Seurakuntamme
tuomitsevat pelagiolaiset ja muut, jotka
kieltävät, ettei perisynti ole synti ja näin tekevät
turhaksi Kristuksen ansioille ja hänen hyville
teoilleen kuuluvan arvon väittäessään ihmisen voivan
tulla omilla järjen voimillaan vanhurskaaksi
Jumalan edessä.
(Augsburgin tunnustus)
 
Perisynnin hedelmiä ovat pahat teot, joita tekemästä
Kymmenen käskyä kieltää: epäusko,
väärä usko, epäjumalanpalvelus, jumalanpelon puute,
ylimielisyys, epätoivo, hengellinen sokeus
eli sanalla sanoen se, ettei tunneta Jumala eikä välitetä
hänestä. Sitten tulevat valehteleminen,
Jumalan nimeen vannoskeleminen, rukouksen ja avuksi
huutamisen laiminlyöminen, Jumalan
sanan halveksiminen, tottelemattomuus vanhempia
kohtaan, murha, epäsiveellisyys, varkaus
ja petos. Perisynti on niin syvää ja pahanlaatuista
luonnon turmeltumista, ettei sitä järki käsitä.
(Schmalkaldenin opinkohdat)
 
Ripittäytymisestä olemme aina opettaneet, että sen
tulee olla vapaaehtoista. Olemme kukistaneet
paavin hirmuvallan, jonka hän oli sälyttänyt
kristikunnan harteille. Ripittäytyminen tehtiin
varsin vaikeaksi, ja omaatuntoamme piinattiin
vaatimuksella, että meidän oli lueteltava kaikki
mahdolliset synnit; kukaan ei pystynyt ripittäytymään
niin, että omatunto olisi tullut puhtaaksi.
Pahinta oli kuitenkin, ettei kukaan opettanut eikä edes
tiennyt, mitä rippi on tai kuinka hyödyllinen
ja lohdullinen se on. Ripittäytyminen oli yhtä ahdistusta
ja helvetin tuskaa.
On olemassa kahdenlaista muuta rippiä edellä puheena
olevan ripin lisäksi, näitä on kuitenkin parempi sanoa
kaikkien kristittyjen yhteiseksi tunnustukseksi.
Tarkoitan, että tunnustus tehdään yksin Jumalan tai
yksin lähimmäisen kuullen ja pyydetään syntiä
anteeksi. Sellainen tunnustus sisältyy myös Isä meidän
-rukoukseen, jossa lausumme: ”Anna meille meidän
velkamme
anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän
velallisillemme.” Rukouksemmehan on
juuri sen tunnustamista, mitä meillä ei ole ja mitä
emme tee ja syyllisyytemme myöntämistä
siihen; samalla pyydämme armoa ja iloista
omaatuntoa. Sellaisen ripittäytymisen tulee jatkua
keskeytyksettä koko elämämme ajan.
Toinen ripin laji on se, jota itse kukin tekee
lähimmäiselleen tunnustamalla ja antamalla anteeksi
keskinäiset rikkomuksemme, ennen kuin astumme
Jumalan eteen pyytämään anteeksiantoa. Tämän
välttämättömän julkisen ja päivittäisen ripin lisäksi on
olemassa se salainen rippi, joka suoritetaan vain yhden
veljen läsnä ollessa. Kun sydämellämme on jotakin
erityistä, joka
meitä ahdistaa, joka kalvaa omaatuntoa eikä päästä
meitä rauhaan, ja kun huomaamme olevamme
uskossa liian heikot, silloin saamme valittaa tätä
kaikkea jonkun veljen kuullen, sinä hetkenä
ja niin usein kuin haluamme, saadaksemme neuvoa,
lohdutusta ja rohkaisua. Tätä ripin lajia
ei ole meille annettu käskynä, kuten nuo kaksi
edellistä, vaan se on annettu vapaasti käytettäväksi.
Tämä on peräisin siitä säätämyksestä, jolla Kristus itse
pani päästösanan kristittyjen suuhun
ja käski vapauttaa meidät synneistä.
Ripissä on kaksi kohtaa. Toisessa toimimme me itse:
minä valitan syntiäni ja anon lohtua ja virvoitusta
sielulleni. Toisessa toimii Jumala: hän julistaa minut
ihmisen suuhun panemallaan sanalla vapaaksi
synneistäni. Näihin aikoihin asti kaikki paino on pantu
sille, mitä me teemme, ripin toista kohtaa ei ole otettu
huomioon eikä sitä ole saarnattu. Näytti siltä, kuin rippi
olisi hyvä teko, joka on suoritettava Jumalalle
maksuna, ja että synneistä päästö olisi mitätön ja
synti jäänyt anteeksi antamatta, jos tunnustus ei ollut
täydellinen. Meidän omaa toimintaamme on
pidettävä vähäarvoisena, mutta Jumalan sanaa on
pidettävä suuressa ja korkeassa arvossa.
Jos tämä tehtäisiin selväksi ja samalla osoitettaisiin,
millainen on se hätä, jonka on määrä saada meidät
liikkeelle, silloin ei tarvittaisi tyrkyttämistä eikä
pakottamista. Jokaisen saisi liikkeelle hänen
omatuntonsa ja hän osaisi toimia kurjan kerjäläisen
tavoin. Kun joku sellainen kuulee, että jossakin jaetaan
suuri määrä rahaa tai vaatteita, häntä ei tarvitse ajaa
paikalle kepillä, vaan hän kyllä lähtee käskemättäkin
juoksemaan, minkä jalat kannattavat. Jos sitä vastoin
annettaisiin käsky, että kaikkien kerjäläisten on
juostava tiettyyn paikkaan, mutta ei mainittaisi mitään
syytä eikä kerrottaisi, mitä sieltä on saatavana, silloin
jokainen menisi vastahakoisena ja käskyä vihattaisiin
aina vain enemmän.
Kehottaessani ripittäytymään kehotan siis vain elämään
kristittynä. Jos näet joku sydämestään haluaa olla
hurskas kristitty ja elää synneistä vapaana ja omatunto
iloisena, hänellä on jo oikea nälkä ja jano. Hän kaipaa
ahdistuneena Jumalan sanaa, synninpäästöä,
ehtoollisen sakramenttia.
(Iso katekismus: Lyhyt kehotus ripittäytyä)
 
Avaimet ovat Kristuksen kirkolleen antama virka ja
valta sitoa syntiin ja päästää synnistä, se
ei koske ainoastaan törkeitä ja julkisia syntejä vaan
myös hienoja ja salaisia, jotka Jumala yksin
tuntee. Ei näet ole meidän vallassamme vaan yksin
Jumalan vallassa ratkaista, mitkä asiat ovat
syntejä sekä kuinka suuria tai lukuisia synnit ovat.
Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin
synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme
Isä meidän -rukouksessa. Ripittäjälle
meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka
tiedämme ja tunnemme sydämessämme.
Jeesus sanoi Pietarille: ”Minä olen antava sinulle
taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä
sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja
minkä sinä päästätä maan päällä, se on oleva
päästetty taivaissa.”
(Matt 16:19) (Vähä katekismus ja Schmalkaldenin
opinkappaleet)
 
 
 
7. Jumalanpalveluksesta ja musiikista
• Mitkä katoliset tavat Luther halusi jättää
pois jumalanpalveluksesta?
• Mitä asioita Luther uudisti jumalanpalveluksessa?
• Mitä musiikki merkitsi Lutherille?
• Etsikää virsikirjasta Lutherin kirjoittamia
tunnetuimpia virsiä.
 
 
Luther uudisti jumalanpalveluksen vieraista aineksista
ja otti sen opetuksen välineeksi. Saksalainen messu
ilmestyi vuonna 1536 ja se oli kokonaan
saksankielinen, lukuun ottamatta kreikkalaista
loppusäettä ”Kyrie eleison”. Luther säilytti kuitenkin
vanhoja aineksia: polvistumiset, messukasukat, papin
kääntyilemiset jne. Jumalanpalveluksen luonne oli
kuitenkin muuttunut:
sekä Raamattu että opetus tulivat siinä tärkeämmiksi.
Evankeliumin ja epistoloiden asema
vahvistui ja saarna sai suuremman sijan. Kirkko ei
tästä lähtien ollut vain rukouksen ja ylistyksen
tyyssija vaan myös luokkahuone.
Jumalanpalveluksen laajakantoisin muutos tapahtui
musiikissa ja siinä kolmella alalla: papin aloittamissa
messuosissa, kuoron laulamissa gregoriaanisissa
lauluissa ja seurakunnan veisaamissa virsissä. Luther
itse osasi soittaa luuttua ja laulaa ja mahdollisesti
kymmenessä virsisävelmässä on hänen oma
sävelmänsä. Luther oli itse kiinnostunut musiikista ja
kirjoitti: ”Musiikki on Jumalan kaunis ja viehättävä l
ahja, se on usein virkistänyt ja koskettanut minua, niin
 
että olen ilomielin käynyt saarnaamaan. – – Musiikki
karkottaa kiusaajan ja ilahduttaa ihmisiä, sitä
 
kuunnellessa unohtuu kaikki viha, siveettömyys,
pöyhkeily ja muut paheet. Teologian jälkeen
annan korkeimman sijan ja suurimman kunnian
musiikille.” Luther julkaisi virsikirjan vuonna
1524, se sisälsi 24 virttä, jotka hän oli itse sepittänyt ja
ehkä osaksi säveltänytkin. Lutherin seurakuntaväki
oppi laulamaan. Viikon varrella pidettiin harjoituksia
koko seurakunnalle ja oppitunnin jälkeen perhettä
kehotettiin laulamaan kotona.
(Roland Bainton: Tässä seison – Lutherin elämä.
WSOY 1982.)
 
 
 
8. Kansanopetuksesta
• Mitä Luther joutui toteamaan 1520-luvulla
pitämissään tarkastuksissa kansan kristinopin
taidosta?
• Kenelle ja milloin katekismukset kirjoitettiin?
• Miten hän halusi, että Vähää Katekismusta
käytettäisiin?
• Mitä muutoksia Luther halusi kansanopetukseen
ja koulutukseen? Miksi?
 
Äskeisillä tarkastusmatkoilla havaitsemani valitettava ja
onneton hätätila on suorastaan pakottanut
 
minut tekemään tästä katekismuksesta eli kristinopin
esityksestä lyhyen, suppean ja yksinkertaisen.
Voi hyvä Jumala sitä surkeutta, minkä olen saanut
nähdä! Tavallinen kansanmieshän ei
varsinkaan maaseudulla tiedä kristinopista yhtään
mitään, ja valitettavasti myös monet papit
ovat jokseenkin taitamattomia ja kyvyttömiä
opettamaan. Kaikkien heidän kuitenkin pitäisi olla
kristittyjä, kastettuja ja pyhän ehtoollisen sakramentin
nauttijoita, vaikka eivät osaa Isä meidän
-rukousta, uskontunnustusta eivätkä kymmentä
käskyä. He antavat elämänsä kulua niin kuin
tyhmän karjan ja järjettömien sikojen elämä kuluu.
(Vähän katekismuksen esipuhe)
 
Sana ”katekismus” tarkoitti vanhan kirkon aikana ensin
suullista kasteopetusta ja sitten opetussisältöä.
Keskiajalla opetuksen sisältönä oli uskontunnustus ja
Isä meidän -rukous sekä kymmenen käskyä. Luther
saarnasi ja kirjoitti usein näistä perinnäiseen
lastenopetukseen kuuluvista aiheista. Säännöllinen
katekismusopetus saarnojen muodossa alkoi
Wittenbergissä 1523. Luther
kirjoitti Iso Katekismuksen vuonna 1529. Se sisälsi
aluksi viisi pääkohtaa: kymmenen käskyä,
uskontunnustuksen ja Isä meidän rukouksen, kasteen
ja ehtoollisen. Myöhemmin siihen liitettiin
myös rippiohjeet. Sen nimi ei ollut alunperin Iso
katekismus, vaan Saksalainen katekismus,
mutta Vähä katekismuksen synnyttyä nimitys oli varsin
luonnollinen. Alkuperäisessä esipuheessa
Luther oli osoittanut kirjan kaikille, mutta myöhemmin
kohdisti sanansa kirkkoherroille ja saarnaajille. Hän
varoitti pappeja ryhtymästä ennen aikojaan tohtoreiksi
ja kuvittelemasta tietävänsä
kaiken. Luther korosti, että katekismuksen
tutkisteleminen on elinikäinen tehtävä. Ison
katekismuksen esitystapa oli melko perusteellista ja
sävy toisinaan kärkevää ja poleemista.
Vähä katekismus ilmestyi tammimaaliskuussa 1529
seitsemänä tauluna, jotka voitiin ripustaa seinälle
luettaviksi. Ne sisälsivät viiden pääkohdan lisäksi
aamu-, ilta- ja pöytärukoukset. Taulujen muodossa
julkaistu katekismus ei ole säilynyt, mutta myöhemmin
ilmestyi Vähä katekismus kuvitettuna kirjana. Vähä
katekismus oli tarkoitettu kodin kirjaksi, varsinkin
perheenisien käyttöön. Heidän tuli opettaa sen sisältö
lapsilleen ja palvelusväelleen. Se oli laadittu
kysymysten ja vastausten muotoon, mutta ei ollut
ensisijaisesti oppikirja. Se oli Raamatun opin tiivistelmä
ja avain Raamatun ymmärtämiseen. Kun Raamattu
kalleutensa vuoksi ei pitkään aikaa voinut olla
varsinainen kansankirja, korvasi katekismus tämä
puutteen vuosisadoiksi. Luther nimittikin sitä
maallikkojen Raamatuksi. Se oli myös hartauskirja,
joka tähtäsi uskonelämän hoitamiseen ja hengelliseen
kasvuun.
 
Lutherin ohjeet papeille kansanopetuksesta:

1) Saarnaajan on ennen kaikkea varottava ja vältettävä
monenlaisia, toisistaan poikkeavia
sanamuotoja kymmenestä käskystä, Isä meidän
-rukouksesta, uskontunnustuksesta, sakramenteista
jne. Hänen on valittava yksi ainoa muoto, pysyttävä
siinä ja käytettävä sitä vuodesta toiseen.
Nuoria ja yksinkertaisia ihmisiä on nimittäin opetettava
yhdenlaisin, määrätyin sanamuodoin,
muutoin he menevät kovin helposti sekaisin.
2) Sitten kun he ovat nämä kohdat oppineet hyvin
ulkoa, opeta heidät ymmärtämään niiden
merkitys, jotta he myös käsittäisivät lausumansa.
3) Kun olet opettanut heille tällaisen lyhyen
katekismuksen, ota käyttöösi Iso katekismus ja
rikastuta ja laajenna heidän ymmärrystään.
Kehota tässä yhteydessä erityisesti myös esivaltaa ja
vanhempia hoitamaan hyvin tehtävänsä ja
toimittamaan lapset kouluun. Selvitä heille tarkoin,
millaista surkeaa vahinkoa he tuottavat ja miten
kauheasti Jumala heitä rankaisee, elleivät he anna
apuansa lasten kasvattamiseen papeiksi, saarnaajiksi,
kirjureiksi jne.
(Vähän katekismuksen esipuhe)
 
Ote Vähästä katekismuksesta:
”Neljäs käsky: Kunnioita isä ja äitiäsi.
Mitä se merkitsee?
Vastaus: Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa,
että emme väheksy emmekä vihastuta
vanhempiamme emmekä esimiehiämme, vaan
kunnioitamme, palvelemme, tottelemme, rakastamme
ja arvostamme heitä.”
 
Koululaitoksen perustamisesta:
Vaatimus, että jokaisen kristityn tuli tuntea
kristinuskon päätotuudet ja osata lukea pyhää
Raamattua, sai evankelisen kirkon pitämään huolta
kansanopetuksesta. Korkeampi opetus oli
monin paikoin alkanut rappeutua, kun kirkko ei
tulojensa vähentyessä jaksanut kannattaa kouluja.
Luther kehotti maallista yhteiskuntaa ottamaan
huolekseen tämän asian. Lutherin kehotus
pani alulle uudenaikaisen koululaitoksen kehityksen,
jossa humanismin edistyksiä käytettiin hyväksi.
Koulujen ja yliopistojen järjestäminen tuli ennen
kaikkea Melanchthonin tehtäväksi, joka
suurista ansioistaan tällä alalla on saanut kunnianimen
”Saksan opettaja”. Luther kirjoitti lennokkaassa
kirjasessaan ”Saksan maiden kaikkien kaupunkien
pormestareille ja neuvosherroille”
1524 koululaitoksen tarpeellisuudesta:
”Kun kerran nuorison täytyy juosta ja hyppiä tai aina
olla jossakin muussa touhussa, koska se on täynnä
intoa, ja kun ei sitä voida eikä saakaan sitä estää, niin
miksi ei siis perusteta sille tuollaisia kouluja ja tarjota
sille noita tietoja, kun kerran Jumalan armo on
järjestänyt kaiken niin, että lapset voivat oppia aivan
kuin leikkien, oli sitten kysymys kielistä ja muista
tieteestä tai historiasta… Sillä eihän meidän koulumme
nyt enää ole mikään helvetti ja kiirastuli, jossa meitä
on kidutettu casualibus- ja temporalibusmuodoilla (eli
kieliopilla), ja jossa emme kuitenkaan kaikesta
hakkaamisesta, vapisemisesta pelosta ja hädästä
huolimatta oppineet yhtään mitään. Jos uhrataan
aikaa ja vaivaa siihen, että lapsille opetetaan
kortinpeluuta, laulua ja tanssia, niin miksi ei
uhrata yhtä paljon aikaa siihen, että opetettaisiin heille
lukemista ja muuta taitoa, niin kauan kuin
he ovat nuoria ja joutilaita ja heillä on siihen kykyä ja
halua?– – Samoin on tytöilläkin kyllä niin
paljon aikaa, että hän voi päivittäin käydä tunnin
koulua ja siitä huolimatta hoitaa hyvin kotoiset
askarensa.”
9. Kristillisestä kotielämästä
• Mikä on Lutherin mukaan kodin merkitys?
• Mitä Luther opetti avioliitosta?
• Millaista oli Lutherin oma kotielämä?
• Mitä Lutherin kirje Hans pojalleen kertoo
hänen suhteesta lapsiinsa?
• Mitä ja millaisia olivat Lutherin pöytäpuheet?
 
Hyvä koti on Jumalan suuri lahja. Se liittää yhteen
vanhemmat, lapset ja perheen muut jäsenet.
Perheen perustuksena on avioliitto. Avioliitossa mies ja
nainen yhtyvät koko elinikänsä
kestävän liittoon. Heidän tehtävänään on Jumalan
pelossa hoitaa ja kasvattaa sekä toisiaan että
lapsiaan. Aviopuolisoiden tulee osoittaa toisilleen
rakkautta ja uskollisuutta. Lasten tulee rakastaa,
kunnioittaa ja totella vanhempiaan. Kaikkien tulee
yhdessä vaalia kodin henkeä, sen hyviä
tapoja ja siinä säilyvää arvokasta isien perintöä.”
 
Miten perheenisän tulee opettaa huonekunnalleen
aamu- ja iltarukous sekä ruokarukous.
Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä
ristinmerkillä ja lausu: ”Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän
Hengen haltuun Aamen.”
Sen jälkeen lue joko polviltasi tai seisaaltasi
uskontunnustus ja Isä meidän -rukous. Jos haluat,
lausu vielä seuraava pieni rukous:
 
”Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi
Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet viime yönä
varjellut minua kaikesta vahingosta ja vaarasta. Pyydän
sinua: varjele minua myös alkavana päivänä synnistä
ja kaikesta pahasta, että tekoni ja koko elämäni olisivat
mielesi mukaiset. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja
kaikkeni sinun käsiisi. Pyhän enkelisi olkoon minun
kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään
valtaa. Aamen.”
 
Laulettuasi sitten ehkä vielä hartaudeksesi virren,
esimerkiksi kymmenestä käskystä, mene iloisin mielin
töihisi.
(Vähä katekismus)
 
 
Lutherin oma kotielämä antoi kauniin esimerkin. Hän
meni naimisiin v. 1525 entisen nunnan Katarina von
Boran kanssa, josta tuli hänelle ”hurskas, uskollinen ja
hellä aviopuoliso”. Vaimonsa ja lastensa piirissä Luther
eli onnellista kotielämää, jossa jumalanpelko ja viaton
hilpeys vallitsi. Laulua ja soittoa suosittiin tässä
kodissa; perheenisä itse osallistui lauluun ja soitti
mielellään luuttuansa. Usein niukoista varoista
huolimatta kodin ovi oli avoinna lukuisille ystäville.
Heidän kanssansa Luther piti monta henkevää
keskustelua, joissa totisuus ja leikki vuorottelivat.
 
Otteita Lutherin pöytäpuheista

”Meillä kaikilla on eläinten julmat ruokatavat. Susi syö
lampaita, kettu kanoja ja hanhia – me
myös. Haukat ja korpit syövät pikkulintuja – me myös.
Hauet syövät kaloja – me myös. Härkien,
hevosten ja lehmien lihassa me syömme ruohoa.
Sianlihassa syömme lokaa ja jätteitä, mutta sisäisesti
kaikki muuttuu jätteeksi.”
”Saarnaajalla pitää olla nykyisin kuusi ominaisuutta,
jotta hän olisi mieluinen maailmalle. 1. hän on oppinut
2. hänellä on sujuva ääntäminen 3. hän on
kaunopuheinen 4. hän on komea, niin että naisväki voi
pitää hänestä 5. hän ei vaadi rahaa vaan hankkii sitä 6.
hän puhuu mitä kansa mielellään kuulee.”
 
”Kaikkinainen surullisuus, kulkutaudit ja
raskasmielisyys tulevat saatanalta. Näissä
surullisuuden ja sairauden tapauksissa olen varma siitä,
että ne ovat paholaisen työtä ja salajuonia.
Sillä Jumala on elävien Jumala eikä siksi masenna,
pelota eikä tapa. Sen vuoksi hän myös lähetti
ainosyntyisen poikansa, että me hänen kauttaan
eläisimme. Tämä poika kuoli, jotta hän voittaisi
 
kuoleman. Siksi sanassa sanotaan: Olkaa iloisia ja
turvallisella mielin. Hengellisissä kiusauksissa
 
paras lääke ovat Jumalan sana ja rukous.”
 
”Miehillä on leveä rintakehä ja kapea lantio, siksi heillä
onkin enemmän ymmärrystä kuin naisilla. Näillä on
ahdas rintakehä, leveä lantio ja takapuoli, sillä heidän
tulee pysyä kotona, istua rauhassa sisällä, huolehtia
taloudenhoidosta, kantaa ja kasvattaa lapsia.”
 
”Nuori ihminen on kuin uusi viini. Sitä ei voi pidätellä,
sen täytyy käydä ja valua yli. Nuori tahtoo aina näytellä
itseään ja olla jotakin meille. Hän ei kestä olla yksin.”
 
”Joka ei ole 20-vuotiaana kaunis, 30vuotiaana vahva,
40-vuotiaana viisas ja 50-vuotiaana rikas, sen ei enää
kannata toivoa. Ikä ei suojele hulluudelta.”
 
Lutherin kirje nelivuotiaalle pojalleen Hansille
[Veste Coburg, kesäkuussa 1530]
Armo ja rauha Kristuksessa, rakas poikani. Minusta on
hyvin mieluista, että Sinä luet ja rukoilet
ahkerasti. Tee niin, poikaseni, ja jatka edelleen. Kun
tulen kotiin tuon Sinulle jonkin sievän
lahjan.
Tiedän kauniin, hauskan puutarhan, jossa käy paljon
lapsia. Heillä on kultaiset nutut yllä ja he poimivat
puiden alla kauniita omenoita ja päärynöitä, kirsikoita
ja luumuja. He laulavat ja hyppivät ja ovat iloisia. Heillä
on myös somat pienet hevoset, joilla on kultaiset
ohjakset ja hopeaiset satulat. Kysyin silloin mieheltä,
joka omisti puutarhan, kenen lapsia ne olivat? Silloin
hän sanoi: ne ovat niitä lapsia, jotka rukoilevat
mielellään ja ovat ahkeria ja hurskaita. Silloin minä
sanoin: rakas herra, minullakin on poika. Hänen
nimensä on Hans Luther. Eikö hänkin voisi tulla
puutarhaan, niin että hänkin saisi syödä noita kauniita
omenoita ja päärynöitä ja ratsastaa noilla sievillä
hevosilla ja leikkiä näiden lasten kanssa? Silloin mies
sanoi: jos hän rukoilee mielellään ja on ahkera ja
hurskas, niin saa hänkin tulla puutarhaan. Lippus ja
Jost [Melanchthonin ja Justus
Joonaksen pojat] myös. Ja jos he tulevat kaikki
yhdessä, niin he saavat myös torvia, rumpuja ja
 
luuttuja ja kaikenlaisia kielisoittimia, he saavat myös
tanssia ja ampua pienillä jousipyssyillä.
Ja hän näytti minulle puutarhassa olevan kauniin niityn,
joka oli rakennettu tanssia varten. Puissa riippui
kultaisia torvia, rumpuja ja hienoja hopeaisia
jousipyssyjä. Mutta oli vielä varhaista, eivätkä lapset
olleet vielä syöneet, joten en voinut odottaa tanssia,
vaan sanoin miehelle: Voi rakas herra, menen suoraa
päätä kirjoittamaan kaikesta tästä rakkaalle pikku
pojalleni Hansille,
 
niin että hän rukoilisi ahkerasti ja olisi hurskas, jotta
hänkin pääsisi tähän puutarhaan. Mutta
hänellä on sisko Lene, hänen täytyy ottaa hänet
mukaansa. Silloin mies sanoi: Hyvä on, mene ja
 
kirjoita hänelle niin.
 
Niinpä rakas poikani Hans, ole ahkera ja rukoile
lohdullisella mielellä ja sano Lippukselle ja Jostillekin,
että hekin olisivat ahkeria ja rukoilisivat, niin pääsette
kaikki yhdessä puutarhaan. Näin suljen Sinut rakkaan
kaikkivaltiaan Jumalan huomaan, ja sano terveisiä
Lene-siskolle ja halaa häntä puolestani. Vuonna 1530.
 
Rakas isäsi
Martinus Luther
(Luther: Valitut teokset.)
10. Regimenteistä
• Missä tilanteessa Luther joutui luomaan
regimenttioppinsa?
• Mitkä ovat hengellisen regimentin tehtävät
ja kuka niitä hoitaa?
• Mitkä ovat maallisen regimentin tehtävät
ja kuka niitä hoitaa?
• Miten kristityn tulisi suhtautua yhteiskunnallisiin
tehtäviin?
• Minkälainen asema hallitsijalle tuli useissa
protestanttisissa kirkoissa?
• Onko regimenttioppia mahdollista soveltaa
nykyaikana?
 
”Yhteiskunnallisen elämän asioista seurakuntamme
opettavat, että yhteiskunnan lailliset
järjestykset ovat Jumalan hyviä tekoja ja että
kristityillä on lupa astua esivallan virkoihin, toimia
tuomareina, ratkaista oikeus-asioita keisarillisen tai
muun pätevän lain mukaan, tuomita lain
vaatimiin rangaistuksiin, käydä oikeudenmukaisia sotia,
suorittaa asepalvelusta, harjoittaa laillisia
liiketoimia, hallita omaisuutta, vannoa vala
viranomaisten sitä vaatiessa sekä ottaa vaimo ja
solmia avioliitto. Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka
kieltävät kristittyjä osallistumasta näihin
yhteiskunnallisiin tehtäviin… evankeliumi opettaa
iankaikkista sydämen vanhurskautta. Se ei kumoa
valtiota eikä perhettä, vaan vaatii nimenomaan, että ne
on säilytettävä jumalallisina järjestyksinä ja että
rakkautta tulee harjoittaa näiden järjestysten
puitteissa. Sen tähden kristittyjen
tulee välttämättä totella esivaltaansa ja sen lakeja,
mikäli ne eivät käske tekemään syntiä,
sillä siinä tapauksessa heidän tulee totella enemmän
Jumalaa kuin ihmisiä.”
(Apt. 5) (Augsburgin tunnustus)
 
Regimenttioppiin sisältyy kaksi väitettä, joista on ollut
vaikeata tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Ensiksi: Maailmaa ei ole hallittava evankeliumin avulla
ja toiseksi: Myös maailman ja yhteiskunnan
asioita on järjestettävä Jumalan tahdon mukaan. Näistä
väitteistä on seurannut, että osa on ollut sitä mieltä,
että yhteiskunnan asiat ovat puhtaasti järjen asioita,
joiden hoitamiseen riittää terve järki. Kristillisyyttä ja
kirkkoa tarvitaan vain yksityiselämän ja hengellisen
elämän ongelmien ratkaisemiseen. Jotkut ovat myös
päätyneet johtopäätökseen, ettei kristityllä pidä olla
mitään tekemistä politiikan kanssa.
Toisaalta jos lähdetään yksipuolisesti toisesta
väitteestä, jonka mukaan kaikki elämänalueet,
yhteiskunta mukaan luettuna, kuuluvat Jumalan
vaikutuspiiriin, tehdään johtopäätös, että oikeastaan
vain kristityt tietävät, kuinka yhteiskuntaa pitäisi
ohjata. Tällöin kristittyjen olisi oltava poliittisesti
aktiivisia ja näin voidaan päätyä jopa teokratiaan tai
muihin yhteiskuntamuotoihin, joissa uskonto antaa
puitteet myös yhteiskunnan asioille. Tällaisia
teokraattisia painotuksia on ollut havaittavissa
erityisesti reformoidulla taholla esimerkiksi Calvinin
Genevessä.
Luther onnistui yhdistämään nämä eri puolet.
Hengellisen regimentin ei pidä käyttää poliittista valtaa,
mutta sen on opetettava, miten miekkaa käytetään
kristillisesti, miten poliittista tehtävää ja virkaa
hoidetaan. Hengellinen regimentti voi käyttää vain
sanan valtaa. Lutherin mukaan
maallisen regimentin tehtävät ja virat eivät sinänsä ole
kristillisiä, mutta näitä virkoja on hoidettava
 
rakkaudella, oikeudenmukaisuudella, toisten etua
tavoitellen.
 
Lutherin oppia on sovellettu analysoitaessa kysymystä
kristillisten puolueiden tarpeellisuudesta. Toinen
ajankohtainen kysymys koskee kristityn suhdetta
asevelvollisuuteen ja väkivaltaan. Regimenttiopin
mukaan kysymys asevelvollisuudesta koskee tiettyä
virkaa, jonka yhteiskunta on asettanut jäsenilleen. Tätä
virkaa pitäisi itse asiassa kutsua
väestönsuojeluvelvollisuudeksi”, joka tarkoittaa, että
henkilöille annetaan koulutusta tähän tehtävään sekä
armeijan että siviilipalvelun muodossa.
Regimenttioppia voidaan koetella myös tutkimuksen ja
tekniikan alueella. Nämä alueet kuuluvat järjen alueelle
eli maalliseen regimenttiin. Jos pyritään luomaan
kristillistä biologiaa, astronomiaa, psykologiaa jne.
sekoitetaan regimentit. Jumalayhteyttä ei saa tehdä
riippuvaksi siitä, pitääkö ihminen maata litteänä vai
pyöreänä tai uskooko hän evoluutioon. Hengellisellä
regimentillä on kuitenkin velvollisuus vaikuttaa
eettisten arviointien kautta tieteen ja tekniikan
suuntaan, jotta niitä ei käytetä todellisuuden
manipulointiin.
 
(John Vikström: Lutherin regimenttiopin poliittinen ja
yhteiskunnallinen merkitys. Kirjassa Luther
ja yhteiskunta, toim. Eeva Martikainen. Suomalaisen
teologisen kirjallisuuden seuran julkaisuja
136. 1983.)  
   
Pyhän Mardarioksen rukous!
Herra
Jumala, Isä Kaikkivaltias, Herra, ainokainen
Poika, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki, yksi
jumaluus, yksi Voima, armahda minua
syntistä ja niiden vaiheiden kautta jotka
parhaaksi tiedät, pelasta minut sinun
kelvoton palvelijasi, sillä Sinä olet kiitetty
iankaikkisesta iankaikkiseen -KRISTUS
YLLÄNI, KRISTUS ALLANI, KRISTUS
SIVUILLANI, LÄHDEN KRISTUKSESSA
TURVATEN ARMOON JA SYNTIENI
ANTEEKSIANTOON, RAKASTAVA JUMALA,
SALLI MINUN SAAVUTTAA IKUINEN ELÄMÄ
POJASSASI JEESUKSESSA KRISTUKSESSA,
HERRASSSANI JA VAPAHTAJASSANI! Amen!
 
JUMALALLA ON KAHDEKSAN PYHÄÄ
TOIMITUSTA JOITA VOIMME SANOA
SAKRAMENTEIKSI TAI SAKRAALEIKSI
, SANA
ITSE JA SEN TOIMITUS KIRKOSSA,
EHTOLLINEN, KASTE, ÖLJYLLÄ VOITELU,
VIRKAAN VIHKIMYS, AVIOLIITTO,
SYNNINPÄÄSTÖ JA
KONFIRMAATIO! VARSINAISIA
SAKRAMENTTEJA ON EVANKELISESSA
KIRKOSSA KAKSI, KASTE JA
EHTOOLLINEN!  
1. Lutherin katekismuksen yksinkertainen harjoitus.
 
1.  1. Ensimmäinen rukous: Rippi ja katumus käskyjen johdolla.

 
Iankaikkinen, kaikkivaltias Jumala, taivaallinen Isä! Sinä käsket minua vakaasti kymmenessä käskyssäsi, että minun tulee sinua kaikesta sydämestäni tuntea,
peljätä, rakastaa ja sinuun turvata; nimeäsi tunnustaa, avuksi huutaa ja ylistää. Sinä käsket myös sanasi ja sakramenttisi rakkaana ja kalliina pitää sekä oikein käyttää. Vanhempiani ja esivaltaani olet käskenyt kunnioittaa, sekä olla lähimmäisilleni ruumiiseen ja sieluun, vaimoon ja lapsiin, tavaraan ja taloon, uskottavuuteen ja kunniaan nähden mitään vahinkoa tai loukkausta tekemättä.
 
Olet edelleen käskenyt olla myös mitään pahaa suomatta ja toivottamatta, vaan päinvastoin sydämestä sanoin ja töin, neuvoin ja toimin, tekemisin ja jättämisin osoittaa heille kaikkea hyvää. Sinä olet kieltänyt himoitsemasta mitään heidän omaansa tai sinun tahtoasi vastaan. Sanalla sanoen, olet käskenyt rakastaa sinua kaikesta sydämestäni ja lähimmäistäni niin kuin itseäni.
 
Jospa nyt kaikessa tässä olisin sinua, minun Jumalani ja Luojani, niin kuin kohtuullista ja tarpeellista olisin totellut, niin olisin tehnyt kuin kuuliainen ja kiitollinen luomuksesi. Siten olisin tuottanut parhaan hyödyn ruumiilleni ja sielulleni, niin kuin sen palkintoa sisältävät lupauksesi sekä palkitsemisen esimerkit todistavat.
 
Mutta minä olen valitettavasti monin kerroin, tietäen ja tietämättä, osaksi heikkoudesta, osaksi pahuudesta ja perkeleen sekä pahan maailman viekoituksista tehnyt niitä vastaan.
 
Sillä minähän en ole sinua niin tuntenut, peljännyt, rakastanut enkä kunnioittanut, kuin olisin ollut velvollinen. Olen paljoa enemmän rakastanut ja peljännyt luotuja olentoja, mutta sinua ja sinun tahtoasi epäillyt. Usein olen ollut suruton ja röyhkeä, ristiä kantaessa. Olen ollut milloin toivoton, milloin kärsimätön.
 
Minä olen usein sinua vastaan nurissut ja sadatellut. Olen rukoillessa ja kiittäessä ollut hajamielinen, veltto ja laiska sekä vierasten pahojen, ajatusten raskauttama. En ole sanaasi suurimmalla vakavuudella kuunnellut, oppinut, lukenut, ja tutkinut enkä sen mukaan elänyt. Olen ollut vanhemmilleni tottelematon, kiittämätön ja heihin suuttunut, tehtävissäni ollut hidas ja harmistunut. Olen ollut lähimmäistäni kohtaan vihamielinen, kostonhimoinen, kateellinen, pahansuopa ja sanoillakin halukas sättimään.
 
Samoin olen sanoissa ja ajatuksissa ollut epäsiveä. Olen myöskin liiallisen syönnin ja juonnin samoin kuin elatushuolien ja ahneuden raskauttama. Olen tarvitsevilta apuni kieltänyt, lähimmäiseni omaisuudelle vahinkoa tehnyt, toivottanut pahaa ja antanut sen tapahtua enkä sitä estänyt. Olen häntä pahoin panetellut, enkä ole hänen häpeätänsä peittänyt enkä panettelijoitaan vastustanut.
 
Olen hänen omaansa himoinnut ja kun olen jotakin hänen omaansa oikeuden varjolla voinut omakseni hankkia, niin olen siihen ollut halukas. Olen täten ajatuksin, sanoin ja töin sinua vastaan raskaasti syntiä tehnyt. Ah, ken voi huomatakaan, kuinka usein hän rikkoo!
 
Mutta tämän kaiken olet sinä vakaasti kieltänyt ja uhannut rangaista sekä ajallisesti että iankaikkisesti. Myös olet sinä maailman alusta lähtien vanhurskaana tuomarina osoittanut kiivautesi ja vihasi.
 
Sen johdosta olen siis minäkin joutunut epäsuosioosi ja rangaistukseesi, josta en voi itseäni eikä voi toinen luotu olento minua auttaa. Minun täytyisi vanhurskaan tuomiosi ja ansioni jälkeen jäädä iankaikkisesti vihasi, kuoleman ja iankaikkisen
kadotuksen omaksi, niin kuin muillekin jumalattomille käy ja sinun hirmuisista uhkauksistasi seuraa, Jos et minulle laupeudestasi jollain muulla tavoin kuin lain kautta olisi hankkinut apua ja lohdutusta.
 
Mutta minä suren sydämestäni, että olen sinua, rakasta Jumalaani, Luojaani ja Isääni, niin häpeällisesti ja pahasti loukannut, sekä suurista hyvistä töistäsi ollut niin kiittämätön ja jumalaton.
Minä haluan eteenpäin vakavasti siitä luopua ja sinun armosi kautta elää tahtosi mukaan.
 
Koska siis olet minun ylen suuresta hädästäni jo turmeluksestani välittänyt, olet sulasta laupeudesta ottanut minun asiani huoleksesi, kalliilla valalla minua lohduttanut. Sinä et, niin totta kuin sinä elät, tahdo syntisen kuolemaa, vaan että hän kääntyisi ja eläisi. Tästä syystä olet antanut rakkaan Poikasi vika-uhriksi ja syntieni maksuksi kuolemaan sekä olet minulle hänessä syntien anteeksiantamuksen luvannut.
 
Niin, vaikka olenkin raskaasti syntiä tehnyt, en kuitenkaan tahdo eikä minun tule edellisiin
synteihini lisätä vielä sitä suurta Jumalan pilkkaa, että Kainin, Saulin ja Juudaksen tavalla sinun armoasikin epäilisin. Minä rukoilen sinua sydämeni pohjasta, älä minua rankaise julman vihasi ja ansioni jälkeen. Ole ainokaisen Poikasi tähden, joka on syntiemme sovinnoksi tullut, minulle köyhälle syntiselle armollinen. Anna minulle kaikki syntini anteeksi ja johda minua Pyhällä Hengelläsi eteenpäin parannukseen ja sinun kuuliaisuuteesi. Totisesti.   
1.  2. Toinen rukous: Usko ja lohdutus evankeliumin johdolla
 
Rakas Jumala, sinähän olet pyhässä sanassasi, korkeasti kunnioitettavissa sakramenteissa ja monen monissa hyvissä töissäsi niin sydämellisesti antautunut minun tunnettavakseni. Olet vuodattanut kohtaani armosi tutkimattoman rikkauden, jonka minä varmalla luottamuksella ja iloisella sydämellä pidän mielessäni ja uskon.
 
Sinä, Jumala Isä, Jumala Poika, Jumala Pyhä Henki, kolme persoonaa, yksi ainoa, iankaikkinen, kaikkivaltias Jumala, yhdenvertainen voimassa ja kunniassa, yksin viisas, armollinen, laupias,
kärsivällinen, juuri hyvyydessä, totuudessa ja uskollisuudessa, olet ruvennut minun Isäkseni, Auttajakseni ja Lohduttajakseni. Olet antanut kokonaan minun omakseni itsesi siinä, että sinä, Iankaikkinen Jumala ja Isä, yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa, olet minut ja kaikki olennot luonut, ylläpidät ja varustat minut myös lakkaamatta kaikilla elämäntarpeilla ja elatuksella, käännät minusta pois kaiken pahan ja teet minulle kaikkea hyvää.
 
Sinä olet myös minulle rakkaan poikasi Jeesuksen Kristuksen, keskuspersoonan yhdessä erottamattomassa jumaluudessa, lahjottanut Lunastajaksi ja armoistuimeksi. Vieläpä olet antanut hänet minun tähteni ihmiseksi tulla, kärsiä, kuolla, ylösnousta ja taivaisiin astua.
 
Täten sinä olet hänen, ainoan Välimieheni ja Ylimmäisen pappini, verellä ja kuolemalla vapahtanut minut. Olet vapauttanut minut köyhän, kadotetun, tuomitun ihmisen synnistä, kuolemasta, perkeleestä ja helvetistä. Olet hänen ansaitsemansa vanhurskauden minulle omistanut ja minut taivaanvaltakunnan perilliseksi ottanut.
 
Ja ettei tällainen hyvyytesi sanomaton aarre minulta salaan jäisi, vaan osakseni tulisi, olet sinä Pyhän Henkesi, totuuden, armon ja rukouksen Hengen minulle iankaikkisen perintöni pantiksi lahjottanut. Hänen kauttansa minut evankeliumin tuntoon kutsunut, sanan ja kasteen kautta minut kristikuntaan istuttanut sekä sytyttänyt minussa oikean uskon, tunnustuksen, avuksi huutamisen ja kuuliaisuuden. Ja ettei minua synti, kuolema ja helvetti kauhistaisi, annat sinä minulle joka päivä anteeksi kaikki synnit ja lohdutat minua kuolleiden ylösnousemisella ja iankaikkisella elämällä.
 
Olet myös minut tämän elämän perästä kuolleista herättävä ja antava minulle kaikkein Kristukseen uskovien kanssa kuolemattoman, iankaikkisen olon, ilon, autuuden ja kirkkauden antava ja lahjottava. Ja sinä teet tämän kaiken sulasta armosta ja laupeudesta yksin Kristuksen tähden, että minä sinun taivaanvaltakunnassasi, iankaikkisessa vanhurskaudessa ja iankaikkisessa kirkkaudessa eläisin.
 
Olet tehnyt tämän että minä sinussa ja sinun edessäsi ruumiineni ja sieluineni yhdessä kaikkein enkelein ja valittujen kanssa iloitsisin. Tästä sanomattomasta hyvästä työstäsi minä olen sinua, rakas Jumalani ja Isäni, velvollinen ja halukas täällä
ja siellä iankaikkisesti kiittämään, palvelemaan ja sinulle kuuliainen olemaan. Totisesti.
 
1.  3. Kolmas rukous: Kaste ja ehtoollinen
 
Rakas Isä, sinä olet myös pyhässä kasteessa, sanan kanssa yhdistetyn veden autuaallisessa pesossa ottanut armosta minut lapseksesi ja perilliseksesi. Olet pessyt minut puhtaaksi kaikesta synnistä ja velasta, sekä puettanut minut puhtaalla, viattomalla puvulla, joka on itse Kristus Jeesus. Olet voidellut ja armoittanut minut Pyhällä Hengellä, että hän minussa alkaisi uuden elämän.
 
Olet antanut minulle kasteen myöskin siitä syystä, että sen kautta vanhan ihmisen päivä päivältä kaikkine pahoine himoineen ja töineen minussa kuolettaisi. Sinä tahdot, että minä kasteesta, joka on autuuteni varma vakuutus ja iankaikkinen liitto, yhä uudelleen ja ainiaan itseäni lohduttaisin. Sinä tahdot myös, että uskossa siihen taistelisin syntiä, kuolemaa, perkelettä ja helvettiä vastaan ynnä vihdoin ne voittaisin.
 
Sitä paitsi et sinä, uskollinen, rakas Isä, ole jättänyt asiaa vielä siihenkään. Suuremmaksi varmuudeksi ja joka ajaksi, milloin lohdutusta tarvitsen, olet sinä tämän armollisen tahtosi antanut rakkaan poikasi kautta saarnaviran julistettavaksi.
 
Hädän hetkeä varten pannut sen jokaisen kristityn suuhun, jotta he sinun sijassasi ja sinun nimessäsi minulle syntien anteeksi antoa julistaisivat. Sinun armoosi, joka rakkaan poikasi kuoleman ja ylösnousemisen kautta on hankittu, he minulle vakuuttaisivat ja murheellista omaatuntoani lohduttaisivat. Ja heidänkin sanojansa olen minä siis velvollinen uskomaan yhtä varmasti kuin olisivat ne sinun oman suusi lausumat.
 
Päälle muun olet sinä, rakas Isä, valmistanut meille ainaisen pöydän ja autuaallisen aterian. Olet säätänyt ja määrännyt meille armosi varman, näkyvän pantin iankaikkiseksi testamentiksi. Rakkaan Poikasi kautta hänen totisen ruumiinsa, jonka hän on meidän kaikkein edestä kuolemaan antanut, leivässä syötäväksi ja hänen totisen verensä, jonka hän on edestämme vuodattanut, viinissä juotavaksi. Ehtoollisen sinä tarjoat kaikkien syntieni anteeksi antamiseksi, uskoni
vahvistukseksi, sieluni virvoitukseksi, sinun ja sinun rakkaan Poikasi rakkaudenmuistoksi ja tutkimiseksi. Hän sinun hyvän suosiosi jälkeen on antanut ruumiinsa kuolemaan ja on vuodattanut verensä minun, köyhän syntisen edestä.
 
Hän on siis meille tämän ehtoollisen sakramentin lähtölahjaksi jättänyt, jotta hän sydämessämme ei kuolisi, vaan sinun kanssasi meissä asuisi ja uskotuksi tulisi ja että me hänestä, niin kuin ainoasta päästämme, jonka jäseniä me olemme, iankaiken iloitsisimme. Totisesti.
1.  4. Neljäs rukous: Uskon harjoitus rukouksen kautta
 
Sinä taivaallinen rakas Isä olet niin monenlaisilla hyvillä töillä ja todistuksilla isällisen tahtosi, joka sinulla rakkaan poikasi tähden minua kohtaan on, olet minulle osoittanut. Sinä olet minua käskenyt kaikenlaisessa hädässä pakenemaan sinun luoksesi sekä neuvonut minua rukoilemaan Poikasi kautta.
 
Olet valalla vakuuttanut kuulevasi ja vieläpä minulle saman, sinun rakkaan Poikasi lahjottanut, jonka
kautta minun tulee rukoilla. Hän on myös rukoukseni edessäsi tekee otolliseksi ja sen tähden oikealla puolellasi istuu, että hän minua aina eteenpäin iankaikkisena ylimmäisenä pappina puolustaisi.
 
Kaiken lisäksi olet Pyhän Hengen, rukouksen hengen, sydämiimme lähettänyt, joka meitä sanomattomilla huokauksilla puolustaa ja meissä huutaa: Abba, rakas Isä! Olet minulle myös Kristuksen kautta antanut muodon ja tavan, kuinka minun tulee rukoilla.
 
Olet neuvonut ja houkutellut minua rukoilemaan kuulemisen ihanilla, lohdullisilla esimerkeillä, kuten kananealaisen vaimon ja Kapernaumin päämiehen esimerkit näyttävät. Tahdotpa vielä, että minä, huolimatta kaikista synneistäni ja mahdottomuudestani, panisin kaiken lohdutuksen ja turvan sinuun, hätäni sinulle esittäisin ja apuasi odottaisin.
 
Niin se siis onkin minun virkani ja kutsumukseni sekä korkein ulkonainen jumalanpalvelus, jota sinulle voin toimittaa, että minä sinua rukoilen. Ja vaatiihan sitä minun oma suuri tarpeenikin minua
rukoilemaan, koska minä perkeleen pahuuden, maailman ilkeyden ja oman lihani heikkouden takia en voi mitään hyvää säilyttää enkä haluta tai saada. En voi myöskään mitään pahaa poistaa, ellen minä sitä hyvyyteesi turvaten Kristuksen kautta etsi ja saa sinulta.
 
Niin tulen siis yhdessä koko kristikunnan, sinun köyhän ja hajotetun laumasi kanssa armoistuimesi eteen. Me emme tule omassa vanhurskaudessamme ja arvollisuudessamme, jota meillä ei olekaan. Vaan sinun käskystäsi me tulemme ja lupaukseesi luottaen, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Vapahtajamme nimessä.
 
Me avuksi huudamme sinua sydämellisessä nöyryydessä ja lapsellisella luottamuksella: armahda isällisesti meitä, sinun köyhiä lapsiasi, anna meille anteeksi syntimme Kristuksen tähden! Lähetä Pyhä Henkesi sydämiimme, että sinut oikein tuntisimme, sinua kunnioittaisimme ja avuksi huutaisimme.
 
Pelasta meidät kaikesta vaivasta, varjele kaikesta pahasta, pysytä kaikessa hyvässä, ja anna myös kaikessa tulevaisuudessa sitä, mikä sinulle kunniaksi ja meille autuudeksi on.
Niin kuin sinä tämän tahdotkin tehdä, koska olet meidän Isämme ja voitkin sen tehdä, koska olet taivaissa, se tarkoittaa, että olet kaikkivaltias. Totisesti.
1.  5.   6. Viides rukous
 
Rakas Isä taivaissa, anna rakas sanasi, evankeliumi, sakramentit ja jumalanpalvelus, joissa sinä olet meille nimesi ja tahtosi ilmoittanut, meidän keskuudessamme ja koko maailmassa tulla pyhitetyksi. Anna sen tulla levitetyksi, enennetyksi ja jokaisen päästä totuuden tuntoon. Varjele ne, joilla se jo on, ainiaan siinä. Anna kaikkialla uskollisia opettajia ja saarnaajia, jotka sanasi puhtaana, kestävästi ja ihmisjuonilla sekoittamatta esittävät.
 
Pidä armollisesti voimassa, mitä olet meille antanut, mutta levitä sanasi maihin ja ihmisille, joissa ja joilla sanaasi ei vielä ole, anna se.
 
Perusta ja ylläpidä oikeita kristillisiä kouluja. Palauta eksyneet opettajat ja sanankuulijat. Saata
häpeään ja juurita pois kaikki eri seurat, lahkot, väärät opit, epäjumalisuus ja Jumalan pilkka, kaikki perkeleen valheet ja villitykset. Anna myös meille kaikille armosi, jotta pysyisimme sanasi tunnossa, arvokkaasti sen mukaan eläisimme. Auta että kaikkea pahennusta ja väärää ulkokultaisuutta vihaisimme ja välttäisimme. Suo se meille, rakas Isä. Totisesti.
1.  7. Kuudes rukous
 
Sinä näet, taivaallinen Isä, miten perkele ja maailma kaikin voimin, vihalla ja hirmuisuudella sinun valtakuntaasi ja kristikuntaa vastaan pauhaa ja riehuu, jonka sinä sanasi kautta maailman keskellä olet valinnut ja istuttanut.
 
Ne tahtoisivat meitäkin kaikin puolin kristillisyydessämme estää, mielellään valtakuntasi pois juurruttaa jo oman valtakuntansa, joka on valhetta ja murhaa täynnä, taas meihin pystyttää ja perustaa.
 
Tue sen tähden meitä armollisesti kädelläsi, hallitse ja suojele meitä, vastusta vihollisia. Hävitä heidät ja
heidän voimansa käsivarrellasi, etteivät he köyhää pientä joukkoasi voittaisi ja vallassaan pitäisi, vaan että heidän täytyisi päästää se kuten faaraon.
 
Anna meille myöskin Pyhä Henkesi, ettemme ainoastaan sanaasi kuule, vaan myös sen mukaan vakaasti elämme. Auta että me sinua oikeassa uskossa ja totisessa rakkaudessa palvelemme. Auta että vastoin kaikkea perkeleen ja hirmuvaltiasten väkivaltaa sinun, ainoan kuninkaamme, suojan ja käsivarren turvin evankeliumin kalliin aarteen omistuksessa pysymme.
 
Suo meidän vihdoin tästä täällä alkaneesta ja hengellisestä valtakunnasta Poikasi tulemisen kautta päästä näkyvään ja iankaikkiseen valtakuntaasi. Totisesti.
Seitsemäs rukous
 
Rakas Jumala! Auta että tämä ilman esteettä toteutuisi, koskapa saatana onkin niin kiukkuisa ja maailma niin myrkyllinen. Myöskin lihamme ja veremme on niin turmeltunut, etteivät ne salli nimesi pyhitetyksi eikä valtakuntasi meihin tulla. Ne tahtovat paljoa mieluummin synnin ja pimeyden
valtakunnassa pysyä. Tämän tähden, ota tämä huoleksesi, rakas Isä, estä, murra ja tee tyhjäksi kaikki perkeleen, maailman ja lihan pahat aikeet, ajatukset, tahto ja hankkeet.
 
Anna vain sen kaikessa maailmassa menestyä, mitä sinä ajattelet, neuvottelet ja tahdot. Ojenna myös meidän sydämemme hyvän suosiosi mukaan. Anna meille kaikenlaisen ristin ja kärsimisen aikana kärsivällisyyttä, että ilolla otamme vastaan ja kannamme kaikki, mitä meille lähetät.
 
Auta että kaiken ristin ja kärsimyksen keskellä sinun apuasi kaikessa hädässä oikealla uskolla ja avuksi huudolla odotamme, Auta, ettemme pyydä emmekä saakaan mitään muuta kuin sitä, mitä sinun tahtosi ja sinun kunniasi ja meidän autuutemme vaatii.
 
Me rukoilemme siis sitä, että yhä enemmän ja enemmän kaikin puolin sinun tahtosi täyttäisimme, niin kuin rakkaat enkelisi taivaassa tekevät. Totisesti.  
 
Kahdeksas rukous
 
Anna meille myös, rakas Isä, jokapäiväinen leipämme, sekä kaikki mitä tarvitsemme ruumiin elatukseksi ja tämän elämän ylläpidoksi. Auta kaikkia kristillisiä esivaltoja, että he isällisesti ja hyvin hallitsevat, sinun pyhää sanaasi, siveyttä ja vanhurskautta maihinsa istuttavat ja niissä ylläpitävät, että me kaikesta pahasta ja vihollisilta varjeltuina sinun siipiesi varjossa saisimme asua.
 
Tue armollisesti avullasi ja lohdutuksellasi kaikkia murheellisia ja sanasi tähden ahdistettuja ja vainottuja hallitsijoita, kaupunkeja ja maakuntia ja käännä heistä pois kaikki viholliset, vaarat ja onnettomuudet. Mutta erittäinkin jätämme isälliseen suojelukseesi, hoitoosi ja huomaasi maamme armollisimman, rakkaan ruhtinaan. Pidä hänet evankeliumisi tunnossa kuolemaansa asti ja hallitse häntä autuaallisella Hengelläsi. Anna hänelle terveyttä, että me hänen kristillistä hallitustaan sinun kunniaksesi yhä eteenpäin nauttisimme, sekä hänen että hänen omiensa kanssa sinua tästä hyvästä työstä sydämellisesti kiittäisimme.
 
Lohduta, vahvista ja suojele ruumiin ja sielun puolesta hänen puolisonsa ja hänen perheensä. Varjele myös tämä maamme sanasi tunnossa, rauhassa, siveydessä ja menestyksessä, ja toimita tämä kaikki armollisesti. Hallitse kaikkien virkamiesten sydämet, että he kunniaasi ja kansan menestystä sekä yhteistä hyötyä edistäisivät. Auta että he vanhurskautta ja oikeutta harjoittaisivat, syntiä, paheita ja pahennusta poistaisivat.
 
Anna kaikille alamaisille armoa uskollisesti palvelemaan ja kuuliaisia olemaan, myöskin keskuudessaan uskollisuutta ja rakkautta osoittamaan. Ja yleensä varjele meitä ja anna meille kaikille armollisesti rauha, hyvät ilmat, maan hedelmiä, terveys ja tarpeellinen elatus, uskolliset ystävät ja naapurit.
 
