Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

PYHÄN MAARAN KUTSU -PREDESTINAATIO IN MEMORIAN!

 

Kuvahaun tulos haulle STAUPITZ

Kuvahaun tulos haulle KATOLINEN KRUSIFIKSI

 

 

 

 

 

 

Pyhän Maaran Kutsu Kaste ja Jumalan salattu predestinaatio! Esitys Kirkolle keskustelua varten! Tämä on se apokalytinen Pimeys, jossa kaikki on käynyt mahdottomaksi, kaiken lisäksi meidät on hyljätty kristikunnan ulkopuolelle oppeinemme, meille on julitettu Kristuksen apostolisen Kirkon Tuomio ja meidät on luettu jumalattomain joukkoon lisäksi meiltä puuttuu kaikki se mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan ja me olemme kelvottomiksi ja jumalattomiksi käyneet, Perkeleestä lienee tullut isäntämme ja maailmasta emäntämme, eikä Tiemme tältä osin eikä mikään asiaintila saata oikea olla, herää kysymys onko kukaan enää matkassa tai mitkään joka voisi meidät autuaiksi tehdä entä pyhä Risti onko se kasteen lahja kaikille ja onko se enää edes pelastavana matkassamme, joka ei saata meitä koskaan hyljätä. Oliko tämä ihmisen valinta vai Jumalan! Kaiken lisäksi koko apostolinen Kristuksen Kirkko kauttaaltaan opettaa ettei Paavalin Perustukset koske eikä tältä osin kestäkään tätä salaisuutta ja pyhä Kristuksen apostolinen Kirkko tuomitsee meidät Kristus Perustusten ulkopuolelle, ylitse on kirjoitettu: Kadotettu, ihmismielen pimeä aivoitus on vallanut koko elämän niin että koko luonto ja ihmisyys toteuttaa sitä mitä Jumala sanoo jumalattomuudeksi ja laittomuudeksi sekä synniksi, sekä Perkeleen ja pimeyden teoiksi, järkähtämätön Perkeleen ja synnin vankeus on ilmeinen, tiedostamaton taivaan viha on järkyttävä ja todellinen lisäksi joidenkin kohdalla kaste jopa on julistettu tuhoutuneeksi, muuta ei ole kuin lupaus siitä mitä kasteen valassa Jumala kerran vannoi ja lupasi, eikä se koskaan toteutunut osa ei tullut koskaan siitä edes tietoiseksi Kadotus on avattu samoin Tie sinne ja saatana ja helvetti on julistettu Voittajaksi ja tältä osin Jumalan sana on tuominnut meidät kaikki helvettiin ja Pyhän Hengen pilkan tehneiksi. Mutta tämän kaiken lisäksi täällä on myös ylin Piispamme, vain sillä edellytyksellä että hänellä on luottanus siihen katoamattomaan vanhurskautukseen joka on päättynyt ja toteutunut sekä pantu lopullisesti voimaan kasteessa. Piispalla on kuitenkin se luottamus ja usko että tuo kasteen vanhurskautus on kaikkien kastettujen kohdalla täydellinen ja hajoamaton, sekä ikuisesti voimaan saatettu, Jumala on antanut siitä oman valansa kastehetkellä, ja ettei tämä jäisi epäselväksi Hän on antanut vielä erityisen ja ikuisen verivalan, Piispa on tullut siihen tulokseen että vaikka tuo Jumalan sana ja ikuinen autuus ei lopulta toteutuisikaan kaikkien kastettujen kohdalla koskaan se on silti Jumalan sanaan Kirjoitettu eikä se siltä väisty edes Tuomiopäivän ja Viimeisen Tuomion jälkeen ja Jumala ei anna muuta merkkiä tuon lupauksen täyttämisestä ja huomioimisesta kuin sanan ja sakramentit sekä Kirkon palveluksen ja niiden kautta vaikuttavan Kristuksen ja Pyhän Hengen työn. Niinpä Piispa tyytyi siihen ettei hänelle jää jäljelle muuta kuin toteuttaa Rakkauden työtä Kirkon salaisuudessa, sekä koettaa puhua ihmisille että he ovat jo autuaita Jumalan armosta, sekä saattaa heitä elämän pelastukseen, jonka salaisuuden hän uskoo tällä perustuksella olevan joka kestää tuo koetuksen ja uskoo yksin siihen kasteen Jumalaan joka kestää tuon koetuksen kaikkien kastettujen
hyväksi ja ikuiseksi autuudeksi, sillä hän on tullut vakuuttuneeksi siitä että juuri tähän Uuden Liiton järkähtämättämyyteen ja sen saattamiseen ihmiselle kasteessa perustuu myös Lutherin pääuskonkohta ja tältä pohajalta Piispa opettaa että kaikkien syntien lopullinen anteeksintamus on jo tapahtunut kasteessa, taivaissa, Jeesuksessa Kristuksessa ja Jumalassa eikä sitä koskaan pyyhitä pois kenenkään kastetun kohdalla, ei mistään syystä, synnistä tai rikoksesta eikä kasteen jälkeen kadottavaa syntiä voi enää tässä mielessä olla olemassa, siksi kaikki kastetut ovat lopullisesti kätketyt juuri tuohon Jumalaan, taivaaseen ja Kristukseen, piispa miettii, jossakin on tosin oikeamielisyys ja oikeamielinen tuomio kaikille ja kaikki vääryys saa varmasti tuomionsa, kaikkien täytyy tulla se kerran Jumalalta kuulemaan ja kaikki tuomitaan sen mukaan mitä Jumalan kirjoihin on kirjoitettu, mutta siitäkin huolimatta pyhän Maaran salatut Perustukset ovat silti olemassa, samoin Kristus KulmaKivi paikallaan eikä kastettujen iankaikkinen autuus voi lopulta lopullisesti tyhjiinraueta. Niinpä piispa on tullut siihen tulokseen, että jotakin merkittävää ja perustavanlaatuista on tapahtunut Kristuksen Kolmipäiväisessä Salaisuudessa, Hänen kuolemansa ja Ylösnousemuksensa kautta koko maailmaan, jopa koko ihmiskuntaa ja universumia ajatellen, jotakin merkittävää on sittenkin Voitettu kaikkien puolesta ja hän ajattelee näin, täytyyhän nyt uskon, toivon, rakkauden, oikeamielisyyden ja ystävyden alkaa toteutua maailmassa, varsinkin kastettujen parissa sillä ei Jumalan maailmaan lähettämä sana voi tyhjänä Hänen tykönsä palata ja niin pyhän Maaran Kutsu on alkanut! Piispa edelleen miettii, on kuin Jumala olisi joidenkin kohdalla unohtanut koko kasteen liiton ja ellei tuota Jumala ottaisi huomioon lapsen kasteessa ja sitä alati muistaisi kaikien kohdalla olisi koko lapsenkaste jokseenkin turha sekä kaikki rauennut tyhjiin ja koko luterilainen usko pitäisi perustaa uudestaan kastamalla pyhä Maara juuri pyhien Kirjoitusten mukaan, ei yhtään yli eikä yhtään alle, ei yhtään sivuitse eikä yhtään ohitse, jolloin vasta toteutuisi Luterilainen usko oikein, sekä korjautuisi se apokalytinen ja apologinen virhe jonka piipsa näkee kirkossa olevan, kansalla on kuitenkin oma valtansa tässä asiaissa, samoin Kirkolla, mutta Piispa itse ei saata jättää mitään sattuman varaan sillä silloin raukenisi koko lupausten liitto ja kaikki työ ja usko olisi turha ja koko refomaatio olisi kaatunut ja nurin, sillä eihän mikään voisi toimia, varsinkaan oikein ilman puhdasta Jumalan sanaa ja koko pyhän Maaran Jumala olisi pelkkä Norssi ja Piispa on tullut vakuuttuneeksi että sekä Kirkolla ja yhteiskunnalla on väärät avaimet ja ne osuvat harhaan. Piispa tuumii myös sitä, että nämä suuret totuudet ja vaajat menevät aivan liian syvälle ajatellen tavallista kansaa ne ovat korkeissa hallituksissa ja me tarvitsemme aivan uuden katekeettisen ohjeen ja kevennyksen uskon, opin ja elämän ohjeeksi, armo on kuitenkin kyllin syvällä Kalevan salaisissa kirjoissa ja hallituksissa. Piispa joka on antanut valan luterilaiselle tunnustukselle, kirkolle ja reformaation opille alkaa sovittaa tätä sanomaa tuohon valaliittoon jonka Kirkon palvelija hän on, nyt hän alkaa vaatia Kirkoltaan apologista ja apokalytista reformaation perinnön ja linjan korjausta, ettei Kirkko menettäisi Jumalan pyhää Siunausta. Piispaa kiusaa myös ajatus ettei ihmiset
näe eikä koe lakina sitä mikä on heille lakina Jumalalta tullut ja ajattelee Lutherin parannuksen polttopuut kyllä olevan kylliksi mutta kukaan ei tunnu käisttävän sitä taustaa josta Reformaatio on aina Evankeliumia julistanut, Herra paratkoon, mitä minä teen tämän onnettoman lauman kanssa, Jumalani ilmaise heille se minkä olet nyt heiltä salannut sillä minä en saattaisi lyödä haavoittuneita ja avuttomia lampaita ja karitsoita, Auta Armias että näksit tämän lauman parannuksen tehneenä Mutta Jumalani! Mitä minä voin tehdä laumani hyväksi kun kaikki sanani ja toimeni ja tekoni sekä kaikkivaivannäköni kuolevat yhden päivän lapsina pois, Jumalani, puhu Sinä kansallesi, jonka omaehtoisesta armostasi olet jo kasteessa valmistanut ja kutsunut, sillä työnsimpä minä tähän Pimeään Ruumaan vaikka koko kirkkohistorian mikään ei muuksi muutu sillä ei Luterilainen tapa aluksi ollut unohtaa Jumalan sanaa ja sen mukaista Kirkkoa ja palvelusta ei liioin kotialttaria ei perheväen yhteyttä eikä lähimmäisen rakkautta ja huolenpitoa, pitihän Reformaation Kirkon ennen muuta olla Jumalan sanan ja sen tuntemisen Kirkko, Jumalan armon ja oikean uskon Kirkko eikä Luterilaisilla aluksi ollut ollenkaan näin hajanainen tahto ja suunta, piispa näki laumansa takaisin vajonneena synnin ja kuoleman laakson Pimeään Ruumaan ja Huusi suuressa tuskassa! Missä on Tunnustuksemme ja uskomme Jumala, Tule takaisin Gabriel ja Mikael, sekä sinä Tunnustukirjojemme ja Reformaation ylienkeli, palaja Jumalan Henki takaisin luoksemme, Nouse Jumalan Sormi saatanata vastaan, sillä, Herra paratkoon, me kaikki olemme kuin helvettiin valmistetut! Niin tuo Shmalkaldenin Tulinen Enkeli on näyttämättä joka Piispaa seuraa, samoin se apokalytinen Evankeliumi, mutta nyt piispa alkaa kaikkia ohjata kääntymykseen tähän Evankeliseen Evankeliumiin ja ottamaan sen vastaan ja täyttymään Rakkauden Jumalan Hengellä ja julistaa taakkojen painamille syntejä anteeksi Jeesuksen Nimessä ja veressä ja kasteen pyhässä pesossa ja rohkaisee heitä täyttymään Jumalan armolla ja rakkaudella ja alkaa julistaa vapautusta synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta ja valtakunnasta tämän Kristuksen Lunastuksen perusteella ja julistaa armollista ja ystävällistä luottamusta siihen että juuri tällaisille sairaille suurille ja peräti pilalle menneille syntisille on jo taivaspaikka varattu ja talletettu ja Jumala hyväksyy kaikki juuri näin syntisinä ja kelvottomia yhteyteensä Piispa alkaa hoitaa nääntynyttä laumaa Jumalan Rakkauden, Armon ja Hyväksynnän voiteheilla. Vaikka Piispa tuntee Kirkon asian hän aina kysyy uudelleen ja uudelleen Jumalaltaan ja itseltään, onko meillä lupa ensinkään edetä etemmä ettemme menettäisi tätä salaisuuden perustaa sillä Jumalan Voidellun pitää uskosta elämän, Piispan painajainen ja kiirastuli ainainen kipu ja ahdistus on se, että vaikka pelastus on jo olemassa kaikille kastetuille kaikki eivät siitä ole tietoisia, Hän huutaa Jumalansa puoleen, kuinka tämä tieto tulisi julki niin kuin Sinä olet sen minulle opettanut kaikille kastetuille ja hän rukoilee tuskissaan Jumalansa edessä, Anna Armollinen Pyhä Väkevä Jumalani tämän sanoman kaikua kaikille kastetuille, ylitse kaikkien rajojen, jopa Hitlerillekin asti, että meidän kaikkien olisi ikuisesti hyvä olla, olen
palvelijasi Puolusmies tässä tärkeässä ja ylen kalliissa asiassa sillä eihän helvettikään voi pitää Sinun ikuista verivala saalistasi iankaikkisesti sillä saatanalliset voimat vieläpä koko saatanan valtakunta ovat hyökänneet ennen näkemättömällä vallalla ja voimalla meitä vastaan ja me olemme yksin Sinun Lupauksesi Toivon varassa jota emme ole nähneeet vielä täyttyneeksi, mutta anna meille Reformaation Seitsemän Kultaista Juudan Sinettiä sekä Kaksitoista apostolien Helmi Porttia, sekä ne Apostoliset Perustukset, joita Helvetin Portit eivät tule voittamaan ja hän huutaa Jumalansa puoleen: Jumalani! Jumalani! Lunastajani! Levitä ja Jaa välineellistä armoasi kaikille sekä anna sitten meille tähän salaisuuteen, sen oppiin ja elämään se elämän ojennus ja parannus joka Sinulle ja apostoleillesi kelpaa ja Piispa jälleen huutaa Jumalansa puoleen ja anoo sekä pyytää Kristuksen valittuja taivaallisia valtoja ja voimia joukkoomme puolustamaan Jumalan sanaa, oikeaa lain ja Evankeliumin erotusta ja sen järjestystä ja Evankeliumia ja anna kaikille iankaikkisesti kaikki se, mitä olet heille ja meille kasteessa luvannut ja verivalalla vannonut uskollisuutesi, Minä Herra Olen sinun Lunastajasi, vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta Minun armoni ei sinusta väisty, eikä rauhan Liittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi, jos olet syystä tai toisesta sen unhotanut muista ikuinen sanasi ja lupauksesi juuri tässä ja nyt ja pian täytä Lunastuksemme, niin kuin lupasit sillä silloin Ritarisi Nuoli Seitsemän Kirveen silmän Läpi on Täysi Napa Kymppi ja oikea Lunastuksen Naula oikeassa Lunastuksen Pöydässä Juuri oikealla Kohdallaan, siinä ovat kaikki puutoksiemme Teesit elämämme, uskomme ja oppimme ja koko elämämme Stoori kohdusta hautaan ja aina Viimeiselle Tuomiolle asti! Apukoot sitten toiset paremmin ja autuaammin tämä riittää meille laita sanallasi ja sanasi järkähtämättömällä Totuudella kaikki niin kohdalleen että se Aamen! Aamen! Tapahtuu! Tähän perustuu uskomme, ja oppimme, että Luterilaisten Tunnustusten vastaiset seurakunnat ovat Helvetin Portit! Ja Piispa huudahti:  Jumalan Siunaus isien ja äitien Kirkolle 70 Vuotta! Piispa katseli kansansa ylitse ja itki sillä hän näki lauman ilman paimenta hajallaan, raajarikkoisina ja haavoittuneina, niin hän päätti lähteä kokoamaan Jeesuksen lampaita sekä karitsoita ja ruokkimaan ja parantamaan sekä auttamaan heidät takaisin Kirkkoonsa, sekä rakkauden kansaksi, mutta etteikö piispaa kiusaisi asia että jättääkö kaikki sikseen hyljätä koko lauma ja paeta heidän Paavalinsa perässä sinne minne muutkin ovat paenneet mutta Piispa ei saata päästä ajatuksesta ettei koko Raamattu ole heidän takanaan kun sitä katsotaan siitä näkökulmasta jossa sen olisi tullut täyttyä mutta jäi täyttymättä ja piispaa kalvaa ajatus että koko kristikunta on harhassa ja tämä heidän Paavali on pahin harhaanjohtaja ja väärinkäsitysten summa, kunnes piispalle alkaa kirkastua kokonaan uusi seurakunnan salaisuus ja se Tie jota heidän tulee kulkea josta nyt hänen Raamattunsa opettaa seikkaperäisesti ja niin alkaa heidän yhteinen pakomatkansa Yksin Jumalan Lupauksen varassa yli Synkän Virran mutta nyt juostaan pakoon vallan muuta kokonaan uuteen Kristuksen Kirkkoon ja uuteen Jumalan seurakuntaan, Lutherin Tunnutuskirjat ja koko reformatoorinen Luterilainen perintö mukana, sillä
reformaation Tuli on syttynyt ja vanha Temppeli tuhoutumassa, jonka kautta antikristus on alkanut puhua ja Temppelin salaisuus on tehnyt Pyhän Hengen Pilkan ja Jumala on vihkinyt sen tuhon omaksi ja piispalle Jumala kirkastaa sen mikä on se uusi yhteinen uskon kokemus ja Hengen lahja Kristuksessa joka kuuluu nyt tuohon uuteen Kirkkoon ja uuteen Jumalan seurakuntaan, jota ei ennen kristikunnassa ollut, mutta joka ei turhenna kaikkien kastettujen ikuista autuutta.ja niin tapahtuu myös kasteen reformaatio, jossa Jumala lunastaa lopulta ikivanhan kasteen valansa ja syntyy suuri kasteherätys, joka koskee kaikkia kastettuja, se saatanallinen ja Kieroksi ja Julmuriksi opettettu väärä Jumala, jonka harhainen kristikunta on tuntenut, jonka tunsimme ja isämme tunsivat lakkaa olemasta ja tilalle Ilmestyy Rakkauden ja predestinaation armon Jumala, Totinen Isä ja Viinitarhuri joka ei saata turhaan lastansa lyödä, vaan tosiparhaaksemme, se Armas ja opettavainen Isä ja Hyvä Paimen josta Luther paljon opettaa, joka alkaa toimia voimallisesti uudessa Evankelisessa reformaatiossa ja Kristuksen veren ja Ylösnousemuksen voima alkaa ilmestyä ja puhutella kaikkialla ja sana avautuu uudella tavalla ja Kristus on jälleen Kirkon Herra ja Hänen Ristinsä paikallaan. Niinpä Lutherkaan ei pystynyt pelastamaan edes yhtä ihmistä millään hengellisellä ihmekonstilla hänelle riitti vain se mitä Pyhät Kirjoitukset todellisesti opettavat uskosta, opista ja elämästä, Kirkosta ja yhteiskunnasta ja mitä siitä yksin pyhälle Kirkolle seuraa. Vaikka Rooma ja kaikki muu olisi tässä verrattomasti etevämpiä, mutta me olemme tulleet Jumalan sanan Kirkkoon vaikka sitten kaikki muu siunaus valuisi muuanne, kuten oli ensimmäisenkin Reformaation, nyt Reformaation luku on kuitenkin 200 miljoonaa Luterilaista Kirkon jäsentä, kuitenkin apostoli Paavalin ylistämä Verraton Jumalan Armon ja Rakkauden  EvankeliuminTie on jälleen avautunut ja Luterilaisen Reformaation apokalytinen Kirkkaus ja Voima on jälleen tullut Ilmi ja Kuninkaalliset Sinetit suljettu Reformaatiota varten, Jumalan sana kaatamaton Lutherin kädessä ja Jumala on jälleen Linnamme!
Kotiinpäin Äiti! Kotiinpäin, äiti, minä vaellan Yksinäin, äiti, oveen koputan Ystäväin, äiti, ainut olethan Kaiken menetin, kotiin palasin (2x) Homeward, Mom, I walk This one, a mother, I am knocking on the door My friend, mother, only please I lost everything, I returned home (2x)
refrain:
Sä jaksoit luottaa, poikaasi vaan Hän surun tuottaa ainoastaan Kun olet lietes luona luottavaisin mielin hyörinyt Hulttiona olen maailmalla pyörinyt Refrain: You rely on continuously, but the son He only produces grief When you are visiting lietes confidently hyörinyt Ne'er-do-well I'm the world revolved
Sinuun vain, äiti, turvata mä voin Matkallain, äiti, pettymykset koin Mitä sain, äiti, pelasin ja join Kaiken menetin, kotiin palasin Only you, Mom, I can guarantee Matkallain, mother, I experienced the frustrations of What I got, mother, and I drank I lost everything, I returned home
refrain Refrain
refrain2: Kotiinpäin, äiti, vihdoin vaelsin Minä näin, äiti, melkein helvetin Yksin jäin, äiti, ootit kuitenkin Kaiken menetin, kotiin palasin refrain2: Homeward, the mother finally walked I saw a mother, hell, almost I was left alone, mother, however, ootit I lost everything, I returned home Mitä tulee alku apostoliseen oppiin se pääsääntöisesti merkitsi kaikkien kastettujen pelastusta, no onhan Raamatussa toki puhuttu Deemaksesta ja noita Simonista, mutta ei siitä, että yksi on tallessa ja 99 karkuteillä,
pikemminkin siitä että 99 on tallessa ja yksi karkuteillä. 1. Koska takaispaluuta ei ole tapahtunut lapsena kastettujen parissa voisimme pyyhkiä pois koko lapsena kastamisen merkityksen päiväjärjestyksestä. Mutta me vielä uskomme, että takaisinpaluun dendenssit ovat olemassa lapsenakastamisessakin, jos se apostolisen ja luterilaisen uskonpuhdistusopin mukaisesti uskotaan, opetetaan, toimitetaan ja pannaan oikein toimeen kastamiseen liittyvässä foorumissa! Kuitenkin kaste on Ilmoituksen Sakramentin Ympyrä se on myös Ilmoituksen Sakramenttiin sisälletulemisen Ympyrä. Niinpä Jumalan päätös kastettujen kohdalla on ollut Jumalan sanan vastainen, kasteen voima on noudattanut Kirkon päätöstä ja seurakuntaa vastoin selvää Jumalan sanaa eikä Jumalan ole toteuttanut kenenkään kohdalla täyttä Jumalan sanan ilmoittamaa kasteen foorumia sillä perusteella mitä Jumalan sanan sanoo omasta halustaan ja välttämättömyyden pakosta, sillä perusteella mitä Jumalan sana todellisesti kasteesta opettaa, siilä jos niin Jumala olisi tehnyt eikä kaste olisi jäänyt kenenkään kohdalla unio passivan varaan, vaan välttämättömyyden pakosta unio aktiva olisi seurannut jokaista kastettua, vieläpä niin että kastetut olisivat palanneet Jumalan sanaan välttämättömyyden pakosta, ainoa syy miksi kastettujen autuus ei saata toteutua on se että Jumala on jostain syystä hyljännyt yleisen kasteen kohdalla laajoja sanan mukaisia totuuksia eikä koko foorumi ole toteutumassa niin kuin sana opettaa, vaan Jumala on osatotuuden puolella sekä noudattaa kirkkojen ja seurakuntien harhaisia puolitotuuksia. 2. Niinpä emme nyt näe Jumalan ottavan Jumalan sanaa todesta yleisen kasteen salaisuuden kohdalla ensinkään vaan pikemminkin kieltävän selviä Jumalan sanan totuuksia kasteen suhteen, muutenhan suruttomuus kastettujen kohdalla olisi suorastaan mahdoton, jostakin syytä Jumalan on kieltänut koko kasteen Kristuksen ja opettanut muuta totuutta kirkolle ja sen mukaan toteuttanut kastetta. 3. Niinpä ajatuksemme tästä autuudesta on sillä perustalla että jos Jumalan toimii sen mukaan kuin sana sanoo, kaste myös palauttaa syntisen takaisin tielle välttämättömyyden pakosta eikä yksikään kastettu voi lopullisesti joutua helvettiin. 4. Näin Jumala ei ole kuitenkaan koskaan kirkossa tahtonut aivoitella, vaikka Jumalan sana selvästi niin opettaa. Niinpä Jumala on myös kieltänyt koko Jumalan sanan mukaisen kasteen herätyksen hengen ja olennon ja noudattanut harhaoppista kastetta kaikissa seurakunnissa ja kirkoissa. 5. Lopulta tämä on ainut syy miksi koko se sanoma kaatuu jonka olemme
julistaneet, ettei Jumala ole ensinkään Jumalan sanan koko totuuden kannalla kasteopin suhteen vaan noudattaa muita aivoituksia ja harhaisia kirkkojen ja seurakuntien oppeja ja mieltymyksiä, jopa itse Perkeleen tahtoa ennemin kuin selvää kirkasta Jumalan sanan koko totuutta. 6. Sillä onhan Jumalan selvästi ollut perkeleen ja harhaisten ihmisoppien ystävä ja kannattaja vastoin selvää Jumalan sanan totuutta tässä tärkeässä kysymyksessä ja päätynyt tuomitsemaan ihmisiä noilla hatarilla perusteilla helvettiin sillä eihän Hitleristäkään olisi saattanut tulla julmaa petoa ellei Jumala olisi kietänyt sanan selvää opetusta kristillisestä kasteesta ja päättänyt olla panematta sitä voimaan, vieläpä vastoin Jumalan sanan todistusta, sillä olihan Hitlerkin kastettu Kirkon jäsen vaan hänestäkin olisi täytynyt tulla kunniallinen ja elävä kristitty. 7. Niinpä Jumala on kuitenkin käyttänyt predestinaatiota joka on selvästi sanan vastainen ja sotii Jumalan sanaa vastaan. Kysymys on vain siitä ettei Jumala kuitenkaan tahdo panna toimeen sitä mitä kasteesta on Jumalan sanassa opetettu eikä toimia sillä perusteella kenenkään kohdalla mutta tässä on nyt kysymys vain siitä mitä Jumalan sana opettaa. 8. Niinpä koko kasteen foorumista on tullut pikemminkin Perkeleen foorumi siksi että Jumala on kieltänyt pyhän sanan todistuksen kristillisestä kasteesta eikä predestinaatio aivoituksissaan ole sitä ensinkään toteuttanut eikä se saata poikia muuta kuin jumalattomuutta perkeleen tekoja, raakuutta, epäuskoa, julmuutta ja totuuden ja sanan kieltämistä ja perkeleen kirkon elämää, ellei sitä harhaoppisesti vastoin selvää totuutta muuteta niin kuin sen herätysliikkeet ovat muuttaneet. 9. Niinpä Jumalan sanan vastainen peredestinaatio aivoitus on täytynyt kumota selvällä harhaopilla, että edes muutamat pelastuisivat. Niinpä sanan ovat kieltäneet sekä seurakunta että myös sen Jumala ja noudattaneet toista suunnitelmaa, siksi että Jumala ei ole tahtonut aluksikaan toimia selvan sanan perustalla vaan Jumala on käyttänyt selvästi Jumalan sanan vastaista ja ulkopuolista perdestinaatio aivoitusta ja valintaa ja toiminut pääsääntöisesti sen mukaan. 10. Tämä on sitten synnyttänyt kautta linjan harhaoppisen kristikunnan! Niinpä koko kristikunnan ja sen Jumalan jutusta on tullut naurettava isojen poikien valhe- sekä valtapeli, jota kukaan Jumalan sanaa tunteva ei voi ottaa vakavasti eikä siihen uskoa ei liioin siihen rahojaan ja aikaansa tuhlata. Sillä se on kautta linjan mädäntyneellä ja haisevalla peustuksella ja totuus on ettei koko kristikunnalla ole tällä hetkellä rehellistä ja Jumalan sanan totuuden mukaista pelastusta eikä
Perustusta ja että Jumalalle kuitenkin on mieleisempi kristikunnan valhe kuin Jumalan sanan totuus. 11. Jumala näyttää pikemminkin hylkäävän ja kiroavan ne jotka uskovat totuuden ja valitsevan ne jotka noudattavat kristikunnan valhetta. Niinpå' koko kristikunnassa ja sen kirkoissa ja niiden missioissa ja lähetyksissä sekä seurakunnissa palaa saastainen Jumalan sanan vastainen tuli ja koko maailman missio on tältä osin Jumalan sanan totuuden kannalta perkeleellinen ja näyttää pikemminkin siltä ettei Jumalan sanan totuus ja sen toteutuminen ole ollut Jumalan salattu aivoitus ensinkään vaan Hän on mielistynyt valheeseen oman salatun aivoituksensa vuoksi joka kaikella arvovallalla pakottaa siihen ihmisiä tuomitsemalla oman sanansa totuuden vihollisekseen ja kiroaa koko sanan selvän linjan ja heittää sen tunnustajat helvettiin ja valitsee valheellisen kristikunnan morsiamekseen vastoin omaa sanaansa. 12. Niinpä Hitlerin ja muidenkin kastettujen kohdalla ei ole Jumalan sanan totuuden mukaista tuomioperustetta, ainoastaan se tuomioperuste ettei Jumala ensinkään tahtonut panna sitä pelastusta voimaan mitä Hänen sanansa opettaa kristillisesta kasteesta ja se on syy että helvetti täyttyy kastetuista ihmisistä, vieläpä niin pitkälle, ettei Jumala ensinkään ole toteuttanut pelastussuunnitelmaa sanansa perusteella ja helvetti lisääntyy myös  muista ihmisistä jotka olisivat pelastuneet ja Jumalan sana olisi toteutunut sillä olisihan se merkinnyt kirkolle laajoja asioita jos perusta olisi toteutunut Jumalan sanan mukaan. 13. Niinpä tuomioperuste on olemassa  kastetullekin, mutta se ei ole sanan mukainen, jos Jumala toteuttaa sen niin kuin kristikunta opettaa ja toisaalta Jumala ei ole ollut tässä kasteen ja sanan foorumissa ilmoitetun totuuden kannalla, vaan salatun aivoituksensa kannalla, sillä sana on kaadettu kristikunnassa siltä osin ettei Jumala ole sitä ensinkään ottanut huomioon kun kysymys on siitä perustasta josta käsin koko Kirkon foorumi olisi pitänyt toteutua. 14. Niinpä meillä on Jumalan  aivoitusten sallima jopa toimeenpanema väärä ja harhaoppinen ja meidän kannaltamme kohtalokas kristikunta ja suuri sanan Totuus on yhäti täyttymättä kautta kirkon ja koko ihmiskunnan historian, niinpä koko helamaailma on poissa radaltaan vain sen vuoksi etti koko kristikunnassa ole toteutunut se suunnitelma jonka Jumala ilmoitti. Sillä onhan selvää ja varmaa ettei Jumala antanut Hitlerinkään kohdalla sanansa toteutua ei valansa käydä toteen eikä minkään muunkaan, vaan aivoitteli itse toisin ja toteutti salatun aivoituksesa vastoin selvää ja varmaa Jumalan sanaa, mutta kuitenkin kuten Lutherkin opettaa teki ihmisestä syyllisen omaan tuhoonsa kuten
myös Hitleristä josta tuli myös syyllinen koko ihmiskunnan suurimpaan rikokseen ja julmuuteen, jolla ei kuitenkaan ollut mitään muuta vaihtoehtoa koko elämän kohtalolleen kuin toteuttaa Jumalan salattu aivoitus. 15. Niinpä kun Jumalan piti kasteen kautta tehdä pahasta hyvä, hän teki toisin päin ja antoi hänet lopulta tuomittavaksi niiden käsiin joilla oli jo toinen aivoitus Jumalan sanasta kuin mita sana itse sen oikeasta perustasta opettaa jota Jumala ei kuitenkaan tahtonut toteuttaa Hitlerinkään kohdalla. 16. Niinpä valheen valintakin tapahtuu välttämättömyyden pakosta vaikka ihminen on siihen syyllinen toisaalta koko kristikunnan oppi on kokonaan ulkona luterilaisesta käsityksestä toisaalta Jumala ei ole toteuttanut ilmoitettua sanaansa ja tahtoaan mutta luterilaisuus ei silti voi sitä kieltää eikä torjua ei liioin pitää sitä muuna kuin selvänä ja varmana Jumalan ilmoituksen totuutena ja uskonkappaleena vaikka Jumala sen kokonaan kieltäisi peräti hylkäisi ja tuomitsisi jopa kiroaisi sen perusteella ikuiseen tuleen ja helvettiin varsinkin jos luterilaisuudella käsitetään sen alkuperäistä merkitystä miten sanaa uskotaan. 17. Niin on siis ihmisen valmistauduttava siihen ettei hänellä saa olla muuta kuin Jumalan sana vaikka taivas ja maa, helvetti, kaikki pyhät ja enkelit ja vieläpä Jumalakin sen tyystin kieltäisi kumoaisi, kiroaisi, polkisi maahan ja noudattaisi vallan muuta päätöstä ja aivoitusta eikä mikää toteutuisi sanan mukaan, sillä tässä on varmaa se ettei muu voi nousta sen yläpuolelle vakka sana olisi jo tyystin rauennut tyhjiin sillä niitä pitää perkeleitten valtakunnaksi kutsuttaman olipa ne voimassa vaikka alati vieläpä Jumalan vallalla ja voimalla ja sana tyystin tältä osin rauennut tyhjiin mutta mitä tahansa tuo sana saa aikaan sitä pitää kutsuttaman pelkäksi oikeaksi pyhyydeksi ja oikeaksi Jumalan valtakunnaksi vaikka se olisi muutoin pelkkää jumalattomuutta ja saastaa. Sillä ei meillä ole lupa vaihtaa totuutta valheeseen minkään pyhyyden tai minkään muunkaan tähden eikä minkään muunkaan sen mitä aivoitus sitten sanassa opettaa kun valhe on ensin uskottu kuten herätysliikkeet, seurakunnat, kirkot ja kautta koko kristikunta tekee. 18. Näin siis täytyy meidän uskoa ei saata kastetut joutua kadotukseen lopullisesti ja minkä Jumala on pahaksi kääntänyt se on silkkaa pyhyyttä ja hurskautta välttämättömyyden pakosta koska Jumala on niin tahtonut eikä ole muuta vanhurskautta tahtonut voimassa pitää sillä perusteella mitä sanan koko totuus kasteesta opettaa kasteen seurausta on siis autuus usko ja pyhyys joka ei saata tyhjiin raueta.
19. Niinpä Jumala sanan todellisen perusteen nojalla Hitlerkin oli uskova, vanhurskas, pyhä ja autuas, vaikka Jumala ei sallinut Rakkauden toteutua hänen kauttaan vaan salatun pimeän aivoituksensa, niinpä myös paha on Jumalan aivoitus vaikka se on rikos ihmiskuntaa ja rakkautta vastaan ja vastoin Herran käskyä. 20. Hitlerin ongelma ei siis ollut se etteikö hänellä olisi ollut sama kasteen voima ja usko sekä pyhitys vala ja lupaus, vaan se että Jumala ei tahtonut muuta hänen kohdallaan kuin sen mitä ilmoittamaton predestinaatio oli edeltä määrännyt. 21. Niinpä Jumala on edeltämääräännyt niin hyvän kuin pahankin toteutumisen emmekä me siihen voi  vaikuttaa eikä Jumala katso henkilöön vaan omaan valintaansa ja määräykseensä, eikä siinä mielessä kaste muuta tätä järjestystä, vaikka se antaa uskon, lupauksen, valan, liiton armon ja kaikki lahjat. 22. Niin täytyy siis kasteen toteuttaa välttämättömyyden pakosta se autuus jonka Jumalan on valasanoin luvannut joko hyvän ja kiitettävän tai pahan ja halveksittavan ja tuomittavan kautta sillä tämä on se Jumalan varsinainen ilmoitettu aivoitus joka ei saata lopulta tyhjiin raueta kenenkään kastetun kohdalla merkitsipä se elämässämme sitten mitä tahansa. 23. Mutta tästä olisi pitänyt seurata myös yleinen vanhurskas mieli ja rakkaus sekä hyvät työt sekä sanan mukainen elämä Kirkon yhteisessä foorumissa kaikkien kastettujen kohdalla tältä osin Jumalan salaisuuden toteutumismuoto ei ole ollut yksin Hyvä vaan Hyvä ja Paha jotka ovat myös olleet vastakkaisia Kirkon elämässä, yksin Hyvä ei siis näytä olevan Jumalan maanpäällinen suunnitelma vaikka kaikki lopulta täytyy Jumalan ennallistamisen kautta palautua tai syntyä siihen järjestykseen mikä on Hänen lopullinen tahto ja aivoitus vaikka sitten Jumalan pahan aivoituksenkin täytyy maanpäällä välttämättömyyden pakosta toteutua kunnes kaikki kohdallensa asetetaan. 24. Niinpä tämän kaltainen hylkääminenkin on toteuttamassa Jumalan salattua armopäätöstä, että lopulta ei jäisi muuta kuin yksin Kristus, jossa asuu kaiken luodun olevaisen ja Luomattoman Alkuolevaisen absoluuttinen Täyteys. 25. Toisaalta Jumala on säätänyt niin että kaikki se mikä ei toteuta Kirkon säätämystä sanan ja sen armon ja rakkauden Evankeliumin mukaan on erotettava kirkollisesta yleisestä periaatteesta ja toiminnasta olipa se mitä hyvänsä tai kuka tahansa, samoin on tehtävä yhteiskunnassa sen säätämyksen ja lain mukaan, kuten Jumala on säätänyt että yleistä Kirkon ja yhteiskunnan järjestystä ja säätämystä hallitsisi hyvä eikä paha. 26. Niin on siis paha aina luvaton ihmisille, yhteiskunnalle ja Kirkolle, synti
Jumalan edessä ja syyllinen lain ja Jumalan, yhteiskunnan ja Kirkon Herran edessä sen sanan ja evankeliumin sekä yheiskunnallisen järjestyksen ja lain mukaan, jonka Jumala on säätänyt kaikille kansoille ja kristillisille kirkoille.  27. Niin on siis paha aina estettävä tuomittava ja saatettava järjestyksen mukaiseen valvontaan ja toimenpiteisiin. Niin on siten Jumalan säätänyt katumuksen ja myös parannuksen elämäksi, sekä Evankeliumin pelastukseksi palauttaakseen ihmisen oman järjestyksensä mukaisiin suunnitelmiin ja käyttää siinä lain ja evankeliumin virkaa ja kirkon kutsua sekä säätämystä sekä huokeita kutsumuksen aikoja!  28. Tästä syystä koko Kirkon periaatteelliseksi foorumiksi jää Ykseys Rakkaudessa sekä Kirkon toteutuminen Jumalan lupausten ja sanan voiman kautta. Niin on siis yhteiskunnalla kuitenkin se oikeus ja velvollisuus panna toimeen vapaan ratkaisuvallan tuomioita ja rangaistuksia kaikkia niitä kohtaan jotka toimivat sivilisaatiota, valtiota, yhteiskuntaa sen järjestystä lakia ja oikeutta ihmisoikeuksia sekä muuta järjestystä vastaan sekä edistää oikeamielistä ja rehellistä yhteiskuntavastuuta ja toimia kaikella ponnella sen hyväksi vaikka sitten Kirkko ei voi tässä asettua sen tuomion vallaksi jossa Jumala on itse säätänyt salaisen päätöksensä muuta kuin toteuttaa Kirkon oikeaa järjestystä ja hyvää tapaa sen sitä sanan ja sakramenttien kautta tapahtuvaa virain hallintaa jossa Kirkko on olevainen tehtävässään Jumalan säätämyksenä ja sen toimeenpanijana ylläpitäjänä ja Herran käskystä sen suunnitelman toteuttajana josta Jumalan sana opettaa. 29. Yhteenveto! 30. Mikä on siis se idea ja saldo tässä asiassa. Jumalan lupaa kaste hetkellä hyvin paljon jopa vannoo itsensä kautta kun ei ole ketään suurempaa, lupaa tehdä lapsesta sanan ja Kirkon sekä oman rakkaan lapsensa opettaa Jumalan sanan ja panna pelastuksen voimaan täydellisesti ja peruuttamattomasti, antaa hänelle nimen Israel tämä lupauksen suloinen tuuli käy kastehetkellä lapsen sieluun ja Jumalan hymyilee lapsen yli ja kalliille luodulleen jota hän on luvannut kantaa ja hoitaa läpi eämän ja ruokkia elävässä Kirkossaan ja Jumalan perheessä ja antaa tuntea kaikkea Jumalan hyvyyttä ja Hän on vielä vannonut ettei Hän kadu eikä peruuta lupaustaan vaan pitää sen voimassa halki elämän yksin omasta päätöksestään, tahdostaan voimastaan ja halustaan vieläpä niin että kaikki tuo hyvä toteutuu välttämättömyyden pakosta, ilman meidän myötävaikutusta, ratkaisua tai muuta tekoa tai työtä, päätöstä vieläpä niin ettei kukaan eikä mikään sitä voi estää eikä tyhjäksi tehdä, näin Hän lupaa jokaiselle kastetulle lapselleen. 31. Pian käy ilmi ettei Jumala pitänytkään lupaustaan, ei kenenkään
kohdalla, Jumala polkee maahan liittonsa ja valansa, lupauksensa ja koko suunnitelman eikä anna sen toteutua, kastettu toisensa jälkeen vajosi pois, syntiin jumalattomuuteen ja maailman lokaan, kenestä tuli huora, kenestä psykopaatti, kenestä satanisti, alkoholisti, huumediileri, murhamies, varas, huijari koko joukko vajosi pian saatanan lokaan kaikkineen päivineen, jotkut riistivät itseltään henkensä kun eivät jaksaneet enää elää ja Jumala antoi kastetuille nimen Mara, Jumalan hylkäämä. 32. Niin Jumala hylkäsi koko sen sanoman jonka hän julisti sen valan, lupauksen, liiton, otti voiman pois, hävitti uskon, sammutti rakkauden ja pani toimeen oudon työnsä ja kumman tekonsa salatun aivoituksensa ja kohtalonsa suunnitelman josta Saarnaaja puhuu, Jumala iskee julmasti  puukolla selkään, ja kohottaa kohtalon Pyöränsä meitä vastaan, sekä tulee meidän viholliseksemme,  sekä autuutemme kieltäjäksi, jotkut tosin palasivat herätysliikkeitten korjausteologisen julistuksen kautta seurakuntaan mutta yhdenkään kohdalla varsinainen Jumalan suunnitelma ja evankelinen sanan aivoitus ei tältä osin toteutunut, suurin osa jäi sinne jonnekin, josta he eivät koskaan palanneet takaisin. 33. Jumala hylkäsi kasteessa vannomansa totuuden sen suuren Totuuden jonka piti ratkaista koko elämämme kohtalo parhain päin ja pani toisen suunnitelman täytäntöön, antoi sanan ilon toiselle aivoitukselle ja hylkäsi  koko evankelisen aivoituksen kansan. 34. Kuitenkin yhä tuo sana ja aivoitus on olemassa se on kuin kaukainen voittolaulu siellä jossakin josta me emme tiedä muuta kuin että se on meille kerran annettu ja valalla vahvistettu. 35. Niinpä Elian aikana oli 7000 uskollista jotka odottivat Jumalan voimaa, sekä Jumalan puuttumista asioiden kulkuun niin on nytkin niitä uskollisia jotka odottavat Lupauksen toteutumista ja Jumalan valtakunnan ilmestymistä keskellämme sekä Jumalan puuttumista asioiden kulkuun samoin kuin Elian aikanakin sekä Jumalan sanan toteutumista ja me tiedämme että myös tällä Jumalan salatulla aivoituksella on vihollisensa ja pyhä salattu Israel on alati sodassa kunnes ajat täyttyvät, Israelin Lamppu kääntyy ja Jumala kääntyy korjausteologiasta Evankelisen aivoituksen ja sen sanan aivoituksen puoleen ja lunastaa lupauksensa. Niinpä me kuitenkin voimme rukoilla tämän kaiken käsittämättömyyden meitä kohdatessa, Kasteemme Jumala, Jumalamme, ota meidät suureen Kaitselmukseesi ja ota pois meiltä tuhoutuminen. Hän on se Jumala, joka on kestänyt tämän koetuksen ja voi antaa meille myös armonvälineet matkaevääksi ja Hän
Maailman Valkeus kirkastaa ja antaa meille tästä salaisuudesta ilmoituksen kirkkauden sekä ymmärryksen ja tiedon sekä Lunastaa meidät ja tämän salaisuuden ja tuo valoon elämän, Hän parantaa oppimme oikeaksi eheäksi ja täydelliseksi sekä saatanan valtakuntaa vahvemmaksi, niin siis Mara, Hyljätty edelleen odottaa tätä SukuLunastajaa, kunnes me saamme oikeuden sekä voiman seurata Vapahtajaa Messiasta tässä Hänen Lunastamassaan salaisuudessaan! 36. Niinpä saatana on pelastuksen vastustaja joka ainoassa uskonkohdassa ja sen dogmaattisessa merkityksessä ja aivaon kaikessa, hyvässä ja pahassa Jumala taas ei ole missään meidän pelastuksemme vastustaja, ei Hyvässä eikä Pahassa ja koko kristinopissa ja niin kauan kuin muistamme historiaa, Evankelinen salaisuus on jo odottanut Jumalan salatun aivoituksen Evankelisen lupauksen täyttymistä ja sen voiman ilmitulemista, joskus se on saanut voimaa ja leimahtanut jopa liekkiin mutta jälleen sammunut joskus se on hautautunut yhä uudestaan monien kysymysten varjoon mutta aina se on kantanut Evankelista matkamiestä siinä toivossa että vielä kerran Suven suloisuus ja kevät koittaa alta jään ja roudan tämän kansan keskelle ja Evankelinen kansa löytää sen oikean Evankelisen saattonsa ja Lupauksen Miekka on jälleen ojennettu eteen päin. 37. Niinpä yksin kaste ei merkitsisi tätä pelastusta armosta, ellei se olisi liitto ja yhtymys Jumalan sanaan, kristilliseen seurakuntaan ja apostoliseen Kirkkoon ja ellei nämä uskolliset ystävät sitä alati seuraisi ja näin kasteen merkitys, päättynyt ja toteutunut vanhurskautus uskossa saisi täyttymystä. 2. Toisaalta monet merkit osoittavat, ettei Jumalan armo yleisesti ole kastetuista väistynyt, vaan Kirkon kastetut ovat vielä samassa armossa tavalla tai toisella mukana ja ellei näin olisi, ei kaste ja kauttaaltaan koko kirkollinen kastaminen tosiaankaan olisi oikea, joskaan se kaiken kaikkiaan ei ole toteutunut seurakunnan ja Kirkon eduksi siten kuin Jumalan sana opettaa Kirkosta ja seurakunnasta, siinä olosta, elosta, uskosta ja vaelluksesta ja joidenkin kohdalla armo näyttää käyneen turhaksi ja saatana voittaneen koko ihmisluonnon hallinnan omakseen ja he ovat käyneet Jeesuksen Kristuksen Kirkon vastustajiksi! 3. Jumalan uskollisuus tältä osin ei ole kenenkään kastetun kohdalla vaakalaudalla, vaan Hän seisoo yhä valansa takana, ikuisella rakkaudella ja väistymättömällä armolla Minä olen sinun Lunastajasi ja omalta osaltamme olemme Jumalan edessä sielujemme selvityksen tehneet, katso kohta pyhä eksorkismi ja tähän me kehoitamme kaikkia niitä, jotka tuntevat olevansa hukassa, armon kadottaneena, vihollisen
armoilla, sillä kuinka me voisimme vastata niistä sieluista, jotka eivät ole tulleetkaan meidän Ristin matkasaattoon ja yhteiseen elämän saattoon Kristuksen seurassa! Niinpä eivät kaikki kastetut nykyään ole autuaita, siinä mielessä että elämä Herrassa olisi toteutunut, mutta Jumala on varma ja luja Liitossaan ja on luvannut jokaisen etsivän ja kysyväisen sielun johdattaa sinne, missä hänen autuutensa häntä odottaa.  Niinpä pyhän kasteen sakramentissa ei ole itsessään voimaa kääntää mieltä, aivoitusta, sydäntä eikä tahtoa pahasta ja pyhittämättömyydestä, eikä voimaa uuden luonnon pyhitykseen, ilman Jumalan sanaa ja uskoa sekä parannusta. mutta sillä on voima pitää vanhurskautus ja sen lupaus Jumalan edessä voimassa aina viimeiseen päivään asti, sillä pyhällä Paavalilla ja apostolisella opilla on viitteitä siitä, että jokainen on vanhurskautettu pysyvästi kasteessa, mutta uudestisyntymisen ylösnousemus pyhitys tapahtuu parannuksen ja uskon kautta. Room.6:7. Sillä onhan tämä hyvän omantunnon liitto perustuvainen Jumalan valaan ja Kristuksen kuolemaan sekä ylösnousemukseen josta Pietari puhuu kastetuksi tulleitten kohdalla ja tämä liitto merkitsee vanhurskauttamista. Toisaalla pyhä Paavali opettaa, että me olemme kuolleet (kasteen haudassa) ja elämämme on kätketty Kristuksen kanssa ja kautta Jumalassa, kun meidän elämämme Kristus ilmestyy mekin ilmestymme Hänen kanssaan kirkkaudessa. Niin on myös Luther opettanut että kaste merkitsee päättynyttä ja totutunutta vanhurskauttamista. On myös totta ettei kenelläkään ole vanhurskauttamisen suhteen mitään lain piiriin kuuluvaa erillistä merkityksellistä tekoa tai asiaa eikä erityistä asiaintilaa. Niin täytyy siis Unio Passivan ja vanhurskautuksen olla kasteemme tähden meille välttämättömyyden pakosta voimassa koko elämämme ajan jopa viimeiselle tuomiolle asti. 4. Niin meidän kastettuna kansana täytyy valita se kastediili, joka on Jumalan voiman oikealla puolella sekä Kristuksen Kirkon puolella ja sen me olemmekin tehneet! Niinpä pankkiholvimme on täynnä valuuttaa kunhan vain Jumalan Hengen avulla käsittäisimme miten sitä käytetään ja saamme Häneltä siihen valtuudet ja ymmärtäisimme missä Ristimme seisoo ja pysyttelisimme tässä elämän Ristin saatossa ja näin Jeesuksen Risti alkaisi vetää meitä myös näkyvään ykseyteen, sillä niin on pyhä eksorkismimme ja anomuksemme sielujemme ylitse Jumalan edessä kuin olemme opettaneet, sekä Jumalan omaan sanaan vedonneet, sekä pyytäneet että Jumala voitelisi tuolla pyhän eksorkismin tulella kaikki meidän yhteytemme ja sielujemme yhteyden ja kaikki yhteydessä olevat sielut, eikä mikään Hengen yhteys ja hallitus pääsisi voimaan ohi tuon pyhän eksorkismin ja tämä salaisuus
kirkastettaisiin ja annettaisiin meille tällä Rakkauden suurella Saarella jokaiselle henkilölle Miljoona kertaa Jumalalle parempana ja otollisempana viisaampana ja täydellisempänä kirkkaampana ja voimallisempana, armollisempana, jalompana ja rakkaampana sekä totuudellisempana, Jumalalle otollisempana ja mieluisempana, siltä osin kaikilla on salattu mutta vapaa pääsy Rakkauden Saarelle, kunhan vain Jumala toteuttaa salaisuuden, rakentaa kaiken valmiiksi ja kunhan vain Jumala sen kuulisi ja vastaisi meille, kuin Hän luvannut on. 5. Sillä perusteellinen sielun selvitys on meidän puoleltamme annettu Jumalan ja Kristuksen armonvaltaistimen edessä ja me rukoilemme täydellistä ja uskollista kirjan- sekä tilinpitoa ja taloudenhoitoa sekä tiedon talletusta, tässä samassa salaisuudessa, että kävisi toteen se Jumalan profetia , Minä teen teistä suuren Rakkauteni kansan ja juotan teidät kaikki yhteen ja vuodatan lahjani, rakkauteni ja armoni teille kaikille. 6. Mutta me syytämme kristillistä Kirkkoa ja Jumalan seurakuntaa lapsikasteen suhteen täydellisestä heitteille jätöstä vaikka sitten lohdutamme Kirkon edesvastuuttomuuden uhreja sillä että Lunastuksen suhteen myös koko Jumalan sana on täytetty jokaisen puolesta ja kaste merkitsee avainta tuohon Kristuksen täytettyyn työhön ja iankaikkiseen Lunastukseen josta varma ja katoamaton ja iankaikkinen Lupaus on annettu kaikille kastetuille. Tämä uskon akti on siis yksin lupauksen sanassa, jonka Jumalan sana tuo moninaisesti ilmi ja saattaa tiedoksi. Tämä usko sitten merkitsee täydellistä vanhurskautta ja täydellistä vapautta synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta sekä iankaikkista elämää ja autuutta Kristuksen valtakunnassa.   
sama sävelmä: 610
267Sua syvyydestä avuksi
Saksassa 1524
                            