Hallitse ja lohduta, vahvista ja pelasta kaikki hurskaat sydämet, kaikki murheelliset, karkotetut, vainotut, ahdistetut, köyhät, sairaat ja vangitut, lesket ja orvot. Erittäinkin (se ja se). Minä jätän sinun haltuusi omanikin ja omaisteni ruumiin ja sielun, tavaran ja omaisuuden ja kaikki minulle antamasi, että minä yhdessä heidän kanssaan armosi suojassa ainiaan kuuliaisena eläisin ja iankaikkisesti autuaaksi tulisin.
 
Auta minua virkaani ja kutsumustani uskollisesti hoitamaan, anna minulle viisautta, voimaa ja vahvuutta sekä myöskin onnea ja menestystä sinun kunniaksesi. Mutta estä ja hillitse perkele ja kaikki hänen vahingolliset neuvonsa ja työnsä. Hallitse kaikki sanasi ja yleisen rauhan viholliset.
 
Ole meille armollinen nimesi tähden, anna anteeksi syntimme, jotka ansaitsevat kaikkinaista rangaistusta ja lainaa armosi parannukseksemme. Varjele meitä myös armollisesti kulkutaudeista, kalliista ajasta, kapinasta, sodasta, verenvuodatuksesta, tulesta ja kaikesta pahasta.
 
Me kiitämme sinua sydämestä siitä, että sinä meidät vastoin vihollisten pauhua ja raivoa tähän asti niin laupiaasti, yli kaikkien ihmis-ajatusten ja oman ansiomme, rakkaan sanasi omistamisessa, suloisen rauhan, elatuksen, terveyden ja hyvinvoinnin nautinnossa olet ylläpitänyt ja varjellut. Kiitän sinua myöskin siitä, että olet minua ja omiani niin isällisesti siunannut, meistä huolta pitänyt ja meitä holhonnut.
 
Me rukoilemme, että laupiaasti suojaisit meitä ja lisäisit eteenkin päin meille mitä lahjoja, palvellaksemme sinua oikeassa katumuksessa ja parannuksessa edistyen. Me rukoilemme myös, että käyttäisimme lahjojasi autuaasti, kohtuullisesti ja kiitollisesti. Totisesti.
Yhdeksäs rukous
 
Rakas taivaallinen Isä, koska me olemme köyhiä, kurjia syntisiä, jotka milloin heikkoudesta, milloin ilkivaltaisuudesta perkeleen yllyttäminä tulemme kiittämättömiksi ja teemme syntiä, niin emmehän ole arvollisia tulla kertaakaan kuulluiksi ja autetuiksi, vaan päinvastoin ansaitsemme kaikkea epäsuosiota ja rangaistusta.
 
Kumminkin ovat nämä syntimme ja rikoksemme kaikki meille sydämen murheena. Me rukoilemme sinua Kristuksen Jeesuksen, syntiemme poisottajan tähden, älä lue meille meidän velkaamme äläkä käy kanssamme tuomiolle. Sillä jos sinä tahtoisit syntejä viaksi lukea, kuka voisi edessäsi pysyä?
 
Katso pohjatonta hyvyyttäsi, joka meille Kristuksessa on tarjottu ja lahjotettu sekä ota
huomioon suuri puutteellisuutemme ja anna meille isällisesti anteeksi kaikki syntimme. Ohjaa meitä, johda meitä eteenkin päin kuuliaisuudessasi Pyhän Henkesi kautta.
 
Anna myös anteeksi kaikille vihollisillemme, että he kääntyisivät ja yhdessä kanssamme autuaiksi tulisivat. Niin kuin mekin mielellämme teemme, että kaikki heidän velkansa ja loukkauksensa, joilla ovat meitä murehduttaneet, armosi kautta anteeksi annamme ja unhotamme.
Kuule meitä, rakas Isä, Jeesuksen Kristuksen tähden. Totisesti.
Kymmenes rukous
 
Rakas Isä, sinä näet paremmin kuin me, kuinka saatana viekkaasti ja kiukkuisasti kuin kiljuva jalopeura käy ympäri ja vaaniskelee, kenen hän nielisi. Me taas, oi Isä, olemme Aadamin lankeemuksen jälkeen köyhä, kurja rakenne ja kyhäelmä sekä vihastunutta vihollista vastaan liian heikot.
 
Ota sen tähden meidät turviisi kaikessa kiusauksessa, pidä meitä Pyhän Henkesi kautta urhoollisina ja lujina uskossa, alituista sotaa varten perkelettä ja omaa lihaamme vastaan. Varjele meitä kaikenlaisesta kiusauksesta, suruttomuudesta ja epätoivosta, Jumalan pilkkaamisesta, erehdyksistä ja harhaopeista, suuresta häpeästä ja paheista, sekä hengellisistä että ruumiillisista.
 
Ja jos ne meitä kiusaavatkin, niin älä jätä meitä niiden valtaan äläkä heitä meitä yksin, niin että voisimme miehuullisesti niitä vastaan taistella, pitkittäen siinä ahkeroida ja sinun voimallasi vihdoin saavuttaa voiton. Totisesti.
Yhdestoista rukous
 
Rakas Isä, kaiken päätökseksi pelasta meidät vihdoin kaikesta pahasta, ruumiin ja sielun, tavaran ja kunnian puolesta. Pelasta meidät pahasta vihollisesta, sinun ja meidän vastustajastamme. Anna meille lopuksi autuas hetkinen, niin ettemme kuolemaa kauhistu, vaan paljoa enemmän luomme silmämme haudan toiselle puolelle. Auta että kiinnitämme katseemme kuolleista ylösnousemiseen ja iankaikkiseen elämään, jonka sinä Kristuksen kautta olet meille luvannut, että lujassa, kestävässä uskossa, avuksi huutamisessa ja
sanasi tunnustuksessa jätämme sielumme sinun käsiisi ja hiljaisesti vaivumme viimeiseen uneen.
 
Valmista meitä rakkaan Poikasi päivälle, johon sinä olet täydellisen lunastuksemme, uudistuksemme ja kirkkautemme sekä myös kaikkien perkeleiden ja jumalattomien lopullisen rangaistuksen säästänyt. Vie rakas kristikuntasi ynnä meidät kaikki tästä surunlaaksosta ja kaikesta pahasta iankaikkiseen autuuteen.
 
Sillä sinun on valtakunta, voima ja kirkkaus iankaikkisesti. Sinä voit tehdä, tulet tekemään ja tahdotkin tehdä kaiken tämän Jeesuksen Kristuksen, sinun rakkaan Poikasi, meidän Vapahtajamme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee iankaikkisesti. Amen, rakas Isä, totisesti.
 
Rukous on kuultu, sillä sinun lupauksesi ei voi meitä pettää eikä ole meitä pettävä. Totisesti.
 
  
1. PYHIINVAELTAJAN KATEKISMUS- JA KIRKKORUKOUKSIA  
 
 
A
U XP C
S  
 
2. PYHIINVAELTAJAN KATEKISMUS- JA KIRKKORUKOUKSIA
 
Uskoa voimme harjoittaa eri tavoin, samoin myös uskonoppia. Tämä pieni kirja tahtoo olla tuomassa valoa rukouksen muodossa uskon elämän keskeisiin kysymyksiin. Pieni rukoushetki on pieni uskon harjoitus, pieni hetkipalvelus Jumalan edessä. Kun muistelemme Raamatun keskeisiä opetuksia, voimme pukea ne suoraan rukouksen muotoon. Siten ne menevät Jumalan eteen ja samalla painuvat paremmin mieliimme, tuovat lohdutusta ja lujuutta vaellukseemme, missä sitten olemmekin, maalla, merellä, ilmassa, yksinäisyydessä, sairasvuoteella, matkoilla, temppelissä, jne.
 
Uskomme saa vahvistusta niistä lohdullisista Jumalan totuuksista, joita Raamatussa meille on opetettu. Jumalan teot; sana ja kaste, sekä ehtoollinen joista elämme, ovat uskonharjoituksemme perusta. Muistamme rukouksessa Jumalan suuria tekoja ja ylistämme niistä Jumalaa.
 
Muistamme uskonharjoituksissamme kaikkea sitä, mitä pyhä kirkkomme on meille opettanut, totuuksia joita isämme ja äitimme ovat vaalineet, joita pyhät Jumalan ihmiset ovat kantaneet sukupolvesta toiseen, rukoillen, laulaen, oppien ja opettaen. Samalla loistamme valona ihmisten keskellä. Näin liitymme pyhään sukupolvien saattoon ja saamme yhtyä yhteiseen tunnustukseemme jota kirkoissamme joka aika tunnustetaan, lauletaan ja rukoillaan.
 
Voimme huomata, ettemme ole yksin, vaan saamme olla osa pyhää kirkkoa ja kristikuntaa, suurta pyhiinvaeltajain joukkoa, joka moninaisissa vaiheissa, vaikeuksissa ja olosuhteissa kantaa pyhää tulta Herramme alttarilta maailman
yksinäisten, hyljättyjen ja unohdettujen ihmisten sydämiin.
Kun rukoilemme rukouksen, voimme sytyttää valon keskelle pimeää yötä, tuoda keskelle toivottomuutta toivon, lohdutuksen hyljättyjen ja yksinäisten, kiireisten ja stressaantuneiden, elämän pyörteissä rikkirevittyjen keskelle. Sytyttämällä rukouksen kynttilän, voimme poistaa pahan pimeyttä. Pienikin kynttilä voi valaista suurta huonetta.
 
 

Pyhiinvaeltajan laulu – Psalmi 84.
 
Kuinka ihanat ovat sinun läsnäolosi sijat, Herra Sebaot! Minun sieluni ikävöi ja kaipaa Herran esipihoihin. Sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.
 
Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja Jumalani.
 
Onnellisia ovat ne, jotka asuvat sinun huoneessasi! He kiittävät sinua alati. Sela.
 
Autuaita ovat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessään pyhät matkat!
 
Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.
 
He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
 
Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
 
Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja.
 
Yksi päivä sinun esipihoissasi on parempi kuin tuhat muualla. Mieluummin olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä kuin asun jumalattomien majoissa.
 
Herra Jumala on aurinko ja kilpi. Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka vaeltavat nuhteettomasti.
 
Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka turvaa sinuun!
 
YHDYSHENKILÖ-JAAKKO TUONONEN
PUH.040-8387846  


VALOA KOHTI - TE OLETTE OTTANEET VASTAAN PESON, TE OLETTE PYHITETYT, TE OLETTE KRISTUKSEN PÄÄLLENNE PUKENEET, SIIS VAELTAKAA HÄNESSÄ JA JUURTUKAA HÄNEEN - KAIKILLA MEILLÄ, JOILLA ON TÄMÄ SAMA USKON HENKI, ANTAKAAMME KRISTUKSEN PYHITTÄÄ MEIDÄT LAUPEUDEN ASTIOIKSI - SUO JUMALAMME ETTEMME KIELTÄISI HYVYYDEN VOIMAN USKOLLISTA SUOJAA KENELTÄKÄÄN IHMISELTÄ! ROOM.12. NIIN PYSYVÄT NYT ISÄN ARMO, USKO, TOIVO JA RAKKAUS, MUTTA SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS!
1. Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
2. Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme. Hän itse meille rauhan valmistaa.
3. Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!
4. Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.
5. Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.  
 
 
LUE RAAMATUN LUKUJA SÄÄNNÖLLISESTI JA PYYDÄ APUA JUMALALTA! Johdantoa Raamattuun
 

Raamatun nimi Kreikaksi on Biblia. Tämä merkitsee kirjoja. Ja se tarkoittaa, että Raamattu on ”kirjojen kirja”, eli kaikista kirjoista tärkein.
Vanha Testamentti sisältää 39 kirjaa ja Uusi Testamentti 27. Alkuaan Vanhan Testamentin kirjat kirjoitettiin todennäköisesti eläintennahoille ja Uuden Testamentin papyruslehdille tai hienoille pergamentille. Voidakseen sopivasti lukea ja säilyttää tällaisia kirjoituksia, laitettiin ne käärön muotoon. Kirjojen sijasta käytettiin siis siihen aikaan oikeastaan vain kääröjä.
 
Raamatun eri kirjat ovat syntyneet pitkän, toista vuosituhatta kestäneen ajan kuluessa. Pyhät Jumalan miehet ovat ne kirjoittaneet Pyhän Hengen vaikutuksen alaisena. Ihmeellisiä vaiheita ne ovat saaneet kestää. Monet niistä ovat olleet pitkällisen vankeuden ja tuhansien sotien todistajina. Ja kuitenkin ne ovat katoamattomina säilyneet sukupolvesta sukupolveen. Herra on niistä huolta pitänyt.
 
Palatessaan Babylonin maanpakolaisuudesta viidennen vuosisadan keskivaiheilla enne Kristusta pappi Esra toi Jerusalemiin, Juudan kansan pyhään kaupunkiin 5 Mooseksen kirjaa mukanaan. Ja tämä osa Raamatusta oli ensin seurakunnan ainoana kirjana. Siinä oli kerrottu ihmiskunnan alkuvaiheista, alkaen ensimmäisestä ihmisestä paratiisissa aina suuren kansanjohtajan ja profeetan Mooseksen kuolemaan ja Kanaanin maan valloitukseen asti.
 
Näissä kirjoissa oli myös kirjoitettuna Jumalan pyhä laki ja jumalanpalvelusta koskevat säädökset.
parin vuosisadan kuluttua ruvettiin Mooseksen kirjojen rinnalla yleisesti käyttämään myöskin toista kirjakokoelmaa, johon kuului neljä historiallista kirjaa: Joosuan, Tuomarien, Samuelin ja Kuningasten kirjat, sekä profeetalliset kirjat: Esaias, Jeremia, Hesekiel ja kaksitoista pientä profeettaa.
 
Kuta suuremmaksi kansan ahdistus tuli, sitä rakkaammaksi nämä kirjat kävivät. Lukiessaan historiallisissa kirjoissa valtakunnan entisestä loistoajasta sekä myös siitä, miten kansa itse omien syntiensä tähden oli menettänyt onnensa, rupesi se yhä palavammin kaipaamaan uutta aikaa. Ja nähdessään,
miten Herran pyhäin profeettain ennustukset olivat käyneet toteen, uskoivat he, että vielä voisi koittaa uusi, ihana Daavidin ja Salomonin aikakausi, jos vaan kansa tottelisi käskyjä.
 
Seurakunnan jumalanpalveluksissa laulettiin silloin niitä ihania psalmeja, jotka vielä ovat säilyneet Raamatussamme psalmien nimellä. Psalmit oli Israelin virsi – ja rukouskirja.
 
Muutamissa psalmeissa puhutaan jo selvästi odotetusta Vapahtajasta. Sellaisia ovat esim. Ps.2, 22, ja 110. Toisissa huokuu äärettömän syvä katumus. Lue esim. ps.32 ja 51, Ja toiset soivat täyteläisintä kiitosta ja ylistystä Jumalalle. Tähän ryhmään kuuluvat mm. Ps.113 –118.
 
Ihanaa runoutta sisältävät paitsi Psalmit, myöskin syvämietteinen Jobin kirja, Sananlaskut, Saarnaaja, Korkeaveisu ja Valitusvirret.
Nämä kirjat sekä Ruthin kirja, joka sisältää tuomarien aikaan kuuluvan kertomuksen ja Esterin kirja, joka kertoo, miten Persiaan jääneet juutalaiset Esterin ja hänen kasvatusisänsä kautta pelastuivat eräästä
verilöylystä, ja Daniel – profeetan kirja otettiin kolmantena pyhänä kirjakokoelmana Raamattuun.
 
Viimeiseksi tulivat siihen Esran ja Nehemian kirjat, jotka kertovat maanpakolaisten kotiinpaluusta, temppelin uudestaan rakentamisesta ja muutenkin seurakunnan uudistamisesta, ja Aikakirjat, jotka muun muassa käsittelevät Daavidin ja Salomonin historiaa.
 
Näin tuli siis Vanhaan Testamenttiin kulumaan seuraavat kirjat:
5 Mooseksen kirjaa, Joosuan kirja, Tuomarien kirja, Ruuthin kirja 2 Samuelin kirjaa, 2 Kuningastenkirjaa, 2 Aikakirjaa, Esran kirja, Nehemian kirja, Esterin kirja, Jobin kirja, Psalmit, Salomonin Sananlaskut, Salomonin Saarnaaja, Salomonin Korkeaveisu, sekä profeettain kirjat: Esaias, Jeremias, Jeremian valitusvirret, Hesekiel, Daniel, Hoosea, Jooel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja, Malakia.
 
Koko Vanhan Testamentin syvin tarkoitus on osoittaa meille, miten Jumala esikuvien tavoin ja armolupauksien kautta valmisti ihmiskuntaa vastaanottamaan Messiasta.
 
Uudessa Testamentissa saamme sitten nähdä kaikkien esikuvien ja armolupausten täyttyneen Jeesuksessa Kristuksessa.
Ensimmäisillä kristityillä ei ollut muuta kirjoitettua Raamattua kuin Vanha Testamentti. evankeliumi, ilosanoma Jeesuksesta, levitettiin ensin vaan saarnojen ja tuttavallisen puhuttelun kautta.
 
Jottei kuitenkaan tämä, kaikista perinnöistä kallein, jäisi vain ihmisten muistin varaan, tahdottiin myöskin kirjallisesti esittää Herran sanoja ja tekoja.
Näin saimme Raamatussa olevat evankeliumit. Ensimmäisen evankeliumin kirjoittaja, Matteus, oli ennen ollut roomalainen tullivirkamies, publikaani.
 
Evankelista Markus oli apostoli Paavalin ja Pietarin läheinen tuttava. Hän otti osaa Paavalin ensimmäiseen lähetysmatkaan.
 
Luukas, joka on kirjoittanut kolmannen evankeliumin, oli ammatiltaan lääkäri, mutta liittyi hyvin läheisesti Paavaliin. Hänkin seurasi Paavalia lähetysmatkoilla, ja
sen tähden hän myös Apostolien teoissa on voinut niin tarkkaan kuvata kristinuskon leviämistä suuren pakanainapostolin (Paavalin) kautta.
 
Johannes oli kalastaja ja hänen veljensä Jaakobin kanssa ruvennut Johannes Kastajan opetuslapseksi. Kuultuaan opettajansa todistusta Jeesuksesta Gennesaretin järven rannalla, alkoivat he seurata Vapahtajaa. ja he tulivat siinä määrin Jeesuksen uskotuiksi, että he yhdessä Pietarin kanssa saivat olla Herran kanssa kirkastusvuorella ja Getsemanen yrttitarhassa. ja Johanneksesta kerrotaan, että hän oli ”se, jota Jeesus rakasti” ja joka aterioitaessa sai nojautua Jeesuksen rintaa vastaan. Hän oli myös ainoa opetuslapsi, joka seurasi Mestariansa aina Golgatan ristille asti. Hänen huostaansahan Jeesus myös uskoi oman äitinsä. Ja juuri tämä opetuslapsi on kirjoittanut Johanneksen evankeliumin.
 
Evankeliumeissa me saamme tutustua Vapahtajan elämään ja hänen omiin sanoihinsa, ja se on tietysti kaikkein tärkein. Mutta äärettömän kallisarvoista on myös saada lukea siitä evankeliumin julistuksesta, jonka Herramme opetuslapset ovat seurakunnalleen ja ystävilleen omistaneet. Ja tästä kertovat Uuden Testamentin kirjeet.
 
Useimmat kirjeet on kirjoittanut mies, joka ennen oli ollut niin kiivas seurakunnan vainooja, että hän olisi tahtonut tappaa kaikki kristityt. Mutta Jumalan ihmeellisen johdatuksen kautta hän kääntyi, niin että saattoi sanoa: ”Mikä minulle oli voitto, sen minä ole Kristuksen tähden lukenut tappioksi.” (Filipp.3.7).
 
Se oli Paavali, joka kristityksi tultuaan itse joutui vainon alaiseksi ja sellaisena siirtyi paikkakunnasta paikkakuntaan Herran evankeliumia levittäen ja uusia seurakuntia perustaen.
 
Näille hän sitten hengellisen elämän ylläpitämiseksi kirjoitti kirjeitä. Ja kun jokin seurakunta oli lukenut saamansa kirjeen, lähetti se sen toiselle seurakunnalle. Sillä tavoin useimmat seurakunnat saivat tutustua Paavalin kirjeisiin.
 
Roomalaiskirje on Paavalin kirjeistä ensimmäinen ja siinä apostoli onkin esittänyt autuuden opin pääkohdat.
 
Korinttolaiskirjeessä saamme lukea miten Herran työntekijä suuren maailmankaupungin seurakunnalle julistaa ristiinnaulittua ja ylösnoussutta Vapahtajaa.
 
Farisealaismielisiä juutalaisia ei tällainen saarna miellyttänyt. Erittäinkin Galatiassa he koettivat houkutella nuoria kristittyjä juutalaisen lain orjuuteen. Suojellakseen Galatian seurakuntia tällaisilta pahoilta yrityksiltä Paavali kirjoitti Galatalaiskirjeensä.
 
Kirjeet Efesolaisille, Kolossalaisille ja Filemonille kirjoitettiin Paavalin ollessa vankina.
 
Filippiläiskirjeestä näemme, miten syvästi Paavali rakasti seurakuntaansa.
 
Tessalonikalaiskirjeissä hän puhuu Herran tulemisesta ja siitä, kuinka meidän rukoillen ja työtä tehden tulee valmistua Herran suurta päivää vastaanottamaan.
 
Kirjeissä Timoteukselle ja Tiitukselle annetaan tärkeitä opetuksia erittäinkin sielunhoitajille.
 
Näitä Paavalin 13 kirjettä seuraa Uudessa Testamentissa Hebrealaiskirje. Se esittää Kristuksen ylimmäisenä pappina, jolla yksin on ”katoamaton pappeus” ja joka ”myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalaa lähestyvät, koskapa hän aina elää rukoillakseen heidän edestään” (Heb.7:24,25.).
 
Lukemattomille vahvistukseksi on myös tullut tämän kirjeen esitys uskon voimasta (Luku 11), sillä siinä osoitetaan, miten moni uskon todistaja on pysynyt lujana kuolemaan asti.
 
Erityisen rakasta on lukea sen apostolin kirjeitä, joka itse saattoi todistaa pyhällä vuorella kuulleensa taivaasta äänen: ” Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt” (2 Piet.1:17-18). Tarkatkaa miten tämä Pietari kirjoittaa. hän, joka niin uljaasti Jeesukselle vakuutti olevansa valmis menemään vaikka kuolemaan hänen kanssaan, ja joka sitten niin katkerasti sai itkeä lankeemustaan, hän sanoo 1 Pietarin kirjeen viidennessä luvussa: 2. Pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen; sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.”
 
Hän tiesi pian joutuvansa marttyyri – kuolemalla Herrastaan todistamaan, mutta tämä tieto ei häntä lannistanut, päinvastoin se kannusti häntä tarkoin käyttämään aikaansa. Ei se myöskään riistänyt häneltä toivoa, sillä hän odotti ”uusia taivaita ja uutta maata, jossa vanhurskaus asuu.”
 
”Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä” (1Joh.4:19). Tämä on pääsisältönä Johanneksen, rakkauden apostolin, kirjeissä.
Rakastakaamme, ei sanoilla, vaan töillä, sitä teroittaa Jaakobin kirje. tämä Jaakob, samoin kuin Juudas, joka myös on kirjoittanut lyhyen kirjeen, olivat Jeesuksen veljiä.
 
Viimeisiin aikoihin ja Herran tulemiseen viittaa Juudan kirje.
 
Mutta paljon ihmeellisemmän kuvan lopullisesta taistelusta, tuomiosta ja Karitsan voitosta antaa meille Raamatun viimeisin kirja, Johanneksen ilmestys. Siitä me näemme miten hirvittävän kamppailun jälkeen maailman mahti vihdoin viimein häviää. Jumalan suuri valkoinen valtaistuin kohoaa silmäimme eteen, ja kuolleet, suuret ja pienet, seisovat sen edessä. Ja kun
kuolema ja tuonela on heitetty tulijärveen, jää jäljelle Jumalan pyhä kaupunki, jonka ihanuutta ei kukaan meistä vielä täysin käsitä.
Mutta saman ilmestyskirjan lopussa sanotaan: ”jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois hänen osansa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin”. Niin tärkeä on Jumalan Sana. ”
 
Lainaus vanhasta oppikirjasta v. 1921.
 
 
Kuvahaun tulos haulle RUUSUKKO
 

Jokapäiväiset rukoukset

Pyhä ristinmerkki

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

In nomine Patris, et Filii, et Spiritus Sancti. Amen.
Herran rukous eli Isä meidän

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.
Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
(Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.)
Aamen.

Pater noster, qui es in caelis, sanctificetur nomen tuum: adveniat regnum tuum: fiat voluntas tua, sicut in caelo, et in terra. Panem nostrum quotidianum da nobis hodie: et dimitte nobis debita nostra, sicut et nos dimittimus debitoribus nostris. Et ne nos inducas in tentationem: sed libera nos a malo. Amen.

 

Enkelin tervehdys eli Terve Maria

Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa
ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.
Pyhä Maria, Jumalanäiti, rukoile meidän syntisten puolesta
nyt ja kuolemamme hetkenä.
Aamen.

Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum: benedicta tu in mulieribus, et benedictus fructus ventris tui Iesus.
Sancta Maria, Mater Dei, ora pro nobis peccatoribus, nunc et in hora mortis nostrae. Amen.

(Tulostettava A5 ”Ruusukko”)

Apostolinen uskontunnustus

Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Ja Pyhään Henkeen, pyhän katolisen kirkon, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen.

Credo in Deum, Patrem Omnipotentem, Creatorem Caeli et terrae; et in Iesum Christum, Filium eius unicum, Dominum nostrum: qui conceptus est de Spiritu Sancto, natus ex Maria Virgine, passus sub Pontio Pilato, crucifixus, mortuus, et sepultus. Descendit ad inferos; tertia die resurrexit a mortuis; ascendit ad caelos, sedet ad dexteram Dei Patris omnipotentis; inde venturus est iudicare vivos et mortuos. Credo in Spiritum Sanctum, Sanctam Ecclesiam catholicam, sanctorum communionem, remissionem peccatorum, carnis resurrectionem, et vitam aeternam. Amen.

 

Kunnia

Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Gloria Patri, et Filio, et Spiritui Sancto.
Sicut erat in principio, et nunc, et semper, et in saecula saeculorum. Amen.

 

Uskon lisääminen

Jumalani, uskon vakaasti kaiken sen,
minkä sinä, iankaikkinen erehtymätön Totuus,
olet ilmoittanut ja pyhän kirkkosi kautta meille julistat.
Tässä uskossa tahdon elää ja kuolla.
Herra, lisää uskoani.

 

Toivon vahvistaminen

Jumalani, luotan vakaasti siihen,
että sinä suuren laupeutesi
ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ansioiden tähden
annat minun syntini anteeksi
sekä armon sinun tahtosi täyttämiseen,
jotta saavuttaisin iankaikkisen autuuden.
Tämän sinä itse olet luvannut.
Herra, vahvista toivoni.

 

Rakkauden sytyttäminen

Jumalani, rakastan sinua kaikesta sydämestäni ja yli kaiken,
koska olet Isäni ja suurin hyväntekijäni,
mutta varsinkin siksi, että olet korkein Hyvyys ja itse Rakkaus.
Sinun tähtesi rakastan myös lähimmäistäni niin kuin itseäni.
Herra, sytytä minuun yhä täydellisempi rakkaus.

 

Katumuksen herättäminen

Jumalani, kadun koko sydämestäni syntejäni,
koska niillä olen ansainnut vanhurskaan rangaistuksesi,
tuottanut Pojallesi Jeesukselle kärsimyksen ja kuoleman
ja loukannut sinua, korkeinta Pyhyyttä, jota nyt rakastan yli kaiken.
Tahdon lakata tekemästä syntiä ja välttää kaikkea, mikä voi minut siihen vietellä.
Publikaanin kanssa lyön rintaani sanoen: Jumala, armahda minua syntistä!

 

Jumalan enkeli

Jumalan enkeli, joka olet suojelijani, valaise, varjele, johda ja hallitse minua, korkeimman Hyvyyden sinulle uskomaa. Amen.

 

Sinun turviisi eli Sub tuum praesidium

Sinun turviisi pakenemme pyhä Jumalansynnyttäjä. Älä hylkää rukouksiamme hädässä, vaan varjele meidät aina kaikista vaaroista, kunnioitettu ja siunattu Neitsyt Maria.

 

Angelus eli Herran enkeli

Angelus lausutaan aamulla, keskipäivällä ja illalla. Pääsiäisestä helluntaihin sen tilalla rukoillaan Regina caeli.

Herran enkeli toi sanoman Marialle.
– Ja hän tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä.
– Terve Maria…

Maria sanoi: Katso, minä olen Herran palvelijatar.
– Tapahtukoon minulle sanasi mukaan.
– Terve Maria…

Ja Sana tuli lihaksi
– Ja asui meidän keskellämme.
– Terve Maria…

Rukoile puolestamme, pyhä Jumalansynnyttäjä.
– Että me Kristuksen lupausten arvoisiksi tulisimme.

Rukoilkaamme: Kaikkivaltias Jumala, vuodata armosi sydämiimme, että me, joille enkeli on antanut tiedoksi Poikasi Kristuksen ihmiseksi tulemisen, pääsisimme hänen kärsimisensä ja ristinsä kautta ylösnousemuksen kirkkauteen. Tätä pyydämme saman Kristuksen, Herramme kautta.

Aamen.

Angelus Dómini nuntiávit Maríae.
– Et  concépit de Spíritu Sancto.

Ave, María, grátia plena, Dóminus tecum; benedícta tu in muliéribus, et benedíctus fructus ventris tui, Iesus.
– Sancta María, Mater Dei, ora pro nobis peccatóribus, nunc et in hora mortis nostrae. Amen.

Ecce ancílla Dómini.
– Fiat mihi secúndum verbum tuum.

Ave, María, …
– Sancta María, …

Et Verbum caro factum est.
– Et habitávit in nobis.

Ave, María, …
– Sancta María, …

Ora pro nobis, sancta Dei Génetrix.
– Ut digni efficiámur promissiónibus Christi.

Orémus. Grátiam tuam, quaésumus, Dómine, méntibus nostris infúnde; ut qui, ángelo nuntiánte, Christi Fílii tui incarnatiónem cognóvimus, per passiónem eius et crucem, ad resurrectiónis glóriam perducámur. Per eúndem Christum Dóminum nostrum.
– Amen.

 

Regina caeli eli Taivaan kuningatar

Iloitse taivaan kuningatar, halleluja!
– Sillä hän, jonka synnytit, halleluja!

Nousi kuolleista sanansa mukaan, halleluja!
– Rukoile puolestamme Jumalaa, halleluja!

Iloitse ja riemuitse, Neitsyt Maria, halleluja!
– Sillä Herra on totisesti ylösnoussut, halleluja!

Rukoilkaamme: Kaikkivaltias Jumala, Poikasi, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksella olet täyttänyt maailman ilolla. Anna meidän päästä hänen äitinsä, Neitsyt Marian esirukousten tähden ylösnousemuksen kirkkauteen. Tätä pyydämme saman Kristuksen, Herramme kautta.

Aamen.

Regína caeli, laetáre. Allelúia.
– Quia quem meruísti portáre. Allelúia.

Resurréxit, sicut dixit. Allelúia.
– Ora pro nobis Deum. Allelúia.

Gaude et laetáre, Virgo María. Allelúia.
– Quia surréxit Dóminus vere. Allelúia.

Orémus. Deus, qui per resurrectiónem Fílii tui, Dómini nostri Iesu Christi, mundum laetificáre dignátus es: praesta, quaésumus; ut, per eius Genitrícem Vírginem Maríam, perpétuae capiámus gáudia vitae. Per eúndem Christum Dóminum nostrum.
– Amen.

 

Kristillinen tervehdys

Ylistetty olkoon Jeesus Kristus! — Iankaikkisesti. Aamen.

Laudetur Iesus Christus! — In aeternum. Amen.

 

Yksinkertainen ruokarukous

Ennen ateriaa:

Siunaa, Herra, meidät ja nämä lahjasi,
jotka suuresta hyvyydestäsi tarjoat meille,
Kristuksen, Herramme, kautta.
— Aamen.

Benedic, Domine, nos, et haec tua dona,
quae de tua largitate sumus sumpturi.
Per Christum Dominum nostrum.
– Amen.

Aterian jälkeen:

Me kiitämme sinua kaikista hyvistä teoistasi,
kaikkivaltias Isä Jumala,
joka elät ja hallitset
iankaikkisesta iankaikkiseen.
— Aamen.

Levätkööt uskovien sielut rauhassa
Jumalan laupeuden tähden.
— Aamen.

Gratias agimus tibi, Deus Pater omnipotens,
pro universis beneficis tuis,
qui vivis et regnas in saecula saeculorum.
– Amen.

Fidelium animae per misericordiam Dei
requiescant in pace.
– Amen.

 

Ikuinen lepo

Herra, anna heille ikuinen lepo,
ja iäinen valo loistakoon heille.
Levätkööt rauhassa. Aamen.

Requiem aeternam dona eis, Domine,
et lux perpetua luceat eis.
Requiescant in pace. Amen.

160 Rukousta

 

 

Jumalan Armon taloudenhoidosta

Jumalan Armon taloudenhoidon rukouksia

 

Rukous 1.

Tämä on vakuutus sinulta Kristus! Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan, sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Sanasi lisäksi meillä on vain ihmissanat, kuuntele niitä viisaudessasi ja armossasi, älä anna meidän eksyä pois sinun luotasi Herra. Herra!

Rukous 2

Älä anna työn hukkua Kirkon kriitikkojen hampaisiin, vaan katso erilaisten ihmiskohtaloiden kurjaa osaa, sinulle Herra osoitamme nämä perustelut, ja ammumme ihmisille tietä auki taivaisiin asti, Kristus, katso maailmaasi, sillä se nyt kaipaa tätä työtä, eivät kirkon kamarit.

Rukous 3

Tämä on leipä sinun suuhusi Herra, että tulisit meille Elämän Leipänä. Meistä kukaan ei pysty toimimaan näitten ohjeiden mukaan, ota siksi Kristus asia omaksesi, ja synnytä elävää todellisuutta, sillä miten me muuten pystyisimme seuraamaan sinua tällä tiellä.

Rukous 4

On suuri vahinko, ettei meistä ole edes näitten omien sanojemme mittaisiksi apostoleiksi, kumpa olisikin ja niin tulisi olemaan, sillä omat sanamme ovat meidän tuomarimme, mutta Herra paratkoon, ei nämä ole maailman kaivoilta kaivettu.

Rukous 5

Mutta pelastusta ei ilmaista sanelemalla vaan Raamatun sanoilla, mutta tässä sanelemme, anomme, kysymme, etsimme ja kolkutamme edessäsi, että Henkesi ottaisi huomioon rakentumisemme tarpeen. Emme ole sanelemassa ehtoja sinulle Jumala vaan esittämässä omia, kansasi ja Kirkkosi tarpeita ja huolia sekä esittelemässä sinulle työn rakennuskaavaa ja pyytämässä sinun siunaustasi.

 

Rukous 6

Mutta eikö Paavalin perustus lopulta ollut Armo, jopa kaiken moninainen täyteys, sen ontologinen olevaisuus, joka kattaa aivan kaiken, olkoon se meidänkin perustuksemme. Mutta niitä vaiheita, joita parhaaksi näet ja hyväksi katsot meille, johda meidät kaikki hyvään osaan taivaissasi. Siispä rakkaus Herran, mi kohtalo kohtaa, rakkaus Herran, suo tykös sen johtaa.

Rukous 7

JHVH Viisautesi on käsittämätön, emmekä yhteen tuhannesta voisi vastata, Sinä Ylhäisin ja Siunatuin, tee itse Kirkostasi pelastavan rakkautesi mysteerio.

Rukous 8

Mutta Apostoli Paavali sanoo taitavan rakentajan tavoin panneensa perustuksen, me heikkoudessamme ja vajavaisuudessamme emme sitä kykene tekemään. Taivas kuule! Paavalin perustukset! Paavalin perustukset! Ikuisilta perustuksiltasi Herra, jotka lopulta sulkevat sisäänsä aivan kaiken, johon ymmrtääksemme asiaa oikein, myös apostoli Paavali perustuksensa laski, nosta elämän ikonit kanonisten tienviittojesi saattelemana.

Rukous 9

Auta kuitenkin niin, ettei pieni ihminen hukkuisi kaikkeuden mereen, jota sinä kuitenkin kannatat, sillä sinussa asuu kaiken olevaisen täyteys, vielä tarkemmin, luomattoman Alkuolevaisen ja kaiken luodun täyteys, mutta sinussa on aina paikka ja osallisuus pienen ihmisen tielle ja johdatukselle, Kristus elämän ikoniksi ja laupeuden astiaksi.

Rukous 10

Näytä tietä pyhä apostoli, jos missä elämämme opetus on kumossa: Tule ja auta! Herran sana vakuuttaa esikuvan tavoin, että meillä on oikeus tähän raamatulliseen huutoon. Maan ääristä saapui Paavali etiopialaisen luo, kun kuuli unessa tämän huudon, sillä kaukaa Herra meitä rakastaa. Valistusta emme tosin niin paljon kaipaa vaan kaiken olevaisen salaisuuden tuntemista, joka ilmestyy Kristuksessa Jeesuksessa.

 

Rukous 11

Mutta tähän Kristuksen Kirkon mystiselle perustukselle, jonka pyhät apostolit, profeetat ja Kristus itse on laskenut, joka ei perustu pelkästään meidän ulkoiseen määreeseen, eikä yleensäkään pelkkään ulkoiseen määreeseen, vaan Kristuksen salaisuuteen Kirkkonsa inkarnaatiossa, mekin halajamme katsahtaa ja pyytää apostolista johdatusta, että meidänkin ulkoinen määre asetettaisiin tuohon Kristuksen salaisuuteen saadaksemme osaksemme sen salaisuuden josta apostolit saarnasivat. Mutta onpa Kristus maailmankin Vapahtaja.

Rukous 12

Kirkon Herra! Eikö se olekin niin, että joka ulkoisella määrellä pyrkii tekemään perustuksen, joutuu loputtomiin kynätöihin, Ylösnoussut! Sääli heikkouttamme, Kristus itse, sinä, josta emme me, eikä koko Kirkkosikaan kykene täydellistä määritelmää tekemään, suostu siksi myös meidän perustuksemme Perustukseksi.

Rukous 13

Katsomme sitten koetuksen suurena päivänä, jääkö mitään ansaitsevaa jäljelle, kestääkö rakennukseemme, jos ei kestäisi, olet sinä luvannut meidät kuitenkin pelastaa, ikään kuin tulen läpi, sillä joka kerskaa, se kerskatkoon Herrasta. Mutta apostoli Paavali sanoo, teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.

Rukous 14

Mutta Paavalin ja Kristuksen puntariin me elämän kyhäelmän laitamme ja huudamme armoa apostoliselta viisaudelta, että sen kautta ajoissa elämämme rakennus saatettaisiin siihen kuntoon, josko se koetuksenkin päivän kestäisi. Tee siis Herra ihmetekojasi meille lasten kaltaisille, että nuo teot painavat paljon myös kunnianarvoisan Paavalinkin puntarissa, Lutherista ja muista puhumattakaan.

Rukous 15

Josko elämämme vaatimaton kyhäelmä antaisi siihen Herallemme otollisen ja mieluisen syyn ja aiheen. Pyhä Henki, suo meidän kaikki vaivannäkömme toimittaa siten, ettei se sorra Herran mieltä, vaan, on pikemminkin suloista suitsutusta Hänen edessään.

 

Rukous 16

Kuten Kristus ja Paavali, mekään emme tahdo pahuudelle elämämme perustuksia laittaa, vaan perustukset sen kaltaiselle elämälle, jossa myös parannus elämäksi, usko vanhurskaudeksi, sekä armo, toivo ja rakkaus elämän lahjaksi voisi toteutua, sekä sen kautta koko jumalallinen armontalouden hoito aina ikuiseen elämään ja autuuteen asti.

Rukous 17

Tätä pyydämme, että Kristuksen koko totuus saisi valaista kristityn vaellusta, kuten Kristus lupasi opetuslapsilleen Pyhän Hengen lähettämisessä, josta Kristus käytti sanaa: Pyhä Henki johdattaa teidät kaikkeen totuuteen, päästäen meidät vapauteen Kristuksen veren kautta kaikista Saatanan valheista.

Rukous 18

Hyvä Jumala vaikka rukous on pitkä kuin nälkämaan laulu, on kansamme ja Kirkkonkin hätäkin suuri! Toiset huokaavat kerran, ja sinä kuulet ja vastaat, minä vielä viivyn edessäsi. Kaikessa auta oikeauskoinen Jumala niin, ettei meidän asiaintila olisi peräti harhaoppinen, kaikki huomioon ottava Jumala, tämä on ensimmäinen rukous.

Rukous 19

Mutta me olemme ojennetut pyynnöt seikkaperäisesti laittaneet tässä Jumalan alttarin eteen, pyytäen ettei syntinen liha saisi langennutta vastausta, jos niin kävisi, kaikki olisi hukassa ja turha olisi vaivannäkömme ja uskomme olisi tyhiin rauennut ja meistä tulisi pakanoitakin kelvottomimpia olentoja. Tätä kait Perkele haluaa, koska Kristus on sanonut, Saatana ei ole tullut mitään muuta tekemään, kuin tappamaan, varastamaan ja tuhoamaan.

Rukous 20

Tätä vastaan me esitämme Kristuksen, josko saisimme olla Hänen asialla. Ethän vain tahdo Jumala tehdä meistä kiukkuisia vihollisiasi ja Perkeleen adjutantteja. Kaikki on nyt sinun varassasi Jumala, meillä ei ole muuta voimaa ja asetta kuin se, mitä olemme sinulta oppineet. Jos Jumala luovutat meidät Saatanan saaliiksi, olemme helppoja saalita, vartoa Jumala vielä, ettei vain tästä kaikesta tulisi Saatanallista pimeyttä ja synnin juhlaa sekä Saatanan riemua, tässä laittomuuden ajassa, heräjä Israelin Paimen, heräjä meitä kadonneita etsimään ja turvapaikkaan kokoamaan kadonnutta laumaasi, muuten totisesti hukmme synteihimme ja ryövärien luoliin.

Rukous 21

Tutki Jumala meidät sekä elämämme tarkkaan ja vastaa meille pian onko asiamme oikea ja sinulle otollinen vai olemmeko kokonaan petoksen uhreja. Jos näet Jumala meidän vielä olevan vihollisesi Saatanan asialla, tee siitä pikainen loppu, mutta neuvo meille itse paikka sinun valtakuntasi salaisuudessa ja anna meille ne apostolisen Kirkon kellokkaat jotka selittävät sanan ja Kirkon elämän oikealle tielle.

Rukous 22

Meillä itsellämme ei ole minkäänlaista kykyä ja mahdollisuutta erottaa edes Jumalaan ja Saatanaa toisistaan, ei Jumalan valtakunnan työtä Saatanan valtakunnan työstä, ei Jumalan valtakuntaa Saatanan valtakunnasta, me hulludessamme kykenemme vain valitsemaan huonon osan, toisaalta emme osaa olla vaiti, mutta emme myöskään pysty omasta puolestamme takaamaan mitään.

Rukous 23

Meidän on välttämätöntä näin tunnustaa kristillisyyttä ja samalla tunnustaa se, että jos Jumala ei todista itsestään, emme Häntä tunne, jos Jumala ei todista puolestamme, ei meillä ole todistusta itsestämme eikä uskostamme, ei kristillisen vakaumuksemme pätevyydestäkään. Sanat eivät riitä tätä kertomaan eikä varmistamaan.

Rukous 24

Mutta näihin ihmiselämän ja maailman myrskyihin, sen velkaannuttaviin todellisuuksiin ja koko synnin ja lankeemuksen totalitarismiin on tullut Kristus ja asettanut Kirkkonsa, siihen me kuulumme. Kristus on meidät ylenpalttisella lunastuksella lunastanut Kirkkonsa jäseniksi aikaa ja iäisyyttä varten ja vaikka yön kymmenteen pimeyteen ja sen syntiin vajoaisimme, ei Kristus jätä Kirkkoaan, Hän etsii, nostaa, kantaa ja pelastaa ja vielä Hän näinä pimenevinä lopunaikoina ristintien rakkaaksi tekee.

Rukous 25

Hyvä Jumala! Vaikka me pikkupyhät näin pyristelemme pienine kirkkopaheinemme, onpa maailmassa vielä syntisiäkin ihmisiä ja varma on se sana ja kaikin puoli vastaanottamisen arvoinen, että Kristus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan.

Rukous 26

Apostoli ilmoittaa siis meille kaksi asiaa, maailman asiaintila vaatii pelastusta. Jumala on pannut pelastustoimet käyntiin ja Kristus on tullut, ei vain seurakuntaan, vaan myös koko maailmaan syntisiä pelastamaan. Meidän kaikkein on siis selvitettävä se, mihin asti olemme päässeet ja missä määrin asiaimme tila vielä vaatii ja edellyttää Kristuksen pelastusta, puhumattakaan siitä, olemmeko edes elämän tiellä, sitä enemmän me Kristusta tarvitsemme, että täyden uskon ja Pyhän Hengen yhteyden saavuttaisimme, sillä Jumala voi täydellisesti pelastaa ne, jotka Hänen tykönsä Kristuksen kautta tulevat.

Rukous 27

Tässä me kaikki tarvitsemme sen pyhän Kristuksen Kirkon ja sen palveluksen apua, joka toimii Jumalan Pyhän Hengen armolahjoilla ja Jumalan sanalla. Me kunnioitamme sitä hengellistä esivaltaa, jonka Jumalalta saamme tehdäksemme työtämme, joka myös on vastuullinen Kirkon Herran edessä.

Rukous 28

Mutta jos me apostoli Pietarilta ja Paavalilta kysymme näinä luopumuksen aikoina, mikä on hyvä tie, me saamme vissin vastauksen, aikana, jolloin langennut luotu todellisuus on Saatanan ja pahojen henkiä hallitsema ja valtaama, me sanasi mukaisesti kysymme muinaisia polkuja, kysymme sitä, mikä on hyvä tie, ja pyydämme alkamaasi työtä tuolle tielle ja tuolla tiellä.

Rukous 29

Mutta tässä avaamme Kristukselle sen oven, josta ilmestyskirjakin sanoo, jos joku avaa oven Kristukselle, tulee Hän tykömme sisälle sekä aterioitsee meidän kanssamme ja me Hänen kanssaan. Kuulumme nyt Kristuksen ruokakuntaan. Vaikuta siis ja anna sekä tee Jumala Kristuksessa Jeesuksessa enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki se, mitä anomme ja ymmärrämme, sen Kristuksen voiman mukaan, joka meissäkin vaikuttaa, kuten olet luvannut apostolisi Paavalin opetusten mukaisesti.

Rukous 30

Mutta minä, joka olen lähimmäistäni kaikin tavoin hyväkseni käyttänyt, O’ laupias Herra, joka odotat myös laupeutta, anna minun mielihyvin korvata se vieläpä ylenpalttisesti kaikkinaisilla hyvillä laupeuden teoilla, rukouksilla, esirukouksilla, anomisilla ja pyynnöillä Herran edessä, sekä puhumalla hyvää Jumalan ja ihmisten edessä ja antamalla hyvän todistuksen niistä, joista olen myös hyötyä saanut.

Rukous 31

Kaiken lisäksi, lisää tähän se, että kun minua kelvotonta ovat lähimmäiset auttaneet ja armahtaneet, minä jatkaisin tätä hyvää työtä ja antaisin itseni toisten käyttöön ja saattaisin voimaan kaikkinaiset laupeuden työt niitäkin kohtaan, jotka eivät ihmisten silmissä mitään ole.

Rukous 32

Mutta kuinka minä kestäisin sinun sanasi tulta ilman sitä vanhurskautesi vaatetta, joka tuomion tulenkin läpi meitä suojaa. Mutta kuinka kavala käärme olenkaan itseäni kohtaan, petän ja kavallan lähimmäiseni, teen syntiä häntä vastaan lyön haavoille ja pakenen kuin rosvo ja ryöväri metsään, kuin Aadam ja Eva, O’ Jumala, enkä tohdi lähimmäistäni kohdata, ja sitten vieläkin yritän oman vanhurskauden tikapuita Herra taivaisiin nousta, kaksinkertaisesti kavala on vihollisuuteni jolla turmelen itseni ja pysyttelen erillään häävaatteisiin pukijasta, ajaton on turmioni, jos et Herra itse auta. Mikä minä olen silloin toisille omavanhurskauden rievuista saarnaamaan, kun itsellänikään ei häävaatetta ole.

Rukous 33

Pue siis minut ensimmäisenä, joka toisille rohkenen opetustani tarjota Kristuksen hääpukuun. Anna siis Jumala minulle se oppi jota olet opettanut, vuodata se parannus, jota olet julistanut, anna se usko josta olet kirjoittanut, vuodata se Pyhä Henki, josta olet todistanut, ja anna se Kristus, josta olet opettanut ja avaa Kristus se yhteys Jumalaan, jonka lupasit.

 

Rukous 34

Tee meistä armoisia alatien Paavaleita pyhälle Kirkollesi, jotka säästävät köyhää ja heikkoa laumaa ja suloista sanomaa heille vuodattavat. Siispä Isän Kristus, jonka edessä vallat vapisevat, avaa meille Tie, Totuus ja Elämä ja Pyhän Hengen kautta yksimielisyys ydinkysymyksissä Kirkkosi ykseydessä, Jumalan palvelemisessa, sanassa, sakramenteissa, rukouksessa ja diakonisessa työssä. Kaiken kaikkiaan, emme ole vailla omavoimaista evankeliumia, vaan Jumalan evankeliumia.

Rukous 35

Mutta näinkö meille kävikin, ovatko papit panneet pillit pussiin, eivätkä enää ruoki laumaansa Paavali suuri Israeliitta ei ole itse meitä auttamassa, O’ Israelin Paimen, katso laumasi puoleen. Pane Paavalisi uudelleen tielle, köyhän ja viheiliäisen kansan askeliin, Isä kulje hitaammin, kutsu hänet kansasi joukosta kuten Daavidin, lähetä myös Siilas, Barnabas, Luukas, Timoteus ja muut sekä Akyla ja Priscilla, sekä lainoppinut Zeenas. Isä Hyvä! katso kaikkea tätä kurjuutta, kohdusta hautaan.

Rukous 36

Asia on suuri, Hyvä Jumala, älä lähetä paineita, vaan avaa Tietäsi pikaisesti ja kutsu joukkojasi. Mutta jos tulimme nielleeksi liian suolaisen silakan, anna sitä myöten myös Armon vettä. Siispä Hyvä Jumala! Vaikka vapaa tahto ei ole kelvollinen, ota huomoon pyhät pyrintömme ja lupaustesi mukaisesti saata ne voimaan tahtomallasi tavalla, oman päättämäsi mukaisesti ja vastaa meille runsautesi mukaan.

Rukous 37

Saata kaikki pelastus ja hyvät työsi myös voimaan O’ Pyhä Herra, aina tästä päivästä lähtien ja edelleen siunaten iankaikkisuuteen asti, päivästä päivään, koko Kirkkosi ja meidän kohdallamme, anna laupias Taivas kylvöjyvästen Jumalan seulomain pudota hyvään maahan.

Rukous 38

Kristus kysymme sinun lunnaitasi. Kuinka meidän käyneekään ota muistoosi meidätkin Suuri Herra. Sitä me yhä kysymme Herra, onko Kirkkomme osa Perkeleen alhossa, aikana, jolloin lahkotkin riemuitsevat. Kristus, kuinka me voimme pysyä apostolisessa päämäärässämme kaikenlaisten kulkuhenkien keskellä, ota virastasi kiinni sinä tunnustuksemme Apostoli ja saavu luoksemme.

Rukous 39

Sillä onhan kautta aikain käynyt kristityille niin, että Saatana on tuhat kertaakin heidät voittanut, ei hän Kristusta ole koskaan voittanut, Hän on Puolustaja, esirukoilija, eikä heikkoja huonoja soimaa, Jeesus Kristus yksin on lopullinen Voittaja. Vvk.171. Suo kaikkeen hätään evankeliumin kantavat voimat ettemme hukkuisi epäuskon murheeseen, vaan Jeesuksen ihmesanat saisivat köyhän sielun pelastuksen riemuun.

Rukous 40

Armas Isä, älä katso halvaksi sitä, että me oveasi näin jyskytämme koko apostolisen uskomme ja Kirkkomme puolesta, vaan hellytä sydämesi meitä ja koko Kirkkoasi kohtaan, ainoan Poikasi, Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden ja valmista meille kuulemisesi armo.

Rukous 41

Herra, jos muilla on oikeus Kristus perustukseen, eikö meilläkin, niinpä perustuksemme ei ole oma uskomme, ei lopulta oppimmekaan, vaan apostolinen pyhimmän uskomme perustus olet sinä, kaikille yhteinen Kristuksemme. Näin sinä Herra voit myös seikkaperäisesti selittää vastustajillemme, mitä me opetuksillamme olemme tarkoittaneet Herran edessä, ja johtaa opetuksiamme, etkös luvannutkin olla kaikessa Puolustajamme.

Rukous 42

Kaikessa huolehdi niin hengellisestä hallituksestasi, ettet antaisi meitä niiden vastuuseen, jotka eivät säästä, eivätkä kykene säästämään meitä onnettomista iäisyyskohtaloista. Kuuntele Herra tätä vakavaa puhettamme ja ota se huomioon, älä halujemme haihatuksia.

Rukous 43

Eikö niin, Herra että köyhän Kirkkosi ja kansamme puolesta on ammuttava totuuden tykillä, eikä halujen haihatuksella, rukouksemme tykki on nyt sinua kohti ja sanamme valelevat toimellista ja rehtiä mieltä. Herra, kyllähän kelpo pappikin tietää miten liha liikkuu, mutta siitä huolimatta hän ystävällisesti ja toimellisesti ohjaa oikeaa reittiä, tee se myös meille, joka ylimmaisenä Pappinamme sen tiedät vielä paremmin.

Rukous 44

Kaiken kaikkiaan, jos olemme tulleet niin polarisoituneeksi suhteessamme Jumalan tahtoon, että Kristus on hiekoksi tullut meitä kohtaan, kuten apostolisi mainitsee, niin, Pyhä Henki, ohjaa niin oikealle reitille, että Herra olisi meissä heikoissa Väkevä.

Rukous 45

Jumala! Avaa nyt pyhälle ja apostoliselle Kirkollesi ja sen kansalle, Tiesi, Totuutesi ja Elämäsi sekä tehtäväsi Kristuksessa Jeesuksessa, sekä oikea reitti, kun käymme tässä anomaan ja rukoilemaan.

Rukous 46

Isämme Shabbata Sebaot! Se mitä tässä esitämme, on sinun edessäsi. Isällisessä ja suloisessa hyvyydessäsi valvo kirkkoasi, ettemme kissaa koiraksi yrittäisi perustella, vaan isällinen kaitseva kätesi olisi kaikessa läsnä. Tee siis Kirkko niin lujaksi, etteivät helvetin portit tule sitä voittamaan!

Rukous 47

Kristus kirkastakoon kasvonsa ja voimansa sekä poistakoon meistä kaiken Saatanalle alamaisen ja häätäköön pois valheen hengen ja kun paholainen hyökkää kimppumme ja viettelee meitä, sinä Herra kyllä tiedät, missä paholaisella on päänsä.

Rukous 48

Herra! Mitä teemme, päätä emme voita ja häntää vastaan on turha taistella. Ota silloin Ritarin Miekka ja käy sotimaan silloin puolestamme, ole meille tuki ja turva, sekä kätke meidät kätesi varjoon.

Rukous 49

Kuitenkaan laittamatta Jumalan vihaa ja Perkelettä vastaan mitään omia tekojamme ja ansioitamme tai sanojamme, huudamme avuksi Herran Nimeä! Voi meitä surkeita käskyjesi rikkojia! Minkä laittaisimme voittamatonta synnin ja Saatanan vankeutta ja tuomiota vastaan, jos ikuinen lunastuksesi ja päästösi ei olisi läsnä.

Rukous 50

Mutta Kristus! Sinä olet Golgatalla huutanut kuolintuskissasi: Se on Täytetty! Herra! Sinä itse sanassasi vakuutat, että velkamme on maksettu ja kaikki on täytetty!