1. Sua syvyydestä avuksi nyt huudan, Jumalani.
4. Jos viivyttäisit apua minua koetellen,
Korviisi ota huutoni ja auta sieluani. Jos syntejäni muistelet ja luet syyksi vääryydet, en kestä edessäsi. 2. Jos synneistä me tahdomme vapaiksi, puhtaiks tulla, ei auta omat tekomme, muu apu täytyy olla. Jumala meitä armosta voi auttaa synnin vallasta. Vain Herraan turvatkaamme. 3. Siis armoos, Herra, uskallan, et vaivaista sä heitä. Mä omat työni unhotan, ne syntiä ei peitä. Mä turvaan kurjuudessakin sun sanas lupauksihin. Ne totta ovat aina.
niin riipun, Herra, sinussa, jään toivoon odotellen. Jos hirmuiselta näytätkin, laupias olet silloinkin ja ajallasi autat. 5. Vaikka on suuret syntini, suurempi armos vielä. On hätääntynyt sieluni, vaan armoas et kiellä. Mua synneistäni puhdistat, mua murheellista lohdutat. Vain sinun kiitos olkoon!
Pyhän Katherinen uskonpuhdistus – Kirkon teesineuvottelu yhteyden luojana kirkkojen välillä! Nämä teesit eivät ole liikkeen varsinainen oppi, vaan niiden tarkoitus on herättää keskustelua Kirkossa kyseisestä aiheesta! 1. 2. Kasteohjeita papistolle, kasteen absurtaatio ja pyhä kaste, kasteen merkitys, voima ja usko
Kaste ja Jumalan salattu predestinaatio! Esitys Kirkolle keskustelua varten!
 38. Koska takaispaluuta ei ole tapahtunut lapsena kastettujen parissa voisimme pyyhkiä pois koko lapsena kastamisen merkityksen päiväjärjestyksestä. Mutta me vielä uskomme, että takaisinpaluun dendenssit ovat olemassa lapsenakastamisessakin, jos se apostolisen ja luterilaisen uskonpuhdistusopin mukaisesti uskotaan, opetetaan, toimitetaan ja pannaan oikein toimeen kastamiseen liittyvässä foorumissa! Kuitenkin kaste on Ilmoituksen Sakramentin Ympyrä se on myös Ilmoituksen Sakramenttiin sisälletulemisen Ympyrä. Niinpä Jumalan päätös kastettujen kohdalla on ollut Jumalan sanan vastainen, kasteen voima on noudattanut Kirkon päätöstä ja seurakuntaa vastoin selvää Jumalan sanaa eikä Jumalan ole toteuttanut kenenkään kohdalla täyttä Jumalan sanan ilmoittamaa kasteen foorumia sillä perusteella mitä Jumalan sanan sanoo omasta halustaan ja välttämättömyyden pakosta, sillä perusteella mitä Jumalan sana todellisesti kasteesta opettaa, siilä jos niin Jumala olisi tehnyt eikä kaste olisi jäänyt kenenkään kohdalla unio passivan varaan, vaan välttämättömyyden pakosta unio aktiva olisi seurannut jokaista kastettua, vieläpä niin että kastetut olisivat palanneet Jumalan sanaan välttämättömyyden pakosta, ainoa syy miksi kastettujen autuus ei saata toteutua on se että Jumala on jostain syystä hyljännyt yleisen kasteen kohdalla laajoja sanan mukaisia totuuksia eikä koko foorumi ole toteutumassa niin kuin sana opettaa, vaan Jumala on osatotuuden puolella sekä noudattaa kirkkojen ja seurakuntien harhaisia puolitotuuksia.
39. Niinpä emme nyt näe Jumalan ottavan Jumalan sanaa todesta yleisen kasteen salaisuuden kohdalla ensinkään vaan pikemminkin kieltävän selviä Jumalan sanan totuuksia kasteen suhteen, muutenhan suruttomuus kastettujen kohdalla olisi suorastaan mahdoton, jostakin syytä Jumalan on kieltänut koko kasteen Kristuksen ja opettanut muuta totuutta kirkolle ja sen mukaan toteuttanut kastetta. 40. Niinpä ajatuksemme tästä autuudesta on sillä perustalla että jos Jumalan toimii sen mukaan kuin sana sanoo, kaste myös palauttaa syntisen takaisin tielle välttämättömyyden pakosta eikä yksikään kastettu voi lopullisesti joutua helvettiin. 41. Näin Jumala ei ole kuitenkaan koskaan kirkossa tahtonut aivoitella, vaikka Jumalan sana selvästi niin opettaa. Niinpä Jumala on myös kieltänyt koko Jumalan sanan mukaisen kasteen herätyksen hengen ja olennon ja noudattanut harhaoppista kastetta kaikissa seurakunnissa ja kirkoissa. 42. Lopulta tämä on ainut syy miksi koko se sanoma kaatuu jonka olemme julistaneet, ettei Jumala ole ensinkään Jumalan sanan koko totuuden kannalla kasteopin suhteen vaan noudattaa muita aivoituksia ja harhaisia kirkkojen ja seurakuntien oppeja ja mieltymyksiä, jopa itse Perkeleen tahtoa ennemin kuin selvää kirkasta Jumalan sanan koko totuutta. 43. Sillä onhan Jumalan selvästi ollut perkeleen ja harhaisten ihmisoppien ystävä ja kannattaja vastoin selvää Jumalan sanan totuutta tässä tärkeässä kysymyksessä ja päätynyt tuomitsemaan ihmisiä noilla hatarilla perusteilla helvettiin sillä eihän Hitleristäkään olisi saattanut tulla julmaa petoa ellei Jumala olisi kietänyt sanan selvää opetusta kristillisestä kasteesta ja päättänyt olla panematta sitä voimaan, vieläpä vastoin Jumalan sanan todistusta, sillä olihan Hitlerkin kastettu Kirkon jäsen vaan hänestäkin olisi täytynyt tulla kunniallinen ja elävä kristitty. 44. Niinpä Jumala on kuitenkin käyttänyt predestinaatiota joka on selvästi sanan vastainen ja sotii Jumalan sanaa vastaan. Kysymys on vain siitä ettei Jumala kuitenkaan tahdo panna toimeen sitä mitä kasteesta on Jumalan sanassa opetettu eikä toimia sillä perusteella kenenkään kohdalla mutta tässä on nyt kysymys vain siitä mitä Jumalan sana opettaa. 45. Niinpä koko kasteen foorumista on tullut pikemminkin Perkeleen foorumi siksi että Jumala on kieltänyt pyhän sanan todistuksen kristillisestä kasteesta eikä predestinaatio aivoituksissaan ole sitä ensinkään toteuttanut eikä se saata poikia muuta kuin jumalattomuutta perkeleen tekoja, raakuutta, epäuskoa, julmuutta ja totuuden ja sanan
kieltämistä ja perkeleen kirkon elämää, ellei sitä harhaoppisesti vastoin selvää totuutta muuteta niin kuin sen herätysliikkeet ovat muuttaneet. 46. Niinpä Jumalan sanan vastainen peredestinaatio aivoitus on täytynyt kumota selvällä harhaopilla, että edes muutamat pelastuisivat. Niinpä sanan ovat kieltäneet sekä seurakunta että myös sen Jumala ja noudattaneet toista suunnitelmaa, siksi että Jumala ei ole tahtonut aluksikaan toimia selvan sanan perustalla vaan Jumala on käyttänyt selvästi Jumalan sanan vastaista ja ulkopuolista perdestinaatio aivoitusta ja valintaa ja toiminut pääsääntöisesti sen mukaan. 47. Tämä on sitten synnyttänyt kautta linjan harhaoppisen kristikunnan! Niinpä koko kristikunnan ja sen Jumalan jutusta on tullut naurettava isojen poikien valhe- sekä valtapeli, jota kukaan Jumalan sanaa tunteva ei voi ottaa vakavasti eikä siihen uskoa ei liioin siihen rahojaan ja aikaansa tuhlata. Sillä se on kautta linjan mädäntyneellä ja haisevalla peustuksella ja totuus on ettei koko kristikunnalla ole tällä hetkellä rehellistä ja Jumalan sanan totuuden mukaista pelastusta eikä Perustusta ja että Jumalalle kuitenkin on mieleisempi kristikunnan valhe kuin Jumalan sanan totuus. 48. Jumala näyttää pikemminkin hylkäävän ja kiroavan ne jotka uskovat totuuden ja valitsevan ne jotka noudattavat kristikunnan valhetta. Niinpå' koko kristikunnassa ja sen kirkoissa ja niiden missioissa ja lähetyksissä sekä seurakunnissa palaa saastainen Jumalan sanan vastainen tuli ja koko maailman missio on tältä osin Jumalan sanan totuuden kannalta perkeleellinen ja näyttää pikemminkin siltä ettei Jumalan sanan totuus ja sen toteutuminen ole ollut Jumalan salattu aivoitus ensinkään vaan Hän on mielistynyt valheeseen oman salatun aivoituksensa vuoksi joka kaikella arvovallalla pakottaa siihen ihmisiä tuomitsemalla oman sanansa totuuden vihollisekseen ja kiroaa koko sanan selvän linjan ja heittää sen tunnustajat helvettiin ja valitsee valheellisen kristikunnan morsiamekseen vastoin omaa sanaansa. 49. Niinpä Hitlerin ja muidenkin kastettujen kohdalla ei ole Jumalan sanan totuuden mukaista tuomioperustetta, ainoastaan se tuomioperuste ettei Jumala ensinkään tahtonut panna sitä pelastusta voimaan mitä Hänen sanansa opettaa kristillisesta kasteesta ja se on syy että helvetti täyttyy kastetuista ihmisistä, vieläpä niin pitkälle, ettei Jumala ensinkään ole toteuttanut pelastussuunnitelmaa sanansa perusteella ja helvetti lisääntyy myös  muista ihmisistä jotka olisivat pelastuneet ja Jumalan sana olisi toteutunut sillä olisihan se merkinnyt kirkolle laajoja asioita jos perusta olisi toteutunut Jumalan sanan mukaan. 50. Niinpä tuomioperuste on olemassa  kastetullekin, mutta se ei ole sanan
mukainen, jos Jumala toteuttaa sen niin kuin kristikunta opettaa ja toisaalta Jumala ei ole ollut tässä kasteen ja sanan foorumissa ilmoitetun totuuden kannalla, vaan salatun aivoituksensa kannalla, sillä sana on kaadettu kristikunnassa siltä osin ettei Jumala ole sitä ensinkään ottanut huomioon kun kysymys on siitä perustasta josta käsin koko Kirkon foorumi olisi pitänyt toteutua. 51. Niinpä meillä on Jumalan  aivoitusten sallima jopa toimeenpanema väärä ja harhaoppinen ja meidän kannaltamme kohtalokas kristikunta ja suuri sanan Totuus on yhäti täyttymättä kautta kirkon ja koko ihmiskunnan historian, niinpä koko helamaailma on poissa radaltaan vain sen vuoksi ettei koko kristikunnassa ole toteutunut se suunnitelma jonka Jumala ilmoitti. Sillä onhan selvää ja varmaa ettei Jumala antanut Hitlerinkään kohdalla sanansa toteutua ei valansa käydä toteen eikä minkään muunkaan, vaan aivoitteli itse toisin ja toteutti salatun aivoituksesa vastoin selvää ja varmaa Jumalan sanaa, mutta kuitenkin kuten Lutherkin opettaa teki ihmisestä syyllisen omaan tuhoonsa kuten myös Hitleristä josta tuli myös syyllinen koko ihmiskunnan suurimpaan rikokseen ja julmuuteen, jolla ei kuitenkaan ollut mitään muuta vaihtoehtoa koko elämän kohtalolleen kuin toteuttaa Jumalan salattu aivoitus. 52. Niinpä kun Jumalan piti kasteen kautta tehdä pahasta hyvä, hän teki toisin päin ja antoi hänet lopulta tuomittavaksi niiden käsiin joilla oli jo toinen aivoitus Jumalan sanasta kuin mita sana itse sen oikeasta perustasta opettaa jota Jumala ei kuitenkaan tahtonut toteuttaa Hitlerinkään kohdalla. 53. Niinpä valheen valintakin tapahtuu välttämättömyyden pakosta vaikka ihminen on siihen syyllinen toisaalta koko kristikunnan oppi on kokonaan ulkona luterilaisesta käsityksestä toisaalta Jumala ei ole toteuttanut ilmoitettua sanaansa ja tahtoaan mutta luterilaisuus ei silti voi sitä kieltää eikä torjua ei liioin pitää sitä muuna kuin selvänä ja varmana Jumalan ilmoituksen totuutena ja uskonkappaleena vaikka Jumala sen kokonaan kieltäisi peräti hylkäisi ja tuomitsisi jopa kiroaisi sen perusteella ikuiseen tuleen ja helvettiin varsinkin jos luterilaisuudella käsitetään sen alkuperäistä merkitystä miten sanaa uskotaan. 54. Niin on siis ihmisen valmistauduttava siihen ettei hänellä saa olla muuta kuin Jumalan sana vaikka taivas ja maa, helvetti, kaikki pyhät ja enkelit ja vieläpä Jumalakin sen tyystin kieltäisi kumoaisi, kiroaisi, polkisi maahan ja noudattaisi vallan muuta päätöstä ja aivoitusta eikä mikää toteutuisi sanan mukaan, sillä tässä on varmaa se ettei muu voi
nousta sen yläpuolelle vakka sana olisi jo tyystin rauennut tyhjiin sillä niitä pitää perkeleitten valtakunnaksi kutsuttaman olipa ne voimassa vaikka alati vieläpä Jumalan vallalla ja voimalla ja sana tyystin tältä osin rauennut tyhjiin mutta mitä tahansa tuo sana saa aikaan sitä pitää kutsuttaman pelkäksi oikeaksi pyhyydeksi ja oikeaksi Jumalan valtakunnaksi vaikka se olisi muutoin pelkkää jumalattomuutta ja saastaa. Sillä ei meillä ole lupa vaihtaa totuutta valheeseen minkään pyhyyden tai minkään muunkaan tähden eikä minkään muunkaan sen mitä aivoitus sitten sanassa opettaa kun valhe on ensin uskottu kuten herätysliikkeet, seurakunnat, kirkot ja kautta koko kristikunta tekee. 55. Näin siis täytyy meidän uskoa ei saata kastetut joutua kadotukseen lopullisesti ja minkä Jumala on pahaksi kääntänyt se on silkkaa pyhyyttä ja hurskautta välttämättömyyden pakosta koska Jumala on niin tahtonut eikä ole muuta vanhurskautta tahtonut voimassa pitää sillä perusteella mitä sanan koko totuus kasteesta opettaa kasteen seurausta on siis autuus usko ja pyhyys joka ei saata tyhjiin raueta. 56. Niinpä Jumala sanan todellisen perusteen nojalla Hitlerkin oli uskova, vanhurskas, pyhä ja autuas, vaikka Jumala ei sallinut Rakkauden toteutua hänen kauttaan vaan salatun pimeän aivoituksensa, niinpä myös paha on Jumalan aivoitus vaikka se on rikos ihmiskuntaa ja rakkautta vastaan ja vastoin Herran käskyä. 57. Hitlerin ongelma ei siis ollut se etteikö hänellä olisi ollut sama kasteen voima ja usko sekä pyhitys vala ja lupaus, vaan se että Jumala ei tahtonut muuta hänen kohdallaan kuin sen mitä ilmoittamaton predestinaatio oli edeltä määrännyt. 58. Niinpä Jumala on edeltämääräännyt niin hyvän kuin pahankin toteutumisen emmekä me siihen voi  vaikuttaa eikä Jumala katso henkilöön vaan omaan valintaansa ja määräykseensä, eikä siinä mielessä kaste muuta tätä järjestystä, vaikka se antaa uskon, lupauksen, valan, liiton armon ja kaikki lahjat. 59. Niin täytyy siis kasteen toteuttaa välttämättömyyden pakosta se autuus jonka Jumalan on valasanoin luvannut joko hyvän ja kiitettävän tai pahan ja halveksittavan ja tuomittavan kautta sillä tämä on se Jumalan varsinainen ilmoitettu aivoitus joka ei saata lopulta tyhjiin raueta kenenkään kastetun kohdalla merkitsipä se elämässämme sitten mitä tahansa. 60. Mutta tästä olisi pitänyt seurata myös yleinen vanhurskas mieli ja rakkaus sekä hyvät työt sekä sanan mukainen elämä Kirkon yhteisessä foorumissa kaikkien kastettujen kohdalla tältä osin Jumalan salaisuuden toteutumismuoto ei ole ollut yksin Hyvä vaan Hyvä ja Paha