Rukous 51

Jumala, Vanhuskas Tuomari! Katso siis yksin Poikasi Jeesuksen Kristuksen täydellistä uhria, jossa ovat kaikki rikkomuksemme, vikamme, virheemme, syntimme ja laimin lyöntimme, sekä vanhurskauden puute sekä perisynnin turmelus, pahat tekomme, turhat sanamme ja syntiset aivoituksemme ja kaikki mitä meissä on ja Jumala eteesi synniksi tullut, ovat peitetyt, sovitetut, annetut anteeksi ja hyvitetyt, sekä Jumala vihasi vanhaa ihmistä ja meitä kohtaan täydellisesti sovitettu, hyvitetty ja lepytetty, voima sekä oikeus uuteen syntymiseen ja uudestiluomiseen luvattu sekä saatettu voimaan.

Rukous 52

Olemme lunastetut ikuisella lunastuksella iankaikkisen evankeliumin kautta, jossa salaisuudessa samme olla Kristuksen palvelijoita, emme ole enää puolinaisia ihmisiä vaan kokonaisia ihmisiä ja kokonaan lunastetut, täydellisella ja runsaalla lunastuksella, jossa lunastuksessa vihollisista viimeisinkin, kuolema on kukistettu ja Kristus on ylösnoussut meidän vanhurskauttamisemme tähden sekä taivaissa rukoilee puolestamme.

Rukous 53

Toteuta siis lunastuksesi myös meidän kohdallamme, lopullisesti ja loppuun saattaen aina kuolemasta vanhurskasten ylösnousemukseen ja uuteen luomakuntaasi asti.

Rukous 54

Herra! Eipä se olisi kristillinen oppi ensinkään, joka ei johtaisi ja saattaisi aina uuteen luomakuntaasi asti, vanhurskasten ylösnousemuksen kautta. Siksi me anomme, että kaikessa Pyhä Henki saattaisi näin elämämme ja oppimme loppuun asti kristilliseksi, saattaen ihmisiä aina vanhurskasten ylösnousemukseen ja uuteen luomakuntaasi asti. Laske itse työhömme ja uskollemme pyhän krkkautesi perustukset.

Rukous 55

Apostolisi Paavali nimittää sitä myös ylenpalttiseksi armoksi, sillä missä synti on suureksi tullut, siellä armo on tullut ylenpalttiseksi. Suo siis Herra meillekin, ettemme missään, koskien elämää, uskoa, vaellusta ja oppia, jäisi tästä apostolisi julistamasta armosta paitsi.

Rukous 56

Valmista meidätkin evankeliumin palveluksen työhön lahjoillasi ja lähetä tämä armosi runsaus, hyvin intiimisti ja moninaisella tavalla ihmisten pelastukseksi ja altavastaa myös meidän pyrkimyksemme, kilvoituksemme, opettamamme, julistamamme ja toimittamamme palvelus, kutsumuksesi mukaisesti.

Rukous 57

Jumala! Älä salli meidän joutua opetuksinemme ja töinemme vedettömiin kaivoihin ja hakattuihin vesisäiliöihin, jotka eivät vettä pidä, vaan pikemminkin avaa aina Elävät Vedet luotasi taivaista, Sinä, joka kaukaa meitä rakastat. Jumala! Älä koskaan anna omaatuntoamme vääriin käsiin, vaan pidä se Pyhän Hengen siipien suojassa, auta meitä halveksimattomaan hengenjärjestykseen, joka ei pidä halpana Herran työtä meissäkään vähäisissä ja Herran pienissä.

Rukous 58

Kristus, kukista epätoivon jättiläinen ja sammuta kaikki tuskamme sekä epätoivomme veresi voimalla ja Evankelisella Hengelläsi sekä avaa meille pelastuksen riemu. Suo Herra meidänkin vangita ihmisten autuus ja pelastava sanomasi ihmislle pelastukseksi kirjoitettuna, kuitenkin osoittaen kaikessa Armosi ja Pyhän Hengen vangitsematonta voimaa sekä ylösnoussutta Kristusta, sillä se, joka vielä etsii, ei ole etsimäänsä löytänyt.

Rukous 59

Mutta Herra, suo opetuksissamme olla evankeliset vaajat niin perusteellisen syvällä, että joku puolestamme voi juosta sen avulla voittojuoksun, kun itse emme siihen kykene.

Rukous 60

Herra Sebaot, sinä pimeydessäkin pimeyttä Väkevämpi Kuningas, Alfa ja Omega, Minä Olen se, joka Minä Olen, joka puhuit Moosekselle Siinailla ja palavassa pensaassa ja jonka Mooses tunsi ja jota apostolisi julistivat, jolla on Daavidin avaimet ja vallassa kaikki Daavidin huoneen istuimet. Kun pimeys uhkaa meidät kokonaan niellä, emmekä löydä mitään apua, emmekä valoakaan, tule silloin meitä johtamaan ja käytä suurta Avaintasi sekä avaa meille Tie pimeyden lävitse taivasten valtakunnan kirkkauteen.

Rukous 61

Meillä ei ole muuta pakopaikkaa, kuin sinun käsittämätön ja tutkimaton laupeutesi. Mutta olkoon Herran kunnia ikuinen! Saakoon Hän iloita kaikista teoistaan. Kristus, tule pyhine joukkoinesi kirkkoosi ja omista se itsellesi ja evankeliumille, sekä Pyhän Hengen työlle kaikella Jumalan ja Hänen sanansa arvovallalla. Kätke kaikki kaikessa uuden luomakuntasi salaisuuksiin ja voimiin, tulevaisen maailman ajan voimiin.

Rukous 62

O’ Khriste! Khriste! Missä näet pyhän ja apostolisen kirkkosi teologian heikkouden ja akilleen kantapään, pane siihen vasemman kätesi Armo! Ja missä Armosi ei ole osoitettu kyllin alhaalle, laske sinne Kaitseva Kätesi! Kun voima sanoistamme nousemukseen puuttuu, tee itse ihmeesi!

Rukous 63

Itse Sana, jos näet kaiken meissä edelleen olevan alisteinen Saatanan valtakunnalle kykenemättömänä kanoniseen voittoon, aloita itse Kristus ja Sana voittoisa sotasi kansasi ja pyhän Kirkkosi hyväksi.

Rukous 64

Pyhä Henki, Sinä ihmisiä rakastava Jumala! ah’ sinä, joka sanan salaisuudet tunnet, johda niin, että voit osoittaa meidän sielumme ja elämämme Raamatun salaisuuksiin kätketyiksi, Kristukseen kätketyksi.

Rukous 65

Kristus, onko kaikki turhuutta, kuten Salomo opettaa, ole meille Kristus, jota emme turhaan palvele. Sanoohan Herra sanasikin, että sen mitä korva ei ole kuullut, silmä nähnyt eikä ihmisen sydämeen noussut, sen Herra on valmistanut niille, jotka Häntä rakastavat. Mutta jos tämäkin olisi turhuutta, ole meille Kristus itse se, joka ei ole turhuutta, Kristus meidän vanhurskautemme, viisautemme, pyhityksemme ja lunastuksemme, jossa koko Jumalan täyteys asuu, ruumiillisesti.

Rukous 66

Anomme ja rukoilemme Jumalalta viisautta ja voimaa, Jeesuksen Kristuksen nimessä, kun on kysymys meidän ikuisesta autuudestamme, ikuisesta lunastuksestamme, ikuisesta evankeliumista ja pääsystämme Kristuksen valtakunnan salaisuuden tuntemiseen, anna sitä!

Rukous 67

Miten alas sinun Kristus täytyykään tulla ja alentua, että voit meidätkin pelastaa, mutta tule sittenkin ja jos joku olisi vieläkin alempana tule ja alenna itsesi sinnekin. Pelastuksen salpa on meille liian raskas avata. Siksi anomme alennetun Kristuksen kautta omakohtaista pelastusta ja Pyhän Hengen olevaista lahjaa sekä uuden luomakunnan, tulevaisen maailman ajan voimia, Jeesusta Kristusta Herraksemme, Pelastajaksemme ja Vapahtajaksemme, avautuen Herran työlle, sinut Jordanilla kastettiin ja Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen muodossa päällesi sekä taivaista kuului ääni: Sinä olet minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.

Rukous 68

Pyhitä siis meidät itsellesi ja pyhitä meidän kasteemme, Kasteesi tähden, sekä vaelluksemme että uskomme apostolisen Kirkon oppiin ja uskoon, kaiken kaikkiaan apostoliseen Kirkkoosi, Jeesuksen Kristuksen, Herramme nimessä ja voimassa, hänen apostolisen täyteyden ja vaelluksen kautta, jonka Hän jätti esikuvaksemme, me tahdomme olla kristittyjä, mitä se sitten meiltä vaatineekaan.

Rukous 69

Kun yhä harvempi ilmaisee Kristuksen voittajaksi, kuin me voisimme nostaa Kristuksen voittoisan lipun, sinä olet voittanut minut Kristus, kumpa tämä lause olisi yhä useampien huulilla ja me saisimme olla Hänen voittonsa palkinto.

Rukous 70

Jumala, minne voisin mennä missä ei sinun Henkesi olisi? Pyhä Henki! Käytä Daavidin Avaintasi, rakenna meihin siunattu ja voimakas sekä pelastava yhteytesi juuri nyt, missä lienemmekin ja pelasta meidät kadotuksen sfääreistä taivaallisiin autuaallisiin ja siunattuihin sfääreihin, pane kaikki toimimaan luovalla työlläsi ja voimallasi, Henkesi liikkeellä ja eläväksitekemisellä.

Rukous 71

Herra, ihmisviisautemme ei riitä, olemme sangen rajallisuuden sitomia ja se mitä vanhurskaudeksi usein luulemme, on edessäsi pelkkää saastaa ja kääntäen verrannollinen vain kaikkeen syntiin, ellei jumalallisuutesi taivaisella voimalla ja viisaudella synnytä sitä mitä inhimillisyytemme on kuvannut. Mutta ihmisiä rakastavana Jumalana kätke kantavat salaisuutesi siihen armontalouden hoitoon, jota kirkkosi toimittaa, joka ei ilman sinua ja viisauttasi kykene täyttämään jaloa tehtäväänsä ja jos olemme olleet liian rohkeat, olkoon Herra kerskauksemme joka tekee suuria ja salatuita.

Rukous 72

Kun vapaa ratkaisu haroo sfääreissä tavoittamatta taivasta, muista silloin meitä oman itsesi tähden, Nimesi tähden ja etsivän rakkautesi tähden, ilmoita itsesi. Vaikka käsittämättömästä laupeudesta myös katolinen vapaa ratkaisu löysi Jumalan ja taivasten valtakunnan, me emme voisi löytää sinua, ellet sinä löydä meitä.

Rukous 73

Suo ettei uskomme katsoisi väärään suuntaan ja väärään olevaisuuteen, vaan Kristus, sinun alennetun muotosi kautta löytäisi rauhan ja levon.

Rukous 74

Kristus Kaikkivaltias! Poista sovituksellasi, lunastuksesi ja Pyhän Henkesi voimalla, sekä sanasi arvovallalla pois se erottava polarisaatio meidän ja Jumalan pelastustotuuden väliltä, joka meitä uhkaa erottaa iankaikkisesta autuudestamme.

Rukous 75

Kaikkivaltias Jumala, vaikka palvelijaisi ovat edessäsi vain tomu ja tuhka, käsittämättömässä ihmisrakkaudessasi, älä katso meidän liian pajon saaneeksi, jos annat meille kaiken tämän, mitä anomme ja kaikelle sinun kansallesi. Vaan tee meidät otollisiksi sanallasi ja anna se suosiollisesta hyvyydestäsi meillekin ja korjaa mikä väärin on. Ef.3:14-20. Sen hengen olevaisuudessa ja siinä asiain muodossa, jossa Herran Hengen vapaus asuu, opeta meille pääsysi pyhiin salaisuuksiisi.

Rukous 76

Anna meille tähän elämän rajallisuuteen pysyvät, kukistumattomat sekä tuhoutumattomat ja voittamattomat perustukset sekä salatut siunauksesi.

 

Rukous 77

Rukoilemme ja tuomme Jeesuksen Kristuksen veren alle kaiken sen, mikä on Jumalan sanan vastaista ja vierasta kristilliselle uskolle elämässämme ja työssämme. Rukoilemme myös kaikkien meidän ympärillemme Jeesuksen Kristuksen veren muuria.

Rukous 78

Pyhä Henki! Anna dynaamisen, yliolennollisen ja pelastavan sekä vapauttavan Jeesuksen Kristuksen veren voiman aina ilmestyä väkevänä työssämme ja elämässämme, kirkkosi työssä, sekä tee meistä sielujen voittajia.

Rukous 79

Kirkkosi tahtoo tehdä kunniallista ja jaloa kristillistä työtä sekä evankeliumin palvelusta, Pyhä Henki, anna siihen voimasi, lahjasi ja siunauksesi. Siunaa meitä ikuisilla siunauksillasi niin, ettemme nykyiseen maailmaan mielistyen jättäisi Herran työtä ja evankeliumin palvelusta.

Rukous 80

Jumalan Pyhä Henki, Toinen Puolustaja! Rukoile lakkaamatta ja alinomaa, sanomattomin huokauksin kaikkien meidän puolestamme, äläkä jätä kesken esirukoustasi meidän kenenkään kohdalla mistään syystä äläkä synnistä, vaan alati puolusta meitä ja ojenna aivoituksemme kaidalle tielle, O´Lohduttaja, ole turvamme.

Rukous 81

Kristus! Kuinka taistelisimme mahdollisimman voitokkaasti huoruus- ja viinaperkeleitä vastaan, kun itsekin olemme syntistä ja himokasta lihaa ja verta. Anna meille kuitenkin Pyhän Henkesi voimassa uudet aseet tuota lohikäärmettä vastaan, sillä kansamme hukkuu huoruuteen ja viinaan, sekä uskon raittius ja hyvät tavat katoavat, rakkaus kylmenee ja laittomuus kasvaa.

Rukous 82

Mutta ei parisuhteessa ole kysymys pelkästä vihkimättömyydestä tai vihkimisestä, vaan asiaintilasta, vaikka Jumala mielellään vihkii miehen ja naisen, sekä siunaa julkisen liiton, niinpä pyydämme Jumalalta Joutsenten uskollisuutta parisuhteisiin ja monia yhteisiä vuosia, monia armorikkaita vuosia.

Rukous 83

Päästä kuitenkin aviosuhteet parissuhde lain lakeisvoimaisuuden alta, avioliiton ontologisen olevaisuuden olotilaan ja sen ontologiseen tarkoitukseen ja merkitykseen. Rukoilemme myös perheiden puolesta, yhteyttä, rakkautta, Jumalan valoa, totuutta, armollisuutta, vapautta ja turvallisuutta. Pyydämme kaikkiin perheisiin ja koteihin siunausta Jumalalta ja omaa Jumalan pyhää perhe- ja kotienkeliä. Pyhitä kaikki kodit Jumalalle otollisiksi ja Hänen läsnäolonsa tyysjoiksi, Jeesuksen Kristuksen, Herramme kautta.

Rukous 84

Al ennettu Kristus! Ota itseesi tupakan, viinan, huumeiden ja huoruuden himomme ja orjuutemme, taistele niitä vastaan, kuin itse olisit niiden vanki ja voita, sekä vapauta meidätkin. Toimita näin tekosi myös muita himojamme ja orjuuttamme sekä synnin rakkautta ja muuta sinulle ja meidän elämällemme sekä autuudellemme vahingollista kohtaan.

Rukous 85

Kristus Herramme! Kuinka me koskaan pääsisimme vapaaksi, jos sinä et alentuisi meidänPerkeleen orjien kaltaisiksi ja kuitenkin voittaisi. Tahdothan Herra Jeesus olla myös näin tärkeässä asiassa todellinen Vapahtajamme ja Pelastajamme, sekä tulla tällä tavalla veljeksemme ja saapua sekä kiiruhtaa Paimeneksemme.

Rukous 86

Suuri Herra! Mikä on ongelmamme? Jos julistamme pelastusta, miten me sen teemme oikein, kuinka puhua ja kirjoittaa, että ihmiset saisivat uskon ja Pyhän Henkesi,

Rukous 87

Pyhä Henki! tule ihmisiin, kun rukoilemme heidän puolestaan. Sano vain sana, niin palvelijasi paranee. Avaa pyhä sanasi siten, että se tulee autuudeksi ihmisille joille sitä tunnustamme.

Rukous 88

Kristus! Neuvo meille kädestä pitäen, miten ihminen vapautuu ja pelastuu synnin, kuoleman, kadotuksen ja Perkeleen vallasta, neuvo, miten sinä tulet ihmisiin ja anna tarkat ohjeet, että me ne toisimme ihmisille heidän todelliseksi vapautuksekseen, että he tulisivat tuntemaan onko tämä oppi Jumalasta, jota sinä opetat, sekä tulisivat tuntemaan sinut ja Tien Isän luokse.

Rukous 89

Jumala sinä lähetit Kristuksesi juuri sitä varten, kun näit mitä Perkele oli meiltä ja sinulta ryöstänyt, omaansa hän ei ole ottanut vaan sitä mikä kuuluu sinulle. Ota siis takaisin omistamasi, äläkä katso palvelijaisi halpuutta pahoin, vaikka myös työmme ja vaivannäkömme olisi edessäsi ja silmissasi vain pelkkä karikatyyri todellisuudesta ja asiain jumalallisesta ytimestä sekä olemuksesta.

Rukous 90

Kautta pyhän Yrjänän! Emme me miekkaamme ja jouseemme luota lohikäärmeitä vastaan, vaan Herra Sebaot on sotalippumme ja kerskauksemme ja itse sotii puolestamme.

Rukous 91

Neuvo Kristus neuvo, olethan suuri Opettaja ja Mestari! Kristus, onko kukaan jäänyt opetustasi ja voimaasi vaille, joka on sitä kysynyt? Nyt me kysymme sitä. Jumala, ilmesty itse ja tuo meille pelastuksesi ja lahjasi. Jeesus! Meistä ei ole mihinkään, emme kykene viemään evankeliumia, kun siitä on ollut vain vähän voimaa ja lohtua meille itsellekään, auta Sinä meitä ja anna täysi armo ja lahjojesi runsaus.

Rukous 92

Kristus! Me emme pärjää sentin rahalla! Siitä ei ole edes meidän itsemme elatukseen, tarvitsemme täydellisen armon ja runsaat lahjat sekä Henkesi runsasta valuuttaa.

Rukous 93

Edelleen rukoilemme ja anomme, Jumalan Pyhä Henki, salatussa viisaudessasi, käsittämättömässä ihmisrakkaudessasi ja kaitselmuksessasi, kätke meidät niin salatun viisautesi ja kätesi varjoon ja ohjaa kaikessa siten, että löisimme kanoniset vaajamme taivasten valtakunnan sisäpuolelle asti, Isän kirkkauden kiitokseksi, siinä Rakastetussa, että pyhä kirkkosi saisi riemuita jumalallisesta armostasi ja voitostasi.

 

Rukous 94

Kristus, anna meidän käsittää ja käsitellä evankeliumisi sanoma niin kirkkaasti ja selkeästi, ettemme me, ei toiset eikä opettamamme jäisi synnin, ihmisviisauden ja lain varjoon, vaan pääsisimme kaikki yhdessä Jumalan kirkkauden vapauteen.

Rukous 95

Edelleen rukoilemme, että kun suot meidän saattaa pelastuksen sanoman ihmisille, heidän ikuiseksi autuudeksi, suo myös se, että kirkkosi herätys ja missio olisi kyllin voimakas vapauttamaan ihmiset synnin ja Saatanan sitomista elämän kohtaloista ja kirouksista, sekä kahleista huokeaan elämän osaan ja kohtaloon jo tässä ajassa, sekä iloon, rauhaan ja vapauteen asti Kristuksessa Jeesuksessa.

Rukous 96

Anna kirkollesi eläväksi tekevä kirkollinen lähetys tässä työssä, joka on strategisesti, missionäärisesti ja apokalyptisesti päivitetty Kristuksen Kirkko- 2000 linjalle apostolisin tunnusmerkein ja sfäärein, Pyhässä Hengessä ja apostolisessa teologiassa, palveluksessa, julistuksessa ja koko kirkollisessa dispensaatiossa. Tätä silmällä pitäen, anna kirkollesi myös hengellinen hallitus Isällisestä suosiostasi ja vakavasta pyrkimyksestäsi uudistaa kirkollinen missio ja strategia sekä päivittää apokalyptia kirkon lähetyksessä vuosituhannelle 2000, Kristuksen Kirkossa aina raittiuteen, voimaan ja rakkauteen asti.

Rukous 97

Pyhä Henki! Pane kirkkosi opetuksen evankeliumisi kertoimet mahdollisimman syvälle, laajalle, korkealle ja pitkälle, että sen opetusten teologiset virheet osoittautuvat näennäisiksi.

Rukous 98

Pyhä Henki! vaikuta niin, että olisimme asetetut taivaallisiin, Kristuksessa Jeesuksessa, Kristus asuisi meissä uskon kautta ja vaikuttaisi meissä syntiä ja Saatanaa, maailmaa ja lihallista mieltä väkevämmällä voimalla, kun kysymme sinulta järjelle käsittämättömiä Jumalan salaisuuksia ja karismaattisia lahjojasi, eroita silloin sanallasi ja luotilangallasi tarkoin okkultismi ja muut tämän maailman ajan lunastamattomat voimat liikkeen ulkopuolelle, osoita ja anna aina aito sekä todellinen ja Jumala itse taistele puolellamme kuten Israelin, häädä voimallasi pois tuhoojat ja taivuta vastarinta suosiolliseen muotoosi.

Rukous 99

Pyhä Jumala ja Herra! Tarkkaa kaikessa meidän ja kirkkosi työtä sekä vaivannäköä, etteivät työmme perustukset ja rakenteet perustuisi ihmisviisauteen, eikä pahan hengen ja Saatanan viekkaisiin petoksiin eikä valheisiin, puhdista kaikessa työmme ja uskomme, sekä oppimme ja tekomme sinulle otolliseksi. Me tiedämme, ettei Jumalan valtakunta ole sanoissa vaan voimassa. Me tiedämme myös sen, ettemme suuren heikkoutemme tähden voi saavuttaa totuuden täydellistä määrettä.

Rukous 100

Mutta ihmisrakkautesi ja palvelijaisi pelastuksen tähden sovita voimasi sanoihimme, jotka olemme kirkkosi sanomassa ulosantaneet. Tee se siitäkin huolimatta, että vajavuus ei ole koskaan täydellinen, puhdas ja kokonainen kirkkain totuus, vaan usein ihmisen mitallinen totuutta ja tietoa, jossa lähestymme pyhää salaisuutta, eikä teorian summa vastaa täydellistä tietoa, eikä kohtaa asiain olemusta, muuta kuin Jumalan Hengen johdattamana ja Hänen armollisen Hyvytensä saattamana.

Rukous 101

Anna siis kirkkosi sanoman avata voimasi ja voimasi avata sen sanoma, että työsi, minkä olet tahtonut kirkossasi saattaa voimaan tai tehdä sekä ilmaista, tulisi julki ja työ koituisi Jumalan valtakunnan työksi ja kirkon sanoma Jumalan työvälineeksi, jos se vain on sinun Hyvä tahtosi, sillä minkä sinä pyhität, sen sinä myös siunaat. Johda niin, että pyhän kirkkosi ja sen opetuksen asiaintila on aina Raamatussa.

Rukous 102

Tutkimattomassa laupeudessasi, johdata meidät pois kadotuksen tieltä, tiellesi, joka on Kristus, että saisimme tosielämän sinun totuutesi valkeudessa. Jumalamme joka sanallasi hallitset kaikkea, älä koskaan kirjoita sanasi erokirjaa meille, vaan pidä meidät sanasi yhteydessä ja sen omistamisessa, mitä sanasi meille ilmoittaa ja lupaa, jaa sanasi viisautta meille runsaasti, jota ilman emme voisi työtäsi tehdä. Jaak.1:5.

 

 

Rukous 103

Suo meidän kaikki toimittaa vanhurskaan Tuomarin luvalla. Anna isällisessä rakkaudessasi ja hellyydessäsi meidän aivoituksemme yhtyä Jumala, sinun aivoituksiin.

Rukous 104

Anna meille ne voimalliset ja syvälliset kulminaatiot, ettei lahkouttava henkimaailma sulkisi meitä sisäänsä, vaan sen täytyisi hajota ja vapauttaa kansasi ja Nimessäsi ja pyhässä Kirkossasi syntyisi apostolinen ja katolinen, sekä evankelinen ykseys. Ef.4:1-16. Vaikuta kansain ristinsaatto myös voimallasi oikeaan suuntaan sekä säätämyksesi suosiolliseen ohjaukseen.

Rukous 105

Jumala, Paimenemme, El-Ropheka! Sinun vihollistesi ruoska ei lepoa tunne, mutta itse Kristus on luvannut kaikille työtä tekeville ja raskautetuille levon, kun he tulevat Hänen luokseen. Erämaavaellus tarvitsee myös leirikulminaatiot, anna ne riittävän usein, ettemme nääntyisi matkalla, vaan saisimme levätä, tulla ravituiksi ja riemuita ja iloita yhdessä yhteisistä asioista ja yhteen kuulumisesta, muista köyhää kirkkoasi. Suo henkemme myös levätä, kuten Henkesi lepää pohjoisessa maassa.

Rukous 106

El – Shaddai Kaikkivaltias, mihin me turvaisimme, ettemme joutuisi häpeään sanoissamme, katso tarkkaan mikä on Pyhän Hengen antama inpsiraatio, muoto ja metafora, jossa sinun kirkkonasi lähestymme pyhiä asioita. Lähesty Jumala meitä siinä muodossa, jossa mekin voimme sinut tuntea senkaltaiseksi Isäksemme, joka ei tahdo meitä häpeään saattaa.

Rukous 107

Suo että mekin näkisimme sinut kerran apostoli Johanneksen tavoin, sellaisena kuin olet pyhille apostoleillesi ja heidän seuraajilleen. 1.Joh.3:2. O´Herra, suo taivaalliset pyhäsi esimiehiksemme.

Rukous 108

Anna pyhän Kirkkosi aina olla kaikkien kansojen rukoushuoneena ja ilosanoman julistajana, pelastuksen talona ja laivana, sekä köyhäin rikkautena, vähäisten viisautena ja armonlähteenä, valona ja voimana, elämän antajana ja lähteenä, Jumalan rakkauden ja armon läsnäolona, sanan, Kristuksen ja Jumalan täyteytenä, kaikkien pyhien enkeltesi ja taivaallisten joukkojesi tyysijana, pyhäin siunattuna yhteytenä, vahvana vuorilinnana vihollista vastaan, vaivaisten turvana ja turvapaikkana, sekä apuna, nälkäisten ruokana, janoisten juomana ja alastoman vaatteena, toivorikkaana lohdutuksena, kompassina, matkasauvana sekä turvakalliona ja Jumalan vapaa kaupunkina, lepopaikkana sekä rauhattoman rauhanmajana, sairaiden sekä syntisten pelastuksena, parantumisena, lohdutuksena, ylistyksen ja ilon lähteenä, parannuksena, sekä rakentumisena elämään ja autuuteen, rakenna itse pyhä Kirkkosi Pyhästä Hengestä, Sanasta, lihastasi ja verestäsi, jossa sinä aina asut ja joka on täydellinen pelastus myös syntisistä suurimmillekin, sekä aseta siihen leiviskämme.

Rukous 109

Ihminen on maasta ja maasta on, mitä hän puhuu, mutta ilmoita ja kirkasta meille Kristus sinun kirkkautesi ihmesanat ja opetukset, Herra, kenen tykö me menisimme, sillä sinulla yksin on iankaikkisen elämän sanat, maa, maa, kuule Herran sana.

Rukous 110

Oi Sinä, arvottamaton Pyhä Henki! Laske pelastuksesi kaikkien elämän ja syntien ryvettämien ihmisten ulottuville ja anna heille ikuisen elämän sanat. Herra! Anna suureen työhösi runsaasti armoitettuja palvelijoitasi.

Rukous 111

O`Baaranin Pyhä, Juudan Jalopeura ja Daavidin Juurivesa, sinä kauan kaivattu! kuinka kauan rikkaat isännät köyhän lehmää lypsävät? Onko Kristus herrain Herra, eikö myös talonpoikain? On talonpoikainkin.

Rukous 112

Kristus, kaikkien Herra! Herätä meille armohelmastasi talonpoikain ja köyhäin apostolit, valitse heidät niin kuin Daavidin, kutsu kuten Paavalin, täytä rakkaudellasi kuin Johanneksen ja armoita heidät autuuden varustuksilla ja pyhiesi innolla.

 

 

Rukous 113

O´ Sauva ja Paimen! Missä on Jaakobin Väkevä, kuule kurjain huutoa ja anna sen nousta Herran Sebaotin korviin! Milloin virtaavat Siionin veet ja virrat erämaassa. Herätä paimenet, jotka rahvaan sekaan sopivat.

Rukous 114

Kristus Kaikkivaltias, Alfa ja Omega, Herra Sebaot! Käytä ajatonta oikeuttasi säästääksesi meidät varmalta tuholta, joka meitä uhkaa, jos sinä Herra et ole kanssamme yhtä mieltä, ja itse rakenna huonettamme, vaan sorrumme vastustamaan sanaasi ja tahtoasi.

Rukous 115

Herra Sebaot Jahve Jumala! Suo Kristuksen täydellisen synnittömän kuuliasuuden, kuoleman ja koko kärsimysmysteerion olla täytetty, annettu ja voimaan saatettu ainainen vikauhri sekä lunnaat meidän ja koko kirkkosi puolesta ja pyhitä valitsemasi omaan käyttöösi. Jes.53.

Rukous 116

Kristus! Sinä olet Ylimmäinen Pappimme, sinun täydellisyytesi uhri olkoon osamme, sinun vanhurskautesi ainainen vanhurskautemme, veresi voimamme ja sanasi sekä Henkesi johtotähtemme ja elämämme antaja sekä pyhittäjä. Ihmeellinen, siunattu Ristiinnaulitun riemuvoitto, ollos osamme, aina ja iankaikkisesti.

Rukous 117

Voi meitä, jos asetamme omat sanamme sinun sanojesi rinnalle tai peräti yläpuolelle Jumalan sanan, Armahda Herra, sinulle kaikki henget ovat alamaiset, jokaisen sanan sinä tunnet ja tutkit, olkoon kaikki mikä sinusta on, iäti siunattu ja joka luodusta on, aina alamainen sinulle ja sinun totuutesi sanalle.

Rukous 118

Erota siis Jumala kaikki henget eduksemme, että vain se, mikä sinusta on lähtetty sitä varten, saisi hallita, päättää, ratkaista, ohjata ja kaiken kaikkiaan Jumala ja Hänen tahtonsa olla kaikki kaikessa.

Rukous 119

Siispä Jumalamme, Herramme Sebaot! Erottele kaikki henget sanallasi, jotta voisit mennä niistä takuuseen, jotka meitä vallitsevaiset ovat. Sillä yksikään henki, joka ei tunnusta Johannes apostolin tavalla Jeesusta Kristukseksi, lihaan tulleeksi, ole Jumalasta. 1.Joh.4:1-3.

Rukous 120

Mutta mitkä henget eivät erotu sanallasi ja ovat kuitenkin vääriä, muista silloin Isällistä Hyvyyttäsi ja ihmisrakkauttasi, kiivautta sielujen puolesta aina kateuteen asti ja sodi itse puolestamme ja ota selko kaikista hengistä, sekä anna oman Pyhän Kolminaisuutesi Hengen meitä hallita ja opettaa.

Rukous 121

Siispä me nyt kysymmekin elämällemme sekä pyhälle ja apostoliselle Kirkollesi kaikessa Herramme ja Jumalamme takuita, jonka nimeen meidät myös kerran kastettiin, O´Herra! Anna ne. 2.Kor.1:19-21.

Rukous 122

Pyhä Henki! Me emme kestä Herran edessä, jos emme saa Herran omia sanoja painoksemme, anna niitä. Jumala, vaadi mitä tahdot, mutta anna mitä vaadit, mene Kristus itse vaakakuppiin, kuten Luther opettaa ja kaiken kaikkiaan, jos milloin olemme sinun nimissäsi huonon työn tehneet ja onnettomuutemme on pohjaton, laske sinne omat ihmeperustuksesi ja tule Kristus itse katsomaan, missä me olemmekaan ja missä sielumme on?

Rukous 123

Tule Itse Kristus pyhine apostoleinesi ja profeettoinesi meille perustuksemme Perustukseksi ja Kulma Kiveksi ja rakenna itse Hyvä Huoneesi meille, siinä ollaksemme yhteydessä toisiin ja sinuun sekä tehdäksemme sinulle palvelusta, tässä maailman ajassa ja kerran luonasi kirkkaudessa. 1.Kor.3:10-11. Ef.2:20.2.Tim.2:19. Ilm.21:14. Ef.1:22. Kol.1:18,2:10.

Rukous 124

Jumala! Sinä, joka teet palvelijasi tuuliksi ja tulenlieskoiksi, anna uudestisyntymisen tuulen puhaltaa elämää ja autuutta ihmissydämiin.

Rukous 125

O´Jumalan Pyhä Henki, Ruah Elohim! Älä äärettömän Totuutesi ja Pyhyytesi anna liian paljon meitä ahdistaa, vaan anna käsittämättömän Hyvyytesi, ihmisrakkautesi, hellyytesi ja armosi tuulen puhallella. Varjeluksesi siipien varjolla huojenna kohtalomme, valaise polkumme, äläkä määrää ja johdata meille liian raskasta ja rankaa kohtaloa.

Rukous 126

Valmista lastesi suusta kiitos ja ylistys sekä suo kiitoksemme ja palveluksemme ilahduttaa ja ravita myös Herran mieltä. Kuule rukouksemme ja avaa meille Pelastuksen Ovi Jeesuksessa Kristuksessa, että pelastuisimme, näytä meille Kristus Tie, että me saisimme kulkea ikuisen elämän ja toivomme täyttymyksen tietä, avaa meille myös Sanan Ovi, että meistä tulisi Jumalan sanan kylväjiä. Joh.10:7. Apt.14:27. 1.Kor.16:9. 2.Kor.2:12.Kol.4:3. Luuk.13:24. Ilm.3:8,4:1.

Rukous 127

Sanasi sanoo tuomion olevan laupeudeton niitä kohtaan, jotka eivät ole laupeutta tehneet. Erottaen kaikki ihmisansiot, saata Herra voimaan runsain määrin kaikkinaiset laupeutesi teot myös kirkkosi kautta ja vaikuta kaikkea tahtoa sekä tekemistä, sinun kirkkautesi kiitokseksi.

Rukous 128

Ah Herra! Kun kaikki kerran julki saatetaan, suo meille jo tänä päivänä armontuomio ja tuomitse kerran viimeisellä tuomiolla meidät Armon Tuomiollasi. Armahda meitä iäti olevaisesta ja valmistetusta Armostasi ja Rakkaudestasi.

Rukous 129

Herra Sebaot! Sinä Kerubein ja Serafein palvelema!, jonka vasemmalla puolella seisoo tuhannen tuhatta ja oikealla puolella kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta. Lähetä pyhät enkelisi kirkollesi tukiverkoiksi, johdattajiksi, ohjaajiksi, varjelijoiksi, virvoittajiksi, neuvonantajiksi, sotajoukoiksi sekä sanansaattajiksi vahvistamaan ja kirkastamaan Jumalan maailmaa ja tahtoa kaikessa siinä, missä olemme, elämme ja liikumme, teemme työtä, seurustelemme sekä asioitsemme Herran asioilla. Ps.91. Me huudamme myös Kristuksen nimessä taivasten valtakunnan rukoilevaiset voimat avuksemme ja kirkkosi avuksi.

Rukous 130

Jumalan Henki! Anna kirkollesi voittoisa miekka ja Jumalan koko taisteluvarustus. Kristus, anna armosi meille niin runsaana osaksemme, että voit perustaa yliolennollisen rauhasi meidän sydämiimme, ettemme joutuisi yltiöpäisen hengen hallintaan ja valtaan.

Rukous 131

Sinä Ajaton ja ajassa tarkka Herra! Varjele meitä, ettemme olisi jälkiviisaita, vaan armosi avulla ottaisimme oikeasta hetkestä vaarin ja toimittaisimme tekosi ja saamamme tehtävät oikeaan aikaan. Estä hitautemme ja anna meidän pyhäin innolla ja Laupiaan Samarialaisen sekä Hyvän Paimenen lailla olla oikeaan aikaan oikealla asialla.

Rukous 132

Älä myöskään anna pyhää normistoasi meitä sortavaisten käsiin ja synnin voimien armoille, vaan pidä ne aina rakkaissa ja vanhurskaissa käsissä ja ylienkelten varjeluksissa, kirkkosi turvaksi, iloksi, autuudeksi ja rauhaksi sekä rakennukseksi. Kun jokainen sanoo mielessään: Minähän se lienen, osoita uskolliset niin kuin Daavidin, ja anna salaisuuksiesi hoitajat, omasta Hyvästä hallinnastasi. Kristus Kaikkivaltias! Olisiko meidän jättiläisiä palveltaman, kun Jumala voi vähäisimmästä väkevimmän tehdä?

Rukous 133

O¨Salattu Jumala, ainoa Absoluutio, Jumala Kristuksessa, jos sinulle on mahdollista, valmista kirkollesi pelastuksesi ja ikuinen autuutesi juuri sillä tiellä, jota olet saattanut meidät kulkemaan, pyhän Kirkkosi apostolisessa saatossa, tee niin myös muittenkin kohdalla, sinulle on kaikki mahdollista, sen me tunnustamme ja uskomme. Omat työmme on köykäiseksi punnittu ja havaittu, Suuri Herra, laita siihen omat kultapunnuksesi, että Hyvä Sanomasi kirkkosi kautta lähtisi leviämään.

Rukous 134

Elon Herra! Sinä voit toimittaa tekosi niin, että työstä koituisi sinulle otollista hedelmää, ei vain kerran, vaan 30, 60, jopa satakertaisesti.

 

Rukous 135

Isä ja Poika ja Pyhä Henki, auta, kun me näitä pohdiskelemme ja teemme työtä pyhän Kirkkosi ja evankeliumin hyväksi, pidä itse huolta, että myllyn torvi on taivaallisiin laareihisi, pidän myös huolta siitä, että myllyssä riittää aina sinun siunaamiasi jyviä, sekä estä lusteen kasvu.

Rukous 136

Kristus Kaikkivaltias, anna kirkkosi työhön apokalyptinen, eskatologinen ja missionäärinen sekä strateginen siunauksesi että voisimme tehdä työtäsi pyhässä Kirkossasi alkaneella vuosituhannella Kirkkosi parhaaksi ja ihmisten pelastumiseksi sekä heidän hyväkseen siten, että Jumala voisi antaa heille huokeamman osan jo tässä ajassa, kirkkosi työn kautta. Kokoa, valaise, johdata ja hallitse sekä rakenna itse kaikki se, mitä teemme ja toimimme sekä vaikutamme ihmisten keskellä.

Rukous 137

Kaikessa rukoilemme, ettei ettemme opettaisi itseämme ulos siitä joukosta, jota varten teemme työtä, kuitenkin niin, että se säilyttäisi Pyhän Hengen yhteyden rauhan liitossa, kaikkien pyhiesi kanssa ja suo kirkkosi kaikessa kokoontua Ristisi voittamattoman Lipun turviin, Herra on Lippumme.

Rukous 138

Anna kirkolle huolehdittavaksi jumalallista armontaloushoitoasi antamasi kanonisen valtuutuksesi ja voimasi mukaisesti, jotta pyhä missio kaikessa voisi toteuttaa oikein apostolista palvelustehtävää ja kaikki tapahtuisi sinun säätämyksesi mukaisesti.

Rukous 139

Anna kirkon työhön niitä ihmisiä, joita sinä tahdot antaa ja heidän hoidettavakseeen niitä ihmisiä. joista he kykenevät tunnollisesti huolen pitämään ja Herramme Jumalamme, sinun nimesi sekä tekosi tulisi kaikessa kirkastetuksi. Herätä Herra meidätkin kuulemaan opetuslastesi tavalla ja anna meille oppineen kielesi, että taitaisimme väsynyttä virvoittaa.

 

 

Rukous 140

Jeesus Kristus ja Pyhä Henki: Vapahda meidät kaikesta kavaluudestamme, ja saata parannukseen myös kaikki kirkkosi hengelliset vainoojat ja lepytä vihamiehet, kaikkien meidän yhteiseksi rakennukseksi ja taivaan iloksi.

Rukous 141

Kun me tunnustamme Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Hän nimessään läsnä, O´voitokas nimi, ylitse muiden nimien, kaikessa vahvistakoon meitä Jeesuksen Kristuksen Väkevän Nimen Enkeli.

Rukous 142

Sinä olet Kristus itse tullut huulillemme pyhässä nimessäsi, tee meissä myös pyhät tekosi, ettemme jäisi tuomion alaisen sielun tilan valtaan, vaan Henki itse alkaisi todistaa henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia, ja me pyhimysten innolla ahkeroitsisimme kaikessa Jumalan tuntemisessa.

Rukous 143

Pyhä Henki, puhdista, irrota ja vapauta meidät kaikista paheistamme ja tee meidät vanhurskaiksi, että myös tekomme olisivat sinun mielesi mukaisia, tee meidät halullisiksi Kristuksen tahtoon ja uskon kuuliaisuuteen.

Rukous 144

Salattu Herra! Anna meidän käsittää käsittämätön ja johda meitä niin, ettemme tekisi ja toimisi sinun, valittujen enkeleittesi, emmekä valitsemuksesi tahtoa ja aivoitusta vastaan, vaan varjeltuisimme Rauhan liitossa kanssasi. Anna meidän käsittää käsittämätön ja kirkasta meille Ristisi salaisuus ja anna meille ainainen Hyvä Osa kuolemassa, ikuinen elämä, Kristuksen ja kaikkien Hänen pyhiensä seurassa. 1.Kor.1:17-31.

Rukous 145

Jumala, anna meille kaikille kristityille Poikasi Herramme Jeesuksen Kristuksen Ristinase ja Pyhän Hengen voima, Saatanaa ja pahoja henkiä vastaan, opeta myös meitä käyttämään Hengen miekkaa, Jumalan sanan voimalla. Ef.6:10-19.

 

Rukous 146

Suo Kristus pelastuksesi sanoman aina olla puolellamme ja säilyä meissä sekä meidän keskellämme. Auta ettemme joutuisi uskossamme, toivossamme ja työssämme, sekä tiedossamme häpeään ja lankeemukseen, vaan saisimme jalon voiton, Kristuksen kautta, joka on meitä rakastanut ja kuljeta meitä aina Jeesuksen Kristuksen voittosaatossa. 2.Kor.2:14. Kol.2:6-15.

Rukous 147

Kristus! Anna kirkollesi myös aina voimaa ja tahtoa totuuden puolustamiseen ja täytä kaikki tarpeemme rikkautesi mukaisesti. Filipp.4:19-20. Jaak.1:4. 1.Kor.1:4-10. Isä Jumala! Anna meille osallisuus siitä voimasta ja kirkkaudestasi, jolla sinä herätit myös Kristuksen kuolleista, että me Kristuksen ylösnousemus voiman kautta voisimme tulla osallisiksi vanhurskasten ylösnousemuksesta. Room.4:25, 8:11. 1.Kor.6:14. Ilm.20:6.

Rukous 148

Ah, sitä Jumalan Viisautta, joka kaukaa tutkii kaiken ja seikkaperäisesti sen meille selittää, anna Jumala suuren Viisautesi meitä hallita ja vuodata sitä meihinkin. Matt.4:34. Luuk.24:32. Apt.11:4. 1.Kor.1:30,2:6-13,12:8,14:4,13. 2.Piet.1:20.

Rukous 149

Älä Kristus anna kirkkoasi ja sen työtä Saatanan häväistäväksi ja ihmisten pilkattavaksi, auta ettemme kurjuudessamme turmelisi itse sitä, mitä sinä istutat. Pyhitä siis kaikki tietomme, lahjamme, uskomme ja työmme sekä oppimamme ja koko elämämme Jumalan kunniaksi, sillä minkä sinä pyhität, sen sinä myös siunaat.

Rukous 150

Runsaasti asukoon meissä Jumalan sana, Vapahtaja Kristus, vaikuta tahtosi mukaan niin, että me myös tulisimme osalliseksi autuuteen johtavasta parannuksesta, sekä yhden kasteen kautta yhdessä ja jakamattomassa uskossa pelastettuina ja Jumalan tuntemisen pyhityksessä sinua palvelisimme ja lähestymättömän kunniasi käsittäisimme. Heb.2:11.

 

 

Rukous 151

Pyhä Henki, suo että antaisimme hyvän tunnustuksen, tunnustuksemme Apostolin, Herramme Jeesuksen Kristuksen, Hänen valittujen enkelien ja ihmisten edessä, suo että kerran perisimme kirkkauden kuihtumattoman seppeleen ja elämän kruunun, iankaikkisen autuuden ja elämän Jumalan valtakunnassa. 1.Piet.5:4.

Rukous 152

Pyhä Henki! Suo meidän aina ja kaikessa pelottomasti palvella ja ylistää Herraa, Hänen kirkkautensa kiitokseksi aina ja iankaikkisesti, täällä ajassa vielä alennustilan ruumiissa, mutta kerran luonasi kirkastettuna, pyydämme sinulta myös nöyryyttä Jumalan kunniaksi, Raamattu sanoo, myös, ettei meidän tule mielistyä jumalattomuuteen, vaan pitää vanhurskautta kunniassa.

Rukous 153

O´Isän Kristus, anna meille kalliin lunastusveresi päästö kaikista synneistämme, vioistamme, virheistämme, katumattomuudestamme, pyhittämättömyydestämme sekä kaikista laiminlyönneistämme, jokaisesta turhasta sanasta, jonka olemme lausuneet, kaikista syntisistä ja kelvottomista teoista sekä ajatuksistamme, ikuisen totuuden evankeliumin sekä suorittamasi ja aikaansaamasi ikuisen lunastuksesi voimalla ja liitä meidät kaikkien kirkastettujen taivaallisten Kristuksen pyhien yhteyteen ja matkasaattoon ylösnousemus voimallasi ja pyhitä meidät myös sisälliseen vanhurskauteesi, sekä anna meille osallisuus ikuiseen lohdutukseesi, jonka olet omillesi luvannut.

Rukous 154

Isä Hyvä, Shabbata Sebaot! Onko aina vain tappion riskaa syötävä? Taantumuksen seuralaiset, jotka lihassamme asuvat, ovat sitkeästi kimpussamme, Mitä aiot tehdä? Kaiken kaikkiaa kunniakas Isämme, jos tätä mitä olemme rukoukseen pukeneet ja kirjoittaneet, tahdot kuunnella, ota sanasta kiinni ja tee se todelliseksi Isällisessä Hyvyydessäsi, sillä onhan kutsumuksesi aina lopulta kahden kauppa.

Rukous 155

Suo ettei kirkkosi työ koskaan, surkealla tavalla koituisi häpeäksi ja murheeksi, sekä surulliseksi hautapaikaksi, vaan sovita suuret sanat meidän viheliäisen pieniin ja mitättömiin ihmisiin omalla sovituksellasi, siten liittäen ne itseesi ja anna reippaasti Kristuksen ylösnousemusvoiman ilmestyä ja siunata.

Rukous 156

Anna kirkollesi runsasta voimaasi läpi haudan salpojen ja muuhunkin voimaa kuin hautuujuttuihin, ja saata kansasi sukupolvittain kirkkauden kartanoihin, kirkkosi avustamana ja sen siunaamana.

Rukous 157

Anna Herra ylösnousemuksen äänen kajahtaa kirkkaana ja väkevänä kansasi sydämiin, että elävät ja kuolleet kuulisivat Jumalan Pojan äänen, pyhän Kirkkosi lunastuksen voitonvirren vahvistamana.

Rukous 158

Jumalan Äidin, Neitsyt Marian ja kaikkien pyhiesi esirukousten tähden, ole meille armollinen, ole meille kaikille syntisille armollinen, tämä on pyynnöistä viimeisin, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kaikki kunnia ja ylistys sinulle!

Rukous 159

Pyhien apostolien, profeettain ja marttyyrien julkisaarnaama pyhän Raamatun Herra, itse Sana ja Herramme Kristus, ole kaikki kaikessa, ole Amenemme ja myös tämän rukouksen päällä, nimessäsi, Amen! 2.Tess.2:16, 2.Piet.2-8,Ilm.1:5.Heb.12:22-24.

Rukous 160

Kristus Jumala, jota kaikkina aikoina ja joka hetki taivaassa sekä maan päällä kumarretaan ja kunnioitetaan. Sinä pitkämielinen, ylen armollinen, ylen laupias, joka hurskaita rakastat ja syntisiä armahdat ja kaikkia kutsut pelastukseen luvaten heille tulevia lahjoja. Sinä itse Herra, ota meidän rukouksemme vastaan ja ohjaa elämämme käskyjesi tielle, pyhitä sielumme, puhdista ruumiimme, ojenna aivoituksemme, puhdista mielemme ja päästä meidät kaikesta murheesta, pahuudesta ja vaivasta. Ympäröi meidät pyhillä enkeleilläsi, että me heidän varjeluksessa ja johdatuksessa uskon yhteyden saavuttaisimme ja lähestymättömän kunniasi käsittäisimme, sillä sinä olet kiitetty iankaikkisesti. Amen.” Loppuosa ortodoksisesta rukouskirjasta Orologion. Ps.91.

   
 

Ehtoollisvirsiä

                 3. Jeesus Kristus elämämme

 

1. Jeesus Kristus elämämme, Lunastaja synneistämme, Kuolemallaan kovalla Vapahti meidät kuolosta.

 

2. Häntä että muistaisimme, Säätänyt on ruoaksemme Ruumiinsa leivässä, Verensä kalliin viinissä.

 

3. Näillä meitä vahvistaapi, Synneistämme puhdistaapi, Rauhan suopi suloisen Sielulle uskovaisien.

 

4. Mielellä siis hartahalla Tällä armoatrialla Muistakaamme Jeesusta ja kuolemaansa kallista.

 

5. Siinä ompi lahja Herran, Että saamme joka kerran Verensä ja Ruumiinsa pyhässä ehtoollisessa.

 

6. Kukin tänne käydessänsä Koetelkoon itseänsä, Vieras tässä mahdoton Saa itsellensä tuomion.

 

7. Vaan ken saapuu isoovaisna, Köyhänä ja uskovaisna, Sille armon panttina On Herran kallis atria.

 

8. Synnit kaikki Kristus kantoi, Lupauksen meille antoi: Syntinen, käy luokseni, Anteeksi saat syntisi.

 

9. Uskossa sä luota varmaan Sanaan Jeesuksesi armaan: Joka tyhjä, köyhä on, Hän tähän pöytään tulkohon.

 

10. Kun käyn luokse armopöydän, Anna, että armos löydän, Anna minun uskossa lahjojasi nauttia.

 

11. Herra, joka itselläsi, ruokit tässä ystäväsi, Sulle kiitos, kunnia kaikilta sukupolvilta.

                

4. Maan sato elon aikaan

 

Maan sato elon aikaan pellolta korjataan, ja jyvät yhteen liittyy, kun leipä leivotaan. Näin, Herra yhteen liitä sydämet kaikkien. Luo kirkkoon yksi sielu ja rauha taivainen.

 

Syksyllä viinirinteet aurinko kypsyttää, ja rypäleistä saadaan taas uutta elämää. Veresi pyhä voima virratkoon meissä niin ja kootkoon kaikki yhteen hääjuhliin iäisiin.

 

5. Ylistys olkoon Isän taivahassa

 

Ylistys olkoon Isän taivahassa, Kiitos suuri Pojallensa, Hän meitä ruokkii armon atriassa Ruumiillansa, verellänsä. Oi’ Herra armahda! Herra, kallis ruumiis, veresi Tulkoon aina silun evääksi. Tässä surun laaksossa Meitä niillä vahvista. Oi’ Herra, armahda

 

Sä ruumiis, veres edestämme annoit Ja nyt suot ne ruoaksemme, Elämän leivän etehemme kannoit, Että kuolos muistaisimme. Oi’ Herra armahda! Herra sinun hyvä tahtosi Saattoi syntimme sun päällesi, Sinut kuoletettihin, Isä sovitettihin. Oi’ Herra, armahda!

 

Vahvista, Herra tällä atrialla Uskoamme, toivoamme, Niin että sinuun aina turvamalla Lähimmäistä rakastamme. Oi’ Herra, armahda! Henkes anna meitä johdattaa, Aina rauhas tietä kuljettaa, että kristikuntasi Kulkis kunniahasi. Oi’ Herra, armahda!

 

6. Kiittäen nyt ylistämme

 

1. Kiittäen nyt ylistämme Rakkautta Jeesuksen, Joka tuli taivahasta, Päälleen otti miehuuden, Joka syntiinlangenneille Tuotti armon, autuuden.

 

2. Voimatöitä täällä tehden Saarnasi hän autuutta, Piinattiin ja surmattihin Syntisien puolesta Verellänsä päästääksensä Meidät kadotuksesta.

 

3. Yöllä ennen kuolemaansa ehtoollisen asetti, pyhän ruumiin, pyhän veren Leipään, viiniin yhdisti, Niitä syömään ynnä juomaan Muistoksensa kehoitti.

 

4. Sakramentin salaisuuden Tajuamme uskossa: leivässä, sen kanssa, alla, Herra antaa ruumiinsa. Verensä myös viinin kanssa Saamme siinä nauttia.

 

5. Kristus syödään, Kristus juodaan, Kun on itse läsnä hän, Sanan kautta, salaisesti Yhtyy viiniin, leipähän. Itsensä hän syntisille Tarjoo leiväs elämän.

 

6. Niin kuin siinä leivän, viinin Kaikki saavat osakseen, Jeesuksen myös ruumiin, veren Kaikki saavat itselleen. Hurskas saa ne elämäkseen, Väärä kadotuksekseen.

 

7. Ken ei usko Herran sanaan, Hän on vieras kelvoton, Surutonna varmuudessaan Paatuva Hän yhä on. Näin hän syöpi, näin hän juopi Itsellensä tuomion

 

8. Syntinen ken vapaaks pyrkii Syntiensä kuormasta, Surkeuttaan surren pyytää Parannuksen armoa Luottain Herran kuolemahan, Hän saa anteeks armosta.

 

9. Vaivaiset ja köyhät sielut, Herran pöytään astukaa. Kärsimystään, kuolemaansa kiittäin tässä muistakaa. Elämän ja anteeks’-annon Siinä sielumme nyt saa.

 

10. Verells ja Hengelläsi, Kristus, Meidät pyhitä. Meidät armosanallasi Uuteen toivoon herätä. Virvoittaen, uudistaen Itsehesi yhdistä.

 

11. Jeesukselle Kristukselle Olkoon kiitos, kunnia, Kun hän ruokki, kun hän juotti Meitä taivaan herkuilla, Virvoitusta, vahvistusta Sielullemme suomasta.

 

7. Se autuas ken Jeesusta

 

1. Se autuas, ken Jeesusta Sydämestänsä rakastaa, Ah, ilo suurin sielujen On länsäolo Jeesuksen.

 

. 2. On armain Hänen äänensä, Suloisin ystävillensä. Mä Jeesukselta yksin vaan Sydämelleni rauhan saan.

 

3. Hän nöyrille on armias, Ahdistetuille laupias. Ne verellään Hän puhdistaa Ja Hengellänsä uudistaa.

 

4. Hän ainoa on iloni, Vaivoissa virvoitukseni. Hän tuopi turvan tuskissa, Elämän antaa kuollessa.

 

5. Ei ihminen voi ymmärtää, Sen usko yksin käsittää. Mitenkä sydän Jeesuksen, On syntisille armoinen.

 

6. Siks’ sydämeni halulla Mä huokaan ristin juurella. Vain siellä levon sielu saa, Ja sydän rauhan saavuttaa.

 

7. Jo noustessani aamulla, Mä riennän, etsin Jeesusta, Ehtoolla maata pannessa Mä nukun Hänen helmaansa.

 

8. Oi’ kuningasten Kuningas, On ääretön sun kunnias, Kuitenkin olet armoinen Ja muistat köyhän syntisen.

 

9. Ain asu, Jeesus, minussa, Suo pysyä mun sinussa. Sä yksin voit mua lohduttaa, Kun murhe painaa, ahdistaa.

 

10. Sen, joka täällä uskossa Elääpi, Jeesus, sinussa. Sä täytät rakkaudellas Ja elähytät armollas.

 

11. Sun rakkautes suloinen Ain ilhuttaa sydämen. Vaivoissa meitä virvoittaa Ja synneistämme kirvoittaa.

 

12. Sun rakkautes rajaton, Sun veres kallis, viaton. Sun kuolos kova, hirmuinen Toi meille armon, autuuden.

 

13. Sä astuit alas taivaasta Auttamaan meitä vaivasta, Sä kärsit ristinkuoleman, Ett’ eläisimme ainian.

 

14. Tään rakkautes muistoksi Ja uskon vahvistukseksi Sä sääsit armoatrian Edellä kuolos katkeran.

15. Sä siinä ruumiis, veresi Suot sielullemme ruoaksi. Niin meidät kanssas yhdistät Ja armoliittoos kiinnität.

16. Ken tässä ehtoollisessa Sinua etsii uskossa, Saa siunauksen kalleimman Ja virvoituksen runsaimman.

17. Minua, Jeesus valmista, Mua synneistäni vieroita. Suo sydämeni aueta Sua omistamaan uskossa.

18. Ain asu, Jeesus, luonani, Verelläs poista velkani. Ja viimein kautta kuoleman Vie asuntoihin taivahan. 

 

SUOMEN LUTERILAIS-KATOLISET-KÄYTETÄÄN MYÖS NIMEÄ JUUTALAIS-KATOLISET! 1.KOR.13. 1.JOH.1:1-10.