jotka ovat myös olleet vastakkaisia Kirkon elämässä, yksin Hyvä ei siis näytä olevan Jumalan maanpäällinen suunnitelma vaikka kaikki lopulta täytyy Jumalan ennallistamisen kautta palautua tai syntyä siihen järjestykseen mikä on Hänen lopullinen tahto ja aivoitus vaikka sitten Jumalan pahan aivoituksenkin täytyy maanpäällä välttämättömyyden pakosta toteutua kunnes kaikki kohdallensa asetetaan. 61. Niinpä tämän kaltainen hylkääminenkin on toteuttamassa Jumalan salattua armopäätöstä, että lopulta ei jäisi muuta kuin yksin Kristus, jossa asuu kaiken luodun olevaisen ja Luomattoman Alkuolevaisen absoluuttinen Täyteys. 62. Toisaalta Jumala on säätänyt niin että kaikki se mikä ei toteuta Kirkon säätämystä sanan ja sen armon ja rakkauden Evankeliumin mukaan on erotettava kirkollisesta yleisestä periaatteesta ja toiminnasta olipa se mitä hyvänsä tai kuka tahansa, samoin on tehtävä yhteiskunnassa sen säätämyksen ja lain mukaan, kuten Jumala on säätänyt että yleistä Kirkon ja yhteiskunnan järjestystä ja säätämystä hallitsisi hyvä eikä paha. 63. Niin on siis paha aina luvaton ihmisille, yhteiskunnalle ja Kirkolle, synti Jumalan edessä ja syyllinen lain ja Jumalan, yhteiskunnan ja Kirkon Herran edessä sen sanan ja evankeliumin sekä yheiskunnallisen järjestyksen ja lain mukaan, jonka Jumala on säätänyt kaikille kansoille ja kristillisille kirkoille.  64. Niin on siis paha aina estettävä tuomittava ja saatettava järjestyksen mukaiseen valvontaan ja toimenpiteisiin. Niin on siten Jumalan säätänyt katumuksen ja myös parannuksen elämäksi, sekä Evankeliumin pelastukseksi palauttaakseen ihmisen oman järjestyksensä mukaisiin suunnitelmiin ja käyttää siinä lain ja evankeliumin virkaa ja kirkon kutsua sekä säätämystä sekä huokeita kutsumuksen aikoja!  65. Tästä syystä koko Kirkon periaatteelliseksi foorumiksi jää Ykseys Rakkaudessa sekä Kirkon toteutuminen Jumalan lupausten ja sanan voiman kautta. Niin on siis yhteiskunnalla kuitenkin se oikeus ja velvollisuus panna toimeen vapaan ratkaisuvallan tuomioita ja rangaistuksia kaikkia niitä kohtaan jotka toimivat sivilisaatiota, valtiota, yhteiskuntaa sen järjestystä lakia ja oikeutta ihmisoikeuksia sekä muuta järjestystä vastaan sekä edistää oikeamielistä ja rehellistä yhteiskuntavastuuta ja toimia kaikella ponnella sen hyväksi vaikka sitten Kirkko ei voi tässä asettua sen tuomion vallaksi jossa Jumala on itse säätänyt salaisen päätöksensä muuta kuin toteuttaa Kirkon oikeaa järjestystä ja hyvää tapaa sen sitä sanan ja sakramenttien kautta tapahtuvaa virain hallintaa jossa Kirkko on olevainen tehtävässään Jumalan säätämyksenä ja sen toimeenpanijana ylläpitäjänä ja Herran käskystä sen suunnitelman toteuttajana josta Jumalan sana opettaa.
66. Yhteenveto! 67. Mikä on siis se idea ja saldo tässä asiassa. Jumalan lupaa kaste hetkellä hyvin paljon jopa vannoo itsensä kautta kun ei ole ketään suurempaa, lupaa tehdä lapsesta sanan ja Kirkon sekä oman rakkaan lapsensa opettaa Jumalan sanan ja panna pelastuksen voimaan täydellisesti ja peruuttamattomasti, antaa hänelle nimen Israel tämä lupauksen suloinen tuuli käy kastehetkellä lapsen sieluun ja Jumalan hymyilee lapsen yli ja kalliille luodulleen jota hän on luvannut kantaa ja hoitaa läpi eämän ja ruokkia elävässä Kirkossaan ja Jumalan perheessä ja antaa tuntea kaikkea Jumalan hyvyyttä ja Hän on vielä vannonut ettei Hän kadu eikä peruuta lupaustaan vaan pitää sen voimassa halki elämän yksin omasta päätöksestään, tahdostaan voimastaan ja halustaan vieläpä niin että kaikki tuo hyvä toteutuu välttämättömyyden pakosta, ilman meidän myötävaikutusta, ratkaisua tai muuta tekoa tai työtä, päätöstä vieläpä niin ettei kukaan eikä mikään sitä voi estää eikä tyhjäksi tehdä, näin Hän lupaa jokaiselle kastetulle lapselleen. 68. Pian käy ilmi ettei Jumala pitänytkään lupaustaan, ei kenenkään kohdalla, Jumala polkee maahan liittonsa ja valansa, lupauksensa ja koko suunnitelman eikä anna sen toteutua, kastettu toisensa jälkeen vajosi pois, syntiin jumalattomuuteen ja maailman lokaan, kenestä tuli huora, kenestä psykopaatti, kenestä satanisti, alkoholisti, huumediileri, murhamies, varas, huijari koko joukko vajosi pian saatanan lokaan kaikkineen päivineen, jotkut riistivät itseltään henkensä kun eivät jaksaneet enää elää ja Jumala antoi kastetuille nimen Mara, Jumalan hylkäämä. 69. Niin Jumala hylkäsi koko sen sanoman jonka hän julisti sen valan, lupauksen, liiton, otti voiman pois, hävitti uskon, sammutti rakkauden ja pani toimeen oudon työnsä ja kumman tekonsa salatun aivoituksensa ja kohtalonsa suunnitelman josta Saarnaaja puhuu, Jumala iskee julmasti  puukolla selkään, ja kohottaa kohtalon Pyöränsä meitä vastaan, sekä tulee meidän viholliseksemme,  sekä autuutemme kieltäjäksi, jotkut tosin palasivat herätysliikkeitten korjausteologisen julistuksen kautta seurakuntaan mutta yhdenkään kohdalla varsinainen Jumalan suunnitelma ja evankelinen sanan aivoitus ei tältä osin toteutunut, suurin osa jäi sinne jonnekin, josta he eivät koskaan palanneet takaisin. 70. Jumala hylkäsi kasteessa vannomansa totuuden sen suuren Totuuden jonka piti ratkaista koko elämämme kohtalo parhain päin ja pani toisen suunnitelman täytäntöön, antoi sanan ilon toiselle aivoitukselle ja hylkäsi  koko evankelisen aivoituksen kansan.
71. Kuitenkin yhä tuo sana ja aivoitus on olemassa se on kuin kaukainen voittolaulu siellä jossakin josta me emme tiedä muuta kuin että se on meille kerran annettu ja valalla vahvistettu. 72. Niinpä Elian aikana oli 7000 uskollista jotka odottivat Jumalan voimaa, sekä Jumalan puuttumista asioiden kulkuun niin on nytkin niitä uskollisia jotka odottavat Lupauksen toteutumista ja Jumalan valtakunnan ilmestymistä keskellämme sekä Jumalan puuttumista asioiden kulkuun samoin kuin Elian aikanakin sekä Jumalan sanan toteutumista ja me tiedämme että myös tällä Jumalan salatulla aivoituksella on vihollisensa ja pyhä salattu Israel on alati sodassa kunnes ajat täyttyvät, Israelin Lamppu kääntyy ja Jumala kääntyy korjausteologiasta Evankelisen aivoituksen ja sen sanan aivoituksen puoleen ja lunastaa lupauksensa. Niinpä me kuitenkin voimme rukoilla tämän kaiken käsittämättömyyden meitä kohdatessa, Kasteemme Jumala, Jumalamme, ota meidät suureen Kaitselmukseesi ja ota pois meiltä tuhoutuminen. Hän on se Jumala, joka on kestänyt tämän koetuksen ja voi meille antaa myös armonvälineet matkaevääksi ja Hän Maailman Valkeus kirkastaa ja antaa meille tästä salaisuudesta ilmoituksen kirkkauden ja ymmärryksen sekä tiedon ja Lunastaa meidät ja tämän salaisuuden ja tuo valoon elämän, Hän parantaa oppimme oikeaksi, eheäksi ja täydelliseksi sekä saatanan valtakuntaa vahvemmaksi, niin siis Mara, Hyljätty edelleen odottaa tätä SukuLunastajaa, kunnes me saamme oikeuden sekä voiman seurata Vapahtajaa Messiasta tässä Hänen Lunastamassaan salaisuudessaan! 73. Niinpä saatana on pelastuksen vastustaja joka ainoassa uskonkohdassa ja sen dogmaattisessa merkityksessä ja aivaon kaikessa, hyvässä ja pahassa Jumala taas ei ole missään meidän pelastuksemme vastustaja, ei Hyvässä eikä Pahassa ja koko kristinopissa ja niin kauan kuin muistamme historiaa, Evankelinen salaisuus on jo odottanut Jumalan salatun aivoituksen Evankelisen lupauksen täyttymistä ja sen voiman ilmitulemista, joskus se on saanut voimaa ja leimahtanut jopa liekkiin mutta jälleen sammunut joskus se on hautautunut yhä uudestaan monien kysymysten varjoon mutta aina se on kantanut Evankelista matkamiestä siinä toivossa että vielä kerran Suven suloisuus ja kevät koittaa alta jään ja roudan tämän kansan keskelle ja Evankelinen kansa löytää sen oikean Evankelisen saattonsa ja Lupauksen Miekka on jälleen ojennettu eteen päin. 74. Niinpä yksin kaste ei merkitsisi tätä pelastusta armosta, ellei se olisi liitto ja yhtymys Jumalan sanaan, kristilliseen seurakuntaan ja apostoliseen Kirkkoon ja ellei nämä uskolliset ystävät sitä alati seuraisi ja näin kasteen merkitys, päättynyt ja toteutunut vanhurskautus
uskossa saisi täyttymystä. 7. Toisaalta monet merkit osoittavat, ettei Jumalan armo yleisesti ole kastetuista väistynyt, vaan Kirkon kastetut ovat vielä samassa armossa tavalla tai toisella mukana ja ellei näin olisi, ei kaste ja kauttaaltaan koko kirkollinen kastaminen tosiaankaan olisi oikea, joskaan se kaiken kaikkiaan ei ole toteutunut seurakunnan ja Kirkon eduksi siten kuin Jumalan sana opettaa Kirkosta ja seurakunnasta, siinä olosta, elosta, uskosta ja vaelluksesta ja joidenkin kohdalla armo näyttää käyneen turhaksi ja saatana voittaneen koko ihmisluonnon hallinnan omakseen ja he ovat käyneet Jeesuksen Kristuksen Kirkon vastustajiksi! 8. Jumalan uskollisuus tältä osin ei ole kenenkään kastetun kohdalla vaakalaudalla, vaan Hän seisoo yhä valansa takana, ikuisella rakkaudella ja väistymättömällä armolla Minä olen sinun Lunastajasi ja omalta osaltamme olemme Jumalan edessä sielujemme selvityksen tehneet, katso kohta pyhä eksorkismi ja tähän me kehoitamme kaikkia niitä, jotka tuntevat olevansa hukassa, armon kadottaneena, vihollisen armoilla, sillä kuinka me voisimme vastata niistä sieluista, jotka eivät ole tulleetkaan meidän Ristin matkasaattoon ja yhteiseen elämän saattoon Kristuksen seurassa! Niinpä eivät kaikki kastetut nykyään ole autuaita, siinä mielessä että elämä Herrassa olisi toteutunut, mutta Jumala on varma ja luja Liitossaan ja on luvannut jokaisen etsivän ja kysyväisen sielun johdattaa sinne, missä hänen autuutensa häntä odottaa.  Niinpä pyhän kasteen sakramentissa ei ole itsessään voimaa kääntää mieltä, aivoitusta, sydäntä eikä tahtoa pahasta ja pyhittämättömyydestä, eikä voimaa uuden luonnon pyhitykseen, ilman Jumalan sanaa ja uskoa sekä parannusta. mutta sillä on voima pitää vanhurskautus ja sen lupaus Jumalan edessä voimassa aina viimeiseen päivään asti, sillä pyhällä Paavalilla ja apostolisella opilla on viitteitä siitä, että jokainen on vanhurskautettu pysyvästi kasteessa, mutta uudestisyntymisen ylösnousemus pyhitys tapahtuu parannuksen ja uskon kautta. Room.6:7. Sillä onhan tämä hyvän omantunnon liitto perustuvainen Jumalan valaan ja Kristuksen kuolemaan sekä ylösnousemukseen josta Pietari puhuu kastetuksi tulleitten kohdalla ja tämä liitto merkitsee vanhurskauttamista. Toisaalla pyhä Paavali opettaa, että me olemme kuolleet (kasteen haudassa) ja elämämme on kätketty Kristuksen kanssa ja kautta Jumalassa, kun meidän elämämme Kristus ilmestyy mekin ilmestymme Hänen kanssaan kirkkaudessa. Niin on myös Luther opettanut että kaste merkitsee päättynyttä ja totutunutta vanhurskauttamista. On myös totta ettei kenelläkään ole vanhurskauttamisen suhteen mitään lain piiriin kuuluvaa erillistä merkityksellistä tekoa tai asiaa eikä erityistä asiaintilaa. Niin täytyy siis
Unio Passivan ja vanhurskautuksen olla kasteemme tähden meille välttämättömyyden pakosta voimassa koko elämämme ajan jopa viimeiselle tuomiolle asti. 9. Niin meidän kastettuna kansana täytyy valita se kastediili, joka on Jumalan voiman oikealla puolella sekä Kristuksen Kirkon puolella ja sen me olemmekin tehneet! Niinpä pankkiholvimme on täynnä valuuttaa kunhan vain Jumalan Hengen avulla käsittäisimme miten sitä käytetään ja saamme Häneltä siihen valtuudet ja ymmärtäisimme missä Ristimme seisoo ja pysyttelisimme tässä elämän Ristin saatossa ja näin Jeesuksen Risti alkaisi vetää meitä myös näkyvään ykseyteen, sillä niin on pyhä eksorkismimme ja anomuksemme sielujemme ylitse Jumalan edessä kuin olemme opettaneet, sekä Jumalan omaan sanaan vedonneet, sekä pyytäneet että Jumala voitelisi tuolla pyhän eksorkismin tulella kaikki meidän yhteytemme ja sielujemme yhteyden ja kaikki yhteydessä olevat sielut, eikä mikään Hengen yhteys ja hallitus pääsisi voimaan ohi tuon pyhän eksorkismin ja tämä salaisuus kirkastettaisiin ja annettaisiin meille tällä Rakkauden suurella Saarella jokaiselle henkilölle Miljoona kertaa Jumalalle parempana ja otollisempana viisaampana ja täydellisempänä kirkkaampana ja voimallisempana, armollisempana, jalompana ja rakkaampana sekä totuudellisempana, Jumalalle otollisempana ja mieluisempana, siltä osin kaikilla on salattu mutta vapaa pääsy Rakkauden Saarelle, kunhan vain Jumala toteuttaa salaisuuden, rakentaa kaiken valmiiksi ja kunhan vain Jumala sen kuulisi ja vastaisi meille, kuin Hän luvannut on. 10. Sillä perusteellinen sielun selvitys on meidän puoleltamme annettu Jumalan ja Kristuksen armonvaltaistimen edessä ja me rukoilemme täydellistä ja uskollista kirjan- sekä tilinpitoa ja taloudenhoitoa sekä tiedon talletusta, tässä samassa salaisuudessa, että kävisi toteen se Jumalan profetia , Minä teen teistä suuren Rakkauteni kansan ja juotan teidät kaikki yhteen ja vuodatan lahjani, rakkauteni ja armoni teille kaikille. Mutta me syytämme kristillistä Kirkkoa ja Jumalan seurakuntaa lapsikasteen suhteen täydellisestä heitteille jätöstä vaikka sitten lohdutamme Kirkon edesvastuuttomuuden uhreja sillä että Lunastuksen suhteen myös koko Jumalan sana on täytetty jokaisen puolesta ja kaste merkitsee avainta tuohon Kristuksen täytettyyn työhön ja iankaikkiseen Lunastukseen josta varma ja katoamaton ja iankaikkinen Lupaus on annettu kaikille kastetuille. Tämä uskon akti on siis yksin lupauksen sanassa, jonka Jumalan sana tuo moninaisesti ilmi ja saattaa tiedoksi. Tämä usko sitten merkitsee täydellistä vanhurskautta ja täydellistä vapautta synnin, kuoleman ja perkeleen
vallasta sekä iankaikkista elämää ja autuutta Kristuksen valtakunnassa. Kolmannen Linjan kastamisen vokaatio!