 

Heidelbergin katekismus

 

Heidelbergin katekismus julkaistiin Pfalzin vaaliruhtinaan Frederik III:een toimeksiannosta vuonna 1563. Tradition mukaan katekismuksen alkuperäiset laatijat olivat Zacharius Ursinus ja Caspar Olevianus. Katekismus sai erinomaisen vastaanoton ja pian tämän jälkeen se jaettiin 52:een osaan, jotta se voitaisiin opettaa ja selittää seurakunnille vuosittain. Heidelbergin katekismus on Reformoidun kirkon tunnustuskirja, sekä sen kiitetyin ja ekumeenisin katekismus.

 

1. viikko

K. 1. Mikä on ainut lohdutuksesi elämässä ja kuolemassa?

Etten ole itseni oma,[1] vaan kuulun sielultani ja ruumiiltani, sekä elämässä, että kuolemassa,[2] uskolliselle Pelastajalleni Jeesukselle Kristukselle.[3] Hän on täysin maksanut kalliilla verellänsä kaikista synneistäni ja Hän on vapauttanut minut paholaisen kaikesta vallasta.[5] Hän myös varjelee minua niin, [6] ettei hiuskaan voi pudota päästäni ilman Taivaallisen Isäni tahtoa;[7] totisesti, kaikkien asioiden on vaikutettava pelastuksekseni.[8] Siis, Pyhän Henkensä kautta Hän vakuuttaa minut iankaikkisesta elämästä,[9] sekä tästedes tekee minut halukkaaksi ja valmiiksi elämään Hänelle.[10]

[1] 1Ko. 6:19,20 [2] Ro. 14:7-9 [3] 1Ko. 3:23; Ti. 2:14 [4] 1Pi. 1:18,19; 1Jo. 1:7; 2:2 [5] Joh. 8:34-36; He. 2:14,15; 1Jo. 3:8 [6] Joh. 6:39,40; 10:27-30; 2Te. 3:3; 1Pi. 1:5 [7] Ma. 10:29-31; Lu. 21:16-18 [8] Ro. 8:28 [9] Ro. 8:15,16; 2Ko. 1:21,22; 5:5; Ef. 1:13,14 [10] Ro. 8:14

K. 2. Mitä tarvitset tietää elääksesi ja kuollaksesi tämän lohdutuksen autuudessa?

 

1. Syntieni ja kurjuuteni suuruuden.[1]

 

2. Miten pelastun synneistäni ja kurjuudestani.[2]

 

3. Miten minun tulee olla kiitollinen Jumalalle tällaisesta pelastuksesta.[3]

 

[1] Ro. 3:9,10; 1Jo. 1:10 [2] Joh. 17:3; Apt. 4:12; 10:43 [3] Ma. 5:16; Ro. 6:13; Ef. 5:8-10; 1Pi. 2:9,10

2. viikko

K. 3. Mistä tiedät syntisi ja kurjuutesi?

Jumalan laista.[1]

[1] Ro. 3:20

K. 4. Mitä Jumalan laki meiltä vaatii?

Kristus opettaa tämän meille tiivistettynä Matteuksen 22:ssa luvussa: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.[1] Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.[2]

[1] 5Ms. 6:5 [2] 3Ms. 19:18

K. 5. Voitko pitää kaiken tämän täydellisesti?

En.[1] Olen luonnostani altis vihaamaan Jumalaa ja lähimmäistäni.[2]

[1] Ro. 3:10,23; 1Jo. 1:8,10 [2] 1Ms. 6:5; 8:21; Jer. 17:9; Ro. 7:23; 8:7; Ef. 2:3; Ti. 3:3

3. viikko

K. 6. Loiko siis Jumala ihmisen näin pahaksi ja turmeltuneeksi?

Päinvastoin. Jumala loi ihmisen hyväksi[1] ja omaksi kuvakseen,[2] so. todella vanhurskaaksi ja pyhäksi,[3] jotta ihminen tuntisi Jumalansa ja Luojansa[4], sydämellisesti rakastaisi Häntä, sekä eläisi Hänen yhteydessään iankaikkisessa autuudessa, Hänen ylistyksekseen ja kunniakseen.[5]

[1] 1Ms. 1:31 [2] 1Ms. 1:26,27 [3] Ef. 4:24 [4] Ko. 3:10 [5] Ps. 8

K. 7. Mistä sitten ihmisen turmeltunut luonto tuli?

Ensimmäisten vanhempiemme, Aatamin ja Eevan lankeemuksesta ja tottelemattomuudesta paratiisissa[1] seurasi tämä luontomme turmeltuneisuus[2] niin, että me kaikki hedelmöitymme ja synnymme synnissä.[3]

[1] 1Ms. 3 [2] Ro. 5:12,18,19 [3] Ps. 51:5-7

K. 8. Mutta olemmeko niin turmeltuneita, että olemme kokonaan kykenemättömiä hyvään ja taipuvaisia kaikkeen pahaan?

Kyllä,[1] jollemme ole syntyneet uudesti Jumalan Hengen kautta.[2]

[1] 1Ms. 6:5; 8:21; Job 14:4; Jes. 53:6 [2] Joh. 3:3-5

4. viikko

K. 9. Eikö se tee Jumalasta epäoikeudenmukaista, kun Hän vaatii laissaan sellaista, johon ihmiset eivät kykene?

Ei tee, sillä Jumala loi ihmisen kykeneväksi,[1] mutta ihminen perkeleen yllytyksestä[2] ja tahallisella tottelemattomuudella[3] riisti itseltään ja kaikilta jälkeläisiltään nämä lahjat.[4]

[1] 1Ms. 1:31 [2] 1Ms. 3:13; Joh. 8:44; 1Ti. 2:13,14 [3] 1Ms. 3:6 [4] Ro. 5:12,18,19

K. 10. Salliiko Jumala moisen tottelemattomuuden ja luopumuksen rangaistuksetta?

Ei taatusti. Hän on hirveän tyytymätön, sekä perisyntiimme, että henkilökohtaisiin tekosynteihimme. Joten Hän rankaisee niistä, sekä nyt, että iankaikkisesti;[1] kuten Hän on sanonut:[2] Kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea, mitä lain kirja käskee (Gal. 3:10).

[1] 2Ms. 34:7; Ps. 5:4-6; 7:10; Nah. 1:2; Ro. 1:18; 5:12; Ef. 5:6; Heb. 9:27 [2] 5Ms. 27:26

K. 11. Mutta eikö Jumala ole myös armollinen?

Jumala on todellakin armollinen,[1] mutta Hän on myös vanhurskas.[2] Hänen vanhurskautensa vaatii, että Hänen äärimmäistä majesteettisuuttaan vastaan tehty synti myös rangaistaan äärimmäisellä, so. ikuisella ruumiin ja sielun rangaistuksella.[3]

[1] 2Ms. 20:6; 34:6,7; Ps. 103:8,9 [2] 2Ms. 20:5; 34:7; 5Ms. 7:9-11; Ps. 5:4-6; Heb. 10:30,31 [3] Ma. 25:45,46

5. viikko

K. 12. Jumalan vanhurskaan tuomion mukaan ansaitsemme ajallisen ja iankaikkisen rangaistuksen: miten sitten voimme pelastua tältä rangaistukselta ja palata Hänen suosioonsa?

Jumala vaatii, että Hänen oikeamielisyytensä tulee tyydytetyksi[1] ja siksi meidän, tai jonkun toisen, on maksettava täysi hinta.[2]

[1] 2Ms. 20:5; 23:7; Ro. 2:1-11 [2] Jes. 53:11; Ro. 8:3,4

K. 13. Voimmeko itse suorittaa tämän maksun?

Varmasti emme. Päinvastoin, joka päivä velkataakkamme lisääntyy.[1]

[1] Ps. 130:3; Ma. 6:12; Ro. 2:4,5

K. 14. Voiko joku luontokappale maksaa puolestamme?

Ei. Jumala ei rankaise toista olentoa ihmisen tekemästä synnistä.[1] Eikä mikään pahainen luontokappale voi kärsiä Jumalan iankaikkisen synnin vihan taakkaa, eikä vapauttaa toisia siitä.[2]

[1] Hes. 18:4,20; Heb. 2:14-18 [2] Ps. 130:3; Nah. 1:6

K. 15. Minkälaista välittäjää ja pelastajaa meidän tulee etsiä?

Sellaista, joka on oikea[1] ja vanhurskas[2] ihminen, mutta joka on samalla kaikkia luotuja voimakkaampi, so. joka samalla on myös tosi Jumala.[3]

[1] 1Ko. 15:21; Heb. 2:17 [2] Jes. 53:9; 2Ko. 5:21; Heb. 7:26 [3] Jes. 7:14; 9:6; Jer. 23:6; Joh. 1:1; Ro. 8:3,4

6. viikko

K. 16. Miksi Hänen tulee olla oikea ja vanhurskas ihminen?

Hänen tulee olla oikea ihminen, koska Jumalan oikeamielisyys vaatii, että sama ihmisluonto, joka lankesi, myös maksaisi synnistä.[1] Hänen tulee olla vanhurskas, koska syntinen ei voi maksaa toisen puolesta.[2]

[1] Ro. 5:12,15; 1Ko. 15:21; Heb. 2:14-16 [2] Heb. 7:26,27; 1Pi. 3:18.

K. 17. Miksi Hänen tulee olla samalla myös tosi Jumala?

Hänen tulee olla tosi Jumala, jotta Hän jumalallisen luontonsa voimassa voisi kärsiä Jumalan vihan ihmisluonnossansa ansaitakseen ja palauttaakseen meille vanhurskauden ja elämän.[1]

[1] Jes. 53; Joh. 3:16; 2Ko. 5:21

K. 18. Mutta kuka on sellainen Rauhanvälittäjä, joka samalla on tosi Jumala ja oikea, sekä vanhurskas ihminen?

Herramme Jeesus Kristus,[1] jonka Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi (1Ko. 1:30).

[1] Ma. 1:21-23; Lu. 2:11; 1Ti. 2:5; 3:16

K. 19. Mistä tiedät tämän?

Pyhästä evankeliumista, jonka itse Jumala alussa ilmoitti Paratiisissa.[1] Myöhemmin Hän julisti sitä patriarkkojen[2] ja profeettojen kautta,[3] sekä enteili sitä lain uhri- ja juhlamenoilla.[4] Lopulta Hän toteutti sen rakkaan Poikansa kautta.[5]

[1] 1Ms. 3:15 [2] 1Ms. 12:3; 22:18; 49:10 [3] Jes. 53; Jer. 23:5,6; Mi. 7:18-20; Apt. 10:43; Heb. 1:1 [4] 3Ms. 1-7; Joh. 5:46; Heb. 10:1-10 [5] Ro. 10:4; Gal. 4:4,5; Ko. 2:17

7. viikko

K. 20. Pelastuvatko kaikki ihmiset Kristuksen kautta, ihan niin kuin he hukkuivat Aatamin kautta?

Eivät. Vain ne pelastuvat, jotka oikean uskon kautta ovat Kristukseen oksastettuja ja Hänen kaikkien lahjojensa vastaanottajia.[1]

[1] Ma. 7:14; Joh. 1:12; 3:16,18,36; Ro. 11:16-21

K. 21. Mitä on oikea usko?

Oikea usko on vakuuttuneisuutta siitä, että kaikki mitä Jumala ilmoittaa Sanassaan on varmasti totta.[1] Samalla se on lujaa luottamusta[2] siihen, ettei ainoastaan muille, vaan myös minulle[3] Jumala on suonut syntien anteeksiantamuksen, iankaikkisen vanhurskauden ja pelastuksen;[4] ainoastaan silkasta armosta ja vain Kristuksen ansioiden tähden.[5] Pyhä Henki vaikuttaa tämän uskon sydämessäni evankeliumin kautta.[6]

[1] Joh. 17:3,17; Heb. 11:1-3; Ja. 2:19 [2] Ro. 4:18-21; 5:1; 10:10; Heb. 4:16 [3] Gal. 2:20 [4] Ro. 1:17; Heb. 10:10

[5] Ro.3:20-26; Gal. 2:16; Ef. 2:8-10 [6] Apt. 16:14; Ro. 1:16; 10:17; 1Ko. 1:21

K. 22. Mihin siis kristityn tulee uskoa?

Kaikkeen siihen mitä Jumala lupaa meille evankeliumissa.[1] Tämä evankeliumi on meillä tiivistettynä yleisen ja eittämättömän kristillisen tunnustuksemme kappaleissa.

[1] Ma. 28:19,20; Joh. 20:30,31

K. 23. Mitkä ovat nämä kappaleet?

Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas helvettiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

8. viikko

K. 24. Miten nämä kappaleet on jaettu?

Kolmeen osaan: ensimmäinen koskee Jumalaa Isää ja luomistamme, toinen koskee Jumalaa Poikaa ja lunastustamme, kolmas koskee Jumalaa Pyhää Henkeä ja pyhitystämme.

K. 25. Miksi puhut kolmesta persoonasta, Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä, vaikka on vain yksi Jumala?[1]

Koska Jumala on näin ilmoittanut itsensä Sanassaan:[2] nämä kolme erillistä persoonaa ovat se yksi, totinen ja iankaikkinen Jumala.

[1] 5Ms. 6:4; Jes. 44:6; 45:5; 1Ko. 8:4,6 [2] 1Ms. 1:2,3; Jes. 61:1; 63:8-10; Ma. 3:16,17; 28:18,19; Lu. 4:18; Joh. 14:26; 15:26; 2Ko. 13:13; Gal. 4:6; Tit. 3:5,6

Jumala, Isä

9. viikko

K. 26. Mihin uskot, kun sanot: minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan?

Siihen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen iankaikkinen Isä, joka tyhjästä loi taivaan ja maan kaikkine joukkoineen[1] ja, joka vieläkin ylläpitää ja hallitsee niitä iankaikkisen neuvonsa ja kaitselmuksensa mukaan,[2] on Jumalani ja Isäni Poikansa Kristuksen tähden.[3] Häneen minä luotan niin perin juurin, etten epäile, etteikö Hän huolehtisi kaikista sieluni ja ruumiini tarpeista,[4] sekä kääntäisi hyödykseni kaikki lähettämänsä vastoinkäymiset[5] tässä murheellisessa maailmassa. Näin Hän kykenee tekemään, koska Hän on Kaikkivaltias Jumala;[6] näin Hän tahtoo tehdä, koska Hän on Uskollinen Isä.[7]

[1] 1Ms. 1-2; 2Ms. 20:11; Job 38-39; Ps. 33:6; Jes. 44:24; Apt. 4:24; 14:15 [2] Ps. 104:27-30; Ma. 6:30; 10:29; Ef. 1:11 [3] Joh. 1:12,13; Ro. 8:15,16; Gal. 4:4-7; Ef. 1:5 [4] Ps. 55:23; Ma. 6:25,26; Lu. 12:22-31 [5] Ro. 8:28 [6] 1Ms. 18:14; Ro. 8:31-39 [7] Ma. 6:32,33; 7:9-11

10. viikko

K. 27. Mitä Jumalan kaitselmus käsittää?

Jumalan kaitselmus on Hänen kaikkivoipa ja aina läsnä oleva voima[1], jolla Hän, niin kuin kädellänsä, ylläpitää taivaan ja maan, sekä kaikki luodut,[2] niin niitä halliten, että lehti ja terä, sade ja kuivuus, hedelmälliset ja hedelmättömät vuodet, ruoka ja juoma, terveys ja sairaus, rikkaus ja köyhyys[3], todellakin, kaikki asiat meille tapahtuvat, eivät sattumalta[4], vaan Hänen isällisen kätensä kautta.[5]

[1] Jer. 23:23,24; Apt. 17:24-28 [2] Heb. 1:3 [3] Jer. 5:24; Apt. 14:15-17; Joh. 9:3; Snl. 22:2 [4] Snl. 16:33 [5] Ma. 10:29

K. 28. Miten meitä auttaa tieto Jumalan luomistyöstä ja kaitselmuksesta?

Voimme harjoittaa kärsivällisyyttä vastoinkäymisissä[1] ja kiitollisuutta menestyksessä.[2] Katsoessamme tulevaisuuteen voimme asettaa lujan luottamuksemme siihen, ettei mikään luotu voi meitä erottaa uskollisen Jumalamme ja Isämme rakkaudesta[3], sillä kaikki luodut ovat niin täydellisesti Hänen kädessään, etteivät ne voi edes liikahtaa vastoin Hänen tahtoansa.[4]

[1] Job 1:21,22; Ps. 39:10; Ja. 1:3 [2] 5Ms. 8:10; 1Te. 5:18 [3] Ps. 55:23; Ro. 5:3-5; 8:38,39 [4] Job 1:12; 2:6; Snl. 21:1; Apt. 17:24-28

Jumala, Poika

11. viikko

K. 29. Miksi Jumalan Poikaa kutsutaan Jeesukseksi, eli Pelastajaksi?

Koska Hän vapauttaa meidät kaikista synneistämme.[1] Ja koska pelastusta ei tule muualta etsiäkään, sillä sitä ei ole muualta löydettävissä.[2]

[1] Ma. 1:21; Heb. 7:25 [2] Jes. 43:11; Apt. 4:12; 1Ti. 2:5

K. 30. Uskovatko nekin ainoaan Pelastajaan Jeesukseen, jotka etsivät pelastusta ja turvaa pyhimyksiltä, itsestään, tai mistä tahansa muualta?

Eivät. Perimmiltään he teoillaan kieltävät ainoan Pelastajan Jeesuksen, vaikka he sanoillaan Hänestä mahtailevatkin.[1] Sillä niiden, jotka oikean uskon kautta hyväksyvät tämän Pelastajan, on löydettävä Hänessä kaiken pelastukseensa tarpeellisen.[2]

[1] 1Ko. 1:13,30,31; Gal. 5:4 [2] Ko. 1:19-23; 2:10; 1Jo. 1:7

12. viikko

K. 31. Miksi Häntä kutsutaan Kristukseksi, eli Voidelluksi?

Koska Isä Jumala on vihkinyt ja Pyhä Henki on voidellut[1] Hänet meille ylimmäksi Profeetaksi ja Opettajaksi,[2] joka on täysin paljastanut meille Jumalan salaisen tahdon koskien lunastustamme.[3] Hän:

 

on meidän Ylimmäinen Pappimme[4]

 

yhdellä ruumiinsa uhrilla on meidät lunastanut[5]

 

jatkuvasti esirukoilee puolestamme Isän edessä[6]

 

on Iankaikkinen Kuninkaamme,[7] joka hallitsee meitä Sanallansa ja Hengellänsä

 

puolustaa ja vaalii meitä hankkimassaan lunastuksessa[8]

 

[1] Lu. 3:21-22; 4:14-19; Heb. 1:9 [2] Apt. 3:22 [3] Joh. 1:18; 15:15 [4] Heb. 7:17 [5] Heb. 9:12; 10:11-14 [6] Ro. 8:34; Heb. 9:24; 1Jo. 2:1 [7] Ma. 21:5; Lu. 1:33 [8] Ma. 28:18-20; Joh. 10:28; Ilm. 12:10-11

K. 32. Miksi sinua kutsutaan kristityksi?

Koska olen uskon kautta Kristuksen jäsen[1] ja täten osallinen Hänen voitelustaan,[2] jotta voisin:

 

profeetan lailla tunnustaa Hänen nimeänsä[3]

 

papin lailla tarjota itseni Hänelle elävänä kiitosuhrina[4]

 

kuninkaan lailla taistella tässä elämässä vapaalla ja puhtaalla omatunnolla syntiä ja paholaista vastaan[5]

 

vastedes hallita Hänen kanssaan kaikkea luomakuntaa iankaikkisesti[6]

 

[1] 1Ko. 12:12-27 [2] Apt. 2:17; 1Jo. 2:27 [3] Ma. 10:32; Ro. 10:9-10; Heb. 13:15 [4] Ro. 12:1; 1Pi. 2:5,9 [5] Gal. 5:16-17; Ef. 6:11; 1Ti. 1:18-19 [6] Ma. 25:34; 2Ti. 2:12; Ilm. 3:21

13. viikko

K. 33. Miksi Häntä kutsutaan Jumalan ainoaksi Pojaksi, sillä olemmehan mekin myös Jumalan lapsia?

Koska Kristus yksin on iankaikkinen Jumalan Poika.[1] Me taas olemme Jumalan ottolapsia, armosta ja Kristuksen tähden.[2]

[1] Joh. 1:1-3,14,18; 3:16; Ro. 8:32; Heb. 1; 1Joh. 4:9 [2] Joh. 1:12; Ro. 8:14-17; Gal. 4:6; Ef. 1:5-6

K. 34. Miksi kutsut Häntä Herraksemme?

Koska Hän on lunastanut ruumiimme ja sielumme[1]--ei hopealla, eikä kullalla, vaan omalla kalliilla verellänsä[2]-- sekä vapauttanut meidät paholaisen hirmuvallasta tehden meidät omaisuudeksensa.[3]

[1] 1Ko. 6:20; 1Ti. 2:5-6 [2] 1Pi. 1:18-19 [3] Ko. 1:13-14; Heb. 2:14-15

14. viikko

K. 35. Mitä tunnustat, kun sanot: Hän sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta?

Jumalan iankaikkinen Poika, joka on ja pysyy oikeana ja iankaikkisena Jumalana,[1] otti itselleen oikean ihmisluonnon neitsyt Marian lihasta ja verestä[2] Pyhän Hengen toiminnan

kautta.[3] Näin Hän on myös oikea Daavidin siemen[4] ja veljiensä kaltainen kaikessa,[5] kuitenkin ilman syntiä.[6]

[1] Joh. 1:1; 10:30-36; Ro. 9:5; Ko. 1:15-17; 1Joh. 5:20 [2] Ma. 1:18-23; Joh. 1:14; Gal. 4:4; Heb. 2:14 [3] Lu. 1:35 [4] 2 Sam. 7:12-16; Ps. 132:11; Ma. 1:1; Lu. 1:32; Ro. 1:3 [5] Fil. 2:7; Heb. 2:17 [6] Heb. 4:15; 7:26,27

K. 36. Mitä hyötyä saat Kristuksen pyhästä hedelmöitymisestä ja syntymästä?

Välimiehenämme[1] Hän viattomuudellaan ja täydellisellä pyhyydellään peittää Jumalan katseelta syntini, jossa itseni siitettiin ja, jossa synnyin.[2]

[1] 1Ti. 2:5-6; Heb. 9:13-15 [2] Ro. 8:3-4; 2Ko. 5:21; Gal. 4:4,5

15. viikko

K. 37. Mitä tunnustat, kun sanot Hänen kärsineen?

Koko maan päällisen elämänsä aikana ja varsinkin sen lopussa, Kristus kärsi ruumiissaan ja sielussaan Jumalan vihan koko ihmiskunnan syntiä vastaan.[1] Tämän Hän teki, jotta Hänen kärsimyksensä ainoana sovittavana uhrina,[2] lunastaisi ruumiimme ja sielumme ikuisesta kadotuksesta,[3] sekä hankkisi meille Jumalan armon, vanhurskauden ja ikuisen elämän.[4]

[1] Jes. 53; 1Ti. 2:6; 1Pi. 2:24; 3:18 [2] Ro. 3:25; 1Ko. 5:7; Ef. 5:2; Heb. 10:14; 1Jo. 2:2; 4:10 [3] Ro. 8:1-4; Gal. 3:13; Ko. 1:13; Heb. 9:12; 1Pi. 1:18-19 [4] Joh. 3:16; Ro. 3:24-26; 2Ko. 5:21; Heb. 9:15

K. 38. Miksi Hän kärsi Pontius Pilatus tuomarinaan?

Syyttömyydestään huolimatta Kristus sai tuomionsa ajalliselta tuomarilta[1] vapauttaakseen meidät Jumalan ankaran tuomion alaisuudesta.[2]

[1] Lu. 23:13-24; Joh. 19:4,12-16 [2] Jes. 53:4,5; 2Ko. 5:21

K. 39. Onko Kristuksen kuolintavalla eli ristiinnaulitsemisella joku erityismerkitys?

On, siten olen vakuuttunut siitä, että Hän otti itsellensä minulle kuuluvan kirouksen, sillä ristiinnaulittu on Jumalan kiroama.[1]

[1] 5Ms. 21:22-23; Gal. 3:13

16. viikko

K. 40. Miksi Kristuksen piti nöyrtyä aina kuolemaan asti?

Koska Jumalan oikeamielisyys ja totuudellisuus sitä vaativat[1], eli syntiemme hyvitystä ei voi aikaansaada muulla tavalla, kuin Jumalan Pojan kuolemalla.[2]

[1] 1Ms. 2:17 [2] Ro. 8:3; Fil. 2:8; Heb. 2:9,14,15

K. 41. Miksi Hänet haudattiin?

Todistukseksi siitä, että Hänen kuolemansa oli todellinen.[1]

[1] Jes. 53:9; Joh. 19:38-42; Apt. 13:29; 1Ko. 15:3,4

K. 42. Miksi meidän vielä pitää kuolla, vaikka Kristus on kuollut puolestamme?

Oma kuolemamme ei ole hyvitys synneistämme. Pikemminkin se on syntiemme loppu, sekä sisään astuminen ikuiseen elämään.[1]

[1] Joh. 5:24; Fil. 1:21-23; 1Te. 5:9,10

K. 43. Mitä lisähyötyä vastaanotamme Kristuksen ristin uhrikuolemasta?

Kristuksen kuoleman kautta vanha luontomme on ristiinnaulittu, kuoletettu ja haudattu Hänen kanssaan,[1] niin että lihan pahat himot eivät enää meissä hallitsisi,[2] vaan että me voisimme tarjota itsemme Hänelle kiitosuhriksi.[3]

[1] Ro. 6:5-11; Ko. 2:11,12 [2] Ro. 6:12-14 [3] Ro. 12:1; Ef. 5:1-2

K. 44. Miksi tunnustus lisää: astui alas helvettiin?

Jotta suurimmissa murheissani ja kiusauksissani vakuuttuisin ja lohduttuisin siitä, että Herrani Jeesus Kristus--kuvaamattomien tuskiensa, kipunjensa, kauhujensa ja ahdistuksiensa kautta, jotka Hän kesti alusta loppuun kaikissa kärsimyksissänsä, mutta etenkin ristillä--on vapauttanut minut helvetin pelosta ja piinasta.[1]

[1] Jes. 53; Ps. 18:5,6; 116:3; Ma. 26:36-46; 27:45,46; Heb. 5:7-10

17. viikko

K. 45. Miten Kristuksen ylösnousemus hyödyttää meitä?

 

1. Ylösnousemuksellaan Hän on voittanut kuoleman, jotta Hän voisi tehdä meidät osallisiksi siitä vanhurskaudesta, jonka Hän meitä varten kuolemallaan hankki[1]

 

2. Hänen voimallaan meidätkin nyt herätetään uuteen elämään[2]

 

3. Kristuksen ylösnousemus on meille varmana vakuutena omasta loistavasta ylösnousemuksestamme[3]

 

[1] Ro. 4:25; 1Ko. 15:16-20, 54-55; 1Pi. 1:3-5,21 [2] Ro. 6:5-11; Ef. 2:4-6; Ko. 3:1-4 [3] Ro. 8:11; 1Ko. 15:12-23; Fil. 3:20-21

18. viikko

K. 46. Mitä tunnustat sanoessasi: Hän astui ylös taivaisiin?

Että Kristus, opetuslapsiensa silmien edessä, otettiin ylös maasta taivaaseen[1] ja, että Hän on siellä meidän eduksemme,[2] kunnes Hän tulee uudelleen tuomitakseen elävät ja kuolleet.[3]

[1] Lu. 24:50,51; Apt. 1:9-11 [2] Ro. 8:34; Heb. 7:23-25; 9:24 [3] Apt. 1:11; 3:20-21

K. 47. Eikö sitten Kristus ole kanssamme maailman loppuun asti, kuten Hän on meille luvannut?[1]

Kristus on tosi ihminen ja tosi Jumala. Ihmisluontonsa puolesta Hän ei enää ole maan päällä,[2] mutta Hänen jumaluuteensa, majesteettisuuteensa, armonsa ja Henkensä eivät ole koskaan poissa luotamme.[3]

[1] Ma. 28:20 [2] Ma. 26:11; Joh. 16:28; 17:11; Apt. 3:19-21; Heb. 8:4 [3] Ma. 18:20; Joh. 14:16-19; 16:13

K. 48. Mutta eivätkö Kristuksen kaksi luontoa tällöin joudu erilleen, jos Hänen ihmisluontonsa ei ole läsnä siellä missä Hänen jumaluutensa on?

Eivät lainkaan, sillä Hänen jumaluutensa on rajaton ja läsnä kaikkialla.[1] Josta on seurattava se, että Hänen jumaluutensa todellakin ylittää sen ihmisluonnon, jonka Hän on omaksunut, mutta siltikin se on tämän ihmisluonnon sisällä ja pysyy personalisesti yhdistettynä siihen.[2]

[1] Jer. 23:23,24; Apt. 7:48,49 [2] Joh. 1:14; 3:13; Ko. 2:9

K. 49. Miten Kristuksen taivaaseen astuminen hyödyttää meitä?

 

1. Hän on Puolustajamme taivaassa Isänsä edessä[1]

 

 

2. Meillä on omaa lihaamme taivaassa varmana vakuutena siitä, että Hän, meidän Päämme, ottaa myös meidät, Hänen jäsenensä ylös luoksensa[2]

 

3. Hän lähettää meille Henkensä vastavakuutena,[3] jonka voimasta elämämme tarkoitus ei ole maanpäällisissä asioissa, vaan ylhäällä olevissa asioissa, jossa Kristuskin on, istuen Jumalan oikealla puolella[4]

 

[1] Ro. 8:34; 1Jo. 2:1 [2] Joh. 14:2; 17:24; Ef. 2:4-6 [3] Joh. 14:16; Apt. 2:33; 2Ko. 1:21,22; 5:5 [4] Ko. 3:1-4

19. viikko

K. 50. Miksi lisätään: istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella?

Kristus nousi taivaaseen tuodakseen siellä julki itsensä kirkkonsa Päänä,[1] jonka kautta Isä hallitsee kaikkia asioita.[2]

[1] Ef. 1:20-23; Ko. 1:18 [2] Ma. 28:18; Joh. 5:22,23

K. 51. Miten Päämme Kristuksen kirkkaus meitä hyödyttää?

 

1. Hän vuodattaa taivaallisia lahjoja meille jäsenilleen Pyhän Henkensä kautta[1]

 

2. Hän voimallaan puolustaa ja suojelee meitä kaikilta vihollisilta[2]

 

[1] Apt. 2:33; Ef. 4:7-12 [2] Ps. 2:9; 110:1,2; Joh. 10:27-30; Ilm. 19:11-16

K. 52. Miten Kristuksen paluu tuomitsemaan eläviä ja kuolleita sinua lohduttaa?

Kaikissa murheissani ja ahdingoissani nostaan pääni ja luottavaisesti odotan taivaasta tuomaria, Häntä, joka jo on puolestani alistunut Jumalan tuomiolle ja poistanut kaiken kirouksen päältäni.[1] Hän tuomitsee kaikki vihollisemme ikuiseen rangaistukseen, mutta minut ja kaikki muut valittunsa Hän ottaa luoksensa taivaalliseen iloon ja loistoon.[2]

[1] Lu. 21:28; Ro. 8:22-25; Fil. 3:20,21; Tit. 2:13,14 [2] Ma. 25:31-46; 1Te. 4:16,17; 2Te. 1:6-10

Jumala, Pyhä Henki

20. viikko

K. 53. Mitä uskot koskien Pyhää Henkeä?

 

1. Hän on tosi ja iankaikkinen Jumala, kuten Isä ja Poikakin [1]

 

2. Hän on myös minulle annettu,[2]

 

o tehdäkseen minut oikean uskon kautta osalliseksi Kristuksesta ja kaikista Hänen lahjoistaan[3]

 

o lohdutukseksi[4]

 

o ollakseen kanssani ikuisesti[5]

 

[1] 1Ms. 1:1,2; Ma. 28:19; Apt. 5:3,4; 1Ko. 3:16 [2] 1Ko. 6:19; 2Ko. 1:21,22; Gal. 4:6; Ef. 1:13 [3] Gal. 3:14; 1Pi. 1:2 [4] Joh. 15:26; Apt. 9:31 [5] Joh. 14:16,17; 1Pi. 4:14

21. viikko

K. 54. Mihin uskot koskien pyhää yhteistä kirkkoa?

Uskon, että koko ihmiskunnasta,[1] maailman alusta aina sen loppuun asti,[2] Jumalan Poika,[3] Henkensä ja Sanansa kautta,[4] kokoaa, puolustaa ja säilyttää itsellensä [5] oikean uskon yhteydessä,[6] iankaikkiseen elämään valitun kirkon.[7] Uskon myös olevani tämän kirkon elävä jäsen, sekä pysyväni siinä ikuisesti.[8]

[1] 1Ms. 26:4; Ilm. 5:9 [2] Jes. 59:21; 1Ko. 11:26 [3] Joh. 10:11; Apt. 20:28; Ef. 4:11-13; Ko. 1:18 [4] Ro. 1:16; 10:14-17; Ef. 5:26 [5] Ps. 129:1-5; Ma. 16:18; Joh. 10:28-30 [6] Apt. 2:42-47; Ef. 4:1-6 [7] Ro. 8:29; Ef. 1:3-14 [8] Ps. 23:6; Joh. 10:27,28; 1Ko. 1:4-9; 1Pi. 1:3-5

K. 55. Mitä ymmärrät pyhäin yhteydellä?

 

1. Että uskovilla, Kristuksen jäseninä, kaikilla ja kaikkialla, on yhteys Hänen kanssaan ja, että he ovat osallisia kaikista Hänen aarteistaan ja lahjoistaan.[1]

 

2. Että kaikki ovat velvollisia käyttämään lahjojaan auliisti ja iloiten toisten jäsenten hyödyksi ja hyvinvoinniksi.[2]

 

[1] Ro. 8:32; 1Ko. 6:17; 12:4-7,12,13; 1Jo. 1:3 [2] Ro. 12:4-8; 1Ko. 12:20-27; 13:1-7; Fil. 2:4-8

K. 56. Mihin uskot koskien syntien anteeksiantamista?

Uskon, ettei Jumala, Kristuksen hyvityksen johdosta, enää muista syntejäni,[1] eikä syntistä luontoani, jota vastaan minun on kilvoiteltava koko elämäni ajan,[2] vaan Hän armollisesti lukee hyväkseni Kristuksen vanhurskauden vapauttaakseen minut tuomiolta ikuisesti.[3]

[1] Ps. 103:3,4,10,12; Miika. 7:18,19; 2Ko. 5:18-21; 1Jo. 1:7; 2:2 [2] Ro. 7:21-25 [3] Joh. 3:17,18; 5:24; Ro. 8:1,2

22. viikko

K. 57. Mitä lohtua saat ruumiin ylösnousemuksesta?

Ei ainoastaan sieluni nouse (joka heti kuoleman jälkeen viedään päänsä Kristuksen tykö),[1] vaan Kristuksen voimasta vieläpä itse lihani nousee yhdistyen jälleen sieluuni ja tulee Kristuksen kirkkauden ruumiin kaltaiseksi.[2]

[1] Lu. 23:43; Fil. 1:21-23 [2] Job 19:25,26; 1Ko. 15:20,42-46,54; Fil. 3:21; 1Jo. 3:2

K. 58. Mitä lohtua saat iankaikkista elämää koskevasta kohdasta?

Jo nyt tunnen sydämessäni iankaikkisen ilon alun,[1] mutta tämän elämän jälkeen tulen omistamaan täydellisen autuuden, sellaisen, jota silmä ei ole nähnyt, eikä korva ole kuullut, eikä ihmisen sydän käsittänyt-- siinä ylistääkseni Jumalaa iankaikkisesti.[2]

[1] Joh. 17:3; Ro. 14:17; 2Ko. 5:2,3 [2] Joh. 17:24; 1Ko. 2:9

23. viikko

K. 59. Mutta miten tähän kaikkeen uskominen sinua auttaa?

Siten, että Kristuksessa olen vanhurskas Jumalan edessä ja iankaikkisen elämän perillinen.[1]

[1] Hab. 2:4; Joh. 3:36; Ro. 1:17; 5:1,2

K. 60. Miten olet Jumalan edessä vanhurskas?

Ainoastaan aidosta uskosta Jeesukseen Kristukseen.[1] Vaikka omatuntoni minua syyttää siitä, että olen raskaasti rikkonut kaikkia Jumalan käskyjä, enkä ikinä ole niistä yhtäkään pitänyt,[2] ja vaikka vieläkin olen taipuvainen kaikkeen pahaan,[3] niin Jumala, ilman minkäänlaista ansiotani,[4] pelkästä armosta,[5] lukee hyväkseni Kristuksen täydellisen hyvityksen, oikeamielisyyden ja pyhyyden.[6] Nämä Hän suo minulle, ikään kuin en olisi syntinen, enkä ikinä olisi syntiä tehnyt, ihan kuin olisin itse saavuttanut kaiken sen kuuliaisuuden, jonka Kristus suoritti puolestani,[7] jos vain hyväksyn tämän lahjan uskovalla sydämellä.[8]

[1] Ro. 3:21-28; Gal. 2:16; Ef. 2:8,9; Fil. 3:8-11 [2] Ro. 3:9,10 [3] Ro. 7:23 [4] 5Ms. 9:6; Hes. 36:22; Tit. 3:4,5 [5] Ro. 3:24; Ef. 2:8 [6] Ro. 4:3-5; 2Ko. 5:17-19; 1Jo. 2:1,2 [7] Ro. 4:24,25; 2Ko. 5:21 [8] Joh. 3:18; Apt. 16:30,31; Ro. 3:22

K. 61. Miksi sanot, että olet vanhurskas ainoastaan uskosta?

Ei niin, että olisin Jumalalle kelvollinen uskoni arvokkuuden tähden, sillä vanhurskauteni Jumalan edessä koostuu ainoastaan Kristuksen hyvityksestä, oikeamielisyydestä ja pyhyydestä.[1] Voin vastaanottaa tämän vanhurskauden ja tehdä sen omakseni ainoastaan uskon kautta.[2]

[1] 1Ko. 1:30,31; 2:2 [2] Ro. 10:10; 1Jo. 5:10-12

24. viikko

K. 62. Mutta miksi eivät hyvät tekomme voi tehdä meistä Jumalalle kelvollisia, tai edes osaksi myötävaikuttaa vanhurskaudeksemme?

Koska Jumalan tuomion edessä kelpaavan vanhurskauden on oltava ehdottoman tahratonta ja täydessä sopusoinnussa Jumalan lain kanssa,[1] kun sitä vastoin meidän parhaat tekomme ovat kaikki epätäydellisiä ja synnin saastuttamia.[2]

[1] 5Ms. 27:26; Gal. 3:10 [2] Jes. 64:6

K. 63. Mutta eivätkö hyvät tekomme ansaitse mitään, vaikka Jumala lupaa ne palkita tässä ja tulevassa elämässä?

Tätä palkkaa ei ansaita; se on armon lahja.[1]

[1] Lu. 17:10; Ro. 11:6

K. 64. Eikö tämä oppi tee ihmisistä huolimattomia ja paheellisia?

Ei, sillä on mahdotonta, etteivät oikean uskon kautta Kristukseen oksastetut tuottaisi kiitoksen hedelmiä.[1]

[1] Lu. 6:43-45; Joh. 15:5

Sakramentit

25. viikko

K. 65. Mistä tulee tämä usko, jonka kautta ainoastaan meillä on osallisuus Kristukseen ja kaikkiin Hänen siunauksiinsa?

Pyhältä Hengeltä,[1] joka vaikuttaa sen sydämissämme pyhän evankeliumin saarnan kautta[2] ja vahvistaa sen pyhien sakramenttien käytön kautta.[3]

[1] Joh. 3:5; 1Ko. 2:10-14; Ef. 2:8; Fil. 1:29 [2] Ro. 10:17; 1Pi. 1:23-25 [3] Ma. 28:19,20; 1Ko. 10:16

K. 66. Mitä ovat sakramentit?

Sakramentit ovat pyhiä, näkyviä merkkejä ja sinettejä, jotka Jumalan on asettanut, jotta niiden käytön kautta Hän voisi vielä täydellisemmin julistaa ja sinetöidä meihin evankeliumin lupauksen.[1] Ja lupaus on tämä: Jumala armollisesti suo meille syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän ainoastaan Kristuksen ristin uhrin vuoksi.[2]

[1] 1Ms. 17:11; 5Ms. 30:6; Ro. 4:11 [2] Ma. 26:27,28; Apt. 2:38; Heb. 10:10

K. 67. Ovatko sitten molemmat, sekä Sana, että sakramentit, tarkoitetut kohdistamaan uskomme Jeesuksen Kristuksen ristin uhriin ainoana pelastuksemme perustuksena?

Totisesti. Evankeliumissa Pyhä Henki opettaa meitä ja sakramenttien kautta vakuuttaa meille, että koko pelastuksemme lepää Kristuksen ainoan ristin uhrin varassa.[1]

[1] Ro. 6:3; 1Ko. 11:26; Gal. 3:27

K. 68. Monta sakramenttia on Kristus asettanut Uudessa Testamentissa?

Kaksi: pyhä kaste ja pyhä ehtoollinen.[1]

[1] Ma. 28:19,20; 1Ko. 11:23-26

Pyhä kaste

26. viikko

K. 69. Miten pyhä kaste muistuttaa ja vakuuttaa sinua siitä, että Kristuksen kertakaikkinen uhri hyödyttää sinua?

Tällä tavalla: Kristus asetti tämän ulkoisen pesun[1] ja liitti siihen lupauksen: yhtä varmasti kuin vesi pesee ruumiin epäpuhtauden, niin Hänen verensä ja Henkensä pesee pois sieluni epäpuhtauden, eli kaikki syntini.[2]

[1] Ma. 28:19; Apt. 2:38 [2] Ma. 3:11; Mark 16:16; Joh. 1:33; Ro. 6:3,4; 1Pi. 3:21

K. 70. Mitä tarkoittaa tulla pestyksi Kristuksen veressä ja Hengessä?

Tulla pestyksi Kristuksen veressä tarkoittaa syntien anteeksiannon omistamista, Jumalan armosta ja Kristuksen veren takia, joka vuodatettiin puolestamme ristillä.[1] Tulla pestyksi Kristuksen Hengessä tarkoittaa Pyhän Hengen uudistavaa työtä, jolla Hän pyhittää meidät Kristuksen ruumiin jäseniksi, jotta yhä enemmän kuolisimme synnille ja kulkisimme pyhässä ja nuhteettomassa elossa.[2]

[1] Hes. 36:25; Sak. 13:1; Ef. 1:7; Heb. 12:24; 1Pi. 1:2; Ilm. 1:5; 7:14 [2] Joh. 3:5-8; Ro. 6:4; 1Ko. 6:11; Ko. 2:11,12

K. 71. Missä Kristus lupaa, että olemme osallisia Hänen verensä ja Henkensä pesusta yhtä varmasti kuin kasteen vesipesustakin?

Kasteen asetuksessa, jossa Hän sanoo: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Mat. 28:19). Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen (Mr. 16:16). Tämä lupaus toistuu siellä missä Kirjoitukset kutsuvat kastetta syntien pois pesuksi ja uudestisyntymisen pesoksi (Ti. 3:5; Apt. 22:16).

27. viikko

K. 72. Onko sitten tämä ulkoinen vesipesu itsessänsä syntien poispesu?

Ei ole. Vain Jeesuksen Kristuksen veri ja Pyhä Henki puhdistavat meidät kaikista synneistä.[1]

[1] Ma. 3:11; 1Pi. 3:21; 1Jo. 1:7

K. 73. Miksi sitten Pyhä Henki kutsuu kastetta syntien pois pesuksi ja uudestisyntymisen pesoksi?

Jumala puhuu näin hyvästä syystä. Hän tahtoo opettaa meille, että Kristuksen veri ja Henki poistaa syntimme, kuten vesi poistaa ruumiin lian.[1] Mutta enemmänkin, kuten vedellä pestyinäkin olemme puhdistuneet ruumiillisesti, niin Hän tahtoo vakuuttaa meille, että tämän taivaallisen vakuuden ja merkin kautta olemme todella hengellisesti puhdistettuja synneistämme.[2]

[1] 1Ko. 6:11; Ilm. 1:5; 7:14 [2] Apt. 2:38; Ro. 6:3,4; Gal. 3:27

K. 74. Pitäisikö myös sylilapset kastaa?

Kyllä. Lapset ja aikuiset kuuluvat Jumalan liittoon ja seurakuntaan.[1] Sama lupaus, lunastus synnistä Kristuksen veren kautta ja uskoa vaikuttava Pyhä Henki, kuuluu heille, kuten aikuisillekin.[2] Heidät siis tulee kasteen, eli liiton merkin kautta oksastaa kristillisen kirkon jäseniksi ja erottaa uskottomien lapsista.[3] Tämä tehtiin Vanhassa Liitossa ympärileikkauksella,[4] jonka tilalle Uudessa Liitossa asetettiin kaste.[5]

[1] 1Ms. 17:7; Ma. 19:14 [2] Ps. 22:11; Jes. 44:1-3; Apt. 2:38,39; 16:31 [3] Apt. 10:47; 1Ko. 7:14 [4] 1Ms. 17:9-14 [5] Ko. 2:11-13

Herran pyhä ehtoollinen

28. viikko

K. 75. Miten Herran pyhä ehtoollinen muistuttaa ja vakuuttaa sinua siitä, että olet osallinen Kristuksen kertakaikkiseen uhriin ja kaikkiin Hänen lahjoihinsa?

Tällä tavalla: Kristus on käskenyt minua ja kaikkia uskovia syömään tästä murretusta leivästä ja juomaan tästä maljasta Hänen muistokseen. Tähän käskyyn Hän liitti nämä lupaukset:[1]

 

1. Yhtä varmasti, kuin näen silmilläni Herran leivän murrettavan ja maljan annettavan minulle, niin yhtä varmasti oli Hänen ruumiinsa uhrattu ja Hänen verensä vuodatettu ristillä puolestani.

 

2. Yhtä varmasti, kuin saan papin kädestä ja maistan suullani Herran leivän ja maljan, niin yhtä varmasti Hän itse ravitsee ja virvoittaa sieluani iankaikkiseen elämään ristiinnaulitulla ruumiillaan ja vuodatetulla verellään.

 

[1] Ma. 26:26-28; Mark 14:22-24; Lu. 22:19,20; 1Ko. 11:23-25

K. 76. Mitä tarkoittaa Kristuksen ristiinnaulitun ruumiin syöminen ja Hänen vuodatetun verensä juominen?

 

1. Vastaanottaa uskovalla sydämellä Kristuksen koko kärsimys ja kuolema ja siten saada syntien anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä.[1]

 

2. Yhdistyä yhä enemmän Hänen pyhään ruumiiseensa Pyhän Hengen kautta, joka asuu molemmissa, sekä Kristuksessa, että meissä.[2]

 

Joten, vaikka Kristus on taivaassa[3] ja me olemme maassa, niin silti olemme lihaa Hänen lihastaan ja luuta Hänen luustaan,[4] ja me ainiaaksi elämme yhden Hengen hallitsemina, kuten ruumiimme jäsenetkin ovat yhden sielun hallitsemia.[5]

[1] Joh. 6:35,40,50-54 [2] Joh. 6:55,56; 1Ko. 12:13

[3] Apt. 1:9-11; 3:21; 1Ko. 11:26; Ko. 3:1 [4] 1Ko. 6:15,17; Ef. 5:29,30; 1Jo. 4:13 [5] Joh. 6:56-58; 15:1-6; Ef. 4:15,16

K. 77.* Missä Kristus lupaa, että uskovat ovat osallisia Hänen ruumiinsa ja verensä ravintoon ja virvoitukseen yhtä varmasti kuin ehtoollispöydän leipään ja viiniinkin?

Herran ehtoollisen asetuksessa: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni." (1Ko. 11:23-26) Paavali toistaa tämän lupauksen sanoessaan: Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen? 17 Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä. (1Ko. 10:16,17)

29. viikko

K. 78. Muuttuvatko leipä ja viini Kristuksen oikeaksi ruumiiksi ja vereksi?

Eivät. Kuten kasteen vesikään ei muutu Kristuksen vereksi, eikä se ole itse syntien poispesu, vaan se on yksinkertaisesti Jumalan merkki ja vakuus.[1] Näin ei myöskään leipä Herran Ehtoollisessa muutu itse Kristuksen ruumiiksi,[2] vaikkakin sitä kutsutaan Kristuksen ruumiiksi,[3] sakramenttien luonnon ja kielen mukaisesti.[4]

[1] Ef. 5:26; Tit. 3:5 [2] Ma. 26:26-29 [3] 1Ko. 10:16,17; 11:26-28 [4] 1Ms. 17:10,11; 2Ms. 12:11,13; 1Ko. 10:3,4; 1Pi. 3:21

K. 79. Miksi sitten Kristus kutsuu leipää Hänen ruumiikseen, tai maljaa Hänen verekseen, tai uudeksi liitoksi Hänen veressään? Ja miksi Paavali puhuu Kristuksen ruumiin ja veren osallisuudesta?

Kristus puhuu näin hyvästä syystä: Hän tahtoo Ehtoollisensa kautta opettaa, että samoin kuin leipä ja viini ravitsevat meitä ajallisessa elämässä, niin myös Hänen ristiinnaulittu ruumiinsa ja vuodatettu verensä ovat meille totista ruokaa ja juomaa ikuista elämää varten.[1] Mutta enemmänkin, Hän tahtoo vakuuttaa meille tämän näkyvän merkin ja vakuuden kautta, että:

 

1. Pyhän Hengen työn kautta olemme osallisia Hänen oikeasta ruumiistaan ja verestään yhtä varmasti, kuin vastaanotamme suullamme nämä pyhät tunnukset Hänen muistokseen[2]

 

2. kaikki Hänen kärsimyksensä ja Hänen kuuliaisuutensa ovat yhtä varmasti meidän, ihan kuin olisimme itse henkilökohtaisesti kärsineet ja maksaneet synneistämme[3]

 

[1] Joh. 6:51,55 [2] 1Ko. 10:16,17; 11:26 [3] Ro. 6:5-11

30. viikko

K. 80. Mitä eroa on Herran ehtoollisen ja roomalaiskatolisen messun välillä?

Tätä kysymystä ei alkuperäinen versio katekismuksesta sisältänyt ollenkaan. Se ohitetaan myös tässä suomennuksessa, mutta sille varataan kysymysnumero helpottamaan yhdenmukaisuutta myöhempien laitosten kanssa.

K. 81. Keiden tulee osallistua Herran ehtoolliseen?

Niiden, jotka ovat oikeasti tyytymättömiä itseensä syntiensä tähden, mutta silti luottavat, että nämä ovat anteeksiannetut ja että heidän jäljellä oleva heikkoutensa peittyy Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman tähden, ja jotka myös tahtovat yhä enemmän lujittaa uskoansa, sekä oikaista elämäänsä. Mutta tekopyhät ja katumattomat syövät ja juovat tuomioksensa.[1]

[1] 1Ko. 10:19-22; 11:26-32

K. 82. Tuleeko myös sellaiset päästää Herran ehtoolliselle, jotka sanoin ja teoin ilmaisevat epäuskonsa ja jumalattomuutensa?

Ei tule, sillä tämä häpäisisi Jumalan liiton ja sytyttäisi Jumalan kiivauden koko seurakuntaa kohtaan.[1] Täten, Kristuksen ja Hänen apostoliensa opetuksen mukaisesti, Kristuksen kirkko on velvoitettu, taivaan valtakunnan avainten virallisella käytöllä, sulkemaan sellaiset henkilöt pois, aina siihen asti, että he oikaisevat elämänsä.

[1] Ps. 50:16,17; Jes. 1:11-18; 66:3; 1Ko. 11:17-34

31. viikko

K. 83. Mitä ovat taivaan valtakunnan avaimet?

Pyhän evankeliumin saarna ja kirkkokuri. Näiden kahden kautta taivaan valtakunta aukeaa uskoville ja sulkeutuu epäuskoisilta.[1]

[1] Ma. 16:19; Joh. 20:21-23

K. 84. Miten taivaan valtakunta aukeaa ja sulkeutuu evankeliumin saarnan kautta?

Kristuksen käskyn mukaan taivaan valtakunta aukeaa, kun julistetaan ja julkisesti todistetaan kaikille uskoville, että niin usein kuin he vain hyväksyvät oikeassa uskossa evankeliumin lupauksen, niin Jumala todella anteeksiantaa heille kaikki heidän syntinsä Kristuksen ansion tähden. Taivaan valtakunta taas sulkeutuu, kun julistetaan ja todistetaan kaikille epäuskoisille ja ulkokullatuille, että ilman parannusta Jumalan viha ja ikuinen kadotus lepää heidän päällänsä. Jumala tulee tuomitsemaan tämän evankeliumin todistuksen kautta, sekä tässä, että tulevassa elämässä.[1]

[1] Ma. 16:19; Joh. 3:31-36; 20:21-23

K. 85. Miten taivaan valtakunta aukeaa ja sulkeutuu kirkkokurin kautta?

Kristuksen käskyn mukaan kristityiksi itseään kutsuvia ihmisiä, jotka osoittavat epäkristillisyytensä opillaan tai elämällään on toistuvasti veljellisesti nuhdeltava. Mikäli he jatkavat hairahduksissaan tai pahuudessaan, jopa kirkon viranhaltijoiden kehotuksista huolimatta, heiltä kielletään sakramentit ja heidät suljetaan kirkon vanhimpien toimesta kristillisestä yhteydestä ja itse Jumalan toimesta Kristuksen valtakunnasta.[1] Heidät vastaanotetaan uudestaan Kristuksen ja kirkon jäseninä, kunhan he lupaavat ja osoittavat todellista parannusta.[2]

[1] Ma. 18:15-20; 1Ko. 5:3-5, 11-13; 2Te. 3:14,15 [2] Lu. 15:20-24; 2Ko. 2:6-11

32. viikko

K. 86. Miksi meidän on silti tehtävä hyviä tekoja, kun kerran olemme lunastetut kurjuudestamme yksin armosta, Kristuksen kautta ja ilman mitään omaa ansiotamme?