 

Kastehetki!

6.
Niinpä kaste pappi rukoilee isämeidän rukouksen, Herran siunauksen ja uskontunnustuksen sen jälkeen hän opettaa miksi vanha liitto ei pitänyt sen valaliitto kaatui koska ei löytynyt yhtään uskollista Psalmi 89. Niin ikään pappi opettaa miten uusi Liitto on uusi vala joka kokonaan perustuu Kristuksen uskollisuuteen ja hänen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kolmipäiväiseen salaisuuteen jossa Kristus rakensi uuden uuden liiton temppelin, kastaminen merkitsee tähän uuteen liittoon ja sen kolmipäiväiseen Salaisuuteen kastamista. Sitten pappi lukee psalmin 139 joka elämän kirja kasteessa kätketään Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta Teurastetun Karitsan elämän Kirjaan. Sitten pappi lukee room. 8. Miten edeltämäärätty pelastus nyt toteutuu ja saa lopullisen sinetin lapsen kohdalla kasteessa sen merkiksi, että Herra on luvannut kerran lopullisesti lunastaa ja pelastaa kasetun, sekä täyttää lunastuksensa, kuten Paavali efesolaiskirjeessa opettaa, eikä nyt kuten Paavali opettaa usko, toivo ja rakkaus saata lopullisesti raueta tyhjiin, alkaneen lunastuksen tähden, Jeesuksen kuolema ja veri Jumalan pyhä Nimi sekä Kristuksen ylösnousemus toteutuu lapsen kasteessa siten että koko lapsen elämän kaari, olipa se millainen tahansa kätketään tuohon salaisuuteen, jossa uusi elämä alkaa toteutua apostolisen Kirkon yhteydessä.
7.
Sitten pappi tekee kasteen manauksen ristiinnaulitun vihkiristin kanssa: Jeeseksen käskyn jälkeen Hänen suunsa sanoilla ja kaikella Pyhän Hengen ja Jumalan sanan arvovallalla minä käsken ja manaan västy sielun paholainen tästä lapsesta nyt, ajassa ja iäisesti sillä Kristuksen verellä ja Pyhän Hengen voimalla ja Jumalan sanalla minä päästän sinut kaikista perisynnin syyllisyydestä ja kaikista elämäsi synneistä: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen Amen! Vaella Jumalamme riemusaatossa ja päätä kerran matkasi hyvin Alfa ja Omega Kristus on Kaikkivaltias, päätä hyvin aamenemme Aamenessa! Kunnia Jumalalle Amen! Tämän hän sanoo kolme kertaa. Sitten hän rukoilee: Palaja lapsonen aina takaisin, palaja sanan ja Hyvän Paimenen laitumille, missä vaellatkin minne matkasi johtaakin, palaja kuin kadonnut lammas Isän armon huoneeseen olkoon kasteesi enkelit aina kanssasi missä kuljetkin Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen: Amen! Sitten pappi kastaa lapsen kolme kertaa veteen upottamalla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen, jonka jälkeen hän lausuu: Näin sanoo Herra, sinun Armahtajasi: Vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta Minun armoni ei tule sinusta väistymään eikä rauhanliittoni horjumaan, palaja siis
Jumalan armo aina takaisin tälle kastetulle, sen myötä myös usko, toivo ja rakkaus, Kunnia Jumalalle! Ainoalle Viisalle ja Totiselle! Amen! Niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, nämä kolme, mutta suurin niistä on rakkaus! Sitten pappi rukoilee kätten päälle panemisen kautta: Täyty lapsonen Jumalan Hengellä, sen armolla, rauhalla, rakkaudella ja voimalla ja viisaudella sekä lahjoilla: Jeesuksen Vapahtajasi ja Pelastajasi Nimessä Amen! Sitten pappi painaa ristiinaulitun vihkiristin lapsen rinnan päälle ja lausuu: Palaja lapsonen, palaja aina: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen Amen! Sitten kääntää tyhjän ristin ja painaa sen uudestaan lapsen rinnan päälle ja lausuu: Kristus voimasi ja viisautesi, vanhurskautesi, pyhitykseksi ja lunastuksesi, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen: Amen! Sitten lausuu vielä: Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota eikä iäisesti kadottavaa syntiä olemassa sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut tämän lapsosen synnin ja kuoleman laista ja tämä kaste sana kautta on synnyttänyt tämän lapsen Jumalan Hengestä, sanasta ja Nimestä, Kristuksen verestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta uuden liiton armolapseksi! Rakastava taivaallinen Isämme, ainoan Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden ja Pyhän Henkesi ja sanasi kautta, pidän nyt huolta tästä kastetusta lapsesta niin ettei hän koskaan katoa laumastasi ja jos hän joskus siitä poistuu ja katoaa, hae hänet takaisin laumaasi ja hoida hänet armoihisi! Kunnia Jumalalle! Amen!  
8.
Pyhän Katherinen uskonpuhdistuksen teesit ja tunnustus väittämä! Minä seison, Sinun herrais edessä todistustesi kätköissä, enkä saata häpeähän tulla!
9.
Tästä me haluamme keskustella koko kristikunnan kanssa yhteiseksi rakennukseksi, ilman esitettyä ja riitauttavaa Katolisten ja Luterilaisten ja muidenkaan välistä skismaa, vaan ainoastaan veljellisesti keskustellaksemme esitetyistä kysymyksistä! Esitämme teesineuvottelun ja predestinaatio muistelun siinä toivossa, että saisimme joskus niistä julki teologisen selitysteoksen ja kommentaarin, sekä vastauksen siihen, millä osoittaa Kirkon ja kasteen perintö niille, jotka ovat kokonaan pudonneet kirkkojen ja seurakuntien yhteydestä ja opetuksista ja saattaa heidät uuteen elämään ja hyvän tekeväisyyteen Kirkon uskossa! Sillä me emme usko, että Messiaalla on tapana hukata niitä sieluja, joiden usko on syntynyt ja vahvistettu oikealla opetuksella, Jumalan sanalla, seurakunnan yhteydellä ja apostolisella
kasteella, vaan että lunastus toteutuu lopulta täydellisesti, jonka vakuutena ja panttina on annettu ja lähetty Pyhä Henki Lunastuksen sinettinä. Siispä tähän lähtökohtaan osoittaa apostolinen pelastusjärjestys kaikkia kasteen saaneita, niinpä jokainen kaste on toimitettava siten ja siinä apostolisessa säädetyssä järjestyksessä ja tavass, että jokainen kastettu saa tämän apostolisen perusta ja lähtökohdan elämälleen, niin ettei se saata enää kokonaan tyhjiin raueta kenenkään apostolisesti ja oikein kastetun kohdalla! Tämän me uskomme olevan Messiaan tahto! Mutta miten osoitamme Kirkon ja kasteen perinnön niille, jotka kuitenkin ovat kastettuinakin pudonneet kaiken tämän ulkopuolelle, jonka ei pitäisi olla edes mahdollista, onko siis lapsen kaste täyttänyt apostolisen määreen kun se ei johda opetukseen ja Kirkon yhteyteen! Miten lapsena kastamisen dendenssejä voidaan korjata ja mitä tulisi tehdä, että lapsen kaste jälleen toteuttaisi apostolisen määreen, jonka ulkopuolelle se on vajonnut Kirkon edesottamusten tähden! 10.
11.
Väittämän pääkohdat kasteesta ovat seuraavat:
12.
1. Kirkollinen kaste on luisunut pois apostolisesta kontekstista eikä sitä voida palauttaa apostoliselle tielle kuin henkilökohtaisen sanan ja sen opetuksen vastaanottamisen kautta. 2. apostolinen kaste oppi merkitsee sitä että Jumalan sana seuraa kastetun elämässä, myös sen ulkoiset dendenssit, seurakunta yhteys eikä sen armo saata laata lopullisesti kastetun elämässä! 3. Yleinen kasteen hyöty on kuitenkin se ettei lopullinen kadotustuomio kohtaa enää kerran kastettuja, unio passiva. 4. apostolisesti ja oikein kastettuja seuraa elämän saatossa myös unio aktiva, sekä olennon yhteys Kristuksen ruumiiseen, seurakuntaan, eikä usko, toivo ja rakkaus, jätä kastettua lopullisesti vaan pelastava armo palaa aina takaisin, sillä onhan pyhä Jumalan sana kastetun valakirja ja Koti, jonne kastetun on palattava aina takaisin! Niinpä kaikilla kastetuilla on tämä unio passiva, mutta kun keskustelemme siitä onka kasteen lisäksi autuuteen oltava jotain muuta, on Jumalan sana puhunut siitä parannuksesta, jossa me tulemme jälleen siihen armon salaisuuden jumalliseen voimaan, joka puhdistaa kaikesta syyllissyydestä ja synnistä, tähän Jumala on antanut muitakin ulkosia dendenssejä, kuten sanan itsensä, Kirkon sakramentteineen ja lähimmäiseltä saatavan veljellisen avun sekä synnin päästön, joissa uudistuu kasteen voima ja usko. Niin siis unio passiva on kaikilla kastetuilla alinomaa mutta unio aktiva uudistuu
täten kasteen oikeassa käytössä ja jos kaste tapahtuu siinä foorumissa jossa se on aluksi tarkoitettu, ei unio aktivakaan jätä kastettua koskaan vaan palaa aina niiden merkkien kautta takaisin, jotka ovat aina läsnä ja seuraavat kastetun elämää. Mutta että kasteen voima kastetuilla yleensä on heikentynyt, sen osoittaa se tosiasia ettei kastetta ole seurannut se elämän parannus hedelmineen, joka merkitsisi oikeaa evankelista asiaintilaa ja uskoa kastettujen elämässä joka sitten johtaa Jumalan tuntemisen pyhitykseen. Mutta ovatko sitten kuitenkin kaikki kastetut päässeet vapaaksi erilaisista Jumalan tuomioista sitä me emme tiedä, tiedämme että Jumalan sana niistä puhuu ja ettei sitä tuomita joka evankeliumin mukaisesti tulee Jumalan tykö, mutta vakaumuksemme on ettei kastetuilla ole enää lopullista iankaikkista kadotustuomiota. Mielestämme kuitenkin tähän kasteen merkitsemään kristittyjen yleiseen asiaintilaan voidaan saada aikaan parannus jo kaste hetkellä, kastamalla oikeassa ja apastolisessa kasteen foorumissa, jossa kasteen salaisuus perusteellisesti selvitetään kastetapahtumassa ja sen merkitys tuodaan juki, sekä sen ulkoiset apostoliset dendenssit saatetaan täydellisesti voimaan. 5. Säilyttääkseen uskon salaisuuden kokonaisvaltaisesti ja yleisenä lapsena kastettujen parissa, se vaatii laajoja opetustoimia ja palaamista apostoliseen kaste ja opetus järjestykseen! Niinpä Kirkon tulisi laatia yleispätevät alaikäisyyden välineet kasteopetusta varten että alaikäisyyden kasteen koulu ja Evankeliumin sanoman perusta voitaisiin yleisesti kylvää kastetuille lapsille rippikouluun asti, sillä onko aivan mahdotonta saattaa lapsikasteen kirkon kastetut alkeiskoulun käyneiksi ennen rippikoulua, tämä merkitsisi myös Kirkon paluuta takaisin alkuperäiseen kummijärjestelmään ja sen tehostettuun toteutukseen, sillä nuoren kevät ja ensitouko tulisi alkaa rippikoulusta, niinpä kaste yhdessä Jumalan sanan ja Kirkon kanssa tulisi merkitä rippikoulu nuorille sen vastauksen saamista, joka odottaa heidän sydämissään ensikevättä, sillä tarkoittaahan Jumalan sanaan ja sen evankeliumiin liittyminen Messiaaseen liittymistä ja yhdistymistä ja kun me saavumme tähän kastetun Kotiin Jumalan sanaan, alamme sitä tuntea ja uskoa, alkaa Jumalan sana itse taistella meidän puolestamme elämämme taisteluita.
13.
  Mutta me moitimme Kirkkoa väärästä ja hatarasta uskosta, kun ei Kirjoituksiin uskota oikein, ei myöskään kastetta ja ehtoollista aseteta oikeassa uskossa, eikä niitä yleensä käytetä oikeaa uskoa varten!
14.
15.
1. Lapsikasteesta opetataan oikein silloin kun se merkitsee kastamista
täydelliseen pelastukseen ja pelastusvarmuuteen. Room.8. Niinpä kasteen jälkeen meillä ei enää ole ikuisesti kadottavaa syntiä olemassa, vaan meillä on aina avoin pääsö tähän armoon, kuten Jumalan sana opettaa, että syntiemmme anteeksiantamus on iankaikkista olentoa ja laatua. Mutta on kuitenkin selvää ja varmaa että lapsikaste on sen kaltainen, että kasteen pelastava tuomiotoimi koskee kaikkia kasteen saaneita, kasteessa on siis kaikille kastetuille armo, joka tulee ilmi Jeesuksen ylösnousemuksen kautta heränneessä uskossa, sillä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin on kirjoitettu, vanhurskas on elävä uskosta! Vaikka kasteen kääntöpuoli on se että se vaatii kaikilta parannusta, sen toinen puoli on se, että se lupaa kaikille joiden pelastus on saaatettu voimaan Evankeliumin mukaisesti, ettei usko, toivo ja rakkaus lopullisesti saata lakata kastetun elämässä, vaan kasteessa annetun iäti meitä varten pysyävän Jumalan sanan, Pyhän Hengen, Kristuksen, Jumalan Nimen ja kasteen kautta palaa kastetulle takaisin siinä salaisuudessa joka on annettu kristitylle, kun sen pelastus on saatettu Evankeliumin mukaisesti voimaan kasteen hetkellä! Toisaalta autuuteen ovat välttämättömät elämän parannus ja usko, mutta toisaalta ne joiden kaste on tapahtunut Evankeliumin mukaisesti, sekä apostolisessa järjestyksessä, saavat osakseen sen että parannus ja usko seuraavat koko elämän ajan eivätkä saata lakata lopullisesti kastetun elämässä! Ellei meillä ole tämän kaltaista kastetta ja kastamista, ei kaste ole pyhien Kirjoitusten mukainen! Niinpä oikein kastettu on se, jota seuraa aina Jumalan sana, parannus, Evankeliumi, Jumalan Nimi ja voima, osallisuus Jeesuksen uhrista, sekä osallisuus Pyhän Hengen lahjasta, sekä takaisin ennättävä palaamisen armo, jotka vaikuttavat niin, ettei usko, toivo ja rakkaus saata lopullisesti väistyä kastetun elämästä! Jos tämä ei voi täyttyä ja tapahtua lapsen kastamisessa, ei se ole apostolisen pelastusjärjestyksen mukainen, eikä ole synti saattaa asiaintilaa oikealle kohdalleen pyhien Kirjoitusten edessä, vaan niin täytyykin tehdä! Tämä meritsee silloin sitä että luovumme tästä käsityksestä ja hyväksymme synergistisen pelastusopin tai perustelemme Evankelisen asiaintilan uudella kastemisella, lapsena kastamiselle se merkitsee asiantilan uusia perusteluita ja kasteen pelastuksen saattamista voimaan koko kasteen foorumin täyteydessä, sillä täytyyhän kasteen ja pelastuksen absoluution merkitä kaikille kastetuille koko elämän syntien anteeksiantamusta kohdusta hautaan, joka ei saata lakata koko elämämme aikana lopullisesti, sikäli kun sillä tarkoitetaan Evankelista vanhurskauttamista, kuten olemme havainneet ettei kastaminen automaattisesti vaikuta tätä kasteen ja pelastuksen täyttä lahjaa, vaan ainoastaan silloin kun se on suoritettu
Evankeliumin mukaisesti oikeassa ja täydessä kasteen foorumissa ja tarkoituksessa pyhien Kirjoitusten mukaisesti! Niinpä tavallinen lapsenkaste ja siinä kastaminen on täydennettävä sillä välttämättömällä parannuksella ja uskon heräämisellä jonka sana saa aikaan, että toteutuisi se sana, joka uskoo ja saa kasteen se pelastuu, niin siis tavallinen käsitys ja tapa lapsena kastamisesta on väärin ja väärin perustein kastamista, sillä merkitseehän lapsena kastaminen nykyään vaikeata ja epävarmaa pelastusta ja autuudekseen sen on pakko hyväksyä synergistinen pelatusoppi! Mutta eräässä tietyssä mielessä kaikki kastetut ovat pyhitettyjä (unio passiva) ja tämä kaste on tuonut Jumalan oikeuden jokaiselle, joka merkitsee mm. sitä että jokainen kastettu saa kutsua Jumalaa omana Isänään vaikka sitten se merkitsee paljon muutakin. Niinpä kasteemme tulisi merkitä koko pelastuksen foorumia, ikuista ja katoamatonta syntiemme anteeksiantamusta, lopullista ja katoamatonta vanhurskauttamista, Pyhän Hengen ja sen voitelun saapumista, Kristuksen Kolmipäiväistä Salaisuutta, Jumalan valaliittoa ja kastamista tämän Messiaan Rakkauden Kirkkoon jossa toteutuvat pysyvästi usko, toivo ja rakkaus eivätkä ne saata lopullisesti tyhjiin raueta, eikä lopullisesti menettää sitä evankelista kääntymistä jossa kaikki Jumalan suoma elämä toteutuu ja lahjat annetaan ja Jumalan armo ilmestyy pelastukseksi näin kaikille uskoville ja yksiyhteiseen uskoon kastetuille., sillä täytyyhän sen kasteen ja pelastuksen foorumin joka kastettaessa tapahtuu, joka vaikuttaa myös aina ja välttämättömyyden pakosta evankelisen kääntymisen olla oikea apostolinen kaste! Niinpä kaikilla lapsena kastetuilla täytyy olla se Jumalan sanan armovälineellinen armo ja osallisuus, sekä vaikutus, joka aina evankelisessa kääntymyksessä yhtyy tähän kasteemme autuuden katoamattomaan foorumiin ja vahvistaa sen Jumalan sanan armovälineellisen vaikutuksen ja sen todistuksen kautta ja saattaa aina voimaan sen todistuksen joka tähän kasteemme autuuden iankaikkiseen foorumiin kuuluu ja julistaa meille kasteemme merkityksen, täydellisen vanhurskautuksen ja katoamattoman syntiemme anteeksiantamuksen! Sillä vaikka yleisestä lapsena kastamisesta ei puuttuisi mitään muuta siitä puuttuu pelastuksen foorumin Jumalan sanan julkinen todistus, sekä ne apostoliset ulkoiset dendenssit, jotka saattavat lapsen kristilliselle uskontielle ja Kirkon elävään yhteyteen ja kasvamaan seurakunnan näkyvässä yhteydessä josta Jeesus puhuu kastekäskyssä sekä Kirkon yleinen ja julkinen hengellinen tuki ja turva! Niin siis kaste ja kastaminen kastettavalle merkitsee, ei vain Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta vaan myös Jumalan koko sanaa, pääsöä muiden sakramenttien yhteyteen, Kristuksen Kirkkoa,
sen näkyvää ja hengellistä perintöä, Jumalan seurakuntaa sekä koko autuuden ja Kirkon salaisuutta kaikkineen päivineen, se merkitsee myös niitä ulkoisia apostolisia dendenssejä jotka edesauttavat kastettua elämään todeksi hengellisen perintönsä rikkauden, olemaan osallinen siitä sekä varttumaan ja kasvaamaan sekä oppimaan sen salaisuuden yhteydessä yhteisen uskon salaisuutta! Kaste merkitsee myös kastamista Jumalan sanan välittäviin todelisuuksiin! Kun puhumme siitä että kastetulle välttämättömyyden pakosta palaa takaisin se armo, että Jumala katsoo häntä laupiaasti ja armollisesti Poikansa Jeesuksen tähden eikä tahdo häntä hukuttaa kadotukseen, se merkitsee sitä predestinaatiota, johon olemme kasteessa haudatut se merkitsee että kaste tarkoittaa päättynyttä ja toteutunutta vanhurskauttamista, se merkitsee myös sitä että tämä katoamaton armo on alkanut kasteen kautta jokaisella kastetulla, joka on kerran saatettu kasteessa tähän armoon, tässä tapuksessa riittää kun kastettava on kastettu Jumalan sanan todistusten mukaisesti ja Jeesuksen antamaan kastekäskyä noudattaen, tämä merkitsee myös yleistä lapsen kastetta. Ellei näin tapahtuisi ei lapsen kaste eikä sen kaltainen pelastus olisi apostolisen järjestyksen mukainen eikä noudattaisi sanan merkitystä pelastuksen tarkoituksesta, niinpä lapsen kaste salatulla tavalla säilyttää autuuden kaikille näin kastetuille, se merkitsee ettei lopullinen viimeinen tuomio iankaikkiseen kadotukseen koske enää kastettuja, vaikka kastetuilla olisikin sitten erilaisia Jumalan tuomioita! Kasteen ensimmäinen hyöty on siis se ettei lopullinen viimeisen tuomion iankaikkisen kadotuksen ajaton ja ikuinen rangaistus enää kohtaa meitä, toinen hyöty on se, että sen kautta me voimme täydellisesti pelastua ettei meitä kohtaa mikään rangaistus vaan saamme Jumalan armon kautta täydellisen pelastuksen ja Jumalan mielisuosion sekä vapautuksen kaikista tuomioista ja rangaistuksista sekä ikuisen elämän ja autuuden, tässä mielessä on merkitystä sillä, miten me kasteen foorumin käsittelemme kastehetkellä, sillä Jumalan tahto on se, ettei hänen tarvitsisi rangaista ketään vaan kasteen voima ja usko olisi täydellinen ja vaikuttaisi sen Jumalan tuntemisen pyhityksen ja Kirkon elämän että saisimme jo ajassa osaksemme täyden osallisuuden siitä, mitä varten Kirkko on olemassa, että kaikkien kasteessa tapahtuisi ei vain ensimmäinen hyöty vaan myös toinen! Mutta yhtä mahdotonta kuin on kuoleman jälkeen syntyä uudestaan tähän katoavaan luomakuntaan, yhtä mahdotonta on menettää lopullisesti ja iankaikkisesti kerran voimaan saatettua Lunastusta, eikä koko luomakunnassa ole yhtään todistajaa joka toisin voisi todistaa!Mutta yhtä tärkeää kuin ihmisen autuudelle on tämä totuus