Koska Kristus, lunastettuaan meidät verellänsä, myös uudistaa meidät Pyhän Henkensä kautta Hänen kuvaksensa niin, että koko elämällämme osoittaisimme kiitollisuutemme Jumalalle Hänen lahjoistaan[1] ja, että Hän saisi kauttamme kunnian.[2] Edelleen, jotta me itse vakuuttuisimme uskostamme sen hedelmistä[3] ja, jotta jumalisella elämällämme voittaisimme lähimmäisemme Kristukselle.[4]

[1] Ro. 6:13; 12:1,2; 1Pi. 2:5,9-10,12 [2] Ma. 5:16; 1Ko. 6:19,20 [3] Ma. 7:17,18; Gal. 5:22-24; 2Pi. 1:10,11 [4] Ro. 14:17-19; 1Pi. 3:1,2

K. 87. Voivatko ne pelastua, jotka eivät käänny Jumalan puoleen kiittämättömästä ja katumattomasta elämästään?

Eivät suinkaan. Kirjoitukset sanovat, ettei kukaan siveetön, epäjumalanpalvelija, avionrikkoja, varas, ahne, juopottelija, pilkkaaja, rosvo, tai vastaava peri Jumalan valtakuntaa.[1]

[1] 1Ko. 6:9,10; Gal. 5:19-21; Ef. 5:5,6; 1Jo. 3:14

33. viikko

K. 88. Mitä kuuluu oikeaan parannukseen, tai ihmisen kääntymykseen?

Kaksi asiaa:

 

1. vanhan luonnon kuolema

 

2. uuden luonnon syntymä[1]

 

[1] Ro. 6:1-11; 1Ko. 5:7; 2Ko. 5:17; Ef. 4:22-24; Ko. 3:5-10

K. 89. Mitä on vanhan luonnon kuolema?

Se on syntimme tuottamaa aitoa murhetta, sekä synnin enenevää vihaamista ja karttamista.[1]

[1] Ps. 51:5,6,19; Joel 2:12,13; Ro. 8:12,13; 2Ko. 7:10

K. 90. Mitä on uuden luonnon syntymä?

Se on aitoa autuutta Jumalassa Kristuksen kautta[1], sekä iloa Jumalan tahdon mukaisessa elämässä ja kaikissa hyvissä töissä.[2]

[1] Ps. 51:10,14; Jes. 57:15; Ro. 5:1; 14:17 [2] Ro. 6:10,11; 7:22; Gal. 2:20

K. 91. Mitä ovat hyvät työt?

Ne ovat vain sellaiset teot, jotka nousevat oikeasta uskosta,[1] jotka ovat sopusoinnussa Jumalan lain kanssa[2] ja, jotka tehdään Hänen kunniakseen;[3] eivätkä sellaiset teot, jotka perustuvat omiin mielipiteisiimme, tai inhimillisiin ohjenuoriin.[4]

[1] Joh. 15:5; Ro. 14:23; Heb. 11:6 [2] 3Ms. 18:4; 1Sa. 15:22; Ef. 2:10 [3] 1Ko. 10:31 [4] 5Ms. 12:32; Jes. 29:13; Hes. 20:18,19; Ma. 15:7-9

34. viikko

K. 92. Mitä Jumala sanoo laissaan?

Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi:

 

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

 

 

2. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.

 

3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.

 

4. Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

 

5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

 

6. Älä tapa.

 

7. Älä tee huorin.

 

8. Älä varasta.

 

9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

 

10. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.

 

[1] 2Ms. 20:1-17; 5Ms. 5:6-21

K. 93. Miten nämä käskyt jaotellaan?

Kahteen osaan. Ensimmäinen osa opettaa meille miten tulee elää suhteessa Jumalaan, toinen osa opettaa meille velvollisuuksistamme lähimmäistämme kohtaan.[1]

[1] Ma. 22:37-40

K. 94. Mitä Jumala vaatii ensimmäisessä käskyssä?

Että itse pelastukseni tähden kartan ja pakenen kaikkea epäjumalanpalvelusta,[1] noituutta, taikauskoa,[2] sekä pyhien, tai muiden luotujen avuksihuutamista.[3] Edelleen, että koko sydämestäni oikein oppisin:

 

tuntemaan ainoan oikean Jumalan,[4]

 

Häneen yksin luottamaan,[5]

 

kaikessa nöyryydessä[6] ja kärsivällisyydessä[7] Hänelle alistumaan

 

odottamaan kaikkea hyvää vain Häneltä[8]

 

rakastamaan,[9] pelkäämään,[10] ja kunnioittamaan Häntä[11]

 

Lyhyesti, että hylkäisin kaiken ennemmin kuin millään lailla toimisin Hänen tahtoansa vastaan.[12]

[1] 1Ko. 6:9,10; 10:5-14; 1Jo. 5:21 [2] 3Ms. 19:31; 5Ms. 18:9-12

[3] Ma. 4:10; Ilm. 19:10; 22:8,9 [4] Joh. 17:3 [5] Jer. 17:5,7 [6] 1Pi. 5:5,6 [7] Ro. 5:3,4; Fil. 2:14; Ko. 1:11; Heb. 10:36 [8] Ps. 104:27,28; Jes. 45:7; Jaak. 1:17 [9] 5Ms. 6:5 [10] 5Ms. 6:2; Ps. 111:10; Snl. 1:7; 9:10; Ma. 10:28; 1Pi. 1:17 [11] 5Ms. 6:13; 10:20 [12] Ma. 5:29,30; 10:37-39; Apt. 5:29

K. 95. Mitä on epäjumalanpalvelus?

Luottamuksen asettaminen johonkin muuhun kuin Sanassaan itsestänsä ilmoittaneeseen ainoaan oikeaan Jumalaan on epäjumalanpalvelusta.[1]

[1] 1Aik. 16:26; Gal. 4:8,9; Ef. 5:5; Fil. 3:19

35. viikko

K. 96. Mitä Jumala vaatii toisessa käskyssä?

Ettemme tekisi millään tavalla minkäänlaista jumalankuvaa,[1] emmekä palvelisi Häntä millään muulla tavalla, kuin Hän on Sanassaan käskenyt.[2]

[1] 5Ms. 4:15-19; Jes. 40:18-25; Apt. 17:29; Ro. 1:23 [2] 3Ms. 10:1-7; 5Ms. 12:30; 1Sa. 15:22,23; Ma. 15:9; Joh. 4:23,24

K. 97. Emmekö saa tehdä minkäänlaista kuvaa?

Jumalaa ei voi, eikä saa kuvata mitenkään näkyvästi. Luotuja voidaan kuvata, mutta Jumala kieltää kaikkien kuvien pitämisen, tai tekemisen, mikäli tarkoituksena on niiden palvominen, tai Jumalan palvelu niiden kautta.[1]

[1] 2Ms. 34:13,14,17; 4Ms. 33:52; 2Ku. 18:4,5

K. 98. Mutta eikö kuvia voida sietää kirkoissa "maallikoiden kirjoina"?

Ei voida, sillä meidän ei tule olla Jumalaa viisaampia. Hän ei tahdo opettaa kansaansa mykkien kuvien kautta,[1] vaan Hänen Sanansa elävän saarnan kautta.[2]

[1] Jer. 10:8; Hab. 2:18-20 [2] Ro. 10:14,15,17; 2Ti. 3:16,17; 2Pi. 1:19

36. viikko

K. 99. Mitä kolmas käsky vaatii?

Me emme saa pilkata tai väärinkäyttää Jumalan nimeä kiroamalla,[1] väärin vannomalla,[2] tai turhilla valoilla, emmekä saa osallistua tällaisiin inhottaviin synteihin hiljaisina sivustakatsojina.[4] Sanalla sanoen, meidän tulee käyttää Jumalan pyhää nimeä vain pelolla ja kunnioituksella,[5] jotta voisimme oikein tunnustaa Häntä,[6] rukoilla Häntä,[7] sekä ylistää Häntä kaikilla sanoillamme ja teoillamme.[8]

[1] 3Ms. 24:10-16 [2] 3Ms. 19:12 [3] Ma. 5:37; Jaak. 5:12 [4] Snl. 29:24 [5] Ps. 99:1-5; Jes. 45:23; Jer. 4:2 [6] Ma. 10:32,33; Ro. 10:9,10 [7] Ps. 50:14,15; 1Ti. 2:8 [8] Ro. 2:24; Ko. 3:17; 1Ti. 6:1

K. 100. Onko Jumalan nimen pilkkaaminen kiroamalla ja manaamalla todella niin vakava synti, että Jumalan on vihainen myös niille, jotka eivät auta kykyjensä mukaan estämään ja kieltämään sitä?

Varmasti,[1] sillä mikään synti ei ole suurempi, tai enemmän Jumalan vihaa herättävä, kuin Hänen nimensä pilkkaaminen. Siksi Hän sääti siitä kuolemantuomion.[2]

[1] 3Ms. 5:1 [2] 3Ms. 24:16

37. viikko

K. 101. Mutta voimmeko vannoa valan Jumalan nimeen, jos teemme sen hurskaasti?

Kyllä, Jumalan kunniaksi ja lähimmäisemme hyväksi voimme vannoa valan, jos

 

esivalta sitä alamaisiltaan vaatii

 

se on tarpeellista uskollisuuden ja totuuden edistämiseksi

 

Tällainen vala perustuu Jumalan Sanaan,[1] joten Vanhan- ja Uuden Testamentin pyhät tekivät oikein sitä käyttäessään.[2]

[1] 5Ms. 6:13; 10:20; Jer. 4:1,2; Heb. 6:16 [2] 1Ms. 21:24; 31:53; Joos. 9:15; 1Ku. 1:29,30; Ro. 1:9

K. 102. Voimmeko myös vannoa pyhien, tai muitten luotujen nimeen?

Emme. Laillinen vala kutsuu Jumalaa, ainoaa sydämen tuntijaa, todistamaan valani totuudellisuutta, sekä rankaisemaan minua, mikäli vannon väärin.[1] Kenellekään luodulle ei saa antaa tällaista kunniaa.[2]

[1] Ro. 9:1; 2Ko. 1:23 [2] Ma. 5:34-37; 23:16-22; Jaak. 5:12

38. viikko

K. 103. Mitä Jumala vaatii neljännessä käskyssä?

 

1. Että evankeliumin virkaa ja sen opetustyötä ylläpidetään.[1] Ja, että olen säännöllisesti läsnä Jumalan kirkossa, etenkin lepopäivänä:[2]

 

o kuullakseni Jumalan Sanaa[3]

 

o käyttääkseni sakramentteja[4]

 

o rukoillakseni Jumalaa julkisesti[5]

 

o antaakseni kristillistä avustusta köyhille[6]

 

2. Että elämäni kaikkina päivinä lepään pahoista töistäni, antaen Herran tehdä työtänsä minussa Henkensä kautta, näin aloittaakseni ikuisen sapatinlevon jo tässä elämässä.[7]

 

[1] 5Ms. 6:4-9; 20-25; 1Ko. 9:13,14; 2Ti. 2:2; 3:13-17; Tit. 1:5 [2] 5Ms. 12:5-12; Ps. 40:9,10; 68:27; Apt. 2:42-47; Heb. 10:23-25 [3] Ro. 10:14-17; 1Ko. 14:26-33; 1Ti. 4:13 [4] 1Ko. 11:23,24 [5] Ko. 3:16; 1Ti. 2:1 [6] 1Ko. 16:2; 2Ko. 8-9 [7] Jes. 66:23; Heb. 4:9-11

39. viikko

K. 104. Mitä Jumala vaatii viidennessä käskyssä?

Että osoitan kunnioitusta, rakkautta ja uskollisuutta isälleni ja äidilleni, sekä kaikille auktoriteeteilleni, alistuen asiaankuuluvalla kuuliaisuudella heidän hyvään opetukseensa ja kuriinsa.[1] Ja myös, että suhtaudun kärsivällisyydellä heidän heikkouksiinsa ja puutteisiinsa,[2] sillä Jumala tahtoo hallita meitä heidän kauttansa.[3]

[1] 2Ms. 21:17; Snl. 1:8; 4:1; Ef. 5:21,22; Ko. 3:18-4:1 [2] Snl. 20:20; 23:22; 1Pi.2:18 [3] Ma. 22:21, Ro. 13:1-8; Ef. 6:1-9

40. viikko

K. 105. Mitä Jumala vaatii kuudennessa käskyssä?

Etten itse, tai toisen ihmisen kautta ajatuksillani, sanoillani, tai eleilläni, puhumattakaan teoillani, häpäise, vihaa, vahingoita, tai tapa lähimmäistäni,[1] vaan minun tulee hylätä kostonhalu kokonaan.[2] Edelleen, minun ei tule vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa itseäni.[3] Siksi myös murhien estämiseksi esivalta kantaa miekkaa.[4]

[1] 3Ms. 19:17,18; Ma. 5:21,22 [2] Snl. 25:21,22; Ma. 18:35; Ro. 12:19; Ef. 4:26 [3] Ma. 4:7; 26:52; Ro. 13:11-14 [4] 1Ms. 9:6; 2Ms. 21:14; Ro. 13:4

K. 106. Mutta eikö tämä käsky puhu ainoastaan tappamisesta?

Jumala, kieltäessään murhat, opettaa meille, että Hän vihaa murhien juuria, kuten kateutta, vihamielisyyttä, kiukkua, sekä kostonhalua,[1] ja että Hän pitää näitä kaikkia murhina.[2]

[1] Snl. 14:30; Ro. 1:29; 12:19; Gal. 5:19-21; 1Jo. 2:9-11; Jaak. 1:20 [2] 1Jo. 3:15

K. 107. Riittääkö siis se, ettemme tapa lähimmäistämme millään tuollaisella tavalla?

Ei riitä. Tuomitessaan kateuden, vihamielisyyden ja kiivastuksen, Jumala käskee meitä rakastamaan lähimmäistämme kuten itseämme,[1] osoittamaan hänelle kärsivällisyyttä, sovintoa, lempeyttä, armeliaisuutta ja ystävällisyyttä,[2] sekä suojelemaan häntä vahingolta parhaan kykymme mukaan, vieläpä tekemään hyvää vihollisillemme.[3]

[1] Ma. 7:12; 22:39; Ro. 12:10 [2] Ma. 5:5; Lu. 6:36; Ro. 12:18; Gal. 6:1,2; Ko. 3:12; 2Pi. 3:8 [3] 2Ms. 23:4,5; Ma. 5:44,45; Ro. 12:20

41. viikko

K. 108. Mitä seitsemäs käsky meille opettaa?

Että Jumala tuomitsee kaiken haureuden.[1] Niin myös meidän tulee sydämestämme inhota haureutta[2] ja elää siveellistä ja kurinalaista elämää, sekä pyhän avioliiton sisällä, että sen ulkopuolella.[3]

[1] 3Ms. 18:30; Ef. 5:3-5 [2] Juud. 22,23 [3] 1Ko. 7:1-9; 1Te. 4:3-8; Heb. 13:4

K. 109. Kieltääkö Jumala tässä käskyssä muuta kuin aviorikoksen ja vastaavat häpeälliset synnit?

Jumalan tahto on, että pidämme itsemme puhtaina ja pyhinä, koska olemme, sekä ruumiiltamme, että sielultamme Pyhän Hengen temppeleitä. Sen vuoksi Hän kieltää kaikki haureelliset teot, eleet, sanat, ajatukset, himot,[1] sekä kaiken mikä saattaa vietellä meidät haureuteen.[2]

[1] Ma. 5:27-29; 1Ko. 6:18-20 [2] 1Ko. 15:33; Ef. 5:18

42. viikko

K. 110. Mitä Jumala kieltää kahdeksannessa käskyssä?

Hän ei ainoastaan kiellä esivallan rankaisemaa selvää varkautta ja ryöstöä,[1] vaan myös pahat vehkeilyt ja juonet, jotka voiton saamiseksi harhauttaisivat lähimmäistämme, kuten väärät mitat ja painot, väärä kauppatavara tai raha, koronkiskonta,[2] tai mikä muu tahansa Jumalan kieltämä keino, jolla väkisin tai hämäten riistäisimme lähimmäistämme.[3] Jumala myös kieltää kaiken ahneuden,[4] sekä kaikkien Hänen lahjojensa väärinkäytön tai haaskauksen.[5]

[1] 2Ms. 22:1; 1Ko. 5:10; 6:10 [2] 5Ms. 25:13-16; Ps. 15:5; Snl. 11:1 Hes. 45:9-12 [3] Miika. 6:9-11; Lu. 3:14; 1Te. 4:6 [4] Lu. 12:15; Ef. 5:5 [5] Snl. 21:20; 23:20,21; Lu. 16:10-13

K. 111. Mitä Jumala sinulta vaatii tässä käskyssä?

Minun on edistettävä lähimmäiseni hyvinvointia kykyjeni mukaan ja kohdeltava häntä, kuten toivoisin muidenkin minua kohtelevan, sekä tehtävä työtä uskollisesti, jotta minulla olisi mistä antaa puutteessa olevalle.[1]

[1] Jes. 58:5-10; Ma. 7:12; Gal. 6:9,10; Ef. 4:28

43. viikko

K. 112. Mitä Jumala vaatii yhdeksännessä käskyssä?

Etten saa antaa väärää todistusta ketään vastaan, väännellä kenenkään sanoja, juoruta, herjata, tai olla mukana kenenkään hätäisessä tuomitsemisessa, tai syytettyä kuulematta.[1] Päinvastoin, minun on kaihdettava kaikkea valhetta ja vilpillisyyttä, jotka ovat Jumalan vihan alaisia perkeleen aseita.[2] Niin käräjillä, kuin kaikkialla muuallakin minun on rakastettava totuutta, puhuttava ja tunnustettava sitä vilpittömästi,[3] sekä tehtävä parhaani lähimmäiseni kunnian ja maineen puolustamiseksi ja edistämiseksi.[4]

[1] Ps. 15; Snl. 19:5,9; Ma. 7:1; Lu. 6:37; Ro. 1:28-32 [2] 3Ms. 19:11,12; Snl. 12:22; 13:5; Joh. 8:44; Ilm. 21:8 [3] 1Ko. 13:6; Ef. 4:25 [4] 1Pi. 3:8,9; 4:8

44. viikko

K. 113. Mitä kymmenes käsky meiltä vaatii?

Ettei pieninkään Jumalan käskyjen vastainen ajatus tai halu ikinä nousisi sydämestämme, vaan meidän pitää vihata koko sydämestämme kaikkea syntiä ja iloita kaikesta vanhurskaudesta.[1]

[1] Ps. 19:8-15; 139:23,24; Ro. 7:7,8

K. 114. Mutta voivatko Jumalaan kääntyneet kerrassaan pitää nämä käskyt?

Eivät voi. Tässä elämässä kaikista pyhimmilläkin on vasta pieni alku tästä kuuliaisuudesta.[1] Siitä huolimatta, he alkavat vakavalla tarkoituksella elämään, ei ainoastaan osan, vaan kaikkien Jumalan käskyjen mukaan.[2]

[1] Saar. 7:20; Ro. 7:14,15; 1Jo. 1:8 [2] Ps. 1:1,2; Ro. 7:22-25

K. 115. Miksi sitten Jumala tahtoo niin visusti saarnattavan kymmentä käskyä, jollei tässä elämässä kukaan voi niitä täydellisesti pitää?

 

1. Jotta elämämme halki tulisimme yhä enemmän tietoisiksi syntisestä luonnostamme ja siten etsisimme yhä halukkaammin syntien anteeksiantoa ja Kristuksen vanhurskautta.[1]

 

2. Jotta jatkuvasti pyytäisimme Jumalalta Pyhän Hengen armoa

 

o että olisimme innokkaita kaikissa hyvissä teoissa

 

o että Hän yhä enemmän uudistaisi meitä kuvansa kaltaiseksi

 

aina siihen asti kunnes saavutamme tavoitteemme, eli tämän elämän jälkeisen täydellisyyden.[2]

[1] Ps. 32:5; Ro. 3:19-26; 7:7,24,25; 1Jo. 1:9 [2] 1Ko. 9:24; Fil. 3:12-14; 1Jo. 3:1-3

45. viikko

K. 116. Miksi kristittyjen tarvitsee rukoilla?

Koska rukous on kaikista tärkein osa siitä kiitollisuudesta, jota Jumala meiltä edellyttää.[1] Ja koska Hän antaa armonsa ja Pyhän Henkensä vain niille, jotka lakkaamatta ja vilpittömällä halulla Häneltä niitä pyytävät ja Häntä niistä kiittävät.[2]

[1] Ps. 50:14,15; 116:12-19; 1Te. 5:16-18 [2] Ma. 7:7,8; Lu. 11:9-13

K. 117. Minkälainen on rukous, jonka Jumala kuulee?

 

1. Meidän tulee sydämestämme rukoilla ainoastaan yhtä ainoaa oikeaa, Sanassaan itsensä ilmoittanutta Jumalaa, pyytäen Häneltä kaikkea sitä, mitä Hän on käskenyt meidän pyytää.[1]

 

2. Meidän on perin pohjin tunnettava tarpeemme ja kurjuutemme, siten nöyrtyäksemme Jumalan edessä.[2]

 

3. Meidän on levättävä tällä horjumattomalla perustuksella: vaikka emme sitä ansaitse, niin Jumala varmasti kuulee rukouksemme Kristuksen, meidän Herramme tähden, kuten Hän on Sanassaan luvannut.[3]

 

[1] Ps. 145:18-20; Joh. 4:22-24; Ro. 8:26; Jaak. 1:5; 1Jo. 5:14; Ilm. 19:10 [2] 2Aik. 7:14; 20:12; Ps. 2:11; 34:19; Jes. 66:2 [3] Dan. 9:17-19; Ma. 7:8; Joh. 14:13,14; 16:23; Ro. 10:13; Jaak. 1:6

K. 118. Mitä Jumala on käskenyt meidän Häneltä pyytää?

Kaikkia ruumiimme ja sielumme tarvitsemia asioita, jotka Herramme Kristus sisällytti rukoukseen, jonka Hän itse meille opetti.[1]

[1] Ma. 6:33; Fil. 4:6; 1Pi. 5:7; Jaak. 1:17

K. 119. Mikä on tämä Herran opettama rukous?

Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.[1]

[1] Ma. 6:9-13; Lu. 11:2-4

46. viikko

K. 120. Miksi Kristus käskee meitä puhuttelemaan Jumalaa Isänämme?

Herättääkseen meissä heti rukouksemme alussa sitä lapsenmielistä kunnioitusta ja luottamusta Jumalaan, joka on rukouksemme perusta: Jumalasta on tullut Isämme Kristuksen tähden. Jos

isämme eivät kiellä meiltä maallisia asioita, niin sitä vähemmän taivaallinen Isämme kieltää meiltä uskossa pyytämäämme.[1]

[1] Ma. 7:9-11; Lu. 11:11-13; 1Pi. 1:17

K. 121. Miksi on lisätty: joka olet taivaissa?

Nämä sanat opettavat meille:

 

ettei meidän tule ajatella maallisesti Jumalan taivaallisesta majesteettisuudesta[1]

 

että meidän on odotettava kaikkia ruumiimme ja sielumme tarvitsemia asioita Hänen kaikkivaltiaalta mahdiltansa[2]

 

[1] Jer. 23:23,24; Apt. 17:24,25 [2] Ma. 6:25-34; Ro. 8:31,32

47. viikko

K. 122. Mikä on ensimmäinen pyyntö?

Pyhitetty olkoon nimesi. Se on: suo meille ennen kaikkea, että oikein Sinut tuntisimme[1] ja, että pyhittäisimme, kirkastaisimme ja ylistäisimme Sinua kaikissa teoissasi, joista loistaa kaikkivoipa voimasi, viisautesi, vanhurskautesi, armosi ja totuutesi.[2] Suo meille myös, että voisimme suunnata koko elämämme -- ajatuksemme, sanamme ja tekomme -- niin ettei nimesi tulisi takiamme herjatuksi, vaan aina kunnioitetuksi ja ylistetyksi.[3]

[1] Jer. 9:23,24; 31: 33,34; Ma. 16:17; Joh. 17:3 [2] 2Ms. 34:5-8; Ps. 145; Jer. 32:16-20; Lu. 1:46-55, 68-75; Ro. 11: 33-36 [3] Ps. 115:1; Ma. 5:16

48. viikko

K. 123. Mikä on toinen pyyntö?

Tulkoon sinun valtakuntasi. Se on: niin hallitse meitä Sanallasi ja Hengelläsi, että yhä enemmän ja enemmän alistuisimme Sinulle.[1] Säilytä ja kasvata kirkkoasi.[2] Tuhoa jokainen juoni pyhää Sanaasi vastaan ja jokainen mahti joka nostaa itsensä Sinua vastaan.[3] Tee tämä kaikki aina valtakuntasi täydellistymiseen asti, ollaksesi kaikki kaikissa.[4]

[1] Ps. 119:5,105; 143:10; Ma. 6:33 [2] Ps. 51:20; 122:6-9 [3] Ro. 16:20; 1Jo. 3:8 [4] Ro. 8:22,23; 1Ko. 15:28; Ilm. 22:17,20

49. viikko

K. 124. Mikä on kolmas pyyntö?

Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Se on: suo, että me ja kaikki ihmiset voisimme kieltää oman tahtomme ja että, ilman mitään napinaa tottelisimme tahtoasi, sillä ainoastaan Sinun tahtosi on hyvä.[1] Suo myös että kaikki voisimme tehdä kutsumuksemme mukaisen työmme[2] yhtä halukkaasti ja uskollisesti kuin taivaan enkelit.[3]

[1] Ma. 7:21; 16:24-26; Lu. 22:42; Ro. 12:1,2; Tit. 2:11,12 [2] 1Ko. 7:17-24; Ef. 6:5-9 [3] Heb. 13:21; Ps. 103:20,21

50. viikko

K. 125. Mikä on neljäs pyyntö?

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Se on: pidä huolta meidän ruumiillisista tarpeistamme,[1] jotta tuntisimme Sinut kaiken hyvän ainoana lähteenä[2] tietäen, ettei meidän huolehtimisemme, tai rehkimisemme, eikä myöskään Sinun lahjasi voi meitä hyödyttää ilman siunaustasi.[3] Auta siis meitä vetäytymään luottamuksestamme luotuihin ja asettamaan luottamuksemme ainoastaan Sinuun.[4]

[1] Ps. 104:27-30; 145:15,16; Ma. 6:25-34 [2] Apt. 14:17; 17:25; Jaak. 1:17 [3] 5Ms. 8:3; Ps. 37:16; 127:1,2; 1Ko. 15:58 [4] Ps. 55:23; 62:11; 146:2,3; Jer. 17:5-8; Heb. 13:5,6

51. viikko

K. 126. Mikä on viides pyyntö?

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Se on: Kristuksen veren tähden, älä lue syyksi meille kurjille syntisille meidän rikkomuksiamme ja piintynyttä pahuuttamme,[1] niin kuin mekin--Sinun armosi osoituksena meissä--olemme päättäneet antaa kokonaan anteeksi lähimmäisellemme.[2]

[1] Ps. 51:3-9; 143:2; 1Jo. 2:1,2 [2] Ma. 6:14,15; 18:21-35; Ef. 1:7

52. viikko

K. 127. Mikä on kuudes pyyntö?

Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Se on: omassa varassamme olemme liian heikkoja kestämään edes hetkeä.[1] Lisäksi vannoutuneet vihollisemme-- perkele,[2] maailma[3] ja oma lihamme[4]--eivät lakkaa ahdistamasta meitä. Joten Herra, puolusta ja vahvista meitä Pyhän Henkesi voimalla niin, ettemme tässä hengellisessä sodassa häviäisi,[5] vaan voisimme vankasti vastustaa vihollisiamme, aina lopulliseen ja täydelliseen voittoon asti.[6]

[1] Ps. 103:14-16; Joh. 15:1-5 [2] 2Ko. 11:14; Ef. 6:10-13; 1Pi. 5:8 [3] Joh. 15:18-21 [4] Ro. 7:23; Gal. 5:17 [5] Ma. 26:41; Mr. 13:33 [6] 1Ko. 10:13; 1Te. 3:13; 5:23,24

K. 128. Miten rukous päättyy?

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. Se on: tätä kaikkea Sinulta pyydämme, koska kaikkivaltiaana kuninkaanamme Sinä, sekä pystyt, että tahdot antaa meille kaikkea sitä mikä on hyvää.[1] Ja koska, ei meille, vaan Sinun pyhälle nimellesi kuuluu kaikki kunnia iankaikkisesti.[2]

[1] Ro. 10:11-13; 2Pi 2:9 [2] Ps. 115:1; Jer. 33:8,9; Joh. 14:13

K. 129. Mitä aamen tarkoittaa?

Aamen tarkoittaa: se on totta ja varmaa. Sillä on varmempaa se, että Jumala on kuullut rukoukseni, kuin se, että sydämestäni toivon sitä, mitä olen Häneltä pyytänyt.[1]

[1] Jes. 65:24; 2Ko. 1:20; 2Ti. 2:13

AUGSBURGIN TUNNUSTUS

Uskontunnustus

joka luovutettiin voittamattomalle Keisarille Kaarle V:lle, Caesar Augustukselle, Augsburgin valtiopäivillä

vuonna MDXXX

Psalmi 119:46

Minä puhuin sinun todistuksistasi kuningasten edessä enkä joutunut hämmennyksen valtaan.

TÄRKEIMMÄT USKONKOHDAT-lyhennelmä

I Jumala

Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa, että Nikaian kirkolliskokouksen päätös 1 jumalallisen olemuksen ja kolmen persoonan ykseydestä on tosi ja että siihen on epäilyksettä uskottava; nimittäin että on olemassa yksi ainoa jumalallinen olemus, jota kutsutaan Jumalaksi ja joka on Jumala, ikuinen, näkymätön, jakamaton, ääretön voimassaan, viisaudessaan ja hyvyydessään, kaiken näkyvän ja näkymättömän luoja ja ylläpitäjä. Kuitenkin on olemassa kolme persoonaa, joilla on sama olemus ja valta ja jotka ovat yhtä ikuisia, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Käytämme tässä sanaa persoona samassa merkityksessä kuin vanhan kirkon opettajat; se tarkoittaa sellaista, mikä ei ole toisen osa eikä ominaisuus, vaan on olemassa itsenäisesti.

Seurakuntamme tuomitsevat kaikki harhaopit, jotka ovat tämän kohdan kanssa ristiriidassa, kuten manikealaisen 2, joiden käsityksen mukaan on olemassa kaksi alkuperustetta, hyvä ja paha, valentinolaisen 3, Areiolaisen 4, eunomiolaisen 5, muhamettilaisen 6 ja muut näiden kaltaiset. Ne tuomitsevat myös samosatalaiset, vanhat ja uudet 7, jotka väittävät, että on olemassa vain yksi persoona, ja tämän johdosta juonikkaasti ja herjaavasti viisastelevat Sanasta ja Pyhästä Hengestä, etteivät ne ole erillisiä persoonia, vaan että Sana merkitsee ääneen lausuttua sanaa ja Henki luonnossa aikaan saatua liikettä.

II Perisynti

Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.

 

III Jumalan Poika

Edelleen seurakuntamme opettavat, että Sana, so. Jumalan Poika, on ottanut inhimillisen luonnon autuaan neitsyt Marian kohdussa, niin että molemmat luonnot, jumalallinen ja inhimillinen, samassa persoonassa erottamattomasti yhtyneinä, ovat yksi ainoa Kristus, tosi Jumala ja tosi ihminen, joka syntyi neitsyt Mariasta, todella kärsi, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, jotta hän sovittaisi Isän kanssamme ja olisi uhri ei ainoastaan perisynnin, vaan myös kaikkien ihmisten tekosyntien tähden. Tämä sama Kristus astui alas tuonelaan, nousi todella kolmantena päivänä kuolleista ja astui ylös taivaisiin istuakseen Isän oikealla puolella, hallitakseen ja vallitakseen ikuisesti kaikkia luotuja sekä pyhittääkseen ne, jotka uskovat häneen, lähettämällä heidän sydämiinsä Pyhän Hengen, joka heitä johtaa, lohduttaa, tekee eläviksi ja puolustaa saatanaa ja synnin valtaa vastaan. Sama Kristus on näkyvällä tavalla tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita jne., kuten apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan.

IV Vanhurskautus

Samaten seurakuntamme opettavat, että ihmiset eivät voi tulla vanhurskautetuiksi Jumalan edessä omin voimin, ansioin tai teoin, vaan että heille annetaan vanhurskaus lahjaksi Kristuksen tähden uskon kautta, kun he uskovat, että heidät otetaan armoon ja että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on antanut hyvityksen synneistämme. Tämän uskon Jumala lukee edessään kelpaavaksi vanhurskaudeksi (Room. 3 ja 4). (Room. 3:21 ss;Room. 4:5)

V Kirkon virka

Jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. Toisin sanoen Jumala vanhurskauttaa Kristuksen tähden eikä meidän ansiomme tähden ne, jotka uskovat, että heidän Kristuksen tähden otetaan armoon, jotta me uskon kautta (Gal. 3:14) saisimme luvatun Hengen (Gal. 3).

VI Uusi kuuliaisuus

Samaten seurakuntamme opettavat, että tämän uskon tulee tuottaa hyviä hedelmiä ja että hyviä, Jumalan käskemiä tekoja pitää tehdä sen tähden että se on Jumalan tahdo, ei siksi, että luottaisimme ansaitsevamme näiden tekojen avulla vanhurskauden Jumalan edessä. Sillä syntien anteeksiantamus ja vanhurskautus otetaan vastaan uskolla, niin kuin Kristuksen sanakin vakuuttaa: Kun olette tehneet (Luuk. 17:10) tämän kaiken, sanokaa: "Me olemme ansiottomia palvelijoita." Samoin opettavat myös kirkon vanhat opettajat. Ambrosius 10 sanoo näet: "Jumala on määrännyt, että se, joka uskoo Kristukseen, pelastuu ilman tekoja, yksin uskosta, saaden lahjaksi syntien anteeksiantamuksen."


 

VII Kirkko

Edelleen seurakuntamme opettavat, että yksi, pyhä kirkko on pysyvä ikuisesti. Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt inhimilliset traditiot, jumalanpalvelusmenot tahi seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaiset. Paavali näet sanoo: "Yksi usko, (Ef. 4:5--6) yksi kaste, yksi Jumala, joka on kaikkien Isä jne."

VIII Mitä kirkko on?

Vaikka kirkko varsinaisessa mielessä on pyhien ja tosiuskovien yhteisö, on kuitenkin jumalattomienkin toimittamien sakramenttien käyttäminen sallittua, koska tässä elämässä myös teeskentelijöitä ja jumalattomia on sekoittunut tosiuskovien ja pyhien joukkoon. Onhan Kristus sanonut: "Mooseksen (Matt. 23:2) istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset jne." Sakramenteilla ja sanalla on Kristuksen asetuksen ja käskyn tähden tehonsa, vaikka niitä jakaisivat jumalattomatkin.

Seurakuntamme tuomitsevat donatolaiset ja muut samankaltaiset, 11 jotka eivät hyväksyneet sitä, että kirkossa saa käyttää hyväksi jumalattomien pappien palveluksia ja katsoivat niiden olevan hyödyttömiä ja tehottomia.

IX Kaste

Kasteesta seurakuntamme opettavat, että se on välttämätön pelastukseen ja että Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä. Lapset tulee kastaa, jotta heidät kasteen kautta annettaisiin Jumalan huomaan ja näin otettaisiin Jumalan armoon.

X Herran ehtoollinen

Herran ehtoollisesta seurakuntamme opettavat, että Kristuksen ruumis ja veri ovat ehtoollisessa todella läsnä ja jaetaan niille, jotka sen nauttivat. Toisin opettavat ne hylkäävät.

XI Rippi

Ripistä seurakuntamme opettavat, että yksityinen synninpäästö tulee säilyttää seurakunnissa, vaikka kaikkien syntien luetteleminen ripissä ei ole välttämätöntä. Se on näet psalmin mukaan mahdotontakin: "Erhetykset (Ps. 19:13) kuka ymmärtää?"

XII Parannus

Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen. Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa. Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta. Tämän jälkeen tulee seurata hyvien tekojen, jotka ovat parannuksen hedelmiä.

XIII Sakramenttien käyttö

Sakramenttien käyttämisestä seurakuntamme opettavat, etteivät sakramentit ole asetetut ainoastaan julkisen tunnustautumisen merkeiksi ihmisten kesken. Pikemminkin ne ovat merkkejä ja todistuksia meihin kohdistuvasta Jumalan tahdosta, jotta usko heräisi ja vahvistuisi niissä, jotka niitä käyttävät. Sen tähden sakramentteja tulee käyttää niin, että uskoen luotetaan niihin lupauksiin, jotka sakramenttien välityksellä tarjotaan ja osoitetaan meille.

XIV Kirkollinen järjestys

Kirkollisesta järjestyksestä seurakuntamme opettavat, ettei kirkossa kukaan saa julkisesti opettaa eikä hoitaa sakramentteja ilman asianmukaista kutsumista.

XV Kirkon säätämät tavat

Kirkollisista tavoista seurakuntamme opettavat, että sellaiset tavat tulee säilyttää, joita voidaan noudattaa ilman syntiä ja jotka edistävät rauhaa ja hyvää järjestystä kirkossa. Sellaisia ovat vakiintuneet pyhäpäivät, juhlat jne.

Ihmisiä kuitenkin varoitetaan näissä asioissa rasittamasta omiatuntojaan käsityksellä, jonka mukaan sellainen kultti on välttämätön pelastuksen saavuttamiseksi.

Samoin meidän keskuudessamme muistutetaan, että ihmisten perinnäissäännökset, jotka on säädetty siinä tarkoituksessa, että sovitettaisiin Jumala, ansaittaisiin armo ja suoritettaisiin hyvitys synneistä, ovat evankeliumin ja uskonopin vastaisia. Sen tähden luostarilupaukset sekä ruokia ja paastopäiviä ym. koskevat erikoissäännökset, jotka on asetettu armon saavuttamiseksi ja syntien sovittamiseksi, ovat hyödyttömiä ja evankeliumin vastaisia.

XVI Yhteiskunnallinen elämä

Yhteiskunnallisen elämän asioista seurakuntamme opettavat, että yhteiskunnan lailliset järjestykset ovat Jumalan hyviä tekoja ja että kristityillä on lupa toimia esivallan viroissa, käyttää tuomiovaltaa, ratkaista oikeusasioita keisarillisen tai muun voimassa olevan lain mukaan, tuomita lain vaatimiin rangaistuksiin, käydä oikeutettuja sotia, olla asepalveluksessa, tehdä laillisia sopimukisia, omistaa yksityistä omaisuutta, vannoa vala esivallan sitä vaatiessa sekä solmia avioliitto.

XVII Kristuksen tuomiolle tulo

Edelleen seurakuntamme opettavat, että Kristus on aikojen täyttyessä ilmestyvä tuomiolle ja herättävä kaikki kuolleet; hurskaille ja valituille hän antaa iankaikkisen elämän ja pysyvän ilon, mutta jumalattomat ihmiset ja perkeleet hän tuomitsee ikuiseen piinaan.

 

XVIII Vapaa ratkaisuvalta

 

Vapaasta ratkaisuvallasta seurakuntamme opettavat, että inhimillisellä tahdolla on tietty vapaus pitää yllä yhteiskunnallista vanhurskautta ja tehdä valintoja järjelle alistetuissa asioissa. Ilman Pyhän Hengen apua se ei kuitenkaan kykene saamaan aikaan Jumalan vanhurskautta eli hengellistä (1 Kor. 2:14) vanhurskautta, sillä sielullinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on. Tämä vanhurskaus syntyy sydämissä, kun Pyhä Henki otetaan vastaan sanan välityksellä. Tämän Augustinus sanoo samalla tavoin Hypognosticon-teoksensa 13 kolmannessa kirjassa:

"Me tunnustamme että kaikilla ihmisillä on vapaa ratkaisuvalta, johon kuuluu järjellinen arvostelukyky, vaikkakaan sen varassa ei ilman Jumalan apua kyetä alkamaan eikä varmasti päättämään mitään, millä on merkitystä jumalasuhteessa, vaan se on voimassa ainoastaan tämän elämän toimissa, niin hyvissä kuin pahoissakin. Hyviksi sanon tällöin tekoja, jotka ovat lähtöisin luonnollisesta hyvästä, kuten työn tekeminen pellolla, halu syödä ja juoda, halu saada ystäviä, halu pukeutua, halu rakentaa talo, halu ottaa vaimo, harjoittaa karjanhoitoa, opetella kaikenlaisia hyviä taitoja tai haluta mitä hyvänsä sellaista, mikä on hyvää maallisen elämän kannalta. Kaikki nämä ovat olemassa ja ovat saaneet alkunsa hänestä ja hänen kauttansa. Pahoilla teoilla tarkoitan halua palvella epäjumalaa, murhata jne."

XIX Synnin alkusyy

Synnin alkusyystä seurakuntamme opettavat, että vaikka Jumala luo ja pitää yllä luonnon, niin synnin alkusyy on kuitenkin pahojen, nimittäin Perkeleen ja jumalattomien tahto, joka silloin, kun Jumala vetää pois apunsa, kääntyy pois Jumalasta, niin kuin Kristus sanoo: "Kun Perkele puhuu valhetta, (Joh. 8:44) niin hän puhuu omaansa (Joh. 8).

XX Usko ja hyvät teot

Meikäläisiä syytettään aiheetta siitä, että he kieltävät hyvät teot. Heidän kymmentä käskyä käsittelevät ja muutkin samaan aihepiiriin kuuluvat kirjoituksensa todistavat, että he ovat opettaneet hyödyllisesti kaikista elämänmuodoista ja velvollisuuksista selittäessään, mitkä elämäntavat ja teot missäkin kutsumuksessa miellyttävät Jumalaa. Näistä asioista saarnaajat opettivat ennen vain vähän; he vain kehottivat lapsellisiin ja tarpeettomiin tekoihin, kuten määrättyjen pyhäpäivien viettoon, tiettyihin paastoihin, veljeskuntien 14 muodostamiseen, pyhiinvaellusmatkoihin, pyhimysten palvontaan, rukousnauhojen käyttöön, munkkilaisuuteen ja muihin vastaaviin asioihin. Tästä on huomautettu meidän vastustajillemme ja he ovat nyttemmin niistä luopumassa eivätkä enää saarnaa näitä hyödyttömiä tekoja samassa määrin kuin ennen. He ovat alkaneet puhua myös uskosta, josta he aikaisemmin ihmeellistä kyllä vaikenivat. He opettavat, ettemme tule vanhurskaiksi yksinomaan teoista, mutta he liittävät yhteen uskon ja teot ja sanovat meidän tulevan vanhurskaiksi uskosta ja teoista. Tämä oppi on hyväksyttävämpi ja saattaa tuoda enemmän lohdutusta kuin heidän vanha oppinsa.

Koska siis oppi uskota, jonka tulee olla kirkon pääoppi, on ollut niin kauan unohduksissa -- kaikkienhan täytyy myöntää, että saarnoissa on täysin vaiettu uskonvanhurskaudesta ja sen sijaan oppia teoista on kirkossa runsaasti käsitelty --, meikäläiset ovat opettaneet seurakunnissa uskosta seuraavasti:

Ensiksikin, että meidän tekomme eivät voi sovittaa Jumalaa tai ansaita syntien anteeksiantamusta ja armoa, vaan sen me saavutamme yksin uskon kautta, kun uskomme, että meidät otetaan armoon Kristuksen tähden, joka yksin on asetettu välittäjäksi ja sovituksen välineeksi, jonka kautta Isä sovitetaan. Sen takia se, joka luottaa siihen, että hän teoilla ansaitsee armon, hyljeksii Kristuksen ansiota ja armoa ja etsii tietä Jumalan luokse ilman Kristusta ihmisvoimin, vaikka Kristus on sanonut itsestään: Minä olen tie, (Joh. 14:6) totuus ja elämä.

Tätä oppia uskosta Paavali käsittelee kaikkialla: "Armosta te olette pelastetut uskon kautta, (Ef. 2:8--9) ette tekojen kautta" (Ef.2).

Jotta kukaan ei saisi veruketta syyttää meitä Paavalin uuden tulkinnan keksimisestä, viittaamme siihen, että kaikella tällä on perustansa isien todistuksissa. Augustinus puolustaa monissa kirjoituksissaan armoa ja uskonvanhurskautta tekojen ansioita vastaan. Samaa opettaa Ambrosius teoksessaan De vocatione gentium 15 ja muualla. Hän näet sanoo mainitussa teoksessaan: Lunastus Kristuksen veressä tulisi arvottomaksi ja jumalallinen armahtavuus jäisi ihmistekojen varjoon, jos vanhurskauttaminen, joka tapahtuu armosta, riippuisi sitä edeltävistä ansioista, niin että se ei olisi antajan vapaasti antama lahja, vaan tekijän ansaitsema palkka.

Vaikka kokemattomat halveksivatkin tätä oppia, hurskaat ja vapisevat omattunnot tietävät, että se lahjoittaa suurimman lohdutuksen, koska omattunnot eivät voi saavuttaa rauhaa minkäänlaisten tekojen välityksellä, vaan ainoastaan uskon kautta, kun ne varmasti vakuuttuvat siitä, että heillä Kristuksen tähden on sovitettu Jumala. Näin opettaa Paavali: "Kun me olemme tulleet vanhurskautetuiksi uskon kautta, meillä on rauha (Room. 5:1) Jumalan kanssa" (Room. 5). Koko tämä oppi kuuluu yhteen pelästyneen omantunnon taistelun kanssa eikä sitä voi ymmärtää ilman tätä taistelua. Tämän johdosta kokemattomat ja maallismieliset osoittavat huonoa arvostelukykyä väittäessään, että kristillinen vanhurskaus sisältää vain yhteiskunnallisen tai filosofisen oikeudenmukaisuuden.

Ennen vaivattiin omiatuntoja tekojen opilla, eivätkä ne saaneet kuulla evankeliumin lohdutusta. Omantunnon ajamina jotkut lähtivät erämaahan tai luostareihin siinä toivossa, että he näin ansaitsisivat armon munkin elämäntavalla. Toiset taas keksivät toisenlaisia tekoja, joilla armo piti ansaita ja synnit sovittaa. Sen takia on ollut aivan välttämätöntä esittää ja uudistaa tämä oppi uskosta Kristukseen, jotta pelokkailta omiltatunnoilta ei puuttuisi lohdutusta, vaan ne saisivat tietää, että armo ja syntien anteeksiantamus saadaan uskosta Kristukseen.

Edelleen ihmisille muistutetaan, ettei sana 'usko' tarkoita ainoastaan historiallista tietoa, jollainen jumalattomilla ja Perkeleelläkin on, vaan se tarkoittaa uskoa, joka ei kohdistu ainoastaan historiallisiin tapahtumiin, vaan myös niiden vaikutukseen, nimittäin oppiin syntien anteeksiantamisesta. Sen mukaan meillä on Kristuksen kautta armo, vanhurskaus ja syntien anteeksiantamus.

Ken nyt tietää, että hänellä on Kristuksen kautta armollinen Isä, hän todella tuntee Jumalan, tietää olevansa hänen hoidossaan, huutaa häntä avukseen eikä ole ilman Jumalaa kuten pakanat. Perkeleet ja jumalattomat eivät näet voi uskoa tähän opinkohtaan, nimittäin syntien anteeksiantamiseen. Sen tähden he vihaavat Jumalaa, ikään kuin hän olisi heidän vihollisensa. He eivät huuda häntä avukseen eivätkä odota häneltä mitään hyvää. Myös Augustinus muistuttaa lukijaansa uskon käsitteestä näin ja opettaa, että Raamatun sanaa "usko" ei pidä käsittää opituksi tiedoksi, jollainen jumalattomillakin on, vaan luottamukseksi, joka lohduttaa ja rohkaisee pelästyneet mielet.

Edelleen meikäläiset opettavat, että hyvien tekojen tekeminen on välttämätöntä. Niitä ei ole tehtävä sen takia, että luottaisimme niillä ansaitsevamme armon, vaan sen takia, että se on Jumalan tahto. Ainoastaan uskolla otetaan vastaan syntien anteeksiantamus ja armo. Ja koska uskolla otetaan vastaan Pyhä Henki, niin sydämet uudistuvat heti ja saavat uuden mielensuunnan, niin että ne voivat saada aikaan hyviä tekoja. Näin näet sanoo Ambrosius: 16 Usko on hyvän tahdon ja oikeitten tekojen synnyttäjä. Sillä ihmisen voimat ovat ilman Pyhää Henkeä täynnä jumalattomia mielenliikkeitä ja liian heikkoja saamaan aikaan kelpaavia Jumalan edessä hyviä tekoja. Sen lisäksi ne ovat Perkeleen vallassa, joka kiihottaa ihmiset kaikenlaisiin synteihin, jumalattomiin mielipiteisiin ja selviin rikoksiin. Sen voi nähdä filosofienkin elämässä: he ovat itsekin yrittäneet elää moitteettomasti, mutta eivät ole onnistuneet, vaan tahranneet itsensä monilla ilmeisillä rikoksilla. Niin heikko on ihminen, kun hän elää vailla uskoa ja Pyhää Henkeä ja ohjaa itseään pelkästään ihmisvoimin.

Selvästikään ei tätä oppia siis ole syytettävä siitä, että se muka kieltäisi hyvät teot. Sitä pitäisi pikemminkin kiittää siitä, että se osoittaa, millä tavalla hyviä tekoja voidaan tehdä. Sillä ilman uskoa inhimillinen luonto ei voi täyttää sitä, mitä ensimmäinen ja toinen käsky vaativat. Ilman uskoa se ei huuda avuksi Jumalaa, ei odota apua Jumalalta eikä kanna ristiä kärsivällisesti, vaan hakee ihmisten tukea ja luottaa siihen. Sydäntä hallitsevat kaikenlaiset himot ja ihmisen omat aikeet, kun usko ja luottamus Jumalaan puuttuvat. (Joh. 15:5) Sen takia Kristus sanoo: Ilman minua te ette voi mitään tehdä. Ja kirkko veisaa: 17

Henkesi jos otat pois,
ei viatonta olla vois,
vain tyhjä, köyhä ihminen.

XXI Pyhien palvonta

Pyhien palvonnasta seurakuntamme opettavat, että me voimme julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan. Niinpä keisari voi ottaa Daavidin esikuvakseen, kun hän käy sotaa karkottaakseen turkkilaiset pois isänmaasta, sillä molemmat ovat kuninkaita. Mutta Raamattu ei neuvo kääntymään pyhien puoleen ja pyytämään heiltä apua, (1 Tim. 2:5) sillä se asettaa yksin Kristuksen meidän eteemme välittäjäksi, sovituksen välineeksi, ylimmäiseksi papiksi ja esirukoilijaksi. Häntä tulee huutaa avuksi, ja hän on luvannut kuulla meidän rukouksemme. Tämä palvonta on hänelle mieleen erityisesti silloin, kun hänen puoleensa käännytään kaikissa ahdistuksissa: "Jos joku syntiä tekee, niin meillä on puolustaja Isän tykönä jne." (1 Joh. 2:1).

Tässä ovat esitettyinä meidän oppimme pääpiirteet. Siitä voidaan todeta, ettei siinä ole mitään, mikä on ristiriidassa Raamatun tai katolisen kirkon tai Roomankaan kirkon kanssa, sikäli kuin kirkon oppi on isien kirjoituksista meille tunnettua. Koska näin on, niin ne, jotka vaativat pitämään meitä harhaoppisina, tuomitsevat kohtuuttomasti. Koko erimielisyyden kohteena ovat vain tietyt harvat väärinkäytökset, jotka ilman varmaa perustetta ovat päässeet pesiytymään seurakuntiin. Vaikkakin näissä asioissa esiintyy erilaisuutta, piispojen pitäisi osoittaa tässä lempeyttä, niin että he sen tunnustuksen perusteella, jonka juuri olemme esittäneet, osoittaisivat suvaitsevaisuutta meikäläisiä kohtaan. Eiväthän vanhat kirkkosäännötkään ole niin ankaria, että vaatisivat samoja kirkollisia tapoja kaikkialla. Kaikkien kirkkojen tavat eivät liioin ole koskaan olleet samankaltaiset. Siitä huolimatta meillä on suurimmalta osalta tunnollisesti säilytetty vanhat tavat. Sellainen väite, että me olemme poistaneet kaikki seremoniat ja vanhan kirkollisen järjestyksen, on näet parjauspuhetta. Julkisesti on sen sijaan valitettu, että yleisissä kirkkotavoissa esiintyy tiettyjä väärinkäytöksiä. Koska omatunto ei ole sallinut niiden hyväksymistä, niitä on osittain korjattu.

 

 

SEITSEMÄN SALAISUUDEN LUTERILAIS-KATOLINEN HATVA-ENKELTEN KUTSU!

Kuvahaun tulos haulle MOTHER DIVINE

 

Luterilais-Katolisuuden Kansojen Katolinen Vastuun Laiva-Intuitiivinen Luterilais-Katolisen ritarikunnan vihkimys JA SISÄLLE KÄYMINEN-Kansojen Katolinen laiva JIMMY - Katolinen väline yhteyteen-1000 000 000-REFORMOITU AUGUSTIINOLAINEN YHTEYS!

 

ESITYS RITARIKUNNALLE OHJEISTA!

JUMALA ON ANTANUT RITARIKUNNALLE JA SEN HENKISELLE JA HENGELLISELLE SALAISUUDELLE LÄHTÖKOHDAKSI KOLME HENGELLISTÄ PERUSASEMAA JA ESIMIEHEN ASEMA JUMALAN EDESSÄ HENKISEN MAAILMAN SALAISUUDESSA. NE OVAT PERUSLÄHTÖKOHTIA JOISSA RAKENNUTAAN RITARIKUNNAN HAASTEITA VASTAAVAKSI. RITARIKUNTA PITÄÄ YLLÄ ERITYISESTI KAIKKIEN KASTETTUJEN AUTUUSTOIVOA NIILLÄ TEOLOGISILLA PERUSTEILLA JOTKA ON ESITETTY RITARIKUNNAN YHTEYDESSÄ. PERUSLÄHTÖKOHTANA ON SE JUMALAN ILMOITTAMA EHDOTON PREDESTINAATIO, JONKA JUMALA ON ILMOITTANUT TOTEUTUNEEN LAPSEN KASTEESSA SEN SYNTIEN ANTEEKSIANTAMUKSESSA, UUDESTISYNTYMISESSÄ, VANHURSKAUTUKSESSA JA LAPSEN SIELUN PYHITYKSESSÄ JA KIRKASTAMISESSA. ROOM. 8:29-30. KAIKKIEN LAPSENA KASTETTUJEN IÄISYYSTOIVO VOI KAATUA VAIN JOS JUMALALLA EI OLE TÄSSÄ EHDOTONTA PREDESTINAATIOTA, JOTA MYÖS LUTHER OPETTI SILLÄ EDELTÄMÄÄRÄYKSEN JA VALINNAN SINETTI ON VANHURSKAUTTAMINEN. TÄTÄ TOIVOA PIDÄMME YLLÄ SILLÄ EDELLYTYKSELLÄ ETTÄ JUMALA VOI OLLA TOISTA MEILTÄ ETTEI HÄNEN ROOMALAISKIRJEEN ILMOITUS OLEKAAN EHDOTON TAI LAPSIAKASTEESSA EI TAPAHDUKAAN VANHURSKAUTTAMISTA JA UUDESTISYNTYMISTÄ, TAI KOKO KRISTIKUNTAA EI OLE KOSKAAN KASTETTU OIKEIN JA OIKEASSA USKOSSA TÄTÄ TOTEUTUMISTA YLLÄPITÄEN, ETTÄ SE TOTEUTUU VAIN PARANNUKSEN TEHNEITTEN JA USKOON TULLEITTEN KASTEESSA. MUTTA TUO ILMOITUKSEN LINJA JOTA OPETAMME ON KIRKKOISIENKIN MIELESTÄ OLEMASSA, KAIKKI ON KUITENKIN TOIVON VARASSA. LUTERILAIS-KATOLINEN MOTIVAATIO EI OLE PELASTAA KASTETTUJA VAAN AVATA JO OLEMASSA OLEVA PELASTUS KASTETUILLE JA KIRKASTAA SEN ARMO JA USKO ILMEISEKSI JA TUODA HEILLE KATEKUMEENINEN OPETUS JA KUTSUA KASTETTUJA KIRKON JA SEN ARMOHOIDON YHTEYTEEN! MEIDÄN TEHTÄVÄMME ON SIIS SAATTAA KASTEESSA JO PELASTETTUJA PELASTUKSEN VALOON JA VAALIA LUTERILAIS-KATOLISTA YHTEYTTÄ. LUTERILAIS-KATOLISTEN MIELESTÄ KAIKILLA KASTETUILLA ON OIKEUS SANOA ITSEÄNSÄ PELASTEUIKSI, JOS HE LUOTTAVAT JA USKOVAT JEESUKSEEN. MUTTA SAMALLA VELVOLLISUUS SEURATA KRISTUKSEN KIRKON VALOA, USKOA JA YHTEYTTÄ JA OPETUSTA. MONET KANSALAISISTA KUITENKIN AJATTELEVAT ETTÄ ELÄMÄN KOHTALON VAAKA ON JO SINÄLLÄÄN PUNNINNUT JOKAISELLE IÄISYYSOSANSA, JOKAINEN USKOO JEESUKSEEN JOLLAIN TAVALLA JA KATEKUMEENINEN VALISTUS VAIN ARVOTTAA JA TUO ERIARVOISUUTTA KASTETTUJEN JA KANSALAISTEN SEKAAN, SIKSI RUKOILEMME ERITYISESTI TAVALLISELLE KANSALLE JUMALAN LAHJOJEN ILMESTYMISTÄ JA KYKYÄ TUODA ESILLE KANSANUSKOA JA TALONPOIKAISUSKOA, SEKÄ JEESUKSEN SEURAAMISTA JUMALAN LAHJOILLA, JOKA USKO JOS ON JO OLEMASSA KASTETULLA KANSALLA ETTEI SYNTYISI ERIARVOISUUTTA, KUTEN PYHÄ PAAVALI SANOO, TÄSSÄ EI OLE EROTUSTA USKOVAN JA TOISEN USKOVAN VÄLILLÄ, KOSKA OLEMME KAIKKI SAMALLA REISSULLA, TOIVON VARASSA, KASTEESTA KIRKKAUTEEN. TÄTÄ VARTEN ON TEHTY ERITYINEN KATEKISMUS. TARVITSEMME JUMALAN LAHJOJA TUOMAAN ESILLE KANSASSA JO OLEVAN USKON JA SEN SALAISUUDEN ILMENEMISEN YHTEISEN MATKAVELJEYDEN JA SISARUUDEN SYNTYMISEKSI KOKO KANSASSAMME. SIKSI RITARIKUNNAN TEHTÄVÄ ON ERITYISESTI TÄMÄN KALTAINEN VALISTUS JA JUMALAN LAHJOJEN VAALIMINEN! NIIN SITEN JUMALA ON SANASSAAN LUVANNUT TALLETTAA USKON, TOIVON JA RAKKAUDEN KAIKILLE LAPSENA KASTETUILLE, TÄMÄN PRDESTINAATIO AIVOTUS SIIS PERUSTUU ENNALTAVALINNAN TÄYTTYMISEEN LAPSIKASTEEN VANHURSKUTTAMISESSA, SEKÄ UUDESTISYNTYMISESSÄ KASTEESSA, SIKÄLI KUN USKOMME LAPSEN KASTEEN OLEVAN OIKEA KASTE.  MUTTA PIAN JUMALAN SANA PUHUU SIITÄ ETTEI JUMALA PITÄNYT TUOTA VALAA NÄILLÄ EHDOILLA VOIMASSA, VAAN ESITTÄÄ VAATIMUKSEN PELASTUKSEN TUNTEMISESTA SEKÄ UHKAA SEN MUKAAN TUOMITA JOKAISEN, MONELLE LAPSENA KASTETULLE EVANKELIMI ON SEN AUTUUS EI OLE ILMESTYNYT KUITENKAAN USKOSSA, TÄMÄN PELASTUKSEN TUNTEMISEKSI JUMALA ON KÄSKENYT ANTAA KAIKILLE NIILLE TIEDOKSI PELASTUKSEN TUNTEMISEN, JOTKA OTTAVAT VASTAAN PELASTUKSEN ILMOITUKSEN, JA UHANNUT TUOMITA KUITENKIN KASTETUT SEN MUKAAN OVATKO HE TUON ILMOITUKSEN USKOSSA OTTANEET ERITYISESTI JA HENKILÖKOHTAISESTI VASTAAN, RITARIKUNTA ON ESITTÄNYT SEN OMASTA PUOLESTAAN LUTERILAIS-KATOLISESSA KATEKISMUKSESSA. NIIN JUMALALLA ON SANASSAAN TÄMÄ KAKSISUUNTAINEN PREDESTINAATIO ILMOITUS JOSSA HÄN ILMAISEE KAIKEN AUTUUTEEN TARVITTAVAN OLEVAN TALLELLA LAPSENA KASTETTUA VARTEN JO OLEMASSA JA TOINEN JOSSA HÄN VAATII TÄMÄN ILMOITUKSEN ERITYISTÄ TUNTEMISTA JOKAISEN KOHDALLA HENKILÖKOHTAISESTI JA UHKAA TUOMITA IHMISET SEN MUKAAN. NIIN JUMALA SIIS SANASSAAN VAKUUTTAA TALLETTANEENSA ELÄMÄN KIRJOIHIN LAPSEN ENSIMMÄISEN USKON PYSYVÄSTI, MUTTA SALLII IHMISEN KADOTTAA SEN JA PIAN LAIN ENSIMMÄISESSÄ KÄYTÖSSÄ TUOMITSEE IHMISEN LUOPUMUKSEN JA VAATII TOISTA USKOA JA UHKAA TUOMITA JA HEITTÄÄ KOKONAAN POIS IHMISEN ELLEI HÄN TEE TÄTÄ PARANNUSTA JA OTA VASTAAN TÄTÄ SANOMAA AUTUUDEKSI TOISEN USKON SYNTYMISEKSI TÄTÄ KIRKKO SANOO KASTEEN ARMOON PALAAMISEKSI JA LUTERILAISUUS ON TORJUNUT KASTEEN EHDOTTOMAN PREDESTINAATIO-OPIN ELI JUMALAN ENSIMMÄISEN ILMOITUKSEN KASTAMALLEEN LAPSELLE JA SANONUT ETTEI JUMALALLA OLE TÄLLAISTA EHDOTONTA KASTEEN PREDESTINAATIOTA JUMALAN SANASSA VAAN NE JOTKA PALAAVAT SYNNIN TEILTÄ TAKAISIN ARMOON, TULEVAT KERRAN AUTUAIKSI, ELI LUTERILAISUUS ON TAIPUNUT TÄSSÄ VAPAAN RATKAISUVALLAN OPPIIN JA OPETTAA ETTÄ JUMALALLA ON VAIN OBJEKTIIVINEN EHDOTON PREDESTINAATIO SUBJEKTIIVISESTI VAPAA RATKAISUVALTA. TOISET SITTEN VÄITTÄVÄT ETTEI SELLAISTA TUOMIOTA OLE RAAMATUSSA OLEMASSAKAAN JONKA OPETAMME MEITÄ UHKAAVAN VAAN ME OLEMME KEKSINEET SEN OMASTA PÄÄSTÄMME VAAN KASTE ON VAPAUTTANUT JO KAIKKI TUOMIOSTA JOKA UHKAA IHMISIÄ- OLEMME TUONEET ESILLE AJATUKSEN ETTEI JUMALA KASTETTUA IKUISESTI HYLKÄÄ MUTTA RANGAISTUKSEN PAIKKA ON OLEMASSA JOSTA VAPAUTTAA VAIN USKO JEESUKSEEN.  TÄSSÄ ME VIITTAAMME PYHÄN PAAVALIN ROOMALAISKIRJEEN 1-3 LUKUUN JONKA JUMALA ON TARKOITTANUT KAIKKIEN KASTETTUJEN LUETTAVAKSI JA TUNNETTAVAKSI. NIIN ME SIIS TOTEAMME ETTÄ JUMALALLA ON TÄMÄ SEURAKUNNALLINEN VALISTUKSEN PAIKKA OLEMASSA KANSAN JA KANSOJEN KESKELLÄ! NIIN OLEMME SIIS PÄÄTYNEET AJATUKSEEN ETTÄ KASTETTUJA KOHTAAN JUMALALLA EI OLE TUONPUOLEISUUDESSA IANKAIKKISTA KADOTUSTA MUTTA SEN SIJAAN RANGAISTUKSEN PAIKKA ON OLEMASSA, JOSTA JEESUS PUHUU OPETUSLAPSILLEEN JA KOSKA KAIKKI ON LUOTU KRISTUKSESSA, ON KRISTUKSELLA VALTA RANGAISTA TUONPUOLEISESSA KAIKKIA NIITÄ JOTKA EIVÄT OLE HÄNTÄ SEURANNEET KASTEESTAAN HUOLIMATTA TÄSSÄ AJASSA. JEESUS OPETTAA MYÖS JOHANNEKSEN KIRJEESSÄ ETTÄ SEURAKUNTA ON KUULEMISEN ARVOINEN. 1.JOH.4:6. NIIN ME PÄÄTÄMME TÄMÄN SANOMAN SIIHEN ETTÄ JOKAINEN KASTETTU JUMALAN SAKRAALIN TAHDON PERUSTEELLA JOKA ON ALKANUT LAPSEN KASTEESSA, OLISI VELVOLLINEN PYRKIMÄÄN SOVITUKSEEN KRISTUKSEN JA KIRKON KANSSA JA ELÄMÄÄN SOVITTAVASSA YHTEYDESSÄ KIRKON, JUMALAN SANAN SAKRAMENTTIEN JA NIIDEN KAUTTA VAIKUTTAVAN KRISTUKSEN KANSSA SEKÄ OSALLISTUMAAN MYÖS KIRKON SAKRAMENTTEIHIN SÄÄNNÖLLISESTI. TÄMÄ ON VARMASTI JUMALAN TAHTO JA TARKOITUS KAIKKIA KASTETTUJA KOHTAAN! KUN LAPSEN KASTEEN JÄLKEEN IHMISILLE YMMÄRRYSIÄSSÄ KIRKASTUU TÄMÄ JEESUKSEN SEURAAMISEN TARVE ELI USKON KUULIAISUUS SITÄ ME SANOMME REGENERAATIOKSI ELI PYHÄN HENGEN UUDISTUKSEKSI. TUNNUSTAMME JA USKOMME ETTÄ JUMALAN PYHÄ HENKI OPETTAA JUURI NIIN KUIN ON KIRJOITETTU JA KUTEN APOSTOLI JOHANNES OPETTAA TÄSTÄ ME TUNNEMME JUMALAN HENGEN! TÄLLÄ PERUSTEELLA ME OPETAMME ETTEI SUBJEKTIIVISTA EHDOTONTA PREDESTINAATIOTA LAPSEN KASTEESSA VOIDA EHKÄ KOSKAAN LOPULLISESTI TODISTAA MUTTA SE VOI SILTI OLLA OLEMASSA. TÄLLÄ PERUSTEELLA ME ANNAMME JOKAISELLE KUOLEVALLE KASTETULLE NIIN SANOTUN VIIMEISEN VOITELUN ELI HOSPOTIN JOSSA USKOMME KASTEEN PYSYVÄÄN LUNASTUKSEN MERKKIIN JOKAISEN LAPSENA KASTETUN KOHDALLA, ILMAN MUUTA USKOAKIN KUIN KASTEEN USKO. RITARIKUNTA ANTAA KAIKILLE JÄSENILLEEN NIIN SANOTUN ELÄMÄN HOSPOTIN ELI VOITELUN KOLMIYHTEISEN ISÄN JUMALAN, POJAN JUMALAN JA PYHÄN HENGEN JUMALAN NIMEEN JA JULISTAA SIINÄ SYNTIEN ANTEEKSIANTAMUKSEN JA KRISTUKSEN HENGEN SAAPUMISEN! JOTKA NYT NÄIN TULEVAT KIRKKO SALAISUUDEN YHTEYTEEN NIISTÄ KIRKKO VOI KANTAA MYÖSKIN JURIDISTA JA SIELUNHOIDOLLISTA JA MUUTA VASTUUTA, MUUTEN SE ON MAHDOTONTA KUTEN PYHÄ PAAVALI SANOOKIN ULKOPUOLELLA OLEVAT TUOMITSEE JUMALA!

 

 

1. RITARIKUNTA ALKAA NOVIISIRITAREILLA JONKA HENKINEN JA HENGELLINEN ASEMA ON 365 XP/3000 ENSIMÄINEN LUKU TARKOITTAA ASEMAA KRISTUKSESSA TOINEN LUKU VAIKUTUSALAA, NOVIISIASEMA ON NORMAALIA KRISTILLISYYTTÄ VOIMAKKAAMPAA AKTIVOITUNUTTA PALVELUSTA JA HENKISEN JA HENGELLISEN MAAILMAN SALAISUUDEN VAIKUTUSALA LAAJEMPI JOHON LIITTYY ERITYINEN LAHJA. VAIKKA RITARIKUNNAN HAASTE SAATTAA OLLA TAVALLISTA ELÄMÄÄ VOIMAKKAAMPI PÄÄSY RITARIKUNTAAN ON HELPOMPAA KUIN SEURAKUNNAN YHTEYTEEN JA KYNNYS ON MATALAMPI JA VÄLJYYTTÄ PALVELUKSESSA JA ELÄMÄN KATSOMUKSESSA ON ENEMMÄN KUIN NORMAALISSA SEURAKUNTAELÄMÄSSÄ. SAATTAA TUNTUA OUDOLTA ETTÄ ON TÄLLAISIA ASEMIA OLEMASSA, NÄMÄ PERUSASEMAT EIVÄT KUITENKAAN OLE SAAVUTTAMATTOMAN SUURIA KENELLEKÄÄN, NE ON JUMALAN LAHJOJA JA VARMAAN MM. TEMPPELIHERROJEN RITARIKUNNASSA ON ASEMAT SUURMEPIA, ASEMAN VOI HAHMOTTAA JUMALAN ANTAMAKSI ARMON PYSYVÄKSI TYÖTASOKSI JOSSA RITARIKUNNAN LAHJA ON ASEMAN KALTAINEN JOSSA SITTEN JUMALA ITSE PALJASTAA OMAN SUURUUTENSA JA RAJOITTAMATTOMUUTENSA. MONELLA MUKAANTULEVALLA SAATTAA OLLA JO MUITA LAHJOJA MUTTA EI VIELÄ RITARIKUNNAN LAHJOJA JA ANTIMIA! TÄMÄ TASOAJATTELU RITARIKUNNASSA EI KUITENKAAN TARKOITA ETTÄ RITARIKUNTAAN OTETTAISIIN JOITAKIN KELPOKRISTITTYJÄ, PIKEMMINKIN TOISIN PÄIN RITARIKUNTA ON HUONOJEN JA KELVOTTOMIEN SEKÄ SYNTISTEN IHMISTEN  VELJELLINEN JA SISARELLINEN MUUKALAISLEGIOONA JOSSA SITTEN YHDESSÄ KILVOITELLAAN KYKYMME MUKAAN ETEENPÄIN TOINEN TOISTAAN TUKIEN. KUNNIALLINEN TEHTÄVÄ ON ANNETTU KAIKKEIN HUONOIMMILLE JA SYNTISISTÄ SUURIMMILLE. VAIKKA RITARIKUNNAN KUTSUMUS ON PYHÄ, KOSKA JUMALAMME ON PYHÄ JA JUMALA ON ANTANUT MERKITTÄVÄT ARMON TYÖTASOT RITARIKUNNALLE ETTÄ SE KANTAISI PALJON HEDELMÄÄ, OLEMME KUITENKIN KAIKKEIN ALIMPANA VÄHÄISIMPIÄ JA HEIKOIMPIA JA KAIKIPUOLIN MITÄTTÖMÄMPIA KRISTITTYJÄ KUIN MUUT, JOS MEITÄ ENSINKÄÄN VOI KRISTITYIKSI SANOA, OLET TERVETULLUT, OLIPA ONGELMASI JA SYNTISI MITÄ LAATUA TAHANSA RITARIKUNNAN VELJES- JA SISARUSYHTEYTEEN HEIKKOJEN JA VÄHÄISTEN JOUKKOON

TERVETULOA RITARIKUNNAN HENKISEEN JA HENGELLISEEN RUOKAKUNTAAN JA ARMOPÖYTÄÄN JOSSA MEITÄ KAIKKIA VIEDÄÄN SALATULLA TAVALLA ETEENPÄIN.

KUITENKIN RITARI VASTAA KIRKOLLISTA JA YHTEISKUNNALLISTA TEHTÄVÄÄ, JOHON HÄN SAA SEN MUKAISEN LAHJAVARUSTUKSEN JA ASEMAN KRISTUKSESSA! NOVIISIKSI VOI VIHKIÄ RITARI, RITARIKSI SUURRITARI, SUURRITARIKSI YLIN ESIMIES. RITARIKUNNAN SUHDE SEURAKUNTAAN ON SE ETTÄ JOKA ON KRISTUKSESSA, ON MYÖS SEURAKUNNASSA

 

2.OHJEENA ON, ETTEI RITARIKUNTA EI SAA KIELTÄÄ KRISTUKSEN NEITSEESTÄ SYNTYMISTÄ, KRISTUKSEN LIHAKSITULEMISEN IHMETTÄ EIKÄ KRISTUKSEN JUMALUUTTA JA IHMISYYTTÄ EI SITÄ TUNNUSTUSTA JONKA APOSTOLI JOHANNES ANTAA VAAN SIIHEN TULEE YHTYÄ USKONTUNNUSTUKSEN MUKAAN VAAN TULEE SÄILYTTÄÄ YHTEINEN OPINPOHJA JA PYRKIÄ RITARIKUNNASSA YKSIOPPISEEN YKSEYTEEN JA YKSIMIELISYYTEEN PERUSASIOISSA. TÄMÄ ON HUOMIOITAVA ERITYISESTI RITARIKUNNAN ESIVALLASSA!

 

3. RITARIKUNNAN OHJEENA ON, ETTÄ RITARIKUNNAN TULEE JUMALAN ARMOTYÖN KAUTTA TUNNUSTAUTUA YHTEISEEN OPIN POHJAAN JA TUNNUSTAA KRISTUKSEN KÄRSIMYS, KUOLEMA JA YLÖSNOUSEMUS NIKEAN USKONTUNNUSTKSEN MUKAAN.TÄHÄN ME PYRIMME KUITENKIN YKSIN JUMALAN ARMON JA ANTEEKSIANTAMUKSEN VOIMALLA JUMALAN ANTAMAN VIISAUDEN KAUTTA. ON HYVÄKSYTTÄVÄ SE, ETTEMME PYSTY LAKIA TÄYTTÄMÄÄN OPISSA, ELÄMÄSSÄ, OJENNUKSESSA EMMEKÄ NUHTEESSA, EMMEKÄ VAELLUKSESSA, VAAN OLEMME YKSIN ARMOSTA AUTUAITA, TÄMÄ ARMO KUULUU SYNTISISTÄ SUURIMMILLEKIN, KRISTUS ITSE ON JUMALAN VOIMA JA VIISAUS.

NOVIISAPOSTOLAATTI ENNEN RITARIKSI LYÖMISTÄ KESTÄÄ VUODEN, JONKA JÄLKEEN ASEMA NOUSEE 777XP/6000  RITARI ASEMAKSI. RITARIASEMA ON HUOMATTAVA JA MERKITTÄVÄ ASEMA VAIKUTUSALALTAAN JA SEN HENKINEN JA HENGELLINEN SALAISUUS ON VOIMAKAS. JUUAN LOOSHI ON PAKANAIN AAMUN KOITTO - KOLMEN ITÄISEN TIETÄJÄN SIELUJEN SAIRAALASKIITTA - REFORMOITU AUGUSTIINOLAINEN YHTEYS-KESKEINEN JUHLA- LÄNTINEN AIKA JOULUN AIKA JOKA ALKAA LOKAKUUSSA JA PÄÄTTYY KNUUTIN PÄIVÄNÄ- SEN JÄLKEEN VIETETÄÄN VENÄLÄISORTODOKSINEN JOULUAIKA-PITÄÄ YLLÄ YLÄ-KARJALAN LUTERILAIS-KATOLISTA ISÄ CAMILLON SEURAKUNTAA-RISTI YKSIN, YKSIN RISTI-RITARIASEMA KÄYTTÄÄ DYBACIN VIIKINKIMIEKKAA JA DYBACIN TAISTELURISTIÄ JONKA LUKU ON SAMA KUIN RITARIASEMAN LUKU!  RITARIRISTIN KOKO ON SAMA KUIN MIEKAN KOKO! DYBACIN TAISTELURISTI ON Y:N MUOTOINEN RISTI JOSSA ON ORTODOKSINEN POIKKIPUU!

 

YLIMMÄN ESIMIESHALLINNON ASEMA ON 1200XP/12000. 365 ON OPPILAAN LUKU JA 3000 TARKOITTAA ETTÄ OPPILAAN HENKINEN JA HENGELLINEN HENGEN MIEKKA ON OJENNETTU 3000 YLITSE, 777 ON RITARIN LUKU JA HÄNEN MIEKKA ON OJENNETTU 6000 YLITSE, 1200 ON SUURRITARI JA HÄNEN MIEKKA ON OJENNETTU 12 000 YLITSE. NÄMÄ OVAT NE PERUSASEMAT JOTKA RITARIKUNNASSA ON AINA OLEMASSA, MITÄ SITTEN JUMALA MUUTA ANTAA SE ON HÄNEN KÄDESSÄÄN. RITARIKUNNASSA VAIKUTTAA MYÖS MYSTINEN TEOLOGIA JA RITARIKUNNALLA ON RITARIKUNNAN OMIA HENKISIÄ JA HENGELLISIÄ SALAISUUKSIA.RITARIKUNNALLA ON MYÖS OMAT JUMALAN ANTAMAT KEVENNYKSET!

 

 

 

AAMUVARTTI RITARIKUNNASSA- OLEMMEKO PLUSSAN PUOLELLA-RUKOUSMYLLYN PYÖRÄYTYS KANSAN YHTEISVASTUUN HYVÄKSI- LAIN TOISEN KÄYTÖN OPETUS ESIRUKOUKSESTA- TUNNUSTAMME ETTEI SE HYVÄ SAA ANSIONSA MUKAAN VAAN SIITÄ TULEE VÄLTTÄMÄTTÖMYYDEN PAKOSTA NEGATIIVAUS SILLOIN KUN SE ON LAINALAISTA, MUTTA ON JUMALAN ARMOA JA RAKKAUTTA RUKOILLA KOSKA HÄN ON NIIN KÄSKENYT - SIKSI ASIALISTA ON KÄSITETTÄVÄ OHJEEKSI MUISTELLA NÄITÄ ASIOITA JUMALAN EDESSÄ SILLOIN KUN JUMALA SIIHEN KEHOITTAA JÄÄMÄTTÄ LAIN TOISEN KÄYTÖN VARJOON-SILLÄ LAKI VAATII RUKOILEMAAN MUTTA EI ANNA SIIHEN VOIMAA-EVANKELIUMI ON JUMALAN VOIMA EIKÄ SE KUULU LAIN VAATIMUSTEN PIIRIIN!

 

 

LOOSHI JOHTAJALLA ON RITARIMIEKKA, JOKA KOHOTETAAN AAMUISIN VINOSTI YLI PÄÄN JA PYYDETÄÄN JUMALAN ARMOA JA NÖYRYYTTÄ, RAKKAUDEN KASVUA JA LISÄÄNTYMISTÄ JA VIISAUTTA TYÖHÖN JA YHTEYTEEN, JUMALAN ARMOSIUNAUSTA JA USKOLLISUUTTA ESIVALLALLE, ISÄNMAALLE JA KIRKOLLE SEKÄ KUULIAISUUTTA KAIKISSA TEHTÄVISSÄ, PYYDETÄÄN APUA JA SIUNAUSTA KAIKILLE KODEILLE JA PERHEILLE, KÖYHILLE, LEIVÄN JA VEDEN PUUTTEESSA OLEVILLE, SAIRAALA JA HOITOLAITOSTEN PUOLESTA, LAPSILLE, NUORILLE, TYÖSSÄKÄYVILLE, VANHUKSILLE, SAIRAILLE, KUOLEVILLE JA KÄRSIVILLE, YKSINÄISLLE, SÄRJETYILLE JA HYLJÄTYILLE, LESKILLE JA ORVOILLE, MUUKALAISILLE, VANGITUILLE JA VAINOTUILLE. PYYDETÄÄN KIRKON TYÖN LEVIÄMISTÄ KAIKKEEN MAAILMAAN NIIN ETTÄ KAIKKI KANSAT TULISIVAT KASTETUIKSI JA OPETETUIKSI JA RUKOILEMME IÄISYYSTOIVOA KAIKILLE KASTETUILLE SEKÄ AJASSA OLEVILLE ETTÄ EDESMENNEILLE, KIITETÄÄN KASTEEN LAHJASTA JA PYYDETÄÄN PÄÄSYÄ TUNNUSTAMAMME ORTODOKSISEN RISTIN SALAISUUTEEN, APUA, SIUNAUSTA JA VOIMAA SEKÄ KUULIAISUUTTA, USKOLLISUUTTA JA VIISAUTTA, VÄKEVYYTTÄ, ARMOA, RAUHAA JA RAKKAUTTA RITARIKUNNALLE JA VOIMAA JA VÄKEVYYTTÄ RITARIKUNNAN MIEKALLE. RUKOILLAAN PIENI RUKOUS KOULUNUORISON, LASTEN VANHUSTEN, TYÖSSÄKÄYVIEN, ELÄKELÄISTEN, YRITTÄJIEN JA KOKO KANSAN PUOLESTA JA PYYDETÄÄN ALKAVALLE PÄIVÄLLE APUA JA SIUNAUSTA SEKÄ USKOLLISUUTTA JA KUULIAISUUTTA! PYYDETÄÄN JUMALALTA SAADA OLLA ELÄMÄN RITAREITA ELÄMÄN RITARIEN JA KAIKEN KANSAN JOUKOSSA. RUKOILEMME SALATTUA MANNAA KAIKILLE KÄRISIVILLE JA KUOLEVILLE SEKÄ KUULIAISUUTTA JA USKOLLISUUTTA OLLA RITARIKUNNAN ESIMIEHEN MIEKAN ALLA ETTÄ SAISIMME NOSTAA MIEKKAMME JOKA AAMU TOTISESSA USKOLLISUUDESSA KRISTUKSELLE KAIKKIVALTIAALLE JA SAMALLA PYYDÄMME TAIVAALLISTA SOTAVOIMAA RYHMITTYMÄÄN RITARIKUNNAN KESKELLE. LOPUKSI SANOMME, OLEMME LUNASTETUT YLISTÄMME JUMALAA JA KIITÄMME JUMALAA HUOLENPIDOSTA JA LÄHDEMME ILOISIN JA REIPPAIN MIELIN PÄIVÄN ASKAREISIIN JA HAASTEISIIN!

 

 

NUO NELJÄ ASEMAA OVAT NELJÄ SALAISUUTTA, JOTKA RITARIKUNNALLA ON OLEMASSA!

JOHTAMISJÄRJETYS ON SEURAAVA! 1. YLIN ESIMIES - MIEKKA JA ASEMA SALATTU 2.YLIMMÄT HALLINTOESIMIEHET. SUURRITARI MIEKKA 2. RITARIT. RITARIMIEKKA JA NOVIISIRITARIT. OPPILAAN MIEKKA. HALLINTOKOKOUKSIIN SAA OSALLISTUA RITARIKSI LYÖMISEN JÄLKEEN. RITARIKSI LYÖMISESSÄ NOVIISI LUPAA PYRKIÄ JUMALAN ARMOSSA KASVAMISEN KAUTTA USKOLLISUUTEEN JA ALAMAISUUTEEN SÄÄDETYLLE ESIVALLALLE, TOIMIA KIRKON JA ISÄNMAAN HYVÄKSI SEKÄ RITARIKUNNAN RAKENTAMISEKSI SEN PERUSTUSAJATUKSEN MUKAAN NOUDATTAMAAN YHTEISTÄ SISARUUTTA JA VELJEYTTÄ RITARIKUNNAN HENGEN MUKAAN JA PYRKII JUMALAN ARMON, VOIMAN JA LAHJOJEN AVULLA SEKÄ KIRKON JA RITARIKUNNAN TUELLA ESIKUVALLISUUTEEN YHTEISESSÄ KILVOITUKSESSA JA VELJELLISESSÄ RAKKAUDESSA JA OLEMAAN AVUKSI LÄHIMMÄISILLEEN LAHJOJENSA JA MAHDOLLISUUKSIENSA MUKAAN SEKÄ HYÖDYTTÄMÄÄN RITARIKUNNAN ASEMAA LÄHIMMÄISTEN HYVÄKSI. NÄILLÄ PERUSTEILLA RITARIKUNTA ON AVOIN KAIKILLE IHMISILLE! RITARIKUNTA TOIMII LUTERILAIS-KATOLISENA KIRKOLLISENA SIIPENÄ KAIKKIEN LAPSIKASTE KIRKKOJEN YHTEYDESSÄ JA ON TÄLTÄ OSIN EKUMEENINEN! RITARIKUNNASSA USKOTAAN PELASTUKSEEN YKSIN ARMOSTA NIIN KUIN MUUTKIN! RITARIKUNTIEN LOOSHIT KOKOONTUVAT RITARIKUNNAN YHTEISIIN KOKOUKSIIN YHTEISEN SEKÄ LOOSHIKOHTAISEN OHJELMAJULISTUKSEN MUKAAN - YLIN HALLINTOPORRAS HUOLEHTII VUOSITTAISESTA YHTEISESTÄ JUMALANPALVELUKSESTA JOKA TAPAHTUU OSITTAIN GREGORIAANISEN MESSUN MUKAAN SEKÄ MUISTA YHTEISISTÄ KOKOONTUMISISTA JA JOHTAA TEOLOGISEN SEKÄ KIRKOLLISEN TASON TYÖTÄ JA RAKENTAA KIRKOLLISTA JA TEOLOGISTA SEKÄ KANSAINVÄLISTÄ YHTEYTTÄ JA HUOLEHTII RITARIKUNNAN KIRKOLLISISTA PALVELUISTA, RITARIVIHKIMYKSISTÄ, VAHVISTAA UUDET LOOSHIT JA TOIMII YHTEYDESSÄ LOOSHEIHIN RITARIKUNNAN RAKENTUMISEKSI, TIEDON JAKAMISEKSI SEKÄ ASIAN ETEENPÄIN VIEMIKSEKSI JA OTTAA VASTAAN ALOTTEITA! JOKA PÄIVÄ RITARIKUNTA SAATTELEE JA JOHDATTELEE MATKALLE YHTEISEN KANSOJEN VASTUUN LAIVAN JIMMYN JOKA ON ERÄÄNLAINEN YHTEINEN APOSTOLAATTITEHTÄVÄ KANSOJEN USKONTOJEN JA MAAILMAN KYSYMYSTEN KESKELLÄ JA OSALLISTUU SEN KUTSUUN JA HAASTEESEEN! KANSOJEN LAIVAAN JIMMYYN PÄÄSEE JOKAINEN IHMISOIKEUS JULISTUKSEN HYVÄKSYMÄLLÄ. RITARIKUNTA OSALLISTUU KIRKON KILVOITUKSEEN KUKIN LAHJOJENSA JA VOIMIENSA SEKÄ MAHDOLLISUUKSIENSA MUKAAN! KATEKEETTISENA LÄHTÖKOHTANA PIDETÄÄN LUTERILAIS-KATOLISTA KATEKISMUSTA JA SISÄLLETULO VIHKIMYKSENÄ LIIKKEEN OMAA DEO MYSTERIUM INTUITIIVISTÄ VIHKIMYSTÄ! RITARIKUNNAN PÄÄASEMAN LUKU ON 10 000 x 7777XP/1000 000 000  RITARIKUNTAA JOHTAA LUTERILAS-KATOLINEN KANSAINVÄLINEN RITARIKUNTA NEUVOSTO JOKA TOIMII TASOLLA HALLITUKSET! RITARIKUNNAN KRISTUS ASEMAN KANSAINVÄLINEN KALIBERIASEMA ON 100 000 0000 X 7777777 XP SEKSTILJOONAA-HALLITUKSET! RITARIKUNNAN TUNNUSTUS VAHVISTETTU 30 VUOTTA ETEENPÄIN!

 

 

SAARNAAJA 9

1. Niin minä painoin mieleeni kaiken tämän ja pyrin saamaan kaikkea tätä
selville, kuinka näet vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei rakkauskaan eikä viha ole ihmisen tiedettävissä; kaikkea voi hänellä olla edessä.
2. Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyvän käy niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelkäävänkin.
3. Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen - vainajien tykö!
4. Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.
5. Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
6. Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.
7. Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.
8. Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.
9. Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla - kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.
10. Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.
11. Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.
12. Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti.
13. Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:
14. Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vähän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä vastaan suuria piiritystorneja.
15. Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sitä köyhää miestä.
16. Niin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojansa kuulla.
17. Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto.
18. Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.

 

13. Katso, minun palvelijani menestyy, hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva.
14. Niinkuin monet kauhistuivat häntä - sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo -
15. niin hän on saattava ihmetyksiin monet kansat, hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa. Sillä mitä heille ei ikinä ole kerrottu, sen he saavat nähdä, mitä he eivät ole kuulleet, sen he saavat havaita.

1. Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?

2. Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
3. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
4. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5. mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
6. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
7. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
8. Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
9. Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
10. Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
11. Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
12. Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

 

Reformoitu Luterilais-Katolinen kongregaatio tunnustaa tämän, henkilökohtaisen uskon seuraavasti ja näin tunnustaa Kirkon näkyvää ja näkymätöntä, salattua ja julkista, mystistä, henkistä ja hengellistä Jumalan ja Hänen Henkensä järjestystä, sekä työtä ja lahjoja yksiyhteisen Alttarin salaisuuden yhteydessä sekä Pyhän Hengen mystistä, salattua ja julkista Kaitsevaa virkaa, tointa ja Jumalan pelastussuunnitelman salattua ja ilmoitettua tahtoa Kirkkomme kaitselmuksen salaisuudessa ja uskomme Pyhän Hengen ottaneen Tämän Viran Kirkkomme Kaitselmuksen Salaisuudessa ja että me olemme tässä armohoidossa ja sen armontaloussuunnitelmassa: Katolinen Kirkkomme uskoo ettei yhtään kastettua ole lopullisesti hyljätty Kristuksen Kirkon pelastavan salaisuuden ulkopuolelle ja ettei Maailman lopullista kohtaloa päätetä ennen viimeistä Tuomiota. Katolinen Kirkkomme taistelee Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Karitsan veren ja todistuksen sanan kautta maailman elämän puolesta, omakohtaisessa uskossa ja kutsuu Katolisen Kirkomme yhteyteen kaikkia ihmisiä. Katolinen Kirkko Tunnustaa sitä lapsen kasteen predestinaatioliittoa että Jumala on luvannut jokaiselle kastetulle kastehetkellä että jos Hän jättäisi ja poistuisi pois kastetusta elämän matkalla hän tulee kerran kuitenkin lunastajana takaisin ja täyttää lupauksensa jonka Hän kastehetkellä antoi. Katolinen Kirkkomme uskoo Kirkkonsa yhteydessä seitsemän Hengen päälahjaa joita sanomme Kasteenlahjoiksi ja ne kuuluvat Kirkon yhteydessä kaikille kastetulle ja
Kirkon uskoa tunnustaville. Katolinen Kirkkomme uskoo Jumalan palauttavaan armoon kaikkien kastettujen kohdalla niin, ettei usko, toivo ja rakkaus saata lopullisesti tyhjiin raueta yhdenkään kastetun kohdalla. Tätä työtä Pyhä Kolminaisuus tekee Kirkkonsa hyväksi ja Kirkkonsa avulla sekä omassa salatussa kaitselmuksessaan ainoastaan siksi että Hän on ihmisiä rakastava, armollinen ja hyvä Jumala sekä lahjojaan jakava Jumala eikä saata liittoaan lopullisesti katua ja tyhjiin rauettaa. Tunnustaa tunnustaa Kirkon Kilvoituksessa Universaalia Katolista Pietismiä, jossa toteutuu erityisesti Kristuksen armon väkevyys, mystinen pelastuksen salaisuus, Kirkon jokapäiväinen ykseys Rakkaudessa, Kirkon kilvoituksen Katolinen pietismi, erityinen mystisen Kristuksen armohoito sekä Kirkon erityinen kaitselmus ihmisten keskellä sekä Kirkon mystiset lahjat sekä Kirkon mystinen ja näkyvä yhteys ja ykseys sekä erityinen sielujen hoito!  Tunnustaa Avattua Obus Operatum Alttarin Mysteerion Kommuuniota, muilta osin suljettua Kommuniota!  Kirkko on taipunut tähän katumukseen ja yhdessä lausuu yksiyhteisen Alttarin Salaisuudessa: Omasta syystäni omasta suuresta syystäni, oi Sinä kaikkein Armollisin Ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus, katsahda puoleeni Laupeutesi Silmin ja ole minulle syntiselle armollinen! Kalevan VanhaKatolinen Kirkko tunnustaa kolme pääsakramenttia jotka ovat Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen, lisäksi neljä sakraalia mysteeriota joita ovat vahvistus, voitelu, avioliitto ja rippi!
 Tunnustaa sitä Kristologian ja Kolminaisuuden tradition suuntaa, että Jumalan Äidillä Neitsyt Mariamilla ja Joosefilla oli yhteisiä lapsia sekä sitä apostolisen alkusäädyn periaatetta että Pietarilla ja useilla apostoliella oli vaimot, samoin Herran veljillä ja että mm. Herran veli Jaakob oli Marian oikea ja oma poika! Regimenttiopista uskomme että pyhä Kolminaisuus on muodostanut luomakunnan sakramenttiin kaksi regimenttiä jotka kahden ympyrän tavoin leikkaavat toisiaan ja yhdistyvät Jeesuksen ristissä. Siksi pyhä Kirkko ei voi olla toimeton kummassakaan regimentissä tämän Jumalan oman pyhän Kolminaisuuden salaisuuden tähden jossa Hän on ilmoittanut olevansa jokaisen ihmisen Luoja, Lunastaja ja Pyhittäjä ja että jokaisella ihmisellä on kuolematon sielu. Tämä merkitsee Kirkon vastuuta molemmissa regimenteissä. Tuomitsemme kaiken väkivallan, pakkokäännytykset, rotusorron ja uskontoihin ja ihmisryhmiin kohdistuvat vainot, tunnustamme Maailmanlaajuisen Katolisen Mystisen ja Näkyvän Kirkon ja yhteyden myös muiden uskontojen, ihmisryhmien ja uskonsuuntien keskellä ja niiden keskellä toimivat mystiset lahjat osana Katolista salaisuutta. Pidämme yllä kaikkien syntisten Toivoa ja edistamme uskonnollista sairaanhoitoa, vanhustenhoitoa, saattohoitoa, sekä mielenterveyshoitoa. Tämä Katolinen Kirkko on pystynyt käsittämään synnin tähden täyden Armon jota se jakaa kaikille erotuksetta, esimerkiksi täydellisessä synninpäästössä! Uskomme että mystinen Armo on olemassa myös Kirkon ulkopuolella! Jumala on
sallinut maailmaan hyvän ja pahan ja käskenyt ihmisen noudattaa hyvää, tämä luo perusteita näkyvän Kirkon vastuulle ja sen eettiselle olemassaololle. Laki on annettu suojelemaan kaikkinaista pahuutta vastaan maailmassa, Viime kädessä Jumala itse voi Suojella pahuudelta! Jumala on antanut käskyn ettei Kirkko saa edistää eikä edustaa maailmassa pahuutta, vaan sen täytyy edistää ja edustaa hyvyyttä, Jumalan laupeutta, rakkautta ja hänen armollista tahtoaan sekä uskoa Jeesukseen Kristukseen. Koska ihminen on tullut osalliseksi hyvän ja pahan tiedon puusta ja pahakin sallii hyvän edistyvän, jos tuo hyvä sallii pahan olemassaolon ja vaikutuksen, sekä edistyksen, Jumala, itse Hyvä ei kuitenkaan salli pahaa vaan on ainoastaan yksin Hyvä. Ihminen ei kykene tuohon Hyvään synnin tähden ja sen tähden, että sen luonto on osallinen hyvän ja pahan tiedon puusta. Siksi Jumala on antanut Armon ja Sovituksen ihmiselle ja Lunastanut ihmisen tuohon Armoon, jonka kautta ihminen voi olla autuas Jumalan edessä, ainoastaan armosta, ainoastaan Kristuksen ansion tähden. Tämä usko tuo täyden Kristuksen vanhurskauden tästä Jumalan armosta ilman omia ansioita ja lain tekoja. Tätä sanotaan myös Kristityn vapaudeksi ja armosta pelastukseksi. Katumus tarkoittaa sitä, että ihminen on joutunut ristiriitaan Luojansa ja lähimmäisensä kanssa ja tuntee sen omassa tunnossaan syntinä ja sovittamattomuutena Luojansa edessä, nyt kääntyy Luojansa eteen ja tunnustaa sen omaksi syykseen, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni, tunnustaa erheensä Jumalalle ja saa anteeksi armosta, yksin Kristuksen  lunastustyön
ja hänen veren tähden. Tämän Armon tähden Jumala ei enää lue meille meidän syntejämme eikä muista niitä! Uudeksi luomukseksi sanotaan sitä jonka luonto on syntynyt, uudistunut ja pyhittynyt Jumalan sanan, armon, kasteveden, Jeesuksen lunastusveren, uskon ja Pyhän Hengen kautta uudeksi luomukseksi, tästä syntynyttä evankelista valoa ja luontoa jossa syntinen Jumalan armosta uskoo Kristukseen sanotaan myös uskon vanhurskaudeksi. Jumala on luvannut olla uskollinen kaikille kastetuille, siksi kaikilla kastetuilla on niin sanottu unio passiva, passiivinen yhtymys Kristukseen, kun Jumalan tuntuva armo lämmittää tuo vanhurskaus ilmestyy uskossa ja syttyy unio aktiva, aktiivinen yhtymys Kristukseen. Me uskomme että Jeesukseen uskovalle kristitylle on tarkoitettu myös erityinen Hengen kaste, armonlahjojen vuodatus, joka ilmenee Hengen lahjojen erityisenä ilmenemisenä ja vuodatetun armon lahjan karismana, tämä on tarkoitettu kaikille kristityille.  Yksipappeusjärjestys, vahvistus annetaan valitulle kaitsentaan tarkoitetulle henkilölle, joka on valittu yleisestä pappeudesta, tämä Pyhän Hengen vahvistus annetaan myös rippilapsille mutta virkaan vihittävälle se annetaan kutsuna ja vahvistuksena virkatehtävään. Ehtoollinen jaetaan molemmissa muodoissa kaikille ehtoolliseen osallistujille ja kaste toimitetaan sylivauva kasteena ja yleensä lapsikasteena! Messu-uhrista opetamme että vaikka se kuvastuu epätäydellisenä uhrina asiaa tuntemattomalla aina toistuvan uhraamisen tähden, on se Kristus Salaisuudessa päättyneen ja täydellisen sekä
loppuunsaatetun kertakaikkisen uhrin Jumalan sanan mukainen salaisuus Kristuksen omassa mysteeriossa ja antaa kaikki synnit anteeksi ilman omia ansioita ja laintekoja sekä täyden lunastuksen salaisuuden sakramentillisesti uhriin osallistuneelle messukansalle. Kuitenkaan messuuhria ei valmista uhraaminen vaan asetussanat mutta sen hyöty on aina uudestaan koko Katolisen Kirkon hyöty, jokaisessa messussa, niin monta kuin kastettuja on ja keitä ikinä Messiaan lunastustyö tarkoittaa siinä meidät on lopullisesti lunastettu kaikesta tunemattoman Jumalan palveluksesta palvelemaan ilmoitettua Jumalaa evankeliumin kautta. Niin on siten Katolinen Kirkko kutsuttu toimittamaan Messiaan uhrin hyötyä kaikille joita se hyödyttää, mikä sitten on tämä messu-uhrin hyöty, sen ensiksi se, että siinä Jumala aina muistaa kasteen liiton ja millaisen liiton Hän on Kasteessa tehnyt, toinen hyöty on hedelmissä, se vahvistaa Pyhän Hengen työn ja lähettää Kirkon sinne, missä Messias tahtoo ihmisten tulevan Lunsatuksen hyödystä osalliseksi, kolmas hyöty on se mitä tapahtui Golgatalla kun kalliot halkesivat, Temppelin esirippu repesi ja monta edesmennyttä pyhää nousi kuolleista, tämä kaiken Jumala muistaa Messu-uhrissa. Miten sitten Leipä ja Viini muuttuu Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, ne ei muutu järjellisessä, ymmärrettävällä ja näkyvällä tavalla vaan ne muuttuvat sanan voimasta Jumalan tavalla, Kun messiaan sanat on sanottu, on tapahtunut juuri niin kuin on kirjoitettu, yksi Jumalan sana, on, ja se on tapahtunut, sen jälkeen ne eivät ole enää leipä ja viini vaan Kristuksen ruumis ja veri.  Vaikka Luther törmasi roomassa
väärinkäytöksiin ei se ole peruste väittää messuuhrista mitään epätäydellistä väärinkäytösten tähden. Tässä mielessä ei roomassakaan muuta messu-uhria ole toimitettu koskaan kuin tämä täydellisen sovituksen ja lunastuksen salaisuuden messu-uhri, vaikka se olisi väärin selitetty, eikä jumaluusopillisesti ja kiistaa koskevassa merkityksessä Messu-uhri ole aina uudestaan uhraaamista ensinkään, vaan sen salaisuus on syvempi, josta uskomme että se on täydellinen sovituksen salaisuus  predestinaation Jumalalle ihmistä varten, josta laki opettaa! Ne jotka eivät näe tässä salaisuudessa täydellistä sovitusta meidän ja Jumalamme välillä julkeasti hyökkäävät sellaista vastaan jota eivät tunne, mutta me uskomme, opetamme ja tunnustamme että meillä on tässä salasiuudessa täydellinen sovitus predestinaation Jumalan kauhistuttavan kirkkauden ja hirmuisen lähestymättömän Kunnian ja Kirkkomme Predestinaatioholvin edessä jossa Kristus on täydellinen ja ainoa vanhurskautemme tämän salaisuuden sakramentillisessa tarkoituksessa, jossa Kristuksen ruumis ja veri syödään ja juodaan kaikkien syntimme sakramentillisessa anteeksiantamuksessa, osallisuudeksi siitä, jakamattoman uskon salaisuudessa ja Kirkon ja kaikkien sen pyhien yhteydessä, johon salaisuuteen Kristus itse kutsuu ja valmistaa eukaristian salatun siunauksen. On myös Kristuksen pilkkaa se että meille sanotaan koska meissä on paljon puutetta ja syntejä me emme ole saaneet kaikkia syntejä anteeksi. Jumala on kuitenkin ne kaikki unhoittanut ja poispyyhkinyt täydellisesti eikä niitä enää koskaan muista. Mitä
kaikkea muuta messu-uhri on sen me jätämme Kristuksen omaksi salaisuudeksi. Opetamme jakamatonta sekä jakautumatonta ja sekoittumatonta Alttarin Tulta sekä sirpaloitumatonta Totuuden ykseyttä ja tätä kautta jakamatonta yksiyhteistä Pyhän Hengen yhteyttä, sekä pelastussalasiuuden jakamatonta Kirkkotaistelua ja kilvoitusta! Toteuttaa kirkollista ja yhteiskunnallista uus-bysanttista KristusSalaisuutta, jota sanomme Kahden Nyrkin Regimenttisalaisuudeksi. Toteuttaa kirkollista ja yhteiskunnallista uusbysanttista Kristus-Salaisuutta, jota sanomme Kahden Nyrkin Regimenttisalaisuudeksi. Vaikka liike on myös rakkauden tekojen ja vastuun Kirkko ja tässä mielessä myös intensiivinen Kirkko, uskomme, että sen armon dispensaatio ja hoito on kuitenkin täydellinen ja oikeauskoisesti perustuu Kristuksen täydelliseen lunastukseen ja sovituksen työhön ja sen oikeaan jakamiseen ja hoitoon. Tässä yksiyhteisessä rakkauden ykseyden salaisuudessa Kristus asettaa, kutsuu, vahvistaan rakentaa ja synnyttää  siinä Katolisessa absoluutiossa jossa tämä yksiyhteinen, jakamaton ja sekoittumaton Alttari ja sen Tuli on läsnä ja ilmenee tällä tavalla Pyhän Hengen kutsuvassa ja rakentavssa hoidossa ja synnyttää jakautumattoman pyhäin yhteyden Kirkkoansa varten. Me uskomme, että Jumalan armo ja laupeus on aina tässä Kirkkomme salaisuudessa kaikkia syntejä suurempi, olipa syntimme syy, teko ja aihe tai laji mikä tahansa ja
että meillä on niistä täydellinen sovitus ja lunastus.  Tässä Kirkkomme salaisuudessa on meillä se yksiyhteinen Kirkkotaistelumme salaisuus johon me kaikki osallistumme Kristuksen tutkimattomassa Kirkon Salaisuudessa, johon Hän on meidät kaikki kutsunut, jopa pienet lapsetkin.  Tässä salaisuudessa me yhdymme maailmanlaajuiseen Katoliseen Kirkkoon näissä merkeissä ja sen Kristuksen tehtäviin ja taisteluihin ja kutsumuksen ja palveluksen töihin ja tehtäviin Kirkkomme lahjojen ja virkatehtävien sekä kutsumusten salaisuuksissa. Ja tässä salaisuudessa Kirkkomme on yksioppinen Kirkko. Kuitenkin me yhdymme siihen ortodoksiluterilaiseen kirkkoyhteyteen joka opettaa ettei se voi seurata muuta kuin Totuutta vaikka Luterilaiset tunnustuskirjatkin olisivat jo kaatuneet ja tältä pohjalta me voimme käydä heidän kanssaan kirkkoneuvotteluja. Tässä salaisuudessa joka meille on annettu ja uskottu toteututuu uusi teologinen työ ja Katolinen reformaatiouskomme
merkitys oikeassa Katolisessa Ykseydessä. Näissä merkeissä me olemme aloittaneet maailmanlaajuisen Katolisen Kirkon työn, tehtävän ja kutsumuksen ja rakennamme Kristuksen apostolista Kirkkoa. Näissä merkeissä me olemme avanneet näkyvän Katolisen jumalanpalvelus ykseyden ja yhteyden. Näin me olemme lopullisesti hyljänneet myös kaiken sen, mihin meitä sidotaan, jonka tarkoitusperä kuitenkin meiltä salataan ja joka kuitenkin koituu meille ja Kirkomme työlle ja yhteydelle vahingoksi ja Kirkkomme salaisuuden vastaista ja sille vahingollista ja tämän Katolisen Kirkon armotyön kautta hyljänneet kaiken salamyhkäisyyden. Tässä Kirkkomme salaisuudessa me sulkeudumme Kirkon Messiaan profeetalliseen voiteluun ja Kaikkivaltiaan Jumalamme Kaitselmukseen ja sen Kirkomme Paimensauvan turviin, joka ei synnillistä Jumalan Pyhää Henkeä kuten pyhä Paavali tästä sanoo, Rakkaus ei voi koskaan iloita mistään vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä Totuuden kanssa. Tässä Kirkkomme salaisuuden ja sen lasten valkeudessa Pyhän Hengen Virka on Puolellamme. Tässä Katolisen Pyhän Hengen Viran Yhteydessä meissä on herännyt armorikas rakkaudellinen toivo muittenkin maailman lasten suhteen että Kirkon Herra alkaa kutsua heitäkin kirkon ja kasteen yhteen elävään uskoon, pyhitykseen ja kilvoitukseen ja sakramenttiensa ja sanansa ääreen. Tässä Kirkkomme salaisuuden valkeudessa me toteutamme jakamatonta ja sirpaloitumatonta Katolista Totuuden ykseyttä Kirkon yksioppisessa salaisuudessa ja sen vahvistetussa julkisessa
ilmoituksessa, tässä Katolisessa  Jumalan ja Kirkkomme Salaisuuden Kaitselmuksessa meillä on myös kutsuttu oikeus Kirkkomme ristinteologian työhön, yhteyteen ja sen hengelliseen perintöön, tämä on meidän Katolisen Pietarimme Kirkko, näin kauan salassa ollut Katolisuus on tullut ilmi Suomessa ja Tullut Suomeen jäädäkseen, Messu-uhrista uskomme ja opetamme että tulemme siinä osallisiksi Päättyneen ja Toteutuneen Messiaan Lunastuksen ja sovitustyön oikeista Hedelmistä ja pyhittävästä Eukaristian armon salaisuudesta ja usko, toivo, rakkaus sekä Jeesuksen tuntemisen salaisuus ja Kirkon kilvoitus sekä Pyhän Hengen työ ja lohdutus saa voimaa ja elpyy meissä. Tämän Kirkon ja sen salaisuuden erityinen Vahvuus on Katolinen ja universaalinen Pietismi, tässä Kirkon salaisuudessa me uskomme ja opetamme ettei meitä ole jätetty oman viisauden varaan missään asiassa vaan Kristus on tullut meille Jumalalta viisaudeksi, vanhurskaudeksi, voimaksi ja lunastukseksi ja pyhitykseksi ja tässä salaisuudessa me uskomme ja otamme vastaan sen Jumalan sanan joka meille jaetaan puhtaana ja väärentämättä Jumalan armontalouden hoidon mukaisesti jota Kristus itse hoitaa, tässä Kirkkomme Salaisuudessa on ne KristusSalaisuuden Tutkimattomat Juuret, jotka ovat kaikelta ihmisviisaudelta Salatut!. Näin kaikelta Luomakunnalta Tutkimaton mutta Jumalan sanassa itsensä ilmoittanut Kristus, etsii, kutsuu, synnyttää, hoitaa, rakentaa ja kasvattaa sekä valmistaa pyhäinyhteisön ja yhteyden omia tarkoitusperiään ja Kirkon palvelusta varten Kirkkomme Salaisuudessa ja vapauttaa Pyhän
Hengen Virkansa kautta sielut Paholaisen Vallasta, Kristus lunastaa meidät kaikesta laittomuudesta, ikuisesta kuolemasta ja helvetin vallasta ja antaa iankaikkisen elämän ja autuuden sekä täyden Kristuksen perinnön! Tässä Katolisen Kirkkomme Salaisuudessa Jumala on valmistanut Kirkolleen ja kaikelle sen kansalle myös Täydellisen Kanonisen Rauhan! Tästä Kirkon Salaisuudesta sen Herran vastuusta, huolenaiheesta ja Käsittämättömästä Laupeudesta ja Armosta me nostamme Katekumeenisen työn ja kutsumuksen sekä kastettujen että kastamettomisen parissa sekä sen Maailman Vapahtajan Vastuullisen Rakkauden jota Hän Tuntee kaikkia kansoja kohtaan saattaakseen Kansat Kirkkonsa täyteen autuuden ja pelastuksen salaisuuteen Jeesuksen opetuslapsiksi Kirkon Salaisuuden yhteydessä, joka on ilmoitettu maailman kansojen Lunastajan Tahto kaikki ihmisiä kohtaan. Tässä Kirkon salaisuudessa, kuinka löydän oikean Kirkon me torjumme kuitenkin sen vapaan ratkaisuvallan, joka pyhä Paavali sulkee sanoilla Tieten he eivät ole tietävinään tietävät kyllä, koko ihmiskunta, mutta eivät voi valita oikein, kuten Luther on tämän ilmaissut, en minä omasta järjestäni ja voimastani voi uskoa Herraan Jeesukseen Kristukseen, enkä Hänen tykönsä tulla, vaan Jumala on minua kutsunut ja pyhillä lahjoilla valistanut, että minä olisin Hänen omansa ja palvelisin Häntä iankaikkisessa vanhurskaudessa ja elämässä, tähän liittyy se uskon vanhurskautus, joka sulkee kaiken muun ulkopuolelle, jossa Jumala vanhurskauttaa jumalattoman Paavalin perustellessa siten että
siitä sanotaan yksin uskon kautta ja niin edelleen Kirkon Salaisuus toimii samoilla pyhän Paavalin perusteilla siten että siinä toteutuu tuo yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden ja samalla Kristus itse on valmistanut Kirkon niin, että hän on antanut pyhän Ilmoituksen siten että siitä hänen käskynsä ja apostolien perusteluiden mukaan sanotaan, yksin Raamattu jne. Ja me uskomme ja opetamme ja niin tunnustamme, että Jeesus Messias itse on tahtonut tälle perustalle rakentaa ja synnyttää koko Katolisen Kirkon sakraalin salaisuuden, sen salatun mysteerion ja siinä hoitaa Kirkkonsa kautta vaalien tässä Pyhän Hengen Virkaa ja tehtävää sekä Kirkon elämää ja opetusta ja tältä perustalta Jeesus Messias hoitaa Katolisen Ykseyden Moninaisuudessa omassa salatussa kaitselmuksessaan osoittaen Kirkolle sitä kaitselmuksensa tahtoa ja mieltä että siinä toteutuisi ykseys Rakkaudessa ja vastuu Kirkon kutsumuksessa, joka edellyttää sitä hedelmää ja Kirkolta sen kantamista, joka on sovelias Totiselle Viinitarhurille, Vanhurskaalle Jumalalle, Kaiken Tuomarille ja Ainoalle Totiselle Viisaalle! Tältä perustalta me annamme tämän tunnustuksen ja siten uskomme ja opetamme ettei Katolinen Kirkko ole Paavin Kirkko, ei Lutherin eikä kenenkään muunkaan, vaan Jeesus Messiaan oma Katolinen Kirkko ja Jeesus Messias on Kirkon Päämysteerio itse,  Mysterio Mangnum Kirkon Kaitsevassa salaisuudessa Katolisen Kirkon ainoa todellinen Pää, joka kuitenkin on asettanut Paavin Viran omia tehtäviään varten maanpäälliseksi Esikaitsijaksi ja antanut hänelle pyhät lahjansa, kutsunut ja
valinnut tehtävään ja asettanut palvelukseensa ja näin vahvistanut  Kirkon hengellisen säätämyksen ja säädyn UusBysanttisessa Salaisuudessaan.  Laista opetamme ettei pyhä Paavali roomalaiskirjeen lain julistuksessa julista asialistaa selitystä eikä protokollaa vaan julistaa yksinkertaisesti lakia, joka ei ensinkään kuulu evankeliumin piiriin ja evankeliumista opetamme ettei siihen sisälly minkään vertaa lakia vaan se kuuluu kokonaan armon piisiin sovituksen piiriin, lunastuksen piiriin, syntien anteeksiannon piiriin uskoa varten joka syntyy tuon evankeliumin kuulemisesta ja vastaanottamisesta, joka evankeliumi annetaan, kasteessa, ehtoollisessa synninpäästössä, sekä
sanan julistuksessa, sekä veljellisessä seurustelussa Kirkolle säädetyllä tavalla. Kol.2. Jumalan sanasta on sanottu että se on ainoa joka määrää mikä on epäjumalainpalvelusta ja mikä ei, siitä kertoo Jordanin kaste joka Herra sai, Jumalan Henki kasteen jälkeen laskeutui Messiaan ylle ja taivaasta kuului ääni, Tämä on Minun rakas Poikani, kuulkaa häntä, toisaalla Jeesus on itse sanonut että jos hän belsebubin voimalla ajaisi ulos riivaajia ei hänen valtakuntansa pysyisi pystyssä vaan hän olisi riitautunut itsensä kanssa mutta jos Minä ajan ulos riivajia Jumalan sormella, onhan Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne, toisaalla kertomus Sakkeuksesta ja niin edelleen Jumalan Käsky Älä Varasta ja edelleen pyhän Paavali sanat Jumalan ja Hänen Henkensä merkityksessä Rakkaus ei voi iloita koskaan mistään vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä Totuuden kanssa jne. Parannuksesta opetamme että siinä ihminen laittaa kaiken kuntoon Jumalan ja lähimmäisen kanssa ja kuten Sakkeus, päättää palauttaa kaiken varstamansa ja korvata nelinkertaisesti kaiken minkä on petoksella ja vääryydellä hankkinut ja sitten parannuksen tekijä kuulee seurakunnassa Evankeliumia Jumalan Armosta ja Syntien anteeksiannosta jossa Jeesus Lupaa Armonsa ja Vuodattaa Pyhän Henkensä Lahjan Parannuksen tekijälle! Vanha-Katolisella Kirkolla ei ole varsinaista paavillista yhteyttä Roomalais-Katoliseen Kirkkoon, mutta se stimuloi tuota yhteyttä Paavi Johannes Paavali toisessa, joka on valittu edustamaan Rooman Paaveja -Katolisessa Kirkossa tässä ritarikunnan salaisuudessa. Niin me siis etsimme lohdutusta sieluillemme, emme sellaisesta kirkosta jota Raamattu ei tunne, vaan siitä kirkosta ja pyhäin yheydestä joka Raamatun mukaan on selvasti olemassa Jumalan suunnitelmana, jossa on sanan mukaiset sakramentit, jossa julistetaan Jumalan sanaa jossa evankeliumi puhtaasti saarnataan syntiemme anteeksi antamukseksi ja jossa pyhän Paavalin tarkoittama armontalouden hoito toteutuu uskossa ja Jumalan armossa evankeliumin mukaisesti ja jossa pyhä elämä uskossa voi syntyä! meille ei siis ole vaikeutta tunnustaa Paavin virkaa sillä kristikunnnan täytyisi olle yksi yleinen Kirkko jolla on yhteinen oppi usko ja tunnustus ja yhteinen kilvoitus pyhät ja jumalapalvelus sekä tehtävät ja lahjat yksiyhteisessä. uskossa, toivossa, Hengessä, Kristuksessa ja Jumalassa, evankelumin mukaisesti, mutta vaikeus syntyy jos Kirkko ei kuitenkaan tunnusta Jumalan sanan mukaista uskoa, evankeliumia, sen tarkoitusta jumalanpalvelusta lakia ja evankeliumia uskon syntymiseksi hämärtää sakramentit ja Kirkon tarkoituksen ja tehtävän ja vääristää sen kilvoituksen ja pyhityskutsun. Tämä oli alkusyy myös Martti Lutherin protestiin Kirkossa ja yleensä kaikkien edesmenneitten pyhien erimielisyyteen Kirkkoa kohtaan. mutta jos Paavi tai Kirkko vaatisi meitä luopumaan Kirkon opetuksen vastaisena annetuista todistuksista evankeliumin mukaisesta kirkkoyhteydestä meidän täytyisi antaa tämän katolisen protestanttisuuden ratkaista evankeliumin ja  uskonpuhdistuksen sanoman mukainen kirkkoyhteyden syntyminen kristikunnassa. Niinpä me torjumme sen kaltaisen katolisen näkemyksen ettei Jumalan sana ja sen evankeliumin mukainen Kirkon traditio ratkaise Kirkon oppia, uskoa, tunnustusta ja kirkon profeetallista ja apostolista tehtävää koskevaa kysymystäja kirkon suuntaa vaan kirkon jatkuva ja muutttuva mysteerio tässä mielessä kirkkomysteerio asetettuna näiden yläpuolelle! Tämä käsitys ei ole alkuperäinen rooman oppi ja se on sekä vanhalle roomalle että myös evankeliselle kristikunnalle äärimmäisen tuhoisa ja evankeliumin vastainen. Vanhassa Roomassa Paavain virka ei saanut edistää tuota tuhoisaa oppia rooman oppina vaan vastustaa sitä ja todistaa romaan oppi evankeliumin mukaisella traditiolla ja Jumalan sanalla. Niinpä Kirkko syntyy vain evankeliumista ja kaikki evankeliumin ulkopuolella oleva on alkeisvoimien alaisuudessa olevaa siksi on syytä muistuttaa ettei kukaan ole voinut saada evankeliumia kuin sen varsinaisen ilmoituksen kautta tähän liittyy Martti Lutherin Shmalkaldenin pääopinkohta Jeesuksen Kristuksen Virka ja Tehtävä meidän Lunastuksemme joka on keskeisin opinkohtamme. Me pidämme selviönä sitä että tämä on myös rooman alkuperäinen linja ja kaikki pyhät jotka ovat tulleet roomassa tuntemaan totuuden ovat tämän tunnustaneet ja sen perusteella taistelleet kirkon hyväksi pyhässä elämässä ja uskossa. Niinpä yksin Jumalan armon kaikein pyhin Evankeliumi ratkaisee ja määrää tehtäväkentän eli apostolaatin ja se merkitsee Kirkon suuntaa uskossa, opissa ja tunnustuksessa.  