on myös se että Jumala suostuu viemään tämän tiedon ja opetuksen kaikille sieluille, siitäkin huolimatta että saatana ja lahkot ja kaikki vastustajat pakottaisivat kieltämään ja hävittämään tämän totuuden, sillä onhan Jumala valavelvollinen käsittelemään perusteellisesti ja totuudellisesti tämänkin asian viimeistään Viimeisellä Tuomiolla, vaikka se sanoma tyystin kaatuisi ja katoaisi tuhanneksi vuodeksi! Niinpä tuo välttämöttömyyden pakosta lunastetulle palaava asiaintila ei määräydy minkään muun mukaan kuin pyhien Kirjoitusten ja siinä opetetun Evankeliumin sanoman ja julistuksen mukaan, sillä tämä ensimmäinen kasteen hyöty on koskettava kaikkia kastettuja mutta toinen hyöty ei Kirkon foorumissa ole toteutunut kaikkien kohdalla sillä siihen vaikuttaa myös kasteen merkityksen ulkoiset dendenssit joita ei kaikilla kastetuilla ole ollut, kuten opettavaiset kummit ja vanhemmat, kristillinen kasvatus, sanan esillä pitäminen, uskovaiset toverit, seurakunta elämän säännöllisyys ja siihen osallistuminen ja kaiken kaikkiaan pyhän Kirkon kokonaisvaltainen apostolinen ja raamatullinen kaitsenta ja tuki. Niinpä Kirkon reformaatio, missio, opetus ja parannus sekä herätys koskee kasteen jälkimmäistä hyötyä, sillä ensimmäinen hyöty ei saata laata mistään syystä eikä synnistä! Niinpä Kasteen merkitys elämässämme on kahtalainen unio passiva ja unio aktiva, unio passiva on kaikilla alinomainen, eikä se riipu siitä mitä ihminen tekeekään mitä hän on hyvä vaiko paha, ei edes käsillä olevasta ja vaikuttavasta uskosta, se on kaikilla kastetuilla eikä se koskaan katoa, unio aktiva riippuu muistakin tekijöistä kuten armonvälineistä ja niiden käytöstä, seurakunnasta, opetuksesta ja muusta niihin liittyvistä! On kuitenkin totta että myös unio passiva on apotolista ja Evankelista asiaintilaa varten mutta se ei toteudu automaattisesti ilman Jumalan Hengen tahtoa ja vaiktusta jossa hän käyttää Jumalan sanaa, seurakuntaa ja kirkkoa, muita sakramentteja, uskovien keskusteluja ja yleensä sitä Hengen kutsua minkä Jumala lähettää saattaakseen asiaintilan evankeliseksi ja oikeaksi apostolista Kirkkoaan varten annetun tehtävän ja kutsun sekä seurakunnan ja Jumalan sanan merkityksen mukaisesti! Mistä sitten alkaa apostolinen ja evankelinen asiaintila kastetun elämässä, tässä yksi ohje ja dendenssi!
16.
Tässä esimerkki sen kaltaisesta ohjeesta joka on hyödyksi uskolle
17.
”Se, joka ottaa minulta pois Jumalan Pojan sovintoveren, joka on maksettu lunnaina Jumalan vihalle, se joka ottaa pois meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen hyvitysteon, joka on meidän sijastamme suoritettu Jumalan rankaisevalle
vanhurskaudelle, se joka ottaa pois vanhurskauttamisen tai syntien anteeksiantamuksen yksin uskon kautta Takaajani ja Välimieheni ansioihin, se joka ottaa pois Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden hyväksi lukemisen, ottaa pois kristinuskon kokonaan.” Philippi, kristitty juutalainen. Tähän sanomaan tähtää julistettu laki ja Evankelinen parannus pyhissä Kirjoituksissa, sitten sitä seuraa Pyhän Hengen vaikuttama Evankelinen asiaintila hengellisessä elämässä elämän Hänen lain kautta, joka on vapauttanut meidät synnin ja kuoleman laista! Niinpä kaikki vihollisemme ja vastustajamme ovat niitä, jotka ovat tämän sanoman poisottajia ja turhentajia elämässämme! Ystäviämme ovat sen voimaan saattajat ja eläväksi tekijät elämässämme! Mutta on totta myös se että kaikki ulkoiset ja muut tähän liittyvät dendenssit on otettava oikein, apostolisesti ja Evankelisesti pyhistä Kirjoituksista, mutta on myös Kirkon tehtävä miettiä miten ne saadaa yleiseksi ja yleensä yleisesti voimaan ja tietoon sekä harjoitukseen, että ne monin verroin täyttäisivät oikein ja Jumalalle otollisesti ja kaikille kastetuille parhaaksi ja iankaikkiseksi autuudeksi tehtävänsä tässä autuutemme apostolisessa Foorumissa ja elämämme saatossa ja kaikki voimaa saatetut ovat itse Jumalan dendenssejä autuuttamme varten! Sillä tästä juuri alkaa se elävä ja asiaintilaltaan oikea pyhäin yhteys, että saisimme myös elämämme totuuden, kuten Jeesus sanoo, Minä Olen Tie, Totuus ja Ylösnousemus ja Elämä ja Jumala antaisi meille kaikille Nooan ja hänen perheensä salaiset päivät Hänen Arkissaan! Niinpä päätämme tämän ensimmäisen teesin sanoihin: Ellei pelastus toteudu sen raamatullisessa merkityksessä lapsen kasteessa kuten teesimme opettavat, ei lapsen kaste voisi merkitä täydellistä pelastusta uskon kautta, joka tapauksessa opetuksemme linja on se kasteemme linja, jossa me uskomme Jumalan sanan, joka Paavali on julistanut kaikille uskoville kastetuille, että Jumala lopulta saattaa kaikkien heidän kohdallaan lunastuksen täyteen pämäärään ja loppun asti ja pelastaa heidät lopullisesti ja antaa Kristuksen täyden perinnön! Tämän sanoman me olemme uskoneet myös lapsen kasteessa tapahtuvaksi ja ellei se niin tapahtuisi ei lapsen kaste olisi oikea apostolinen kaste. Mutta meille on erittäin tärkeää ja luovuttamatonta se, että me säilytämme tämän opin ja sen salaisuuden myös yleisen lapsikasteen
piirissä ja passaamme sitä lapsena kastetuille yleensä! Kaikki yhdessä muodostaa sen sukujemme kirkon katolisen foorumin jossa toinen täydentää toistaan, toinen vahvistaa toistaan ja toinen rakentaa toistaan, myös ehtoollis- ja kastekommentaareja on useita kuitenkin Pöytä on yhteinen, myöskin opillisia kommentaareja syntyy sekä on jo olemassa jotka kuuluvat tähän yhteyteen! Lähtökohtana on kuitenkin osoittaa kasteen ja Kirkon perintö erityisesti niille, jotka ovat pudonneet kirkkojen ja seurakuntien opetuksista ja vahvistaa sukujemme uskoa, toivoa ja rakkautta rakentavalla tavalla kaikkien parhaaksi, niin että tulisivat ilmi myös ne kutsumuksen työt, erilaiset lahjat ja hyvät hedelmät, joita kantamaan Kirkko on kutsuttu, sekä rakentuminen yhteisessä uskossa uskon päämäärää, sielujen pelastusta varten, niin että voisimme myös antaa mahdollisimman voimakkaan panoksen Kirkon ja sen työn hyväksi ja osoitta peruspelastus kaikille tähän Kirkkoon ja sen uskoon kastetuille, sekä saattaa voimaan uusi elämä ja hyväntekeväisyys! Niinpä tuo armon merkki kasteen sakramentti edellyttää että otamme vastaan sen sanan jossa armo ja sovitus Kristuksen kautta tarjotaan meille autuudeksi ja pelastukseksi. Näin Jumalan sana ja kaste pelastaa uskon kautta Jeesukseen Kristukseen yksin Jumalan armosta ja yksin Kristuksen tähden, sillä kaste ilman Jumalan sanaa ei saata loppuun ja täydelliseksi ihmisen pelastusta, vaan ihmisen pelastus on riippuvinen Jumalan sanasta! Niin kuin Luther on opettanut että meillä täytyy synnin ja perkeleen sekä kuoleman hirvittävän vankeuden vastapainona olla runsas lunastus, joka käy ilmi kasteessa, Jumalan sanassa, kuultavassa synninpäästössä, ehtoollisessa ja veljellisessä keskustelussa! Mutta jos Jumala sanoisi viimeisellä tuomiolla meitä vastaan jotka olemme antaneet Hänen eteen tämän puolustuksen, ettei jumalaton ihminen voi panna Hänen rankaisevaa vanhurskautta vastaan muuta kuin parannuksen ja uskon sekä sen mitä Luther opettaa pääopinkohdassaan, ja ellei hän sitä tee hän hukkuu ikuiseen helvettiin lopullisesti, eikä Hän voi noteerata mitään muuta edes vähäisimmässä merkityksessä, toisaalta niin juuri asia raamatun fundamentalistisessa merkityksessä lienee ja tätä luterilainenkin kirkko on vanhastaan opettanut, mutta siinä tapauksessa olisi koko lapsen kaste hyljättävä, koska se ei säilytä tässä tapauksessa ensinkään uskoa,  ei vaikuta parannusta eikä säilytä lupausta, niinhän luterilainen kirkko nykyään ohuesti kastaa ettei kasteen voimaa ja uskoa voida säilyttää eikä parannusta saada aikaan kenenkään kastetun
kohdalla, toisaalta nykyluterilaisnen kasteoppi on puolireformoitu oppi kohtalokkaalla tavalla ettei se säiltyä kasteen merkitystä oikein toisaalta ei anna edes refromeerattuja perusteita kasteen uskolle ja kääntymykselle eikä sen lupaukselle toisaalta se tekee myös tyhjäksi kasteen sakramentillisen merkityksen ja voiman josta kaikite Lutherkin on opettanut. Niinpä tässä foorumissa opetamme että kasteen merkitys täytyy perustella tarkkaan, kastaa uskossa ja kasteen oikeassa merkityksessä, niin että siitä olisi hyötyä lihan kuolettamisessa ja uskossa evankeliumiin koko elämän ajaksi, sillä eihän luterilaiset kastetut jää enää ensinkää Kirkon uskoon, parannukseen ja kilvoitukseen, puhumattakaan että he lukisivat pyhää sanaa säännöllisesti ja tuntisivät tarvetta katumukseen ja rukoukseen ja olisivat Hengessä täytettyjä. Niinpä koko liikkeemme maailman autuusopetus perustuu vain siihen toteamukseen että suunnitelma toteutuisi Jumalan sanan mukaan ja tällöin voisi tulla kysymykseen sitten se ettei Jumala panisi toimeen viimeisen tuomion kirjoitettua päätöstä lopullisena iankaikkisuus rangaistuksena kenenkään kohdalla, siis sen täytyy merkitä sitä että oikea totuus säilyy ja vaikuttaa keskellämme alati maailman loppuun asti, jolloin me emme saata uskoa sitäkään että lapsen kaste on kenenkään kohdalla hyödytön eikä se välittämä Kristuksen kuolema ja ylösnousemus ole saattanut jäädä pelkäksi objektiksi yhdenkään kastetun kohdalla eikä saata oikea Kirkko kokonaan kadota keskeltämme ja niin kauan kuin oikea Kirkko ja kaste on keskellämme ja se jaetaan yleisesti ja evankeliumin mukaisesti, virka toimitetaan oikein ja sana jaetaan evankeliumin mukaisesti samoin ehtoollinen, niin kauan on toivoa kaikesta muustakin.
Tästä lähtökohdasta aloitamme yhteisen teesikeskustelun josta tuomme julki seuraavaa:
18.
2. Kuvat, krusifiksit, messupuvut eikä muut ole välttämättömiä Kirkossa vaan ehdonvallan asioita, kuitenkin näiden symbolinen vokaatio tulee toteua Kirkossa oikein ja evankeliumin mukaisesti. Viimekädessä kastaa, konfirmoida, vihkiä, haudata ja jakaa ehtoollista voi yleisen pappeuden perusteella Kristukseen uskovainen, yhteisestä sopimuksesta valittu henkilö, pääsääntöisesti kuitenkin seurakunnan papisto ja kaitsenta! Toisaalta koko nykykirkollisuus on käynyt kansan kannalta lähestulkoon tarpeettomaksi, koska se ei pysty vastaamaan kansojen kirkolliseen haasteeseen, kirkollisen
elämän uudistus on välttämätön! Uudistus merkitsee todellista paluuta Kirkon sanomaan ja kansan paluuta Kirkkoon.
19.
3. Lapsia ei voida kastaa oikein edes perisynnin, uudestisyntymisen tarpeen eikä minkään muunkaan tähden apostolisesti ja oikein, ellei kastettavalle pystytä osoittamaan pysyvää asemaa ja välttämättömyyden pakosta aina palaavaa asiaintilaa, Ylösnousseen Kristuksen merkityksessä, sillä sen täytyy merkitä Paavalin opetusta Room.8. sekä pysyväistä uskoa, toivoa ja rakkautta täydellistä Jumalan ja Hänen sanansa voimasta tapahtuvaa takaisin palavaa asiaintilaa ja Kristuksen ja Hänen ristinsä salaisuuden vastaanottamista sen ylösnousemisen merkityksessä, sekä sekä ylösnousemuksen kunnian takaisin paluuta, sekä uuden elämän ja pyhityksen Hengen paluuta ylösnoussessa Kristuksessa Jeesuksessa! Tämä merkitseee kastettavalle annettua sanan ja synninpäästön matkasauvaa pyhän Kirkon ja seurakunnan yhteydessä, niin siis lapsenkasteen tulee merkitä sitä evankeliumia josta sana todistaa, niin pysyvät nyt nämä kolme, usko, toivo ja rakkas, mutta suurin niistä on rakkaus ja toisaalta kasteen valamerkitystä, Näin sanoo Herra sinun lunastajasi, vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhan liittoni horju. Ellei kasteessa käsitellä Jumalan foorumia jossa kastettavan elämän luomiskirja psalmi 139, saatetaan täydellisenä pelastukseen ja armoon kasteen kautta, ei kastetta ole perusteltu oikein kasteen hetkellä, niin siis apostolinen oppi on kaikkien kastettujen pelastus, sillä kaste kuuluu siihen hetkeen, jossa ikuinen ja lopullinen pelastus sinetöidään, sekä täyttyvä lunastus saatetaan voimaan ja elämä katketään Kristuksen kautta Jumalaan! Mutta kirkon kaikki kastamat eivät ole palanneet takaisin Kirkon elämän asiaintilaan, mm. koska kasteen, evankeliumin, predestinaation ja pelastuksen foorumia ei ole oikein ja perusteellisesti käsitelty kasteen hetkellä ja paholaisen manaus on jätetty pois, toisaalta kastetulta puuttuvat ne ulkoiset apostoliset dendenssit, joiden tulisi seurata kastettua koko elämän ajan. Meidän on siis saatava kaste, joka kestää saatanan, maailman ja Jumalan edessä ja viiimeisellä tuomiolla, meidän on saatava kaste koko Kristuksen, oppiin, ja salaisuuteen ja sen perinnön täyteen rikkauteen ja Jumalan koko täyteyteen, ellei näin tapahtuisi kaikille lapsena kastetuille, ei se olisi ollenkaan apostolisen Kristuksen Kirkon uskon kaste, eikä se merkitsisi saavutettua hyvän omantunnon liittoa! Kaikkien kastettujen autuus Kirkon yhteydessä ei näytä toteutuvan ajassa, siksi sen viimeinen päätös jää viimeiselle tuomiolle, mutta kaste on kuitenkin saavuttanut niin sanotun ensimmäisen hyödyn, kun
se apostolisesta jaetaan ja otetaan vastaan. Tulevan ahdingon tähden jokaisen tulisi ottaa Jeesuksen opetuslapseus ja Hänen armonsa ja Pelastuksensa vastaan sekä ottaa Jumalan sanan mukaan kristillinen kaste, se joka on jo kastettu sen tulisi hyväksyä Jumalan pelastusarmo omalle kohdalleen ja turvata Jeesuksen opetuslapseus ohjaukseen ja armoon, että Jumala voisi täydellisesti pelastaa kaikki, jotka näin Kristuksen kautta Hänen tykönsä tulevat!
20.
4. Kirkolla ei ole totuudellista oikeutta sitoa, avainten, viran, opetuksen eikä kanonisen vallan nojalla ketään apostolisen järjestyksen ja sen uskon vastaiseen oppiin, järjestykseen eikä muuhunkaan tunnustukseen, kirkon sääntöön, eikä mihinkään muuhunkaan, mistä Raamatun apostolinen järjestys ei ole opettanut ja joka on evankeliumin vastainen!
21.
22.
5. Pelastusvarmuus pyhien Kirjoitusten apostolisessa pelastusjärjestyksessä ei ole miltään osin epävarma, vaan perustuu saavutettuun pysyvään ja muuttumattomaan asemaan ja välttämättömyyden pakosta palaavaan asiaintilaan eikä näin saavutettu osallisuus Kristuksen suorittamasta Lunastuksesta saata lopullisesti raueta tyhjiin. Room.8.
23.
24.
6. Kristillinen kaste apostolisessa pelastusjärjestyksessä kuuluu siihen hetkeen, jossa apostolinen pelastus ja sen varmuus sinetöidään, jossa pysyvät nyt nämä kolme, usko, toivo ja rakkaus, eikä mikään luotu enää voi erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room.8. Siksi kastetapahtuma tulee perustella huolella sillä se on myös Kirkkoon sisälletulemisen sakramentti, joka merkitsee lopullista pääsöä Kirkon pelastavaan yhteyteen.
25.
26.
7. Väite että kaikkien kastettujen pelastumista koskeva vastuu tuomio ei koske kirkkoa, on harhaoppinen, eikä kirkko kuitenkaan voi pelastaa kaikkia kastettuja eikä uskoa heidän kaikkien autuuteen oman tunnustuksensa nojalla niin että se vastaisi pyhien kirjoitusten apostolista totuutta ja järjestystä, niinpä Kirkoon on hukannut kastettujen pelastavan yhteyden Kirkko salaisuudessa, Evankeliumin hukkaamisen myöstä, Jumalan sanasta vaikenemisen myötä, tehtävien laiminlyöntien myötä, valvomisen puutteen myötä jne.
27.
28.
8. Me saamme vanhurskauden yksin Hänen, eli Jumalan armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, tämä merkitsee pysyvää ja muuttomatonta asemaa ja välttämättömyyden pakosta palaavaa asiaintilaa, joka kasteen jälkeen ei enää voi kadota, se merkitsee pysyväistä uskoa, toivoa ja rakkautta, joka kasteen jälkeen ei tyystin ja lopullisesti voi laata ja sammua, tämä merkitsee myös sitä, että koko pyhä Kirkko tai Kristuksen ruumis perustuu yksin Kristuksen vanhurskauteen, jossa Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle uskovalle!
29.
30.
9. Lapsen kaste on oikein ja apostolisesti perusteltu, kun sillä tahdotaan ilmaista ja uskoa totuutta, eli vanhurskautuksen saavutettua ja pysyvää asemaa, välttämättömyyden pakosta palaavaa asiaintilaa ja uskoa, toivoa ja rakkautta, joka ei tyystin ja lopullisesti saata kadota ja jättää kastettua ihmistä! Tämä merkitsee kastetulle myös apostolisia ulkoisia dendenssejä jotka ovat apostolisen uskon ja pyhien Kirjoitusten sekä apostolisen seurakunnan kanssa yhtymyksessä, sillä eihän saattasi kaste ketään opettaa Jumalan sanasta ellei sitä seurakunta tekisi, siis lapsikasteen tulee merkitä omakohtaista opetusta ja uskoa Jumalan sanasta, sillä kuinkas muuten kaste voisi pelastaa, ellei apostoliset ulkoiset dendenssit toisi alati voimaa Jumalan sanasta ja seurakunnan opetuksesta, mutta kun sana ja usko sekä sen myötä Jumalan Henki on tullut, ei se autuus ja armo saata lopullisesti tyhjiin raueta, sillä ilman Jumalan sanaa ja apostolisen opetuksen ulkopuolelle ei ole lupa ketään kastaa! Kaste siis tapahtuu sen kaltasen seurakunnan yhteyteen joka huolehtii Jumalan sanan voimaan saattamisesta kaikkien kastettujensa elämässä, sillä uskosta ja opetuksesta osaton kastettu on apostoliselle pelastusjärjestykselle ja seurakunnalle tuntematon ilmiö!
31.
32.
10.Apostolinen usko ja pelastusjärjestys merkitsee kaikkien kastettujen epäämätöntä autuutta sikäli kuin kaste on toimitettu apostolisen pelastusjärjestyksen ja uskon sekä Jumalan sanan tuntemuksen mukaisesti, apostolisen seurakunnan opetuksen yhteydessä! Mutta se merkitsee myös sitä että koko Kirkon saatto kaikkineen, sakramentit ja sana elämässä seuraa mukana.
33.
34.
11. Katumus ei ole viimekädessä hyvitys ja lepytys Jumalan loukatulle kunnialle, vaan tuo hyvitys ja lepytys on yksin Kristuksen uhri, vaan katumus koskee ainoastaan sitä, ettemme tunne tai ole osalliset
emmekä liioin elä ja rakennu Kristuksen vanhurskaudesta ja Hänen armostaan, katumus on Kristuksen uhrin tykökäymisen salaisuuden neuvo ja opettaja.
35.
36.
12. Kristityn vapaus merkitsee todellista ja Jumalan puolelta päästettyä sekä meidän osaltamme saavutettua vapautta, se merkitsee että lähimmäisen rakkauden ja Kristuksen vanhurskauden ja Hänen armonsa tuntemisen piirissä kaikki on luvallista, vaikka toisaalta kaikki ei olisikaan hyödyksi, kaikki yhdessä kuitenkin vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa näin rakastavat, tämä vapaus ei ole tuomion alainen, tämä vapaus ei saa olla myöskään kenenkään toisen omantunnon tuomittavana!
37.
13. Käsitys että pelastus on kristilliseen uskoon kastetulle objektiivisesti varma ja täydellinen sekä täytetty mutta subjektiivisesti jossain määrin epävarma jota sitten kirkko sakramenteillaan ja julistuksellaan sekä seurakunnan avulla vahvistaa ja saattaa eteenpäin, eikä se vielä täysin varma saavutettu etu, on harhaoppinen, eikä perustu apostoliseen pelastusjärjestykseen eikä ole apostolisen uskonopin luonteen mukainen! Vaikka Kirkko on olemassa myös siksi että ihminen on syntinen ja heikko, on pelastus Kirkossa, sanassa ja kasteessa sekä niiden tuomassa uskossa täydellisesti varma sillä perusteella että Evankeliumi Jumalan armosta on otettu vastaan.
38.
39.
14. Kristityn synti varsinaisesti koskee rikkomusta Kristuksen vanhurskautta, sen tuntemista vastaan ja rikkomusta lähimmäistä vastaan, kuten pyhä Paavali sanoo: Kaikki laki on täytetty yhdessä kaskysanassa nimittäin tässä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, että me tässä Kristuksen, Hänen vanhurskautensa ja Hänen armonsa oikein tuntisimme, vaikka sitten synti koskee myös ensimmäistä käskyä ja sen oikeaa ohjetta ja oppimista.
40.
41.
15. Nürnbergin artikla. Esitys kirkolle keskustelua varten
42.
¨
43.
Syntisen pelastus kristilliseen uskoon pyhissä Kirjoituksissa eli Jumalan sanassa, Raamatussa merkitsee täydellistä epäämätöntä, varmaa ja lopullista pelastusta, epävarma pelastus ei ole ensinkään pelastus, eikä se perustu Raamattuun, sen apostoliseen uskoon ja sen pelastusjärjestykseen, tämä on Jumalan sanan, sakramenttien ja
Kirkon oikea olemus ja luonne. Me emme halua pahaa Jumalan säätämykselle, Kirkolle, emmekä totuudelle, vaan pikemminkin tehdä työtä sen eteen, vahvistaa ja puolustaa sitä kaikin voimin, kyvyin ja lahjoin.
44.
Kirkko salaisuuden perustuksista pyhät Kirjoitutsen eivät tarkkaan puhu perustusilmoituksen salaisuutta joka oli apostoleille ilmoitettu, mutta Kirkon Perustus ja KulmaKivi on Kristus siinä moninaisessa ilmoituksessa josta pyhät Kirjoitukset opettavat, tässä mielessä myös oikea Evankeliumi ja kaste sekä kasteen koko Salaisuus Kristuksessa ja pyhässä Kolmiyhteisen Jumalan pelastussalaisuudessa sekä siihen kätketyssä Jumalan sanassa ja yleensä kaikessa siinä mistä Jumalan sana tätä tarkoitusta varten on ilmoituksen antanut.
45.
 