Punaisen Lipun Kanoninen asiakirja!

Yksiyhteisen uskomme ja Jumalan sanan ja Kirkon oppimme perustunnustus! Liikkeen aksiooma Pyhä Raamattu on Jumalan sana, sanan substanssi on Jumala itse. Sakramentti on näkyvä sana, sakramentin substanssi on siis Jumalan sana ja Jumalan sanan substanssi on Jumala itse.
 Latinankielinen käännös: Sacra Scriptura Est verbum Dei. Substantia verbi Est ipse Deus. Sacramentum est verbum visible. Substantia sacramenti est ergo verbum Dei, et substantia verbi Dei est ipse Deus.

 
Niin säädetään kirkollemme tunnustuksemme mukainen päätös, oppia, uskoa ja elämää sekä Jumalan pyhiä säätämyksiä koskevissa kysymyksissä 1. Joka aika kun kuka tahansa syntinen halajaa kuulla syntimme anteeksiannon julistusta on Kirkon ja sen säädyn julistettava erotuksetta kaikkien syntien päästöä ja anteeksiantamusta, ilman mitään omia ansioita tekoja ja mahdollisuuksia yksin Jeesuksen Kristuksen veren, kuolon, ansion ja voiton tähden. 2. Niin säädetään tunnustuksemme, uskomme, oppimme ja elämänkysymystemme mukainen virkasäätämys, johon kuuluu Evankeliumin johtovirka, pastorin virka, sekä Vanhimman Tehtävä olla kirkkohallinnon ylin päättävä elin yhdessä johtavien piispojen ja Mitraksen kanssa. 3. Niin säädetään myös sisaruskunta tehtävä josta mainitaan seuraavaa, he voivat elää selibaatissa tahtonsa mukaan, mutta jos he milloin ikinä päättävät ja tahtovat mennä avioon se säädetään Jumalan sanan ja Kirkon totuuden mukaan Evankeliumin mukaiseksi päätökseksi ja Kirkko antaa siihen Siunauksensa.Samoin säädetään että sisarustolla ja veljestöllä on oikeus kuljettaa mukana uskonsisarta tai veljeä hoitaessaan kirkon tehtäviä, kuten apostoleita seurasivat heidän vaimonsa ja uskon sisaret ja veljet, sama oikeus säädetään papistolle piispoille ja Mitraksesta tämä oikeus koskee myös hengellisen säädyn, pappien, piispojen ja Mitraksen avoipuolisoa, joilla on oikeus seurata mukana kun apostolien ja Herran veljien vaimoilla.
Samoin säädetään kaikista viroista myös Mitraksen virasta että ne ovat vapaat menemään aviosäätyyn. 4. Kirkkohallituksen ylin johtosääty siten muodostuu Vanhimmista, Pastoreista ja Evankeliumin johtovirasta. Johtovirka ei hoida eikä päätä Kirkon asioita yksin mutta on Kirkon ylin Esimies. Nämä kaikki tulee olla asiaan perehtyneitä ja kutsuttuja henkilöitä, virkatoimitus on valinnassa vapaa, oppimme, uskomme, tunnustuksemme ja elämän kysymystemme mukaan. Tällä samalla perusteella säädetään myös Kirkon lähimmäispalvelun ja Diakonian tehtävät ja kaikki Kirkon Evankelinen palvelus. Tältä osin Kirkko julistaa voimaan tämän Evankelisen kolminapaisen hallintomallin mukaisen säätämysperiaatteen. Niin säädetään myös se periaate, että jokaisella 500 tulee olla opettaja ja paimen, näissä tehtävissä voi toimia myös luostarisääty. Muilta osin noudatamme Jumalan sanan ohjeita. 5. Avioliitto säätämyksestä todistetaan että se on aina kahden, miehen ja naisen välinen Jumalan säätämys, liitto ja siunaus johon Kirkko yhtyy Siunauksessaan. 6. Kirkon sakramenteista säädetään se tunnustus että Erityistä Sakraalista tarkoitusta ja olemusta Jumalan sanan ja tunnustuksemme mukaan kantaa Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen joista uskotaan, opetetaan Jumalan sanan ja sen Evankeliumin Tunnustuksemme mukaan, että ne ovat pääsakramentit, kuten on kirjoitettu, ei yli sen mitä on Kirjoitettu, täten sakramentit jaetaan Jumalan sanan mukaisesti ja uskotaan niin kuin on Kirjoitettu, sekä toimitetaan Evankeliumin mukaisesti jumalanpalveluksessa sekä Kirkon säätämässä sairaan ja yksinäisen ehtoollisessa, jumalanpalvelus toimitetaan Jumalan sanan julistamiseksi ja sakramenttien ja synninpäästön yleiseksi jakamiseksi siinä Jumalan armontalouden hoidossa joka perustuu uskoon, josta versoo yhteinen jumalanpalvelus ja sen muoto ja tarkoitus kaikille yhteiseksi rakennukseksi yhteisen säädetyn viran
johdossa. Tässä jumalanpalveuksessa voidaan käyttää sanan julistuksen vapaata muotoa mutta myös liturgista jumalanpalvelusta. Liturgisesta ja kultillisesta vaatetuksesta säädetään ettei ne ole pakolliset mutta jos niitä käytetään, niiden tulee olla yhdenmukaiset ja asiaa koskevaa pyhyyttä ja tarkoitusta vastaavat ja pappien ja säädyn vaatetus tulee olla kunniallinen ja Kirkolle hyvän esikuvan mukainen. Kirkon kurista ja järejestyksestä säädetään, että sen tulee olle hyvien tapojen, hyvän esikuvan ja Evankeliumin mukainen. Säädyn keskinäisestä yleisestä järjestyksestä säädetään että sen tulee olla yksimielinen, Evankeliumin mukainen, yhteisessä uskossa, opissa, tunnustuksessa ja elämänkysymyksissä ja niiden edessaatossa ja opetuksessa sekä päätöksissä Kirkolle ja Kirkon hyväksi ja tämä on otettava huomioon kaikissa tehtävävalinnoissa niiden lahjojen ja kykyjen mukaan joita Kristus on jakanut ja yhä jakaa Kirkolleen niin että Kirkko saisi osakseen punnittua Totuutta. Niin siis opetetaan että Kirkolla on suoraan sanan ja tunnustuksen mukaista tietoa ja opetusta ja sanasta ja tunnustuksesta johdettua erilaista opetusta, jonka arvo mitataan Jumalan puhtaalla sanalla ja sen tunnustusarvo sillä sanan tunnustuksella joka on tästä Kirkon Evankelisesta uskon, opin ja tunnustuksen periaatteesta johdettu kuten pyhä Paavali sanoo, älä ota syytettä vanhinta vastaan, ellei sinulla ole kahta tai kolmea todistajaa ja asiasi Jumalan sanan ja puhtaan Evankeliumin mukaisesti perusteltu ja taas toisaalla älä koske käsiäsi Herran voideltuun. Kirkossa tulee käyttää jumalanpalvelusta myös siten kuin pyhä Paavali opettaa seurakunnasta että siellä on erilaisia lahjoja joita Jumala tahtoo nostaa esille jumalanpalveluksissa. Niinpä siten liturginen palvelus on olemassa mutta myös tämä erityinen jumalapalvelus josta pyhä Paavali opettaa. 7. Tämän päätöksen mukaan Kirkkomme tehtävä on säädetty Jeesuksen lähetyskäskyssä opettaa kastettuja, kastaa ja opettaa kastamattomia ja saattaa Kristuksen Kirkko näin vahvaksi ja voimaan keskellämme kaikkine lahjoineen ja palveluksineen.
8. Kastekummeista säädetään että heidän tulee tuntea Evankeliumin mukainen opetus uskosta sekä kasteen sakramentista, ymmärtää ja uskoa miksi Kirkon hengellinen Evankeliumin mukainen palvelus kummina edellyttää tätä vaellusta Jumalan, lähmmäisen ja Kirkon evankeliumin mukaisen todistuksen ja sen todellisuuden edessä, miksi on tämä parannus ja opetus, esikuva ja vaellus ja toteuttaa tämä kastetun lapsen hyväksi tämän kutsumuksen mukaan saattaakseen voimaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa kasteen tarkoitus ja opetus ja sen mukainen uskon ymmärrys tässä Jumalan antamassa Kirkon salaisuudessa, osallisuudessa ja yhteydessä kastetun lapsen tulevia päiviä varten ja läsnä hänen elämässään ja olla tukena ja turvana lapsen elämässä ja sen vaiheissa. 9. Säädetään Kirkkomme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen Salaisuuden mukainen Katolinen ja Evankelinen hurskas tapa kohdella ihmisyyttä kuten on Kirjoitettu, ensin oli Jumalan Kunnia ja Rakkaus! 10. JOHTOVIRAN PYHITYSVALA! MINÄ HERRA, OLEN SINUN JUMALASI, ÄLÄ PIDÄ MUITA JUMALIA MINUN RINNALLANI EI MUITA JUMALIA OLE KUIN YKSI HERRA, EIKÄ IHMISESTÄ, KENESTÄKÄÄN OLE JUMALAN VERTAISEKSI, EI HÄNEN RINNALLEEN, VAAN KAIKKI ON YKSIN KRISTUKSELLE ALAMAISIA, HÄNEN SIJAISENSA MAAN PÄÄLLÄ ON PYHÄ HENKI, JOKA ANTAA JOHTOVIRALLE OIKEUDEN JA VOIMAN SEKÄ VALTUUTUKSEN SANAN KAUTTA KIRKON SÄÄTÄMYKSEEN, KIRKON YLIMPÄNÄ ESIMIEHENÄ, että valvoisin sitä hengellstä Totuutta että kaikki perustuu yksin puhtaaseen Jumalan sanaan ja että sen Evankelinen Voitelu säilyy keskellämme ja hengellinen esivalta on aina alamainen tälle Jumalamme puhtaan sanan totuudelle ja tahdolle ja sitä alinomaa edustaa viljelee ja on sen säätämyksen mukainen hengellinen esivalta eikä piilota sanassa olevia tiedonavaimia eikä pimitä elämän leipää jonka Jumalan sanan kautta jaetaan kirkolle vaan
pitää huolta Kirkon ruuokakunnasta sekä sanan ja uskon mukaisesta armontalouden hoidosta vilpittömin sydämin, totuuden mukaan Jumalan armosta ja voimasta kuten pyhä Paavali sanoo, täydellisesti julistaakseni Jumalan sanan ja saattaakseni pyhät täysin valmiina palveluksen työhön, että ajasta aikaan Kirkolla on puhdas sanan Leipä Pöydässä ja Kirkko toteuttaa sitä kutsua josta Profeetta uhkaa luopunutta kirkkoa Pyhässä sanassa että jos he eivät etsi kadonneita Herran lampaita ja karitsoita ja yhäti vain itseänsä kaitsevat, Jumala itse etsii mutta hän ottaa noilta luopuneilta koko huoneen hallituksensa ja virkansa Pois ja tekee kaikesta tuosta vissin lopun. Tällä asialla täytyy siis Kirkkomme huoneenhallituksen alati olla siksi se on niin suurilukuinen ja korkea-arvoinen ja siitä sen on kerran Tehtävä Tili Herra edessä, Kun Herran Eteen Pitää Menn..Kuten Profeetta sanoo, Katso! Minä ja lapset, eikä yksikään niistä Puutu, niin että toteutan oikeuden, laupeuden, uskollisuuden ja vanhurskauden sekä lähimmäisen rakkauden, enkä ärsytä vihaan alamaisiani, olkoon ylläni alati Jumalan koko sota-asu! 11. Hengelliselle esivallalle säädetään tämä niin sanottu Evankelinen kirkkokuri, ettei se saa käyttää hyvää asemaansa väärin vaikenemalla Jumalan sanasta ja sen oikeasta opetuksesta ja totuudesta, ei levittää Jumalan sanan vastaista opetusta, eikä osoittaa huonoa esimerkkiä uskossa Jumalan sanaan ja sen totuuteen ja siitä nousevaan apostoliseen Kristuksen oikeaan ja Jumalan sanan mukaiseen oppiin, uskoon ja sen tunnustamiseen, edellen se ei saa osoittaa luopumusta Jumalan sanasta esikuvallaan ja esvalta-asemallaan vastoin Evankeliumin hyvää ja oikeaa tapaa ja Evankeliumin uskoa eikä olla turmioksi kuulevalle ja sitä seuraavalle, Kirkolle, jos tätä kuitenkin tapahtuu on Kirkolla oikeus kenellä tahansa nuhdella ja osoittaa vääryys ja luopumus ja tarpeen tullen riitauttaa esivallan menettely ja vallitseva tapa Jumalan sanan sen Evankeliumin ja sen hyvän tavan ja esikuvan sekä siitä nousevan Kirkon oikean tunnustuksen ja todistuksen mukaan, kuten Vanhan Testamentin profeetta julistaa, valhetyötä
on tehnyt kirjanoppineitten valhekynä, he ovat hyljänneet Jumalan sanan, mitä heillä on viisautta. Tätä kautta Kirkko on kutsuttu kuuliasuuteen hengelliselle esivallalle ja yhteiselle säädetylle viralle. Niin edelleen esivallan on saarnattava voimaan parannus synnillisestä elämästä ja Jumalan sanasta luopumisesta osoittaa pääsy Jumalan armoon ja syntien anteeksisaamiseen julistaa Kirkolle Jumalan tuntemisen pyhityksen sanoma ja opettaa täydellisesti Jumalan sana ja saattaa sen opetus voimaa Kirkossa kaikella rohkeudella ja Jumalan voimalla ja Jumalan sanan totuuden tunnustuksella ja saattaa Kirkossa voimaan tämä oikean uskon, opin, elämän ja tunnustuksen hyvä järjestys yksiyhteisen kutsutun viran yhteydessä.
12. Kirkon hengellisestä valosta opetetaan seuraavaa, Jumalan kymmenenkäskyn valo paljastaa meille kaiken sen ja koko maailmalle, mikä on syntiä, ja alastomuutta ja on lain kautta koko luomakunnan nähtävissä ja tiedettävissä koko ihmiskunnan ja enkelkunnan kohdalla, tämä on se valo, josta Paavali opettaa että kaikki on alastonta ja paljastettua sekä Hänen että koko luomakunnan edessä, josta meidän on tehtävä Jumalalle Tili, nyt Jumala oli kuitenkin Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille tuota lain paljastamaa syntiä ja synnillistä tilaa Syyksi, vaan uskoi Kirkolleen sovituksen sanoman joka Kristuksen puolesta on Lähettiläänä ja Jumala kehoittaa Kirkon kautta, antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa ja että Kristus tehtiin edestämme tuoksi synniksi että me Hänessä tulisimme Jumalalle kelpaavaksi vanhurskaudeksi, tämä on autuas vaihtokauppa, kun Pyhä Henki valaisee lailla sitä sanotaan kadostustuomion viraksi, Jumala ei kuitenkaan nyt lue tuota syntiä syyksi vaan antaa Evankeliumin ja sanoo, ottakaa tämä Jumalan armo vastaan niin, ettei se jäisi turhaksi, tämä Evankeliumi on Hengen Virka, jonka Kirkkautta Paavali sanoo verrattomasti suuremmaksi ja kirkkaammaksi kuin lain sanoman kirkkautta. Tässä sanomasta syntyy se Sanoman Juuri jonka perusteella
Kirkko on Kristillinen Kirkko.  Tätä Pyhän Hengen Työtä Kirkko kantaa sen lahjojen kera. Tästä Evankeliumin lahjan vastaanottamisen armosta pyhä Paavali julistaa, niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomoita niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat, sillä tuo elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista, jos nyt joku uskoisi että kiirastuli olisi olemassa on tuo sama evankeliumi vapauttanut sanomansa kautta myös kokonaan siitäkin sillä jos kiirastuli olisi olemassa se varmasti kuuluisi synnin ja kuoleman lain piiriin, Elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on tuo Hengen viran armollinen Kirkkaus Evankeliumissa joka on tehnyt tyhjäksi ja voimattomaksi tuon synnin ja kuoleman lain jonka vallassa olimme! Koska laki ilmoittaa maailman synnin mittaamattoman suureksi on Kristuksen Lunastyö ilmoitettu ja saatettu meille pelastukseksi, sanassa, ehtoollisessa, synninpäästössä, veljellisessä keskustelussa sekä kasteessa joka on tämän lunastuksen liiton syntiemme anteeksiantamus, jossa predestinoituu Jumalan lahjat elämän matkalle, Jumalan laupeus, armo, usko, toivo ja rakkaus jotka Jumalan sana ja pyhä Paavali ilmoittaa pysyviksi niissä jotka nyt pitävät liiton sanat eli kastekäskyn opetukset. Tässä liitossa yhä uudestaan Jumala lähettää omansa ja Kirkon herättävän työn liikkeelle Pyhän Hengen elävän uskon ja armotyön sekä Kristuksen kirkastamisen, kutsun ja lahjojen ja tehtävien jakamisen ja ilmestymisen salaisuudessa. Uskon kautta me ymmärrämme yhä uudestaan ja uudestaan sen evankeliumin joka on aina kaikkien syntein täydellinen sovitus ja anteeksianto tässä Kristuksen lunastustyön Salaisuudessa. Jeesuksen Kristuksen Lunastusveren, parannuksen synneistä, Jumalan pyhän sanan, uskon ja kasteen kautta Kirkko tunnustaa olevansa sen Pyhän Hengen ja Jeesuksen Kristuksen Hengen oma, joka Tunnustaa myös apostoli Johanneksen tavoin Jeesuksen Nasaretilaisen ainoan Jumalan Pojan Kristukseksi, Herraksi, ainoaksi Lunastajaksi ja ainoaksi Välimieheksi, Ylimmäiseksi Papiksi, Kuninkaaksi ja Profeetaksi sekä Tunnustuksen Apostoliksi, ihmiseksi, lihaan tulleeksi Pyhästä Hengestä siinneeksi ja Neitsyt Mariasta
syntyneeksi. Tässä uskossa Kirkko elää ja toimii ja tätä uskoa Kirkon jäsenet tunnustaa ja seuraa, yhden Pään Jeesuksen Kristuksen yhteydessä! Näiden sanojen kautta virka yhtyy Evankelisen Kirkon uskoon joka perustuu yksin Jumalan sanaan ja sanoo että tätä kautta Jumala on myös luvannut olla uskollinen omassa sanassaan ja pelastaa ikuisestä tuomiosta ja vihasta jokaisen joka näin uskoo Jeesukseen Kristukseen. Kirkon tehtävä on täydellisesti julistaa Jumalan sana ja saattaa kaikki näin uskovat pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön Jumalan tuntemisen pyhityksessä. Niin siten pyhä Paavali roomaliskirjeessa sekä 3 luvussa selittää ja ilmaisee lain valossa kaiken sen, mitä ja millainen ihminen on, ilmaisee että Jumala on tuomitseva kerran kaikki ihmisen salaisuudet Jeesuksen Kristuksen kautta tämän Paavalin Evankeliumin mukaan jota hän tuota lain sanomaa vasten opettaa, koska ihmisen kaikki salaisuudet tuomitaan tuon evankeliumin mukaan on kohtalokasta olla osaton tai jättää ottamatta vastaan tuota evankeliumia ja saattaa se voimaan ihmiselämässä sillä mikään salaisuuksia tutkiva teosofinen tai muu uskonto tai tiede, salatiede, eikä mikään tällainen salaisuus voi pelastaa, eikä käsitä itsessään tuota Evankeliumin pelastusta Kristuksen omaa salaisuutta, vaan vain tuo Evankeliumi pelastaa, jota apostoli julistaa. Tämä on yksin Jumalan armon Evankeliumi joka sitten yksin tuosta evankeliumin synnyttämästä uskosta vanhurskauttaa eli tulee syyttömäksi julistetuksi Jumalan tuomioistuimen edessä yksin Jeesuksen Kristuksen kuoleman, hänen ansionsa ja voittonsa tähden ilman mitään omia ansioita, laintöitä, tekoja tai uskontoja ja jumalanpalveluksia ja oppeja joista Jumalan sana tyystin vaikenee eikä vaadi tämän autuuden rinnalle. Koska nyt jokaisella ihmisllä on tämä ihmiselämän moninainen salaisuus on tämän tähden evankeliumi tullut vastaanotettavaksi ettei meitä kadotukseen tuomittaisi vaan julistettaisiin vanhurskautetuksi ja saisimme tämän vakuudeksi lunastuksemme sinetin Pyhän Hengen ja sitä kautta Kristuksen tunteisen salaisuuden. Tämä salaisuus ei voi demostroitua sen alkuperäisestä tarkoituksesta muuksi, sillä silloin
on kysymys lain ja evankeliumin sekoittamisesta ja väärinkäytöksistä jotka myös muodostavat epäevankelisen ja väärän asiantilan eikä asiain oikeaa ilmoitusta voida eikä saa korvata spritualismilla eikä muullakaan sen kaltaisella. Niin on myös Kirjoitettu että Kristus itse on kaiken lain Loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo tämän evankeliumin eli uskoo Kristukseen, sitä ei myöskään Tuomita ja tähän kulminaatioon kuuluu se sanoma jota profeetta julistaa, iankaikkisella Rakkaudella Minä Olen sinua Rakastanut, sen tähden Minä Olen vetänyt sinua puoleeni Armosta ja iankaikkisella unhoituksellani sinun kaikki syntisi unhoittanut. Tämä on yksi tärkeimmistä perusteista ja oikeutuksista Evankelisen Kirkon olemassaololle ja Kirjoitukset käskevät tallettakaa tämä Tieto ja säilyttäkää se polvesta polveen. Tämän reformaation kanonisen asiakirjan kautta me julistamme Evankelisen Kirkon parannuksen voimaan sillä esikuva ja voitelun ja uskon puute sekä sanasta luopuminen ja sen korvaaminen muulla vaikuttaa niin, että kuolleella Kirkolla on myös kuolleesti hoidetut sakramentit, siellä missä Jumalan sana yksin hallitsee sen kautta saadussa uskossa ja Hengen voitelussa ja Pyhän Hengen kautta annetussa virassa ja asia kaikin puolin tunnetaan yksin Jumalan sanan pohjalta, on myös elävästi hoidetut sakramentit. Yksin Jumalan sana on Tämä Normaattinen Kirja kaikki koko Evankelisuus on elettävä tästä Voitelusta ja uskosta ja sana on vietävä tässä Hengen Evankelisessa Voitelussa puhtaana eteenpäin sanan itsensä kautta ja tätä kautta omistettava sanan selittämisen Lahja yleisenä liikkeen tehtävänä niin että tämä Evankelinen usko ja totuus ja sen todistus tekee Vapaaksi ja Eläväksi yksin Jumalan sanan kautta ja siinä Voitelussa jonka näin omistamme. Tämä on ainoa hengellinen perintömme. Opetamme vain sitä, minä Pyhä Henki tässä Evankelisessa Voitelussaan Jumalan sanasta ilmaisee että säilyisi sen Hengen työ ajasta aikaan joka näin yksin puhtaasta Jumalan sanasta ilman ulkoista normaa osaa julistaa evankeliumia ja yleensä Jumalan sanaa niin että ihmiset tulevat autuaiksi sanan kautta ja siinä lähetetään heille Jumalan Pyhä Henki kirkastamaan
evankeliumin pelastuksen sanoma ja syntyisi usko siihen sanomaan joka yksin Jumalan sanassa on ja sitä kautta syntyisi Evankelisen Kirkon työ ja elämä siinä evankelisessa kristillisyydessä jonka yksin Jumalan sana saa aikaan ja synnyttää. Jokainen Ihminen on kokonaan Jäävi siinä mitä pyhä Paavali sanoo, me emme voi Mitään Totuutta vastaan vaan Totuuden Puolesta, Tältä perustalta Vahvistamme lapsen kasteen sakramentin, Ehtoollisen ja Viran yksin Jumalan sanan perustalta ja sanan mukaan ja kaiken muun kristillisen opin. Niinpä Tunnustuksemme lisätään se kohta että Jumalan Pyhän Hengen herättävä, pyhittävä sekä pelastava sekä lahjoja ja tehtäviä jakava työ ilmestyy ja ilmenee sanan ja sakramenttien kautta sekä julistavan ja opettavan viran ja tehtävän kautta, miten Jumalan itse tahtoo, milloin tahtoo ja niinkuin Hän Itse tahtoo kuitenkin aina ja joka aika evankeliumi voidaan ottaa vastaan sekä kuulla syntien päästö ja anteeksiannon julistus siellä missä tämä evankeliumi tunnetaan ja tämä Jumalan Hengen tehtävä ja armon evankeliumi saatetaan julki Evankeliumin tarkoituksen ja sen totuuden mukaisesti! Niin on Kirkolle Jumala sanassaan antanut tämän ohjeen vaikka sitten Jumalan Hengen Tuuli Puhaltaisi Missä se ikinä tahtoo ja niin kuin Jumala itse tahtoo. Kuitenkin Kirkolla on olemassa varmaan Jumalan sanaan ja tähän tunnustukseen perustuva Evankelinen ja Kristillinen teologia jota ei voida minkään nojalla meiltä peilata pois eikä vääristää sen merkitystä. Niin on siis Kirkollamme aina tämä Pastoraalinen työ olemassa ja mukana Avain Evankelisen Kirkon ja Evankeliumin ydin ajatuksiin ja totuuksiin. Yleisenä ohjeena annamme seuraavaa, Rakentukaa pyhimmän uskonne perustalle, elävän ja pysyvän Jumalan sanan kautta, tämä saa aikaan hengellisen rakentumisen uskon kuuliaisuudessa ja niissa teoissa joita Kristus Kirkossaan opettaa hyvinä tekoina ja uskon hedelminä Jumalan armon ja Pyhän Hengen kautta Jumalan sanan voimasta ja vaikutuksesta, johon nyt uskomme on kiinnitetty, tutkien Kirjoituksista mikä on Jumalan tahto ja miten Kirjoitukset opettavat.
13. Niin siis opetamme uskomme ja tunnustamme ettei ihminen saa Pyhää Henkeä minkään lain tai ihmisteon, tai Jumalan määräämän lain ja teon kautta vaan yksin uskossa kuulemisen kautta, joka ei perustu lain tekoihin, vaan joka tässä ja tällä tavalla perustautuu lain tekoihin on sen kirouksen alainen, niin muodoin siis tämä usko perustuu siihen sanomaan jota pyhä Paavali opettaa Galatalaiskirjeessä ja tämä hengellinen sanoma, uskon perillisyydessä lupauksen mukaan yksin Jumalan armosta, sitten saa aikaan sen vaelluksen jossa täyttyy Kristuksen se tahto jossa hänen käskynsä on tämä kaikin puolinen lähimmäisen rakkaus, armahtaminen ja diakonia sekä kaikki muu palvelus. Niin tämä Kristuksen vanhurskaus, joka saadaan Jumalan omasta armosta ja yksin tuon kaikesta laista vapaan uskon kautta, ei tapahdu ihmisen tahdosta, ei lihan tahdosta vaan se on Jumalan tahdosta eikä se ole ollenkaan lain vanhurskautta ja näin pyhä Paavali laajalti selittää tätä ihmisille sekä lain, synnin ja Evankeliumin kannalta että tuo Jumalan tahto tapahtuisi ja Kristus näin tulisi vanhurskaudeksi, viisaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi niin että tuon uskossa kuulemisen kautta Jumalan Pyhä Henki Jumalan armon ja Jeesuksen Kristuksen uskon Henkenä annettaisiin ja se vuotaisi ihmissydämiin Armon ja Rakkauden olennossaan ja saisi aikaan sen mitä pyhä Paavali sanoo, koska me olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet meillä on rauha Jumalan kanssa ja Jumalan rakkaus on nyt vuodatettu meidän sydämiin, tällä perustalla siis tämä pyhän Paavalin julistama armo, kutsutaan vastaanotettavaksi Jeesuksessa Kristuksessa ja Jumalan sanassa. Nyt kun tuo evankeliumi on näin otettu vastaan se merkitsee Jumalan antamaa pelastusta synnin, kuoleman ja perkeleen sekä kadotuksen ja Jumalan rangaistuksen ja vihan alaisuudesta, sekä pääsyä ikuiseen ja katoamattomaan elämään Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta. Niiin opetamme myös että kasteenliitolla on ilmaistava sitä, mitä Kirjoitukset opettavat ja niin myös opetus pantava voimaan ja hyljättävä sen kaltaiset opit, jotka edistävät luopumusta eivätkä esitä parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa Herraan Jeesukseen
Kristukseen. Niin me emme tunne Jumalan aivoituksia hänen armonsa suhteen sen enempää kuin mitä Jumalan sanasta löydämme, mutta tämä armo on ilmestynyt kuitenkin pelastukseksi kaikille ihmisille ja tämä armo kasvattaa meitä että me hyljäten maalliset himot eläisimme jumalisesti sen uskon, opin ja elämän kysymysten äärellä joka on meille uskottu sen Kirkon yhteydessä ja palveluksessa, johon meidät näin on kutsuttu ja valittu ja kantasimme vanhurskauden hedelmää Kristuksen tuntemisen ja uskon kautta Kirkkomme armontaloudenhoidon mukaan. Mutta jos meidän vääryytemme on oivallisempi tuomaan ilmi sen Jumalan vanhurskauden joka saadaan yksin armosta ja joka ei kuulu Lain piiriin vaan Evankeliumin, tapahtukoon Jumalan tahto, kuten on kirjoitettu, olkoon jokainen ihminen valhettelija mutta Jumalan Totinen ja olkoon Panoksemme kyllin Korkea voittaaksemme paljon sieluja tälle Armolle ja Työlle sekä Kirkolle ja sen Kristukselle, sillä Kristus on Lain Loppu, Vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. Niin meidän on korotettava tätä elämämme Panosta syvempään Armon ja Uskon Käsitykseen Jumalan edessä ja ihmisten edessä sekä kirkkaampaan Toivoon ja suurempaan Rakkauteen, kuitenkin niin kuin Jumalan sana sanoo, ei yli sen mitä on Kirjoitettu eikä vääristellen Jumalan sanan totuutta ja Evankeliumia häpeämättä. Niin laki on kasvattaja Kristukseen aina uudestaan siellä missä usko on hukattu ja armon elämä sammunut eikä Jumalan sanaa enää kuulla ja tutkita Kirjoituksia uskon vanhvistukseksi ja armossa kasvamiseksi ja tehtäviin pyhittämiseksi herätykseksi ja Jumalan tahdon tuntemiseksi ja uskon elämän ylläpitämiseksi Kristuksen tuntemiseksi ja lahjojen löytämiseksi, parannukseksi joka on elämäksi, kunnes usko kirkastuu ja Kristus on jälleen lain loppu vanhurskaudeksi jokaiselle joka uskoo. Tämä on Jumalan Hengen virka. Näin siis tämä herännäisyys on alinomaista ja kirkkoliikkeemme ja sen hengellinen Juutalaisuus rakentuu Jumalan sanan läsnäolon alinomaiseen yhteyteen yleisen uskon kysymyksen ympärille!
14. Eettisissä kysymyksissä vetoamme Jumalan omaan sanaan ja opetamme että on ehdonvallan asioita ja selvästi Jumalan säätämiä ja ilmoittamia menettelyohjeita ja opetuksia, kuten lapsen sikiö äidin kohdussa on elävä sielu ja ruumis, ihmistaimi, eikä siten Jumalan hyväksy aborttia, vaan se on lapsenmurhaamista äidin kohtuun, sen sijaan ehkäisystä yleensä on opetettava että se on ehdonvallan asioita jota Jumalan sana ei kiellä. 15 Jumalan tuomioista opetamme, että Jumala uhkaa erityisesti kristikansoja jotka ovat luopuneet parannuksesta ja uskosta sekä Jumalan sanasta, kuten Hesekiel ilmoittaa, mutta samalla opetamme sen, että Jumalalla aina on suurempi halu laupeuteen kuin tuomioon ja Jumala on jokaisen kohdalla valmis aina peruuttamaan tuomionsa jos se katuu ja kääntyy tässä asiassa, niin ikään opetamme ettei Jumalan armon kansaa lopullisesti tuomita kansojen tuomiotten seassa, vaikka se joutuu olemaan tuomioitten ja sen kohtaloitten keskellä! Niinpä aina ja jokapaikassa missä Jumalan Henki tuo ilmi lain sanoman se ei anna kenenkään olla oikeassa vaan saattaa ihmisen kokonaan turhaksi, tarpeettomaksi, vääräksi ja mitättömäksi tomuksi ja tuhkaksi, sekä syylliseksi Jumalan edessä, kunnes Jumala tahtoo taas osoittaa armossa sen sanoman että syntinen saa pääsön yksin Kristuksessa, yksin Jumalan armosta ja yksin uskon kautta tähän armoon ja julistaa Jumalan näin olevan armollinen omasta ihmisrakkaudestaan ja hyvyydestään Kristuksen tähden ja päästää meidät synneistamme Kristuksen verellä ja antaa kaiken anteeksi sulasta hyvyydestään iloon, rauhaan ja vapauteen asti.
16. Niin Kirkollamme on siis tämän opetuksen mukainen usko, armo ja vakaumus sekä oppi ja Jumalan sanan käsitys ja kasteenliiton armoon paluu katumuksen ja uskon kautta, jossa tätä kautta meille predestinoituvat Jumalan lahjat, Hänen armonsa ja laupeutensa, usko, toivo ja rakkaus ja tällä tavalla syntinen tuhlaajajoukko on tullut Jumalan tykö takaisin Isän Kotiin sen
Portin kautta jossa lukee Syntisten Vapahtaja ja Pelastus, me, jotka olimme ikään kuin Laivasta pudonneita ja muista jälkeen jääneet ja näin meidän Laiva on saanut Lippunsa ja tällä asiakirjalla tämä Laiva on rekisteröity Jumalan edessä ja tämä oli se parannus ja sen sovelias hedelmä, jota Jumala meiltä odotti ja Jumalan armovalon vastaus Kohtalomme Missiossa ja tähän me olemme tulleet Jumalan salatussa johdatuksessa ja tästä jatkamme eteenpäin armon varassa, Arpa, joka eteemme Lankesi, se Katolinen Armon Evankeliumin Kirkkomme ja Evankelinen uskomme jota muillekin tarjoamme ja tämä on sen Portti! Sisällytämme tämän Kirkon pastoraaliseen opetukseen Luterilaisen opetuksen ja liikkeen omat opetuskirjat. Kirkosta tunnustamme että se on aina Kirjoitusten mukaan oppiamme, uskoamme ja elämäämme suurempi ja pätevämpi todellisuus, Jumalan taivaallinen regimentti, Kristuksen ruumis. Kolminaisuusopissa yhdymme yleisiin uskonunnustuksiin tunnustaen Jumalan salaisuutta siten että kaiken Alkuna on Yksi Jumala ja kolme Jumalan persoonaa, joka kunniassaan ja rakkaudessaan on ilmaissut itsensä pyhänä Kolminaisuutena ja Kristus on ennen aikojen alkua Isästä syntynyt ja tullut ihmiseksi maan päälle kuten uskontunnustukset opettavat. Neitsyt Marian asema Kirkossa on korkein Äiti, Jumalan äiti ja Messiaan äiti, Jeesus on hänen oikea poikansa. Nämä ovat Evankelisen uskomme ja Kirkkomme Tuntomerkit ja sen Evankeliumin tienviitat minne Evankelinen Kirkkomme on matkalla. Herran sana on meitä käskenyt saaranata parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa Herraan Jeesukseen Kristukseen ja tähän on Lutherin perinnössään sitonut sanomansa ja tätä kautta yhdymme koko Martti Lutherin hengelliseen perintöön. Asiamme on Kaiken maan ja taivaan Herran Edessä ja me odotamme Vastausta Kalevan kansalle, Sillä onhan kirjoitettu, lapsetkin on otettu Jumalan kansaan kasteessa ja Jumala on sanonut, ei Minun kansani joudu iankaikkisesti, eli lopullisesti Häpeään ja Salomonille Jumala lupasi, minä kuritan synnistä ja rikkomuksista. mutta armoani en pois ota, vaikka emme saata tietää miten Jumala meitä kohtaa kuoleman jälkeen, uskomme
näin kaikki rakkaamme Jumalan armon ja laupeuden varaan ja luotamme Jumalan armoon kaikkien kohdalla Kristuksen ylösnousemuksen perusteella. Käsityksemme mukaan ihminen voi löytää pelastuksen myös lähimmäisen avun, hengellisen palvelijan, hengellisten kirjojen tai rukouksen kautta! LUTERILAISESTA MESSUASTA JA JUHLAJUMALAN PALVELUKSESTA OLEMME SITÄ MEILTÄ ETTÄ KANSALLE TULISI OLLA REFORMOITU JUMALANPALVELUS JOSSA JÄTETTÄISIIN MESSUSTA EVANKELIUMIN VASTAISET ELEMENTIT KOKONAAN POIS JA ANNETTAISIIN TILAA JUMALAN SANAN JULISTUKSELLE JA OPETUKSELLE SEN SIJAAN JUHLA JUMALANPAVELUKSENA VOIDAAN KÄYTTÄÄ ESIMERKIKSI GREGORIAANISTA MESSUA!

 

Luomakunnan kumarrus ykseydessä – Luojan Kätkyt

 

Deo mysterium – Luomakunnan häälaulu

 

JUMALA! KUINKA KAUAN, HELPPO ON SAATANAN VOITTAA, JOS HÄN ON KIRKON VARASTANUT!

Sacramentum inkarnation mysterium, Korkeimman Kätkyt! Korkeimman Kätkyt! Caecula Sacramentum! Caecula Sakramentum! Suljettujen Ovien voitto!

 

Tulen eteesi, sinä Tutkimaton, alentaen itseni edessäsi, olen edessäsi kuin alaston, sinä Salattu ja pyydän vaatetusta, tulen luoksesi kuin kerjäläinen vieraalta maalta ja pyydän isällistä huomaasi ja laupeuttasi, sinä kaikkeuden Herra, joka yksin teet mahdottomat mahdolliseksi, tulemiseni otolliseksi ja palvelijasi kevolliseksi pyhiin salaisuuksiin.

 

Älköön luotuasi saako se Paha hallita ja turmella. Tulen eteesi, Sinä Iäti Oleva, Alkuolevainen, luomakunnan Herra, jonka pyhin nimi on pyhä Salaisuus. Minä Olen Se, joka Minä Olen. (Minä olen tuleva miksi tahansa haluan) Mooses Sinut tunsi, ja Sinä ilmestyit hänelle palavassa pensaassa. Shabbata Sebaot, JHWH Jahve Jumala, Sinä halusit ja tulit Kristukseksi, jota kaikki luodut kumartavaiset ovat, sinä tulit osaksi ihmiskuntaa. Kristus Kaikkivaltias!

 

Opeta meille arvottamattoman vanhurskauden harjoituksen salaisuus ja ota meiltä pois arvottava vanhurskauden harjoitus, älä koskaan anna sielujemme jäsenkirjaa vieraille voimille ja vihollisillesi, vaan osoita minulle lunastustyösi veljellinen jäsenkirjasi sinun ja kaikkien pyhien yhteyteen ja pyyhi pois se raskas velkakirja joka on kirjoitettumeitä vastaan. Maanäärien kaikkein syvin, syntisin, demonisin, paheellisin, piemin ja petomaisn Alho! Anna takaisin Ne sielut, jotka Kristus on kuolemallaan ja verellään lunastanut! Kristus Kaikkivaltias! Ota meissä kaikki valta taivaissa ja maan päällä sekä aseta meidät taivaallisiin ja asu meissä vuodatuksesi Armossa aina annan ihimisllesi Varjelus maan alimpiin paikkoihin ja syvmpiin alhoihin asti ja aseta sinne ihmisiä varten kaiken Rakkauden Perustus ja KulmaKivi ja Korkeasti Pyhä Ristimme sinne pelastavana loistakoon ja kirkastakoon Jumalan Kasvot! Nosta alhoista ihmiset elämän salaisuuteen! Sammuta sieluistamme ja keskeltämme elämän rakkaudeton Raas! Saavu Rakkaus! Saavu joutuin Luoksemme! Saavu! Rakkauden enkelvallat! Piirittäkää meidät Rakkautenne voimilla! En ole yksin, vaan yhdessä toisten kanssa, samalla reissulla, samassa elämän Ristin Saatossa! Rakkaus! Tutkimaton! Anna Uusi Viini Uusiin Leileihin! Vuodata Rakkauden Viini! Jumala! Anna meidän sulautua Yhteen ja yhteyteen sekä ykseyteen Henkesi Salaisuudessa ja Tutkimattomassa Viisaudessasi ja Rakkaudessasi Näe meidät kaikki Samalla Alttarilla! Sammuta elämän rakkaudeton Raas! Miksi rakkautemme olisi kuin aamupilvi, Sinä joka Juotat meitä Aluttomasta Lähteestäsi anna kestävä Rakkaus meitä Kantaa! Tutkimaton Jumala! Juota meitä Yhteen Tässä Salaisuudessa ja karkoita pois kaikki rakkaudettomuuden kylväjät ja suo meille viljalyhteesi Siunaus! Varjele meidät niistä jotka anastavat Jumalan asunnot, vastoin tunnustusta ja uskoa siihen!

Kuvahaun tulos haulle viljalyhde

Ihminen vapaassa tahdossaan ja harjoituksessaan sekä kilvoituksessaan saavuttaa tietyn olevaisen määreen, mutta sitten tulee Jumalan Käsi eteen ja sanoo, tästä et voi enää itse jatkaa. Silloin joudumme kokemaan jotain aivan erityistä suhteessamme siihen päämäärään joka on Jumalan taivasten valtakunta ja kotikartanomme. Tämä on Jumalan ja Kristuksen salaisuus, suuri monergia, jossa päättyy oma matkamme ja Jumalan matka alkaa.

 

Luomakunnan kruunu vaipuu edessäsi tomuun ja tuhkaan ja polvistuu eteesi, ottaakseen vastaan vihkimyksen pyhiin ja ihmeellisiin, salaisiin sekä siunattuihin salaisuuksiisi ja luomakunnan ykseyden mysteereihin, Jumalan Salatun kansan yhtymyseen ja salaisuuteen, ollakseen ykseyden pyhä jäsen, jossa vihitylle avataan salatut ja siunatut. Ikuisten salaisuuksien pyhät perustukset, kaikelta ihmisviisaudelta kätketyt, jotka lopulta sulkevat sisäänsä aivan kaiken, meitä alati kantakoot, ja ikuisilta perustuksilta nosta elämän ikonit, Kristuksen kuvan kaltaisuuteen. Jumalan Käden salattu kansa, sen Hyvät henget, palvelevaiset enkelvallat, taivaitten todistamat, piirittäkööt meitä alati ja yltympäri sekä hallitkoot kaikki ihmislasten asunnot ja koko ihmislasten olevaisuuden Jumalalle otolliseksi puhdistakoot ja kaunistakoot sekä edeskantakoot, Jumalan iäisiin asuntoihin johtakoot. Nuo Jumalan enkelit, joiden nimi mainitaan tulevassa maailman ajassa, valitut tähän Sinisen Kristallin Ykseyden ja Yhteyden Salaisuuteen, seitsemän salaisuuden kautta, NUO PAHUUDESTA KERSKAAMATTOMAT, HYVYYDEN VOIMAN PUOLELLA OLEVAT, KUTSU kansojen ja koko luomakunnan ykseyteen, TÄSSÄ SALAISUUDESSA, sen Johtajiksi, luomakunnan salaisen elämän ja ykseyden Salaisuus, jossa elämme, mutta kaikki te Kristuksen ja hänen Ristinsä kieltäjät, väistykää ja menkää pois! SUURI ENKELTEN IHMISIÄ RAKASTAVA VOIMA, AJA POIS KAIKKI SAATANAN KÄTYRIT - SUURI MANAAJA SINÄ ENKELTEN JA JUMALAN VOIMAN SUURI HERKULES! AUTA SITÄ JONKA JO SAATANA VALTASI JA TEE JOUTUIN LOPPU PAHOLAISEN DIKTATUURISTA, OLKOON VALON ENKELEITÄ ENEMMÄN KUIN PIMEYDEN ENKELEITÄ SUOJELE JA AUTA KAIKKIA LAPISIA, NUORIA, VANHUKSIA JA YKSINÄISIÄ, ALASPAINETTUJA JA SORRETTUJA SEKÄ TYÖSSÄKÄYVIÄ JA RASKAUTETTUJA!

 

Ikuisilla siunauksillasi siunaa meitä niin, ettemme nykyiseen maailmaan mielistyneenä jättäisi Herran työtä ja evankeliumin palvelusta, vaan sinun salatun armosi kantamana olisimme otolliset ikuiseen valtakuntaasi.

 

Siunattu se Nimi, jossa syntini ovat sovitetut ja hyvitetyt sekä häpeäni peitetty, kautta sen pyhimmän, kalleimman ja siunatuimman veren, joka maahan vuodatettiin syntiemme päästöksi, olen vapautettu. Eijaa laulakaa, lunastetut olemme, kuolon kahlehista.

 

Kristus pyhitti vedet ja kaikki lähteet kasteellaan sekä kaikki luodut, kun Hän ilmestyi kunniassaan.

Maan elementtien siunaus, jonka siunaamme ja edeskannamme Jumalalle pyhitettäväksi, antakoon Jumala ne meille palvelijoiksemme, Hänen kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi, nuo Jumalan palvelijat. Kautta tulen, veden, ilman ja maan, sekä tuulen, kaiken luodun, kautta nimen Ylhäisimmän ja Siunatuimman, otan vastaan vihkimyksen rakkauteesi, vapauteesi, totuuteesi, valoosi, lämpöösi ja pääsyn kaikkiin näihin mysteereihin, vihkimysten järjestyksessä.

Kuvahaun tulos haulle tONTTU

Koko kaikkeus kertoo Luojan runsaudesta ja rikkaudesta, sen käsittämättömyydessä ja rikkaudessa saan olla osallinen sen runsauden salaisuudesta ja siunauksesta, vihkimysten salatussa järjestyksessä ja rituaalien yhtymyksessä, sekä enkelten kielin ylistää Luojan ja Hänen luomakunnan salaisuutta. Oi sinä runsauden, rikkauden, rakkauden ja ystävyyden, intohimon ja elämän sykkeen, toivon ja luottamuksen, elämän ja kaikkeuden kaikkien Jumalan salaisuuksien salattu maailma, ollos tervehditty, sinä aina uusi ja ihmellinen, siunattu sinun lähtemisesi ja tulemisesi, kanssaolemisesi, sinä salattu kansa, joka Jumalan kaikkeudessa asut ja täytä ylistyksellä kaikki Korkeimman kuorit, ollos tervehditty!

 

Tutkimattomat ovat sinun salaisuutesi ja käsittämättömät sinun tiesi, jotka elämän lahteistä pulppuavat ja virtaavat, lähesty meitä lahjoinesi, yhteytesi ja yhtymyksesi salaisuudessa.

 

Ystävyys, Yhteistyö, Avunanto ja Yhteyden yhtymys täyttyköön ja meidän koko elämäämme pyrkimys täyttäköön Jumalan tahtoa, vihkimysten salaisessa järjestyksessä, jossa enkelten ja ylienkelten taivaallisia salaisuuksia avataan, sekä kaikkia pyhäin siunaamia ja luomakunnan kirjaa selitetään, myös Jumalan sana itse antaa lahjansa, sen mukaan kun kykenen vastaan ottamaan, sillä näitä tutkivaisten ymmärrys lisääntyy ja he kasvavat kaikessa tiedossa ja käsittämisessä.

 

Mahtavan enkeliruhtinaan Rafaelin enkeljoukot piirittävät meitä aikana, jolloin maailma on rauhaton ja maailman muoto muuttumassa, antaen Jumalan apua ja voimaa sekä johdatusta, parantaen sairauksiamme ja vammojamme, sekä sielussa, psyykkeessä, että ruumiissa, nuo siunatut auttajat, jotka Jumalan käskyn täyttävät, avaten taivaallisia lähteitä ja virtoja erämaahan, nuo Taivaallisen Rakkauden enkelvallat.

 

Vain hullut ja järjettömät mielipuolisesti järjettömien eläinten tavoin kevytmielisesti ruoskivat Herran palvelijaa. Suuri viisaus sanoo hengellisesti: Aja pois orjatar poikinensa. Vapautuen kaikesta orjattaren vallasta ja sen hengen alaisuudesta, siinä asiain muodossa ja sen hengen olevaisuudessa, jossa Herran Hengen vapaus asuu ja totuus ilmestyy, otan vastaan inhimillisyyden sekä jumalallisuuden ja vapauden, voiman sekä viisauden, veljeyden ja sisaruuden, kautta tulen, veden, ilman ja maan, sekä tuulen, kaiken olevaisen, kautta nimen Ylhäisimmän ja Siunatuimman, PELASTA MEIDÄT IRTIREPIJÄSTÄ JA ELÄMÄN TAHRAAJASTA LASTEN KALTAISUUTEEN JA ANNA MEIDÄN PYSYÄ PYHÄN KIRKKOSI YHTEYDESSÄ JA KARKOITA POIS SIELUJEMME UHKAILIJA SEKÄ PAHUUDESTA KERSKAAJA!

Kuvahaun tulos haulle LAPSIA

Sanoutuen irti Hajottajasta, erilleen heittäjästä, ihmiselämän ja sielujemme leppymättömästä vihaajasta, Perkeleestä, sen kosminen kaaos ja hajoitus, psyykkisten ja sielullisten sairauksien lähde ja hajoittava voima väistyköön, Ykseyden harmonisessa Hengessä, joka on Kaikkivaltias Jumala ja kaikkeuden Luoja, itse Terveyden ja Elämän kuihtumaton Lähde: luomakunnan kruunu vaipuu edessäsi tomuun ja tuhkaan sekä pyytää edessäsi armoa luomattoman armon lähteestä, kuolemattomuutta kuolemattomuuden ja ikuisen elämän lähteestä, elämää Elämän Puusta. Kristus! Tarvitsemme myrkkykäärmeen purmiin seerumia, mutta myös siedätyshoitoa.