46.
47.
Käsitys että lapsi omaa pienenä kasteessa täyden apostolisen pelastusjärjestyksen mukaisen pelastuksen, mutta useat sen menettävät, ja ne jotka kuulevat kutsun etsikon aikoina ja näin palaavat saavat armon, muut jäävät tuomion alle ja että näitä kastetun lapsien etsikkoja on kolme, on harhaoppinen ja apostolisen uskon sekä sen pelastusjärjestyksen vastainen! Etsikkoja on tosin kolme ajanjaksoa mutta ne kestävät läpi elämän ja Kirkko, sana, kaste ja kristityt ovat alinomainen etsikko syntisille eikä Jumala ole tähän pannut määrää eikä rajaa.
48.
Toisaalta vaikka kenelläkään ei ole ennakkotietoa Jumalan viimeisen tuomion lopullisesta päätöksestä Kirkko elää näiden kolmen etsikon toivossa, että Jumala kutsuu kristityt uskosta, pakanat toivosta ja juutalaiset rakkaudesta valtakuntaansa, kunnes koko maailman autuudeksi toteutuu usko, toivo ja rakkaus jotka ovat Kristuksessa saaneet täyttymyksensä koko maailman autuudeksi ja kaikkien ihmisten pelastukseksi, näin lopulta pyhä Kirkko on täydellinen Kristuksessa ja sen täyttymys on toteutunut! Tämän lisäksi voitaisiin puhua vielä myöskin Haagarin erityisestä etsikosta!
49.
Niinpä pyhä Paavali opettaa, että Kristus armossaan on asetettu vanhurskauden Toivoksi koko luomakunnalle, kunnes kaikki ennalleen asetetaan. Tästä luomakunnan ennalleen asettamisesta Paavali taas opettaa efesolaiskirjeessä, kuten esimerkiksi Raamattu kansalle käännöksessä. Raamatussa on siis tämä sanoma olemassa, vaikka toisaalla Jumalan tuomiot tulevat julki kaikille, jotka eivät usko Evankeliumia Kristuksesta, kuitenkin kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden, Hänen armostaan, sen Lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa
Jeesuksessa. Niinpä viimeisen tuomion kaksi sanomaa on kuitenkin Kristus ilmoittanut toinen on niin sanottu hyväntekeväisyys tuomio ja hyvän tekemättä jättämistuomio, toinen on armon tuomio.Vaikka Kristus puhuu ikuiseen tuleen lähettämisestä niin sanottujen vasemmalla puolella olevien kohdalla, sen ei tarvitse tarkoittaa lopullista ja iankaikkista kadotustuomiota, niin kuin on kastettujenkin kohdalla jotka eivät usko tai yleensä niiden kohdalla jotka eivät usko, kuten Kristus sanoo, se joka uskoo ja on saanut kasteen, pelastetaan, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen, sillä mitään kadotustuomiota ei ole niillä jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat, niillä taas on jotakin kadotustuomiota jotka eivät ole Kristuksessa Jeesuksessa, mutta missään Paavalikaan ei puhu siitä, kestääkö kadotustuomio ikuisuudesta ikuisuuteen, itseasiassa koko Raamattu vaikenee siitä, niinpä vanha liittokin oli ikuinen, mutta se lopulta päättyi, kadotus voi olla ikuinen tuomio voi päättyä. Toisaalta Jumalan sana vaikenee sitäkin pannaanko tuomio lopulta täytäntöön, vai antaako Jumala vielä silloinkin armon käydä oikeudesta, kun jo Herralta on hylkäystuomio saatu, vieläkö nousee se ukko-Paavon näkemä Risti viimeiselle tuomiollekin. Mutta on myös totta että siellä missä Kristus on osoitettavissa lain lopuksi, ei voi olla enää mitään tuomiota, eikä Paavali puhu siitä, että Kristus osoitettaisiin lain lopuksi kristittyjen kohdalla mahdollisesti vasta viimeisella tuomiolla tai sitä seuranneitten tuomiotointen jälkeen vaan näin täytyy tapahtua välittömästi uskon tultua voimaan evankeliumin kautta, sikäli kun siitä on tullut hengellinen ymmärrys sen merkitsee myös käytännön asiaintilan muuttumista, jo tämän perusteella ei kristityille voi olla mitään kiirastulta tai sielun vaivauttamista sikäli kun on osoitettavissa Kristuksen tulleen kaiken lain lopuksi henkilökohtaisessa kristillisyyden salaisuudessa.
50.
Niinpä käsitys että lapsen saadun kasteen jälkeen Herran armossa ei ole kuitenkaan kyllin niille, jotka eivät ole tehneet uskonratkaisua, tai vastaavaa, on harhaoppinen ja merkitsee perustusta jota ei voida sanoa Paavalin perustukseksi! Niinpä Suomen Luterilais - Katolinen Kirkko Salaisuus ei sulje kanonisaation ulkopuolelle sitä Toivoa että koko maailman autuus toteutuisi aikojen lopulla täydellisesti, muilta osin ihmisille on vain opetettava pelastusta yksin Jumalan armosta jonka voimasta ihminen saa syntien anteeksiantamuksen osallisuuden ja missä on syntien anteeksiantamuksen sovitus lunastuksen osallisuudessa siellä on myös ikuinen autuus ja elämä! Kuitenkin kaste on Ilmoituksen Sakramentin Ympyrä se on myös Ilmoituksen Sakramenttiin sisälletulemisen Ympyrä.
51.
Niinpä käsitys että lapsen saadun kasteen jälkeen Herran armossa ei ole kuitenkaan kyllin niille, jotka eivät ole tehneet uskonratkaisua, tai vastaavaa, on harhaoppinen ja merkitsee perustusta jota ei voida sanoa Paavalin perustukseksi! Mutta on toisaalta totta sekin että kaiken toivon mitä maa päällään kantaa täytyy päätyä siihen uudeksi luovaan ja synnyttävään uskoon, joka evankeliumin kautta vanhurskauttaa jumalattoman ja saa aikaan Pyhän Hengen lahjan saapumisen joka on lunastuksen sinetti. Niin täytyy siis toteutua kaikkien kohdalla, jotka autuaiksi tulevat, niin, uskon, kuin toivon että myös rakkauden jotka vaikuttaa katoamaton Jumalan sana ja Kristuksen Henki.
52.
Toisaalta mitä on opetettu kasteen unio passivasta sillä ei tarkoiteta sitä että kastettuna oleminen on samaa kuin kastamattamuus ja kaste ilman sitä uskoa josta käydään kiistakysymys mitä se on ja millainen se on autuuteen nähden, että kaste olisi voimaton ja tometon, merkityksetön sillä saahan sana aikaan kastamattomassakin uskon ja Hengen evankeliumin kautta, niinpä kaste pelastaa tässä mielessä emme sano kaste ei autuuta ilman uskoa, vaan tarkasti, kaste pelastaa vaikka se sitten toteutuu Jumalan armon kautta ilmestyvän uskon välityksellä, kautta ja myötä, Pyhät Kirjoitukset eivät käytä tässä negatiivista ilmaisua vaan positiivista.
53.
Niinpä kun Messias sanoo Joka uskoo ja kastetaan se pelastetaan, se tapahtuu ennen muuta kasteemme salaisuuden kautta sen armoliiton perusteella jonka Jumala on tehnyt, kasteen voimasta ja siitä uskosta jonka kaste, siinä oleva lupaus, Jumalan sana ja kaiken kaikkiaan se että kaste merkitsee Kristuksen kolmipäiväistä Salaisuutta kätkee kastetun uskon saamisen salaisuuteen ettei tuo lupaus saata täysin raueta tyhjiin kenenkään kastetun kohdalla, tämä on siis se kristillisen Kirkon ja kasteen pelastus salaisuuden käsittämätön mysteerio joka pelastaa krisillisen uskon kautta, sillä onhan kaste niin valtava asia ettei kastettua voi sanoa muuksi kuin kristityksi.
54.
Mutta toteuttaako kastettuna oleminen evankeliumin siinä merkityksessä kuin se on Kirkolle annettu siihen Kristus on vain sanonut Jumala voi täydellisesti pelastaa ne jotka Kristuksen kautta Jumalan tykö tulevat, niin siis kastettu ei voi iankaikkisesti joutua hukatuksi, kristittyä ei Jumalan tuomitse ikuiseen helvettiin. Niin siis Jumalalla on sanassa puhuttu tuomioista ja vaivoista, mutta jotka ovat evankeliumissa sisällä eivät joudu tuhon omaksi.
55.
On kuitenkin muistettava se että Jumalan pelastus salaisuus ja suunnitelma on ilmoituksen suunnitelma, kun puhumme koko maailman autuudesta, on tuomionalainen kaikki se mikä ei täyty uskossa, toivossa
ja rakkaudessa. Niinpä Kirkko uskoo että aikojen lopulla lunastuksen salaisuus täyttyy koko luomakuntaa ja ihmiskuntaa kohtaan ja kun se on täyttynyt on Jumala kaikki kaikessa ja toteutuu se pyhän Paavalin sanoma niin pysyvät ja täyttyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus lopulta myös kaikki tuomio ja vaiva koko luomakunnasta poistuu ja pyhän Paavalin julistama Universumin Evankeliumi toteutuu koko täyteydessään!  
56.
Mutta vaikka emme taitaisi sitä kyllin Evankelisesti ja oikein selittää me uskomme että tämä Jumalan Hengen SeitsenTuli ja siitä ulossiunattu Evankeliumin Salaisuus on olemassa ja se Palaa Lopulta Israelin Pyhäkössä Juutalaisen kansan Keskellä ja se on Ikuinen Tuli koko Täyteydessään mutta tuo Salaisuus on jo olemassa keskellämme ja toteuttaa Ykseyttä Rakkaudessa ja Evankeliumin Salaisuudessa ja että tuo Evankeliumi täyttää lopulta koko ihmiskunnan ja luomakunnan Salaisuuden ja Jeesus Messiaan Kaste Jordanissa täyttyy koko Luomakunnan Kasteena!
57.
Mutta mitä tulee kasteeseen, että sen salaisuuden kantaminen ilmenee unio aktivana ja unio passivana ei kasteen tarkoitus Kirkon ja sen evankeliumin ja lähimmäisen rakkauden yhteydessä ole toteutunut, kuin osalla, toisaalta rakkaus kaiken perustuksena ei ole toteutunut kaikkien kastettujen kohdalla, niin ikään rakkauden kautta vaikuttava usko ei ole ilmestynyt Evankeliumin salaisuudessa eikä Jumalan Rakkauden ilmaisema Evankeliumi ole ilmestynyt uskossa vaan moninainen vihollisuus Jumalaa ja lähimmäistä vastaan on yleistä kastettujenkin parissa eikä pyhän Kirkon rakkauden ja armontyö ole edistynyt kristikunnassa kuin pieneksi osaksi.
58.
 Niinpä kaste merkitsee meille sitä tarkoitusta että otamme Jumalan sanan vastaan, kuten Raamattu sanoo Hän antoi oikeuden ja voiman sanan kautta, ilman tätä voimaa ja oikeutta kaste on voimaton antamaan uutta elämää ja parannusta sekä Evankeliumin voimaa ja uskoa. Niinpä siis lapsena kastetut huuhattavat nykyään ilman Jumalan sanaa koska heitä ei ole kastettu oikeassa apostolisessa kasteen foorumissa ja heiltä puuttuu apostoliset ulkoiset kasteen dendenssit, Paavali sanoo että tuo Kirkon käytäntö on Jumalan tuomitsema. Kuitenkin puhumme siitä toivosta ette lopullinen tuomio täyttyisi kenenkään kohdalla ei edes pakanain vaan Jumala lopulta armahtaisi tätä maailmaa vaikka se vajoaa yhä kauemmas Jumalan sanasta ja tulee koko ajan Jumalalle yhä vastenmielisemmäksi-ja vastakkaisemmaksi koko kristilliselle sanomalle. Tämä asettaa aina uudestaan kyseenalaiseksi koko lapsikasteen ja monet ovat tämän Kirkon jumalattoman väärinkäytösten tähden hyljänneet sen ja kastattaneet itsensä uudelleen kun eivät ole enää sietäneet sitä
tyhmyyttä ja houkkamaisuutta ja Jumalan sanasta luopumista,  joka lapsena kastettujen parissa vallitsee. Niinpä mitä kastettuna olemiseen ja kastamiseen yleensä tulee olemme opettamassa kastetta joka merkitsee sen kaltaista kastettuna olemista että Jumalan sana, sen pelastus, kirkastuminen ja oppiminen on osa kastettuna olemista, sillä niinhän pelastettu uskoo, kuten olemme opettaneet, pelastumaton ei sitä voi eikä saata uskoa, toisaalta lapsikasteen opissa tapahtunut luopumus ja väärin kastaminen on johtanut suuret joukot lapsena kastettuja sille luopumuksen paikalle, että he omalla esimerkillään vetävät niitäkin pois Jumalan sanasta, jotka siitä tahtovat kiinni pitää. Toisaalta lapsikaste ajassamme muodostaa kirkon, joka ei ole Jumalan sanan mukainen eikä sen asiaintila ole Raamatullinen, toisaalta kirkko sitoo Jumalan sanan dendensseihin, jotka ovat epäraamatullisia ja estävät ihmisiä tutkimasta Kirjoituksia ja uskomasta niin kuin on Kirjoitettu, sillä Saatanan hirmuvallat jauhavat nurin jokaista sanaa, joka Jumalan suusta lähtee. Siksi on suotavaa että saamme tämän kokonaisuuden täydellisenä, sanalla vahvistettuna ja kaikin puolin asianmukaisesti kirkastettuna eteemme, kuten Jeesus sanoo: Minä olen avannut sinun eteesi Oven, tosin sinun voimasi on vähäinen, mutta sinä olet ottanut Minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, etkä ole Minun nimeäni kieltänyt! Siksi me pyydämme uutta asemaa Kristuksessa Jeesuksessa ja Jumalan Salaisuudessa, itsellemme ja koko Kolmannelle Linjalle, kuten on kirjoitettu, te olette kuolleet (kasteen haudassa) ja elämänne on kätketty Kristuksen kanssa ja kautta Jumalassa, kun Kristus meidän elämämme ilmestyy tekin ilmestytte Hänen kanssaan Kirkkaudessa. Myös Mooses todistaa tästä Jumalan sanasta Egytiläisille Israelilaisten puolesta sanomalla heille, me menemme tuonne kauemmas sillä meidän jumalanpalvelus on teille kauhistus, niin edelleen Lutherkin todistaa sitä kuinka kristillinen pelastus ja jumalanpalvelus on niin kokonaan yksin ja ainoastaan Jumalan lupauksen varassa kuin olla ja voi, opettamalla että kaste vapahtaa synnistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen elämän ja autuuden kaikille niille jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset, mitkä sitten ovat nämä Jumalan sanat ja lupaukset, joka uskoo ja kastetaan se pelastuu, mutta joka ei usko se tuomitaan kadotukseen, niinpä jos kristillisyydestä puuttuu tämä keskeinen periaate ja todistus, siitä puuttuu kokonaan kristillinen pelastus ja jumalanpalvelus. Tätä on todistanut myös apostoli Paavali: Aabraham toivoi, vaikka toivoa ei ollut ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, ainoastaan sen lupauksen kautta ja mukaan jonka Jumala oli hänelle antanut ja toisaalla, te olette Aabrahamin lapsia lupauksen mukaan. Tämä on se sanoma, joka tekee myös seurakunnasta erityismerkityksellisen ja ilman tätä sanomaa seurakunta ei voi olla ensinkään uuden Liiton seurakunta ja ilman tätä sanomaa joka on
Raamatussa kokonainen Lupauksen Miekka, joka yksin ja ainoastaan avaa koko taivasten valtakunnan ja koko Kristuksen perinnön, ei voisi uuden Liiton seurakuntaa olla olemassa ja vain sekä yksin tätä kautta meillä on paikka Uudessa Jerusalemissa sekä osallisuus Elämän Puuhun Paratiisissa, kaikki muut tiet ovat meiltä suljetut, kuten myös Raamattu opettaa: Älä itke, sillä Katso! Jalopeura Juudan sukukunnasta on voittanut ja Hän voi avata Kirjan Sinetit ja niin meiltä kävisi hyödyttömäksi kaikki muukin ellei näin olisi, ellei se perin juurin ja kaikkineen olisi yksin Lupauksen varassa ja ellemme kulkisi sen kantamana kuten kaikki pyhät ennen meitä ovat tehneet.  Niinpä Paavali kieltää meiltä kokonaan tuon itsevalitun jumalanpalveluksen, samoin tekee Luther, molemmat kieltävät meiltä myös kaikki itsevalitut kärsimykset, tämä sisältyy siihen sidotun ratkaisuvallan opetukseen jota Jumalan sana opettaa. Niin myös suuren ahdistuksen aika opettaa ettei jää jäljelle muuta kuin Lupaus, se lopulta yhdistää kristityt, juutalaiset, haagarin ja pakanat, josta on Raamatuissa profetoitu, Katso, keitä ovat nuo, jotka tulevat siitä suuresta ahdistuksesta, tämä profetia on yliolennollinen, apokalyptinen, eskatologinen ja kaikkia koskeva ja ylittää ajan ja ajattomuuden rajat ja he tulevat itkien! Niinpä Jeesus Kristus Messias on Testamentannut meille koko Jumalan sanan Lupauksen Miekan kaikkineen päivineen ja se kulkee meidän edellämme kaikkialle, minne ikinä Karitsa meitä johtaakaan.
59.
Toisaalta mitä lopulliseen re-konstruktaatioon tulee siitä Paavali hieman viittaa Efesolaiskirjeessa, mutta samalla Paavali ja pyhät Kirjoitukset yleensä opettavat erilaisuutta pelastuksessa, niinpä kaste yleensä liittyy sielun pelastukseen ruumiin lunastuksen muodossa.
60.
Toisaalta Paavali puhuu niistä joiden henki ainoastaan pelastuu Herran Päivänä, niitä oli muutamat jumalattomuudessa elävät jotka Paavali jätti Saatanan palvelukseen, niinpä sovitus sinänsä Jeesuksen Jordanin kasteen kautta avaa tämän Luojan kartanon Oven, mutta sielullinen ruumiin lunastus tapahtuu kasteessa ja sen kautta, toisaalta Kirjoitukset synnyttävät abstraktin uhkakuvan suoranaisesti helvetin tuomiosta, myöskin Paavali puhuu erilaisista kirkkauksista mahdollisesti myös erilaisista taivaista ja muista ja erilaisista tuomioista.
61.
Mutta aivan lopullinen re-konstrukataatio näyttää olevan salatun verhon takana. Niinpä kastettu on osallinen ruumiin sielullisesta lunastuksesta jos hän sen menettää kuten mahdollisesti saatanan palvojille, jotka ovat hyljänneet kristillisen uskon kristillisen  on saattanut käydä, he kuitenkin voivat saada sen takaisin sillä Juuri Jumalan sana kutsuu sielun ja saattaa sen takaisin kasteen lunastukseen.