 

Otan nyt vastaan luomakunnan ykseyden salaisuuden Kristuksen tutkimattomassa rikkaudessa ja Ykseyden Voimassa: Avautuen myös kaikkeuden Siunatuimman Nimen parantaville voimille ja Jumalan luomakunnan parantaville salaisuuksille, jotka Kristus on meitä varten pyhittänyt, yhtyen salaisille yhtymyksille salatussa vihkimyksessä, otan nyt vastaan ne salaiset yhtymyksiin johdatukset, jossa toteutuu salattu suunnitelma, johdossa korkeimman Voiman ja Hengen, sekä Nimen, kunnes salattu illuminaatio juottaa meidät täyteen ja täydelliseen yhtymykseen, yhteyteen ja ykseyteen.

 

Vihkimykset, jotka ovat kätketyt ulkopuolisilta, mutta kuitenkin vihkiytyneiden kautta kaikkeen maailmaan lähetetyt ja vaikuttavaiset, kuten Kristus itse, salaisuuksien Salaisuus, ilmaisi itsensä opetuslapsilleen suljettujen ovien takana, pyhänä helluntainjuhlan päivänä Hengen vuodatuksessa, uudella tavalla.

 

O´Nimi, järjestys ja tuo Ylhäisimmältä annettu, siunattu, autuas, salattu ja pyhä seitsemän Ylienkelin hallitus, Kirkon ja luomakunnan kaikkeuden neljältä tuulelta, kuten pyhät apostolit rukoilivat, yhtymystä pyhälle Kirkollesi. Mutta ylhäistä johtaa vielä ylhäisempi ja kaikkea kaikkein Ylhäisin. Pyhä Kolmiyhteinen Salaisuus: Lähetä meille pyhän Kolminaisuuden sinetin kantajat, että uskomme olisi totuudella sinetöity.

 

Meitä kaikessa johtaa, salatulla tiellä, salattu kaitselmus ja on suojanamme, Ihmeellinen, salattu Henki sekä henkäys, kautta maan, ilman, veden, tuulen ja tulen, kautta kaiken luomakunnan, kautta Nimen Ylhäisimmän sekä Siunatuimman.

 

Kaikkeuden täyteys, armo ja antimet, kaikkiin tarpeisiin, kaikkiin salaisuuksiin, yhtymyksen siunatussa olevaisuudessa: Avautukaa, kaikki kätketyt, salatut, salaiset mysteeriot, luomakunnan ykseyden yhtymyksessä siunatut, kaikki olevaiset, kaikki harmonisesti luodut sekä luomattomat voimat, jotka kaiken luomakunnan Herraa kumartaen palvelette ja ylistätte, ihmisten alastomuuden puette olevaisuuden täyteyteen, Jumalamme johtamina, jotka Jumala on asettanut meitä varten, Hänen henkäyksensä käskystä, vihkimyksen järjestyksessä.

 

Avautukaa kaikki Jumalan palvelevaiset henget, enkelit, hallitukset, herraudet, vallat, voimat, valtaistuimet, ylienkelten joukot, Kerubit ja Serafit, kaikki, jotka Jumalalle uskollisesti palvelevaiset ovat ja taivaissa sekä taivaitten taivaissa asuvat. Salattu Luojan kansa, tuo taivaitten todistama, Jumalan Hyvät henget, jotka oikein ja uskollisesti Kristuksen tunnustatte ja Jumalan Käden Salattu kansa, jota palvellen Jumalaa, piiritätte ja suojaatte Kristuksen Kirkkoa, sekä ihmislasta. O´ Salattu Pelastuksen Tie! Sinä pyhiltä kaivattu, Kristus itse, anna siunauksesi, puhdistuksesi, johdatuksesi, anna menestyksesi ja suosiosi ikuisesti, ilmaise meille salatut ja siunatut.

 

Kanna meitä Armollasi ja voimasi sanalla. Anna totuutesi jalolle tielle, poista meistä turhuuden tie. Mikaelin Miekka ja Kilpi! Sodi ihmislapsen vihollista vastaan, joka kotonsa ihmistemppelissä tahtoo tehdä, tuo vastustaja! Nouse Jumalan Oikea Käsi puolellemme ja ota meidät suloiseen suojelukseesi SITÄ PAHAA VASTAAN JOKA PAHUUDESTA KERSKAA PYHIEN KUSTANNUKSELLA SITÄ VASTAAN JOKA KOSKAAN EI TULE TOIMEEN OMILLAAN VAAN VARASTAA JUMALAN PYHILTÄ SAASTAISEEN TARKOITUKSEENSA - JUMALA! AJA SAATANA POIS KÄSKYLLÄSI, ÄLÄ VARASTA! ÄLÄ VALHETELLEN VARASTA - TEE JOUTUIN TILI HUONEESI HALLITUKSESTA JA PALAUTA KAIKKI VARASTAMASI SILLÄ TUOMARI SEISOO JO OVELLA SILLÄ VANHURSKAAN SINÄ OLET TAPPANUT JA TUOMINNUT, RYÖSTÄNYT JA HYVÄKSESI KÄYTTÄNYT, HÄN EI SINUA OLE VASTUSTANUT EIKÄ TEHNYT PAHALLE VASTARINTAA MUTTA ON VANHURSKAUTENSA SÄILYTTÄNYT! ONKO AINOA RENKINI SAATANAN henki JOKA VARASTAA KAIKEN SAATANALLE! ÄLÄ VARASTA! JUMALA! KUINKA KAUAN! HELPPO ON SAATANAN VOITTAA, JOS HÄN ON KIRKON VARASTANUT!

KATARIINA II SUUREN VAAKUNA - 72 JUMALAN NIMEÄ-1000 000 000!

Salattu Paratiisi, kolmas taivas, jonne apostoli Paavali temmattiin ja jonne hän monien edesmenneitten tavoin saapui, avaa lahjasi, avaa siunauksesi, avaa kutsumuksesi ja pääsysi myös meille ja johtaos kaikessa meitä, sinä täyttymyksen salaisuus, lähetä palvelijasi meitä johtamaan tielläsi täyttymykseen. Salattu luotilankasi ja sanan viisaus, erota pois kaikki epäaito ja osoita sekä anna todellinen ja aito, sekä valaise totuudellasi meitä kaikkeen rakkauden täyteyteen asti.

 

Kun salaisuutesi ja totuutesi viholliset hyökkäävät kimppuumme, taistele Jumala puolellamme kuten Israelin ja häädä leiristämme pois kaikki se, mikä ei rakenna yhteyttä ja yhtymyksen salaisuutta, sekä rakentumisen jumalallista dispensaatiota ja jumalaista totuuttasi. Sillä Herramme Kristus on noussut kuolleista ja on helvettiä Väkevämpi, syntiä voimakkaampi ja Saatanaa Mahtavampi. Jumala! Opeta meille Kristuksen uskon salaisuus ja käskyjesi sekä opetustesi tie. säädöstesi polku, jota pyhät taitavasti ovat vaeltaneet.

 

Ottakaa vastaan maan lapsonen, suloiseen suojelukseen ja viisaitten johdatukseen sekä opetukseen. Juottakaa aluttomasta kirkkauden lähteestä, te jotka Alkuolevaisen, koko luomakunnan Herran käskyn täytätte, Hänen, jonka edessä koko kaikkeus soittaa jumalaista sinfoniaa. Te kaiken maan Herran Ylienkelit, te Jumala Salatun Käden Enkelvallat: Mikael, Gabriel, Rafael, Uriel, Barachiel, Salafiel ja Jehudiel, Jumalan palvelevaiset enkelvallat, saattakoon meitä tällä tiellä ja avatkoon tien pyhiin salaisuuksiin ja varjeluksensa siipien suojassa meitä johtakoot.

 

Poistukoon kaikki turhuus, turhamaisuus, itsekkyys ja omahyväisyys sekä turhautuminen ja tulkoon elämän Henki ja mielekkyys, sielun salattu suunnitelma toteutukoon kaiken Jumalassa ja Hänen ihmeellisessä pelastus suunnitelmassaan, jonka Hän on ennen aikojen alkua Pojassaan Kristuksessa aivoitellut meitä varten.

 

Kristuksessa ja Hänen Ristissään on kaikki, yksi kaikkien puolesta, siis kaikki yhden puolesta, siunattu pyhä Ristinpuu, sinä yrttitarhojen vartija, niitten Ovi ja Tie, itse salattu puutarha ja sen salaisuus. Avaudu pyhä Ristinpuu, sinun kaikkitietävä viisautesi, salattu varjelus, sen syvyys, pituus, korkeus ja laajuus, anna lahjasi Korkeimman kädestä sinä tuoksuva Daavidin Lilja,

purppuravirtainen Elämän Puu, jonka edessä koko luomakunta kumartuu, sinä ylösnousemuksen puu, riemu ja ihastus kaikelle luomakunnalle.

 

Sammuttakoon Jumalan Voima, Miekka ja Kilpi, kaikki Pahan palavat nuolet sekä torjukoon keihäät ja ammukset. Jumalan Voima, Miekka ja Kilpi, häätäköön pois kaikki henkiruumiissa vakoilevaiset ja väijyväiset vainoojamme, torjukoon kaikki vihollisten ansat, juonet, vehkeilyt ja väijytykset, voimat ja henget, sekä aikeet ja antakoon kirkkauden Jumala meille jalon voiton, siinä Rakastetussa.

 

O’ Salattu Nimi, Sinä Tutkimaton ja Ylhäinen: Iäti ovat siunatut sinun aluttomat lähteesi, Sinä Vanhaikäinen, joka kutsut eteesi kaiken luomakunnan. Minäkin tulen luoksesi, sulkeutuen sinun tutkimattomaan Hyvyyteesi ja otan nyt vastaan kaiken rakkautesi, suojeluksesi, varjeluksesi ja hyvyytesi, sekä intuitiosi, isällisestä huomastasi.

 

Otan vastaan kutsumuksesi yhteyteen, kautta kaiken luomakunnan, Nimen Ylhäisimmän ja Siunatuimman, ollakseni yhteyden pyhä jäsen ja palvellakseni sinua sekä osoittaakseni lähimmäisyyttä sinun laupeutesi suosiosta.

 

Puhaltaen Itään, Länteen, Etelään ja Pohjoiseen, kutsun sinua Kaikkeuden Henki, koko Universumin Hallitsija, kautta nimen Siunatuimman, täytä minut lahjoillasi, palvellakseni pyhää salaisuutta. Sinä Aina Oleva, sinä Alku ja Loppu, sinä Ikuisuuden autuas Alku, Täyttymys ja Päämäärä, sinä Pyhin Pyhä, Shabbata Sebaot: Avaa Ovesi meille vähäisille, O´Korkein, mutta sulje tie kaikilta vainoojiltamme, jotka tuhoaikein liikkuvat.

 

Olevaisuuden ykseyteen liittyen ja tunnustaen voimasi, jossa erottava polarisaatio on salatulla ja käsittämättömällä tavalla voitettu sekä hävitetty, tunnustan valtasi kaikessa. Olen vihkiytynyt pyhiin salaisuuksiin ja olen yhteyden pyhä jäsen, olen valinnut elämän Tien, enkä kulje enää kadotuksen tietä, en lihan turmeluksen tietä, vaan Kristuksen kautta tie kulkee Jumalan lasten kirkkauden vapauteen ja kirkkaudesta kirkkauteen, kohti kirkkauden katoamattomuutta, muuttuen myös Kristuksen kuvan kaltaisuuteen, niin kuin voi muuttaa meidät Herra, joka on Henki. 2.Kor.3:18. Tähän kristityn vaellukseen olemme kutsutut ja valmistetut Kristuksessa.

 

Me jätämme kaiken sen, mikä on Tietäsi ja Rakkauttasi, sekä Hyvyyttäsi ja Totuutesi johdatusta vastaan ja estää meitä tulemasta yhtymyksesi täyteen riemuun ja yhteyteen. Me astumme pyhälle Tielle, taivaallisten ja kaikkien olevaisten sekä koko luomakunnan todistajain edessä, pyhäin kaikkeuden autuaalliseen saattoon yhtyen.

 

Tunnustamme uskoksi sen, mitä Herrastamme todistamme, sanoin, teoin, ajatuksin, rukouksin ja huokauksin, palvelemisin, kiitoksin ja ylistyksin, Hänen pyhässä ja suloisessa Nimessään.

 

Tunnustamme uskoksi myös sen, mitä Pyhin meissä vaikuttaa iäti kestävässä Armossaan ja pelastavassa Rakkaudessaan, kaiken sanansa ihmeellisessä voimassa ja Henkensä salaisessa viisaudessa, Hänen, joka on säätänyt meille ihmeellisten tekojensa muiston, kunnes kaikki pyhät yhtyvät pyhiin taivaissa ja taivaitten taivaissa.

 

Otan vastaan salaisuuden sinetin, pyhän Kolminaisuuden

salaisuuden sinetin, etten paljastaisi salaisuutta

vihkiytymättömille, otan vastaan pyhät rituaalit ja

yhteyden, kautta Jumalan Äidin salaisuuden, Neitsyt

Marian ja hänestä syntyneen, Nimen Siunatuimman, sen

Rakastetun.

 

Vihkimyksen öljy olkoon liittymiseni merkki,

salaisuuksien rituaali osallisuus yhteyteen, Luojan ja

Lunastajan ja Pyhittäjän kautta, Jumalan seitsemän pyhän arkkienkelin kautta, kaikkeen maailmaan lähetetyn Jumalan Hengen kautta, sen seitsemän henkäyksen kautta, kaiken luomakunnan kautta.

 

Otan vastaan vihkimyksen iloon, rauhaan, rakkauteen ja vapauteen, sekä yhteyteen, Alkuolevaisen Totuuden edessä, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, jonka tutkimattomassa viisaudessa, armossa, rakkaudessa ja hyvyydessä ovat kaikki rikkomukseni peitetyt, sovitetut, annetut anteeksi ja hyvitetyt, sekä Jumalan viha vanhaa ihmistä kohtaan täydellisesti sovitettu ja lepytetty Jeesuksen Kristuksen uhrissa.

 

Olen lunastettu ikuisella lunastuksella iankaikkisen evankeliumin kautta, jossa salaisuudessa saan olla koko luomakunnan Kaikkeuden ja Kristuksen palvelija, en ole enää puoli-ihminen vaan koko ihminen ja kokonaan lunastettu. Olen kutsuttu iankaikkisiin hyvyyksiin ja ikuiseen elämään, sekä ikuisen vapauden ja autuuden valtakuntaan.

 

Hartaasti anomme Jumalalta, että lunastettu ykseys toteutuisi kohdallamme, päästä Kristus meidätkin lunastettuun ykseyteesi. Siksi Kutsumme sinua, sinä kaiken olevaisen Salaisuus ja tunnustamme lunastuksen piiriin kuuluvaa ykseyttä. Otamme vastaan lunastetun kaikkeuden ykseydessä, ykseyden lunastetussa kaikkeudessa, rakkauden lunastetussa ykseydessä ja ykseyden lunastetussa rakkaudessa, sillä kaikki on Jumalasta ja Hän on sovittanut meidät itsensä kanssa, ja armon vastaan ottamisessa toteutuu lunastuksen sana, sillä Jumala oli Kristuksessa kun Hän kuoli ristinpuulla ja sovitti maailman itsensä kanssa. Kaikki, koko se olevaisuus, joka lunastettu on, sen Kristus täyttäköön ykseydellään ja täyteydellään, että koko luomakunta lunastetussa ykseydessä kumartaen antaisi kunnian ja ylistyksen kaiken luomakunnan Herralle.

 

O’ nuo salatut yhtymyset, kun täydellisesti yhdymme yhteen, mieli mieleemme, sielu sieluumme, jumalallisuus ihmisyyteemme, ihmisyytemme jumaluuteen, kuten Kristus on meihin yhtynyt, salaisuuksien Käden liittäminä ja me kaikki tulemme täydellisesti yhdeksi toistemme kanssa, kautta kaiken luomakunnan, kautta tulen, veden, tuulen, maan, sekä ilman ja me koko elämällämme tuomme kiitosta ja ylistystä Jumalalle, vapauteen kutsutut, sen Elämän Puun hedelmistä vahvistetut.

 

Ykseys rakkaudessa toteutukoon salaisuuden pyhityksessä taivaallisten valovirtojen ja energioitten kautta, salaisuutesi yhtymys toteutukoon.

 

Kuin purppuraruusujen ja yrttitarhain tuoksu vetää luokseen, niin myös salatut tiet avataan ja salaiset yrtti- ja puutarhat, sekä salatut yhtymykset salassa järjestetään, nuo aivoituksiltamme kätketyt ja salatut, salaisuuksien Käden johtamina ja yhdistäminä.

 

Luomakunta riemuitkoon ympärillämme kuin vihreästä vallankumouksesta, tuo Luojan salattu armeija ja Luojansa kiitollinen palvelija.

 

Salaisuutesi vihkimyksen kautta otan vastaan myös pääsyn ja vihkimyksen luomattoman valon salaisuuden mysteereihin, Isä, joka olet minut luonut, Poika, joka olet minut lunastanut, Pyhä Henki, joka olet minut pyhittänyt, sinä Ikuinen Valo, tuntemisesi riemussa anna minun tuntea Tiesi, Valossasi Valosi sekä Viisaudessasi johdatuksesi.

 

Juota minua aluttomasta lähteestäsi tänään, kun otan vastaan yhtymyksen pyhiin ja siunattuihin salaisuuksiisi, sillä sinun Nimesi ja Hyvyytesi tähden saan olla iäti siunattu. Daavidin Armot ja Salomonin Laulu, meitä kantaa ikiaikojen Jumala, sillä ikuisesti pysyy Hänen Armonsa ja Hänen nimensä on Ihmeellinen.

 

Kristus, Valo Valosta, ikuinen Sana, Isän rinnalla yhtä oleva, koko universumin kirkkaus ja ihmisten pelastus: Kautta syntymisesi Pyhästä Hengestä ja Neitseestä Mariasta, elämäsi, kärsimyksesi, kuolosi, voittosi, ansioittesi sekä ylösnousemisesi ja taivaaseen astumisesi kautta, ota minut vastaan, sinä Aina Oleva.

 

Saata minut vihkimysten tietä kaikkeuden täyttymykseen kirkkaudessa, juhlapukuusi puettuna, vihittynä ja valmistettuna, kaunistettuna taivasta varten. Siihen asti olen matkalainen ja pyhiinvaeltaja, sekä kaikkeuden palvelija tällä Tiellä, jossa sinä sytytät pyyteettömän lähimmäisen rakkauden isällisestä huomastasi ja Kaikkivaltiaan Jumalan kunnian kiitoksen sekä ylistyksen kaikelta luomakunnalta.

 

Jumalan Äiti!

 

Neitsyt Maria,, Yhteyden Äiti, Jumalan Neitsyt ja Kirkon Äiti, sinä Lunastuksen Mystinen Ruusu ja taivaitten Siunattu, Kristuksen kanssa: Rukouksin ja siunauksin saattele meitä ja johdata meitä hyvyydessäsi Jumalamme tuntemiseen. Jumala suosiollisesta armollisuudestasi ja Hyvyydestäsi kätke meidät salatuimpaan suojelukseesi ja varjelukseesi ja anna meidän juoda siunaustesi lähteestä, salattuihin taivaisiin asti.

 

Hän. jonka apostoli Johannes näki kirkastettuna, joka synnytti Hänet, joka on tullut vedessä, veressä ja Hengessä, Kristus, josta Johannes kristologisessa salaisuudessa todisti.

 

Jumalan Äiti, Pyhä Neitsyt, eläimenkin muistoa siunataan, joka on uskollisesti palvellut, tee meistä uskollisiasi, syvässä Mysteeriossasi saata myös katumukseen ja parannukseen helmojesi lapset, ja ohjaa meidät salaisuuteesi, Jumalan tuntemisen Hyvyyteen poikasi tähden, Hänen ansioissaan, kuolossaan sekä voitossaan ja Jumalan palvomisen salaisuuteen. Kunnia Jumalalle! Totisesti!

 

Mariaaninen köyhyytesi ei saanut sijaa majatalossa, Joosef ja Maria, köyhyydessänne lähestyvä kirkkaus valaisee Kristuksen kirkkauden edelleen sinne, missä seimi saa sijansa. Jeesus ja Maria, Joosef! Avatkaa Kirkolle elämän alavirrat. Amen!

 

Luomakunta kumartaa sinua Herra! Herra! Kuten vehnän jyväset on leivottu yhdeksi leiväksi, avaamme itsemme rakkaudelle ja ykseydelle, yhtymykselle yhteyden siunattuihin ja pyhiin salaisuuksiin. Luodut ylistävät Sinua Korkein, metsät, meret, järvet, vuoret kumartavat sinua Sebaot! Tuuli, ilma, vesi, tuli, maa yhtyy riemuun edessäsi isällisen Hyvyytesi suosiosta.

 

Rakeet soittavat säveltään sinulle, samoin sade ja ukkonen lyövät rumpuja kiitokseesi yhtyen. Meren aallot jylisevät sinulle ylistystä, Luojansa kiitosta. Linnut, metsän eläimet, matelijat ja kaikki elollinen kumartuu kiitokseesi. Enkelit, voimat, herraudet, hallitukset, vallat, valtaistuimet, ylienkelten joukko, Kerubit ja Serafit sekä kaikki pyhät ja taivaitten asujat kaiuttavat kiitostasi, sinä Pyhä! Pyhä! Pyhä! Pyhin Pyhä!

 

 

Tähän luotujen kiitokseen ja yhtymykseen yhtyy nyt ihmislapsonen, värisevin harpuin ja kantelein. Tähän vihkimyksen salaisuuteen koko luomakuntasi yhtyköön ja täyttyköön Korkeimman kuorit ja ylhäiset salit

luomakunnan kiitollisella palveluksella.

 

Kalevan salat ja Tapion valat, kautta Kalevan Miekan, Saaksin Kilven ja Pyhän Yrjänän Jousen, Liittomme Enkeliruhtinaan edessä pyhästi vakuuttaen, olen nyt salatun pyhän Kirkkosi ja sisaruskuntasi jäsen, ritari Elämän ritarien joukossa, otan vastaan Liiton sormuksen ja Sinetin, että ne rakkaat, jotka alunpitäen meille annettiin, pysyisimme aina yhdessä ja jälleennäkemisen toivossa, sielun, hengen ja ruumiin kautta, substanssin vaihtumatta, uskontunnustusten niihin perustuvan Kristuksen asettaman pyhän kasteemme sakramentin, sekä pyhän Kolminaisuuden ja kristologian apostolisessa substanssissa, olen oikeutettu kaikkeen mitä annatkaan ja minulle paljastat Kristuksen ja Hänen Kirkkonsa Salaisuudessa. Olen ottanut vastaan salaisuuden ja olen nyt ykseyden pyhä jäsen, Olen ottanut vastaan Kristuksen lunastuksen jäsenkirjani, olen elämän pyhä perillinen, Jeesuksen Nimessä ja veressä sekä siinä kasteen pyhässä pesossa, siinä Nimen substanssissa, jossa ensimmäisen kerran ja lapsena jo kasteemme ja nimemme saimme, samassa Aioonissa. Olen vihkiytynyt salatun totuuden ja sisaruskunnan yhteyteen ja ykseyteen, pyhän salatun Kirkon jäseneksi, jossa kaikki on mahdollista, jossa ristillä ei ole rajoja eikä armolla määrää, apostolisessa salatussa järjestyksessä, jossa Jumalan pyhä vala meitä kantaa. Palvelijasi kumartuu nyt kiitokseesi luomakuntasi kanssa ja ottaa vastaan siunauksesi, avautuen Tielle, jolle Sinä kutsut ja jossa Sinä johdatat ja opetat, itse Tie, Totuus ja Elämä, kautta kaiken luomakunnan.

 

Saapuakseni kerran perille, kuten Daavid tuli otetuksi kirkkauteen kaiken maailman teitä, on pyhiinvaeltaja kerran saapuva luoksesi ikuiseen täyttymykseen, ikuiseen Shabattiin, yhtyen kirkkautesi kiitokseen, siinä Rakastetussa.

 

Ole kaikessa Aamenemme sinä Uskollinen ja Totinen, Sinä aamenemme Amen.

 

 

 

Kuvahaun tulos haulle oRTODOKSINEN RISTI

 

KUNNIANARVOISAN JUMALAN PALVELIJAN KEISARINNA KATARIINA II SUUREN RISTI-PROFETIA-TÄMÄ RISTINI LEPÄÄ 200 MILJOONAN MAAILMAN HYLJÄTYN LAPSEN YLLÄ JA KOKOAA HEIDÄT MINUN HUOSTAANI!

LYHYT SELITYS ERI USKONSUUNNISTA-LAINATTU

KIRJOITUS USKONSUUNNAT JA LAHKOT.

ORTODOKSINEN KIRKKO.

Opin perusta (kirkon auktoriteettien mukaan):
"Jumalan sana pyhien isien oikein selittämänä ja apostolien suullisesti välittämä traditio samojen pyhien isien meille säilyttämänä. Traditio johdattaa oikeaan Raamatun ymmärtämiseen , sakramenttien oikeaan käyttämiseen ja kirkon pyhien toimitusten ylläpitämiseen sellaisina, miksi ne alunperin asetettiin." (s. 56)
Voi sanoa, että sekä oppi että kirkon järjestynyt toiminta ovat näin kahdeksan ensimmäisen vuosisadan varassa ... mutta ne ovat samalla kirkon jatkuvan julistuksen varassa, koska kirkon 'ääni' ratkaisee traditiokysymykset. (siv. 57,58)

Kirkko.
"Pyhä henki ohjaa kirkkoa, joka on Kristuksen ruumis."

Jumala.
"..niin kuin Isä luontonsa puolesta on ikuinen Jumala, niin ovat sitä myös Poika ja Pyhä Henki." Mutta kuitenkin "...jumalallisessa olemuksessa Isä on Pojan ja Pyhän Hengen alku... Isä on Pojan prinsiippi ja suurempi kuin tämä." (s. 63)

Maria ja pyhimykset.
"...vaikkakin periaatteessa opetetaan, että Kristus on ainoa välittäjä, opetetaan samalla, että enkeleitä ja pyhimyksiä tarvitaan hankkimaan meille Jumalan mielisuosiota." " ....pyhät myötävaikuttavat ... pelastuksen saavuttamiseen..".
Ylösnousemus pyhien kohdalla on jo tapahtunut: "Pyhien sielu muuttaa kuoleman jälkeen taivaaseen." Mariaa sanotaan Jumalansynnyttäjäksi, "kristillisen sukukunnan pelastukseksi" ja opetetaan, että hän ei Jeesuksen synnyttämisen jälkeenkään milloinkaan yhtynyt mieheen, ts. hän on ikuinen neitsyt. (s. 64,65)

Ihminen.
Ihmisen olemus jaetaan kahteen osaan, näkyvään ja näkymättömään. Sielu ja henki yhdessä muodostavat näkymättömän puolen, jossa sielu on sen alempiasteinen ja henki korkeampiasteinen, olemuksen Jumalan tunteva puoli. Ruumista pidetään jonkinlaisena sielun vankilana, joskin toisaalta selvästi muistutetaan siitä, että sielun liitto ruumiin kanssa on ikuinen ja että ylösnousemus koskee koko ihmistä. (s. 65,66)

Pelastus.
"Ihminen vanhurskautuu uskosta ja hyvistä teoista." Jokaisella ihmisellä on jo luonnostaan määrätty kyky erottaa hyvä ja paha ja asettua hyvän puolelle pahaa vastaan. Joka oikein käyttää tätä mahdollisuuttaan, saa avukseen Jumalan armon. Pyhä Henki silloin valistaa ymmärryksen ja vahvistaa tunteen ja tahdon kaikkeen hyvään. Vanhurskauttaminen on tältä pohjalta olemuksen vanhurskaaksi tulemista, minkä todisteina ovat usko ja hyvät työt. Usko ei siis vanhurskauta.. Usko on totenapitämistä, tietopuolista vakuuttuneisuutta Jumalasta ja kristillisyyden muista perustotuuksista. Uskon kohde on kirkollinen uskontunnustus koko laajuudessaan .. myös kirkko. (s. 69,70)

Sakramentit.
Sakramenteilla on keskeinen asema ortodoksisessa kirkossa. Niitä on seitsemän ja niiden tarkoitus on kolmenlainen: ne ovat oikean kirkon tunnusmekkejä, tarjoavat takeen luottamukselemme Jumalaan ja ovat koeteltuja parannuskeinoja, joilla voidaan poistaa syntien tuomat heikkoudet. Sakramentteja ovat: Kaste, jonka yhteydessä suoritetaan manaus Perkeleen poisajamiseksi. Konfirmaatio l. voitelu, joka vahvistaa kasteessa alkanutta uutta elämää. Eukaristia l. ehtoollinen, jossa leipä ja viini muuttuvat Kristuksen todelliseksi ruumiiksi ja vereksi. Muut sakramentit ovat rippi, pappeus (papiksivihkimys), avioliitto, sairaan voitelu.

Kultti.
Ortodoksinen kirkko on kultillisempi kuin mikään toinen kristillisyyden haara, jopa siinä määrin, että tavallinen kirkon jäsen, jolla eri opinkohdista on hyvin vähän tietoa persoonallisista mielipiteistä puhumattakaan, tulee juuri kultin välityksellä kirkkoonsa sidotuksi. Kirkollinen tapa määrää uskonnon sisällön. (s. 82) Traditioon perustuvan liturgian tarkoituksena on "sielun virittäminen sellaiseen hartauteen, että uskon taivaallinen sisältö siirtyisi elävöittävänä tunnelmana hartaudenharjoittajan sydämeen. Tämän päämäärän saavuttamiseksi käytetään mitä moninaisempia eleitä, rukousliikkeitä, kulkueita, suitsutusta ym..." Kulttiin liittyy kuvain kunnioittaminen. Vuonna 843 ... määrättiin, että kuvia saa kunnioittaa, mutta ei palvella. Yleisen käsityksen mukaan ortodoksit kuitenkin katsovat, että kuvilla on todellinen siunattu vaikutuksensa. niillä on myös ihmeitätekevä voima (s. 85). VII yleinen kirkolliskokous määrää, että piispat ja papit, jotka kieltävät pyhäinjäännösten merkityksen, erotettakoon virasta. (s. 86)

Luostarilaitos.
Luostarilaitokseen liittyvä askeettisuus on maailmankielteisempää kuin lännessä. Tähän lienee vaikuttanut jo vanhan kirkon erakkohurskaus, jonka päämääränä oli maailmasta pakeneminen....

Eskatologia.
Ihmiset joutuvat ortodoksisen käsityksen mukaan kohta kuoleman jälkeen tapahtuvan tuomiojaon nojalla joko tuonelan paratiisiin tai tuonelan tuskain paikkaan odottamaan lopullista kohtaloaan. Tämä koittaa vasta viimeisen tuomion jälkeen sielujen yhtyessä taas ruumiiseen.

Yhteenveto:
".. Ortodoksisen kristinuskonkäsityksen heikkoudet ovat lähinnä johdettavissa sen perustaumisesta traditioon ja sen kirkolle vaatimasta auktoriteettiasemasta siitä huolimatta, että kirkon kehitys on pysähtynyt 800- luvun saavutuksiin. Yksipuolinen Jumala-kuva aiheuttaa väärää luottamusta ihmiseen (..kun alati korostetaan Jumalan rakkautta, jäävät hänen tuomionsa unohduksiin s. 64) (siv. 90). Niin päättävästi kuin ortodoksinen kirkko katsookin edustavansa alkukirkon katsomuksia, se kuitenkin on itse kehittynyt alkukirkon yksinkertaiselle elämälle vieraaseen suuntaan. Uusi Testamentti ei tiedä mitään siitä liturgisesta kirjavuudesta, jota ortodoksinen kultti sisältää. Apostolinen aika eli Hengestä ja sanasta eikä symbolisista eleistä, kellojen soitosta ja suitsutuksesta." (s. 90)
Kirkon oma sivusto löytyy osoitteesta: www.ortodoksi.net/
Ortodoksisen opin kritiikkiä: koti.phnet.fi/petripaavola/Ortodoksinen_kirkko

KATOLINEN KIRKKO

Roomalaiskatolinen uskonnollisuus on sidottu kirkkoon. Opin lähteissä on kaksi linjaa: Pyhä Raamattu ja traditio. Raamattua ei kukaan saa tulkita toisin, kuin kirkko sen tulkitsee, ja kun taas tradition rajoja ei ole kiinteästi määrätty, jää ratkaisu kirkon kulloinkin hyväksi näkemällä tavalla tapahtuvaksi.... Kehitys on siis se, että ensin menettää Raamattu yksinomaisen ohjeellisen arvonsa tradition rinnalla, mutta sitten itse traditio kirkon 'äänen' rinnalla. Kirkon opetus .. on lopullisesti riippuva paavin ratkaisuista ja arvovallasta. (s. 100,101)
Marian asema on katolisessa kirkossa erittäin korostettu. Tiililä lainaa katolisia auktoriteetteja Diekampia ja Waltheria: "Maria on meidän välittäjämme ja hengellinen äitimme ...Diekampin mukaan Marian myötäkärsimys Kristuksen ristin juurella, kun hän uhrasi ainoan poikansa, vaikuttaa välittävästi meidän puolestamme ja sen nojalla hän ansaitsee asemansa ihmisten hengellisenä äitinä."
"Niin, on hurskas ja mitä todennäköisin se käsitys, Jumalan järjestyksen mukaisesti kaikki Kristuksen ansaitsema armo vuotaa ihmisille Marian kautta." Paavit Leo XIII ja Pius X ovat ensykloissaan vuosilta 1891 ja 1904 nimenomaan tunnustautuneet näihin käsityksiin, joten niitä lienee pidettävä katolisena dogmina. Oppi neitsyt Marian saastattomasta sikiämisestä jukistettiin dogmaksi v. 1854 (s. 107,108)

Pelastuksesta.
Kristuksen ansio on suoritettu kaikkien ihmisten edestä, mutta kaikki eivät silti tule siitä osalliseksi, vaan ainoastaan ne, jotka Jumala armollaan tekee vanhurskaaksi. Miksi eivät siis kaikki tule vanhurskaiksi? "..syystä, etteivät kaikki tee sitä, mikä on välttämätöntä autuuteen" (Pietkiewiczin katekismus, 1905).

Sakramenteista.
"Tridentin kirkolliskokous kiroaa ajatukset, että vanhurskauttaminen voitaisiin saavuttaa ilman sakramentteja ... kaikki todellinen vanhurskaus alkaa, alkanut vanhurskaus lisääntyy ja kadotettu vanhurskaus saavutetaan uudelleen sakramenttien välityksellä. Tridentin kokous kiroaa jokaisen, joka opettaa Kristuksen asettaneen enemmän tai vähemmän kuin seitsemän sakramenttia." (s. 117)
Avioliiton sakramentista Tiililä toteaa: "Outoa luonnollisesti on, että toisaalla korotetaan avioliitto sakramentiksi ja toisaalla kuitenkin pidetään parempana ja autuaampana elää neitsyenä tai selibaatissa kuin mennä avioliittoon. Ja kaikkein traagisinta on katolisen kirkon kannalta, että itse Pietari ... oli naimisissa, kuljettipa vaimoaan mukanaan lähetysmatkoillaankin." (s. 141)

Ehtoollisjumalanpalvelus.
Ehtoollisjumalanpalvelus on messu-uhri, missä Kristus yhä uudelleen uhraa itsensä. "Maria on yhden kerran toimittanut jumalallisen lapsen maailmaan .. pappi ei tee tätä vain kerran, vaan sata ja tuhat kertaa, niin usein kuin hän toimittaa pyhän toimituksen." (s. 123,124)

Rippi.
Rippi on katolisessa kirkossa erittäin keskeisellä sijalla. Sen osat ovat: katumus, synninpäästö (absoluutio) ja hyvitystyöt, jotka pappi kussakin tapauksessa määrää. Tavallisimpia hyvitystöitä ovat rukous, paasto, almujen anto ja erityiset tarkoitusta varten määrätyt hyvät työt.

Aneoppi.
Aneoppi perustuu...sijaissuoritusajatukseen. Erotetaan täydelliset ja epätäydelliset aneet. Niinpä esim. erään veljeskunnan jäsenet saavat täydelliset aneet, jos he lukevat 6 Isämeidän-rukousta, 6 Ave Mariaa, 6 kunniaa jne. Eräs 12 sanaa sisältävä rukous tuo 100 päivän aneet. Esim. yhden vuoden aneet merkitsevät sitä, että Jumala antaa niin suuren syntimäärän anteeksi kuin mikä olisi vanhan kirkon käytännössä johtanut vuoden katumusharjoituksiin. (s. 135.136)

Oppi kirkosta.
Kirkko on yksi (ecclesia una), pyhä (ecclesia sancta), apostolinen (ecclesia apostolica) ja erehtymätön. Aito roomalainen käsitys johtaa kirkon erehtymättömyyden jo itse kirkon auktoriteettiasemasta. "Kaikki ovat velvolliset ottamaan vastaan ja uskomaan kirkon esittämät totuudet... Mutta jos kirkko erehtyy, opissaan, velvoittaa Jumala kiroustuomion uhalla uskomaan erehdykseen jumalallisena totuutena." Kirkko juuri nykyisellään, jatkuvan totuuden jakajana on katolisille lähin uskonsääntö, ei Raamattu, ei traditio, eivät menneiden kirkolliskokousten päätökset. (s. 152) " Kirkko on läpi aikojen ihmisiä edelleen opettava Kristus." (Niebecker).

Kultti.
Katolisen kultin kohdalla on puhuttava lähinnä messusta. Messu voidaan pitää, vaikka seurakunta ei olisikaan läsnä. Ulkonaiset muodot ovat tärkeitä sen suorittamisessa.
Pyhimyksiäkin rukoillaan, heille perustetaan alttareita jne. Ja Mariasta on saarnattu, että hänen noustessaan taivaaseen Isä, Poika Ja Pyhä henki luovuttivat kukin hänelle puolet omasta kirkkaudestaan, niin että hänellä on nyt suurempi kirkkaus kuin millään kolminaisuuden persoonalla itsellään. (s. 161)
Gregorius XIII:n luettelo v:lta 1584 sisälsi n. 10 000 pyhimystä. Bellarminin mukaan itse kuvatkin ovat kunnioitettavia kuvina, ei vain sen nojalla, mitä ne esittävät. Näin esim. voidaan kääntyä yhdessä paikassa olevan Marian kuvan äärestä toisessa paikassa olevan Marian kuvan ääreen, koska ensimmäiseltä ei ole saatu apua.

Eskatologia.
Kuoleman jälkeen ihminen voi joutua viidenlaiseen tilaan. Näitä tiloja ovat:
Taivas, johon pääsevät täysin puhtaat ja jossa on häiriytymätön autuus Jumalan näkemisessä.
Helvetti, johon joutuvat kuolemansynnissään ajasta pois siirtyneet.
Limbus patrum, jonka Kristus tyhjensi tuonelassa käydessään.
Limbus Puerorum eli infantium, missä ei ole Jumalan näkemistä, mutta ei myöskään samoin tunnettavaa tuskaa kuin helvetissä.
Kiirastuli eli purgatorium tai ignis purgatorius ilman Jumalan näkemistä, mutta vain ajan kestävä tila.

REFORMOITU KIRKKO

Reformoitu kirkko juontaa katsomuksensa lähinnä Calvinilta, mutta ennen häntä myös Zwingliltä. Reformoitu kristillisyys tähtää siihen, että koko (kristittyjen) elämä alusta loppuun asti olisi Jumalan palvelemista ja että juuri elämän pyhyys kirkastaisi Hänen kunniansa.
Tiililä vertaa tätä luterilaisuuteen ja toteaa: "Luterilaisuuden suuri vaara on kieltämättä siinä, että uusi elämä jää tarpeellista huomiota vaille, kun aina uudestaa korostetaan vanhurskauttamista kaiken perustana." (s. 229)
Kristillinen oppi ja elämä on perustettava yksin Raamattuun, joka on inspiroitua Jumalan sanaa. Traditio hylätään ehdottomasti. Reformoiduille silmiinpistävää on sapattikäskyn noudattaminen, joka eräissä reformoiduissa lahkoissa (seitsemännen päivän adventistit) on muodostunut miltei tärkeimmäksi keskustelunaiheeksi.
Reformoitu kirkko panee paljon painoa Vanhalle Testamentille. Vanhan liiton uskonnolliset seremoniat eivät enää sido uuden liiton kansaa, mutta kylläkin kaikki siinä esitetyt eettiset käskyt.

Predestinaatio-oppi.
Predestinaatio-oppi liittyy oppiin Jumalan kaitselmuksesta. Jumala on ikuisista ajoista alkaen määrännyt kaiken, mikä maailmassa tapahtuu. Ihmisen täytyy tehdä syntiä, koska tämä on Jumalan määräämää, mutta hän tekee sitä oman tahtonsa halusta. Calvin ei kavahda opettamasta, että Jumala järjesti Aadaminkin lankeemuksen, joskin siinäkin tämän oma tahto vaikutti mukana (supralapsarismi).
Toiset tunnustuskirjat esittävät infralapsaristisen kannan, jonka mukaan predestinaatio koskee syntiinlankeemuksen jälkeistä ihmiskuntaa. Jumala on valinnut jo ennen maailman perustamista ne, jotka tulevat iankaikkiseen elämään. Usko on Jumalan vapaa lahja, jonka hän antaa kenelle tahtoo. Valinta on peruuttamaton; valitut eivät voi joutua kadotukseen, eikä heidän lukumääränsä vähetä. Valitut voivat saada vakaumuksen valittuna olemisestaan valinnan hedelmistä, joita ovat usko, lapsellinen Jumalan pelko, synnintuska, vanhurskauden isoaminen.

Vanhurskauttamisesta reformoidut tunnustuskirjat puhuvat samanlaisin sanoin kuin luterilaisetkin.

Armonvälikappaleet.
Zwinglin mielestä kunniastaan kiinni pitävä Jumala ei voinut olla asettanut uskoon tulemista sellaisesta armonvälineestä riippuvaiseksi, jonka ihminen saattoi torjua, joten ulkonaista sanaa enempää kuin sakramenttejakaan ei voida pitää armon välikappaleina. Sitä on sen sijaan sisäinen sana, eli välitön Hengen puhe sydämelle. Calvinin mukaan oli tavallisinta että usko syntyi sanan välityksellä, mutta hänkin oli sitä mieltä, että Jumala ei voinut olla sidottu määrättyihin välikappaleisiin.
Reformoidun kirkon myöhemmässä kehityksessä ei ole ollut harvinaista, että herätysliikkeissä on korostettu sisäisen sanan merkitystä tavalla, joka on voinut johtaa inhimillisten päähänpistojen pitämiseen Jumalan antamana valona. (s. 246).

Kaste oli Zwinglille vain pelkkä velvoittava merkki, jolla sitoudutaan elämän parantamiseen ja Kristuksen seuraamiseen. Ehtoollinen oli hänelle muistoateria. Reformoiduissa tunnustuskirjoissa ehtoollisesta on kuitenkin epäselvyyttä ja erilaisia käsityksiä. (s. 247,248)

Reformoitu kirkkokunta on ollut lahkomuodostusten otollisin maaperä. Syynä ovat esim. historialliset olot (väestön heterogeenisuus), Raamatun lainomainen korostus ja myös itse raamattunäkemys: kun sisäistä sanaa korostetaan Jumalan (kirjoitetun) sanan rinnalla, on avattu ovet yksityisluonteiselle mielipiteenmuodostamiselle. (s. 254)

PRESBYTEERIT JA KONGREGATIONALISTIT

Näillä kummallakaan ei ole varsinaisessa pelastusopissa sellaisia katsomuksia, jotka jyrkästi eroaisivat reformoiduista tunnustuksista. Skotlannissa presbyteerinen kirkko on sitäpaitsi kansankirkon asemassa.

Presbyteerinen kirkko juontaa juurensa Calvinin aristokraattisesta kirkkojärjestyksestä muodostaen monarkkisen episkopalismin niinkuin toisaalla kongregationalisminkin vastakohdan. Kirkollisen elämän johto on vanhimpain neuvostolla (kirkkoneuvosto). Liikkeen ulkonaisia tunnusmerkkejä ovat lähinnä seuraavat:
Papit ovat kaikki samanarvoisia, seurakuntain johdon muodostavat maallikkovanhimmat yhdessä pappien kanssa. Yksityisseurakunnat ryhmittyvät yhteen asteittain kasvaviin kokouksiin: ensin kirkkoneuvosto, sitten piirisynodi, provinsiaalisynodi ja lopuksi kenraalisynodi (general - MP). Vuodesta 1877 presbyteerikirkkojen keskinäistä yhteyttä on ylläpitänyt presbyteerinen allianssi, jonka keskukset ovat Lontoossa ja New Yorkissa. Liikkeen vanhin vaikutusala on Skotlanti, missä jyrkkä kalvinisti John Knox v. 1560 laati sille ensimmäiset ohjeet (Book of Discipline). Presbyteerinen jumalanpalvelus on äärimmäisen yksinkertainen ja puritaaniset otteet elämässä silmiinpistäviä.

Kongregationalistit eli independentit korostavat sekä yksilön että yksityisseurakunnan mahdollisimman suurta riippumattomuutta. Seurakunta on näkyvässä muodossaan koeteltujen kristittyjen (visible saints) yhtymä, missä Kristuksella itsellään tulee olla johto. Episkopaali- niinkuin presbyteerijärjestelmäkin torjutaan; johto on seurakuntakokouksella. Näkymättömän kirkon muodostavat vain valitut. Kirkollisia virkoja on viisi: pastori, opettaja, johtava vanhin, diakoni ja auttaja.

KVEEKARIT

Kveekarien lahko syntyi Englannissa 1600-luvun puolivälissä. Sen perusttaja oli George Fox, joka katsoi, että Englannin valtiokirkko oli hengettömyyden vallassa ja että oli palattava kuolleista muodoista Pyhän Hengen välittömään vaikutuksenalaisuuteen. "Ei kirjain vaan henki. Ei Kristus meidän ulkopuolellamme, vaan Kristus meissä. Ei ulkonaisia jumalanhuoneita, ei torneja eikä kelloja, ei dogmeja eikä sakramentteja, vaan ainoastaan sisäinen valo, jonka Jumala on sytyttänyt jokaisen ihmisen omaantuntoon ja jonka uudistaa ja vahvistaa Kristuksen henki". (O. Bensow: Symbolik 1933)

Kveekarien liike tahtoo edustaa jyrkkää raamatullisuutta, mutta korostaessaan toisaalla sisäistä sanaa niin voimakkaasti, että Raamatun tulkintakin tehdään siitä riippuvaiseksi, Raamatun normatiivisuus jää kyseenalaiseksi. Oppi tästä sisäisestä sanasta eli sisäisestä valosta onkin koko liikkeen perusdogmi.
Kveekarit eivät tarvitse vesikastetta, sillä he ovat saaneet henkikasteen. Pyhitykseen pääsemiseksi ei välttämättä tarta Kristuksen historiallisen työn tuntemista, vaan ainoastaan sisäisen valon vastaanottamista kun Jumalan hetki on lyönyt. Vanhurskauttamista ei opeteta, ei liioin ojektiivista sijaissovitusta.
Kveekarit eivät tunnusta kirkollista virkaa, sillä kukaan ihminen ei voi valtuuttaa toista tällaisissa asioissa. Yhteiset päätökset tehdään seurakuntakokouksissa ja vasta yksimielisyyteen päästyä. Jos sitä ei saavuteta, lykätään asia. Yksilö ei ole mitään, kokonaisuus elävänä Kristuksen ruumiina on kaikki kaikessa. Jumalanpalveluksissa ei ole liturgiaa eikä muutakaan ennaltamäärättyä ohjelmaa; ne puhuvat - joko miehet tai naiset -, jotka tuntevat sinä hetkenä saaneensa Hengen ilmoituksen. Jollei ketään puhujaa ilmaannu, istutaan hiljaa. Sakramentteja ei käytetä... koko sakramenttioppi tulkitaan kirkon erehdykseksi. Ainoa oikea kaste on kaste Pyhällä hengellä ja tulella. Pyhä ehtoollinen on "sisäisen ihmisen osallisuus Kristuksen hengelliseen ruumiiseen".
Kveekarit hylkäävät valan, sotapalveluksen ja koristeelliset puvut käyttäen vanhanmallisia asuja. He sinuttelevat kaikkia ihmisiä. (s. 268 - 270)

METODISMI

Perustajat: John ja Charles Wesley (k. 1791 ja 1788) sekä George Whitefield (k. 1770). Predestinaatiokysymyksestä syntynyt erimielisyys jakoi kahtia v. 1739 muodostuneen yhdyskunnan.
Toinen merkityksellisempi halkeama syntyi, kun Wesleyn Amerikkaan lähettämä metodistijohtaja Coke otti itselleen piispan arvonimen. Tästä Amerikan metodistis-piispallisesta eli episkopaalisesta kirkosta on sitten tullut koko liikkeen huomattavin haara, johon mm. Pohjoismaiden metodistikirkot kuuluvat. Seuraavassa lähinnä tämän haaran katsomuksia.
Opetetaan, että Kristus on kuollut koko maailman puolesta, ja että ihmisen pelastus riippuu siitä, miten hän suhtautuu hänelle tarjottuun pelastukseen (eikä siis predestinaatiosta). Uudestisyntyminen on ehdottoman välttämätön persoonallinen tapahtuma. Se tapahtuu ihmisen sydämessä Pyhän Hengen voimalla. Varmuus tästä saadaan toisaalta Hengen sisäisellä todistuksella toisaalta Hengen hedelmistä.
Opetetaan myös kristillistä, evankelista täydellisyyttä (pyhitystä), mikä liittyy tämän käskyn täyttämiseen: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi jne.." Siihen päästään parannuksella ja uskolla. Wesley sanoo kuitenkin nimenomaan, ettei ole täydellisyyttä, missä ei olisi tilaa kasvulle.
Pelastuksen omistamiseen katsotaan yleensä kuuluvan voimakkaan katumuskamppailun. Uudessasyntymisessä ihminen saa sieluunsa rauhan ja ilon, joten hän ehkä useimmissa tapauksissa saattaa tarkalleen lausua kääntymyksensä hetken. Kaste ja Pyhä Ehtoollinen ovat vain kuvaannollisia toimituksia. Uudestisyntyminen ei tapahdu kasteessa.
Metodistis-episkopaalinen kirkko on hyvin organisoitu ja kirkollisia virkoja pidetään raamatullisesti perusteltuina.

PELASTUSARMEIJA.

Pelastusarmeija on lähtöisin metodismista, mutta siitä on perustajiensa William ja Catherine Boothin (k. 1912 ja 1890) tullut itsenäinen ja sotilaallisesti organisoitu järjestö. Viimeinen opinkäsitys on esitetty Pelastusarmeijan opin käsikirjassa v. 1929 ( julk. myös suomeksi). Armeija on jo "kauan sitten" luopunut sakramenteista. Armeijan mukaan vesikaste on vain ennustava, katoava kuva Pyhän Hengen kasteesta, ja "nähtävästi ei ollut tarkoituksena, että vesikaste säilytettäisiin aina". Ne tulokset, joihin vesikasteen puolustajien mukaan päästään, saavutetaan Armeijassa toista tietä, esim. a) Lapset annetaan Herralle lapsenvihkimisessä. b) Ulkonaisena katumuksen 'merkkinä' on katumuspenkki; ulkonaisia sydämen muutoksen merkkejä ovat todistus ja armeijan virkapuvun käyttö. c) Sotilaaksi eli jäseneksi pääseminen tapahtuu siten, että pyrkijä allekirjoittaa taistelusitoumuksen ja otetaan julkisesti Armeijan jäseneksi sotilaaksivihkimisellä. (s.196 - 199)
"Täydellinen pyhitys on täydellinen vapautuminen synnistä" ja jättäytyminen Jumalan ohjattavaksi. Tätä pidetään täysin mahdollisena ja sitä on (Tiililän mukaan) pidettävä Armeijan pääopinkappaleena.

BAPTISMI

Liikkeen perusti John Smith, se järjestyi v. 1677. Anglosaksilla baptisteilla on nykyisin paljon keskinäisiä katsomuksellisia eroavuuksia ja liike jakautuu moniin pinempiin ryhmiin. Yhteisiä asioita ovat paitsi kasteoppi, mm. ulkonaisten menojen yksinkertaisuus, pyrkimys herätyskristillisyyteen ja kalvinistinen ehtoolliskäsitys. Nykyinen baptistiliike tunnustaa maallisen esivallan, valan ja sotapalveluksen joskin Onckenin haarassa on näitä vastustaviakin tendenssejä (John Oncken perusti 1834 Saksassa itsenäisesti baptistiliikkeen joka on sieltä levinnyt mm. Skandinaviaan).
Baptistinen kasteoppi sisältää lähinnä sen, että kaste edellyttää kääntymistä (uuttasyntymistä, Hengen vuodatusta) ja että se sellaisena on uskon ja Kristukseen suunnatun rakkauden esikoisilmaus samalla kun se on julkinen tunnustustoimitus. Armo on baptistien mukaan voima, joka ymmärryksen kautta vaikuttaa omaantuntoon ja tahtoon ja uudistaa ihmisen. (s. 278 - 280)

ADVENTISMI

Adventismi on baptismin piiristä esiinnoussut suunta. William Miller (k.1849) erotettiin v. 1844 sikäläisestä baptistikirkosta, kun hän oli harhauttanut uskovaisensa saattamalla nämä odottamaan Herran tuloa ensin v. 1843, sitten v. 1844, niin että osa lahjoitti omaisuutensa uskottomille ja odotti valkoisissa vaatteissa lopun hetkeä. Kohta näiden tapausten jälkeen Miller perusti oman adventistiseurakunnan. Työ alkoi kuitenkin hajaannuksen merkeissä kun baptismista adventismiin siirtyneet sabbatistit, jotka pitivät lauantaita pyhänä, muodostivat oman ryhmänsä, sittemmin ns. seitsemännen päivän adventistit. Ellen White (k. 1917) .. sai ajatuksen, että Millerin raamatunselitys oli yhtä erehdystä lukuunottamatta oikea; tämä oli vain tulkinnut Dan. 8:14:n sanat "Pyhäkkö jälleen asetetaan oikeuteensa" maan puhdistamiseksi, kun sanat muka tarkoittivat taivaallisen pyhäkön (Jumalan huone, 1 Piet. 4:17) puhdistamista. Sen työnsä Kristus kylläkin alkoi 1844, mutta jatkaa sitä yhä. Ja tämä huone on puhdistettava pyhäpäivän häpäisemisestä, eli väärän päivän, sunnuntain viettämisestä pyhäpäivänä. Näin oli torjuttu ajatus, että ensimmäinen ennustus oli ollut erehdystä.
Adventistien muista opinkäsityksistä mainittakoon, että lapsikastetta ei hyväksytä, Raamatun inspiraatiosta pidetään jyrkässä muodossa kiinni, pyhittäytyminen Jumala-suhteessa on tärkeätä. Tässä mielessä hylätään väkijuomat, tupakka, kahvi, tee osittain lihakin, varsinkin sianliha. Yleensä on esillä vanhatestamentillista lainomaisuutta, minkä valossa sapattikäskykin tulkitaan. P. Ehtoollinen on muistoateria, ja sen edellä suoritetaan jalkojenpesu. Iankaikkisen kadotuksen sijasta opetetaan tyhjiinraukeamista. Kirkon yhtyminen valtioon on sen lankeemusta. Eskatologiset käsityksedt kiinnostavat jatkuvasti ja tuhatvuotista odotetaan pian tulevaksi. Nyt eletään sitä tuomion aikaa, josta Ilm. 14:7 puhuu. Kukistunut Babylon on Rooman kirkko. (s. 280 - 282)

HELLUNTAILIIKE

Ensimmäinen todella suurta huomiota herättänyt helluntai tuli Anmerikkaan lähinnä neekerisaarnaaja W.J. Seymourin työn hedelmänä v. 1906. Henkikasteen saaneet puhuivat kielillä. Liike levisi sitten eri tahoille. Eurooppaan .. sen välitti norjalainen metodistipappi Thomas Barratt..
Helluntailiike tahtoo uudistaa alkukirkon korkeat hengelliset kokemukset.

Kuvahaun tulos haulle JOOSEF JA MARIA

MUTTA HEILLÄ EI OLLUT SIJAA MAJATALOSSA!

Kuvahaun tulos haulle tsasouna

 

©2018 Corpus Christi in Christo - suntuubi.com