62.
On siis täysin mahdollista että universaalinen kaikkien autuus on jo tältä osin valmis Jordanin kasteen ja Jeesuksen yleisen sovituksen perusteella,
niinpä Paavali puhuu niistä jotka eivät peri Jumalan valtakuntaa, se ei tee kuitenkaan mitättömäksi yleistä sovitusta ja Jeesuksen Jordanin kastetta joka avaisi Luojan Kartanon Oven vaikka sielullista ruumiin pelastusta ei olisi mahdollista saada sen perusteella, henki kuitenkin palajaa Luojan tykö.
63.
Toisaalta miten se lopullinen re-konstruktaatio uudessa luomakunnassa tapahtuu, se on Jumalan salaisuus. Niinpä pyhä Paavali käy koko titaanisen taistelun sielun pelastuksen joka liittyy myös ruumiin lunastukseen, alttarilla samoin sen, että kristityt saisivat Kristuksen koko täyteyden perinnön rikkauden ja pääsisivät ikuisiksi ajoiksi siihen täyteen Kristuksen kirkkauteen ja perinnön täyteen Salaisuuteen mihin apostoli kristittyjä ennen muuta ohjaa.
64.
Niinpä unio passivan päämerkitys kasteessa on siis se että sielullinen ruumiin lunastus ja tässä mielessä sielun pelastus on tallella ja sielullinen ja ruumiillinen re-konstruktaatio ei lakkaa olemasta ainakaan tämän elämän aikana siinä mielessä kenenkään kohdalla että se voidaan Kirkon ja evankeliumin kautta saattaa voimaan täydellisesti ja tätä kautta koko Kristuksen perintö avata uudelleen.
65.
Niinpä pyhä Paavali käyttää rangaistustoimenpiteitä niitä kohtaan jotka koettavat vietellä pois tästä perinnöstä ja sitä hämärtää kuten harhaoppisia, valheveljiä, pois säädetyltä tieltä viettelijöitä evankeliumin vastustajia ja kaiken kaikkiaan väärää oppia ja väärää evankeliumia vastaan, vain siitä syystä koska apostoli tiesi missä perintölinja kulkee ja missä ei.
66.
Niinpä pyhä Paavali puhuu Daavidin siemenestä hänen Evankeliumin mukaan, tämä merkitsee taivaallisen Daavidin ja maallisen Daavidin perintölinjan täydellistä yhtymystä Kristuksen sikiämisessä ja syntymisessä Neitsyt Mariasta, se tulisi muistaa myös pyhän Kirkon Kristologisissa ja kolminaisuuopillisissa kysymyksissä,
67.
Niinpä tuo Daavidin siemen merkitsi myös sitä että Jeesuksen sikiäminen todellakin alkoi taivaallisesta simenestä eikä suoraan Jumalan Hengen voimasta johon Marian munasarjat sitten yhtyivät ja maallisen Daavidin perintölinja yhtyi taivaallisen Daavidin perintöön yhdeksi Jeesus Messiaassa ja koska sielun salaisuus annettiin Aamuruskon helmasta, sanoin saatana lankesi joka oli Aamuruskon poika, tuli taivaallinen Daavid eli Aamuruskon Peura myöskin Aamuruskon helmasta lunastaakseen sielunsalaisuuden saatanan vallasta ja vankeudesta sekä ikuisesta kuolemasta.
68.
Tämä salaisuus koskettaa syvästi myös käsitystä Neitsyt Mariasta, kuka hän oli, miten se vaikuttaa hänen tehtäväänsä Jumalan ja Kirkon sekä kristittyjen äitinä missä mielessä hän on kanssa Lunastajatar joksi hän
on kenties pyhille ilmestyksissään itseään sanonut, missä mielessä hän voi olla pelastava henkilö ja mitä tämä todellisesti merkitsee sekä tarkoittaa ja miten se Marian salaisuus on todistettavissa oikeaksi ja totuudeksi josta pyhät Kirjoitukset opettavat. Mutta mitä tulee ajatukseeen kanssalunastaja tai kanssalunastajatar, on tässä erityisessä mielessä tai olla Kristuksen kautta pelastava henkilö, Luther ensimmäisessä pääuskonkohdassa sanonut sen, mistä emme voi antaa yhtään periksi eikä siihen saa sekoittaa mitään muuta eikä ketään toista, mutta mitä tulee ajatukseen Marian tai Kirkon osasta kanssalunastajana tai lunastajattrena siitä on keskusteltava tuon Pääuskonkohdan valossa sillä muuten koko Kristuksen Uhri menettää kokonaan merkityksensä, nimittäin tässä Lunastuksen pääasiassa, josta Luther puhuu, ei voi olla kanssalunastajaa eikä kanssalunastajatarta olemassa.
69.
Toisaalta tähän kysymykseen liittyy paljon asioita kuten evankelisen predestinaation selitys, mutta erityisesti Kristuksen pyhä Risti, sillä me uskomme että Jumalalla on tallessa sen kaltainen Ristin käsitys joka on tässäkin asiassa pelastukseksi.  
70.
Mutta vaikea sanoa mitä itsekukin ajattelee nykyään kirkollisuudessa ja muualla, mikä Valo heillä on, mutta meillä on se Valo että elämän parannus oikein käsitettynä ja toimeen pantuna liittyy sielun pelastukseen, toisaalta meidän mielessämme on Paavalin varoitus, huono rakennus paloi koetuksen tulessa vaikka sitten pelastus tapahtui ikään kuin Tulen läpi samalla myös hänen sanansa rakennuksesta joka kestäisi tuon koetuksen Tulen.
71.
Toisaalta kristikunnan oppi monelta osin on  katkennut kesken tässä tärkeässä asiassa toiset kirkot ovat kaatuneet juridisiin tuomioihin, toislta kirkoilta on sovitus ja lunastus tältä osin rauennut.
72.
Niinpä nämä Kirkot eivät tunne todellista laupeutta ja armoa sanan pohjalta esimerkiksi viime sodan natsirikollisia kohtaan kuin sen enempää juutalaisuskoisia natsien uhrejakaan kohtaan vaikka tuomio ei ole meidän käsissämme.
73.
Mutta tässä kirjassa me olemme esittäneet Jumalan sanan perustelut sekä Saksalaisten natsien että heidän uhriensa pääsöstä lunastuksen osallisuuteen Kristuksessa Messiaassa ja Jumala suokoon heille tässä asiassa vahvan ja oikeamielisen Puolustuksen Viimeisellä Tuomiolla. Sillä täytyyhän Luojan Kartanon Ovi jättää niillekin auki, joilta kristillinen usko on evännyt perustelut kristilliselle pelastukselle ja Lunastuksen Salaisuudessa uskon vanhurskautuksen mukaan Jumalan tuntemisen pyhityksessä.  
74.
Vaikka tiedämme ettemme voi heitä puolustaa millään inhimillisellä oikeudella, emme humaaneilla ajatuksilla emmekä millään
ihmiskeksinnöillä emme liioin valhe- ja ihmisopeilla, meillä on kuitenkin se käsitys että pyhistä Kirjoituksista löytyy heille Puolustus sekä se Jumalan Pojan Ristin käsitys ja Ristin Teologia joka on heille pelastukseksi.
75.
Toisaalta mitä tulee siihen, ettei Kristus tuomitse ketään ilman oikeudenkäyntiä sanoo pyhä Paavali, jokaisen on kerran kuoleminen ja sitten tulee tuomio.
76.
Sieluista ei myöskään Perkeleen ei liioin Jumalan kanssa voi kauppaa käydä, mutta minkä sanasta löydämme, sen Jumala hyväksyy ja kaikki on avointa ja hyväksyttävää mitä ikinä Jumalan sanasta löydämme ja se otetaan huomioon myös Viimeisellä Tuomiolla ja jopa ennen sitäkin ja mikä on totta se on voimassa Jumalan edessä.
77.
Tietysti on totta se. että jos Jumala Paavalin julistaman sanoman kautta jonkun  tahtoo tuomita, siitä ei vapaudu kuin Jumalan ehdoilla, kuten Jeesus puhuu viimeisenkin rovon maksamisesta, toisaalta Mikael yksin voi avata tuomittujen portit sielujen päästä sieltä pois,kuten Paavali antaa vihjeen että joitakin rangaistaan kadotuksen tuskilla mutta ei lopullisesti ja iankaikkisesti. Kun taas niillä jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat ei ole mitään kadotustuomiota. Mutta me omasta puolestamme pyydämme pyhältä Kirkolta laupeutta ja sovitusta pyhän Kirkon ja Jumalan kanssa, sekä ainaista osallisuutta Kristuksen pelastustyöstä, sen Evankeliumin päästön kautta, jota pyhä Kirkko julistaa.
78.
Sillä me tunne rikoksemme ja syyllisyytemme ja syntimme ovat monilukuisemmat kuin meren hiekka Jumalamme edessä, sillä onhan saatana ja muut voittaneet, jos pyhä Kirkko ei pysty pelastamaan meidän sielujamme ikuiseen autuuteen ja pelastukseen, tästä Jeesus on kuitenkin antanut varman Pantin.
79.
Sillä onhan tässä pelastuksen foorumissa, jossa olemme, liikumme ja elämme, tämän foorumin oltava keskipakoinen pyhään Kirkkoon nähden ja me rukoilemme, ettei Kaikkivaltias Kristus tässä foorumissa unohtaisi meitä ja meidän kastettamme koskaan, eikä kadottaisi meitä koskaan pois tästä foorumista.
80.
Sillä eihän oikeamielisyyden vastustajat ja vääryyden haltijat kilpaile rehellisesti ensinkään ihmisyyden foorumissa, niin kuin Paavali opettaa jokaista kristittyä, he kun vaivauttavat avuttomia sieluja ja kohtelevat heitä julmasti ja väärämielisesti, ajatellen ettei Jumala koskaan ole voimallinen vaivauttamaan pahain ja väärintekijäin sieluja, sekä saattamaan ansaittuun rangaistukseen, vaikka Hän sanoo niin tekevän niille, jotka eivät tunne Jumalan oikeutta, vaan kohtelevat väärin ja julmasti lähimmäistään, vieläpä Jumalan Nimen ja vallan sekä oikeuden
varjolla. Jumala on siis käskenyt rukoilla laupeutta myös vihamiehillemme.
81.
Mutta oikeamielisyys on Jumalalle mieluinen ja Jumala palkitsee ne jotka näin Häntä etsivät, sillä se on kuin virvoittava sade kuivalle maalle, sillä on selvää ja varmaa että Jumalalla on myös oma oikeamielinen järjestys ja oikeustoimi, kuten tulee olla Kirkolla ja yhteiskunnallakin vaikka Hän sitten kysyy sitä ensin Kirkolta ja yhteiskunnalta.
82.
Kristillinen usko on pitänyt yllä yleistä käsitystä kanonisen vallan nojalla ei uskovien ja ei kristittyjen lopullisesta tuomiosta, vaikka jotkut ovatkin uskoneet Kirkon Salaisuuden lopulta käsittämättömällä tavalla kokoavan kaikki samaan ja yhteen pelastukseen. Tosin demonit eivät tunne Jumalan rauhaa eikä muitakaan rauhanaiheita ja pyhiä ja niitä ei kaiketi voi pelastaa, vaikka jos he kykenisivät tekemään parannuksen ja sen toteuttaisivat, jotkut uskovat, että Jumala kuulisi heitäkin ja he hankkisivat oikeat ja vanhurskaat edustajat, mutta näyttää siltä että Jumalan on ensin rangaistava ja vaivautettava ennen kuin kukaan pahassa oleva tahtoo esittää halunsa katua ja kääntyä sekä lähettää anomuksen saada oikeutta Jumalan edessä, sillä onhan Kristus tuomitseva pahat enkelitkin sen kansojen tuomion mukaan mistä hän puhuu, Minun oli nälkä, minä olin outo, alaston, vankeudessa, sairas jne.ja te ette auttaneet Minua ja minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä Minun vähimmistä veljistäni, sen te olette jättäneet tekemättä minulle, kuten Jeesus sanoo, ettekö jo itsestänne päätä, mikä oikeaa on, kun käytte kohti Jumalan Tuomioistuinta.
83.
Toivomme, että pyhä Kirkko näkisi oikeauskoisena sen Kirjoitusten salaisuuden, jonka perusteella tämän kristillisen katekorian ulkopuolellakin olevat sielut pääsisivät lopulta yleisen armon perusteella, Kristuksen sovituksen tähden ja Hänen Jordaninsa kasteen ja Kristuksen ylösnousemuksen kautta lunastuksen rauhaan Luojan salaisuuden armon, rauhan ja rakkauden Kartanoon.
84.
Tästä pyhä Paavali sanoo, että kaikille kuolleillekin on julistettu Evankeliumi ja sen Salaisuus ja niin edelleen kaikille taivaallisille ja muille hallituksille ja valloille tiettäväksi.
85.
Niinpä Kristuksen Kirkon tarkoitus on kerätä muistoihinsa myös kaikki nekin jotka  on kadotetuiksi julistettu yleisissä tuomioissa muistaa heitä rukouksissa ja toivoa ja rukoilla Kirkon täyttymystä niin ettei yksikään jäisi sen ulkopuolelle.
86.
Kysymys on siis tässä tärkeässä mielessä kaikkien pyhästä Kirkosta, kaikkien Kirkosta eli Kristuksen Kirkko on kaikkien koko ihmiskunnan Kirkko. Rukouksemme on siis tämä maailman pyhä Kirkko, jossa
palaisi Alttarin Pyhä Tuli ainaisesti eikä Kirkon pyhät valot ja Tulet sammuisi koskaan ei yöllä eikä päivällä, kuten Kristus sanoo, tehkää siis ystäviä väärällä mammonalla, että he ottaisivat teidät iäisiin majoihinsa.  
87.
Niinpä arkkienkeli Mikael Jumalan Kirkon ylimpänä johtajana tai Jumala itse on ainoa joka voi avata meille tuon armon, autuuden ja pelastuksen Oven pyhän Kirkon pelastaviin salaisuuksiin, niillekin jotka muuten olisivat hukassa, sen Kirkon, joka pelastavat Jumalan aivoittelemat Kristus Perustukset ovat kaikelta luomakunnalta Salatut, johon me olemme jo edeltä saapuneet ja mikä täällä päästetaan se taivaissa myös päästetään ja mikä täällä sidotaan se myös taivaissa sidotaan, sillä niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, nämä kolme, mutta suurin niistä on Rakkaus!
88.
Mutta mitä tulee siihen että pyhä Äiti saattaa sanoa itseään kanssa Lunastajatteriksi, siihen ei riitä kaiketi perusteluksi vielä se, jalo syntyperä, ei liioin asema Jumalan äitinä ja Lunastajan synnyttäjänä eikä varsin nimitys uusi Eva ei liioin Luojan äiti, eikä oikeastaan mikään tähän asti esitetyistä Kirkon perusteluista, tämä on Kirkon varsinainen Kalaillallinen joka vaatii jo jumaluusoppia!
89.
.
90.
Niinpä tämä Nürnbergin sopimus puhuu niiden puolesta joita ei ole pidetty kristilliseen pelastukseen kuuluvina, joille myös kuitenkin kuuluu Kristuksen yleinen Kirkko ja sen esirukous ja apu ja Luojan Armo.
91.
 Toisaalta jos puhumme Paavalista sovituksen apostolina ja Kirkosta todellisena sovituksen välittäjänä ja evankeliumin tyyssijana, ei kaiketi Jeesus ole pujottanut Paavalin tai Kirkon pirtaan, vaan pikemminkin päin vastoin, Paavali ja Kirkko Jeesuksen pirtaan, vaikka asia ei ole aivan yksiselkoinen, jäisi tässä tapauksessa koko Jeesuksen suunnitelma pahasti Paavalin Virsun varteen kohtalokkaalla ja vääristyneellä tavalla ja vääristyisi se ajatus joka oli Paavalilla ja jonka hän jätti pyhälle Kirkolle, mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän seurakunnan hyväksi jne, sehän merkitsisi myös sitä ettei Paavali ollut ollenkaan sen enempää Juutalaisten kuin Pakanainkaan apostoli vaan ainoastaan pyhien seurakunnan samoin olisi käynyt koko Evankeliumin Salaisuudelle.
92.
 Mutta koska jotkin tahot ovat kuitenkin käyneet yhä julmemmiksi ja raaemmiksi sitten Nürnbergin julmien päivien, mitä tulee rikoksiin ja julmuuksiin ihmiskuntaa vastaan sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla ei kumpaakaan Jumalan regimenttiä saa luovuttaa vääriin käsiin ja epäoikeuden mukaisuuden välineeksi ja julmuuden
hallitsijaksi.
93.
Niinpä ihmisoikeus rikokset on saatettava sekä hengellisessä että maallisessa regimentissä tuomiotoimeen olipa ne tapahtuneet yhteiskunnan tai Kirkon varjolla tai millä tavalla tahansa.
94.
Niin on siis Jumala antanut käskyn näistä kahdesta regimentistä, että ne kunniallisesti, oikein ja Jumalan tahdon mukaan, sekä säädetyn tarkoituksen mukaan hoitaisimme ja jokainen saisi oikeutta siltä minne oikeus on säädetty ja armeliaisuutta ja laupeutta sieltä missä sen sija tulisi olla, mutta Kirkon  on tunnettava Laupeutta silloin kun syntinen ja syyllinen kääntyy ja katuu, vieläpä tahtoo hyvittää tekojaan, niin myös yhteiskunnallisen oikeustoimen, mutta voi sitä Kirkkoa ja yhteiskunnallista säätämystä voi, joka kaiken pahnansa alle polkee eikä ahkeroitse virassaan, niin kuin Jumalan sana on säätänyt ja on vailla sitä valoa, sekä toimeliaisuutta, jonka jo ensimmäinen uskonpuhdistus toi Kirkkoon ja yhteiskuntaan.
95.
Niin on siis sekä Kirkon että yhteiskunnan oltava oikeamielinen siinä lain ja evankeliumin erottamisen periaatteessa, ettei se rankaise vääryyttä kärsineitä ja uhreja rikollisten sijassa, niin kuin nykyään tapahtuu sekä Kirkossa että yhteiskunnassa, vaan sillä on oikea käsitys siitä mikä on oikeamielinen, rehellinen ja totuuden mukainen päätös siitä kuka on rikollinen ja kuka vääryyden uhri ja mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen vanhurskaus mitä taas vanhurskautus ja pyhä tarkoittaa hengellisessä regimentissä!
96.
 Mutta niin myös Kirkko, joka ei oikaise ja selvitä tekemiään selviä ihmisoikeus rikoksia ja rikoksia sivilisaatiota ja yhteiskuntaa vastaan olisi saatettava edesvastuuseen. Niin on siis jokaisella oltava oikeamielinen yhteiskunnan suoja Kirkon vääryyksiä ja edesottamuksia vastaan, kuten myös on oltava oikeamielisen ja oikean Kirkon suoja ja tuki yhteiskunnallisia vääryyksiä ja edesottamuksia vastaan.
97.
Mutta jos sekä Kirkko että yhteiskunta on väärä, on selvää ja varmaa että on uskonpuhdistuksen aika.
98.
Mutta vaikka isät ovat meitä oman vajavaisen viisautensa mukaan kurittaneet ja opettaneet, olkoon niin, sillä sitä Jumalan sanakin todistaa, mutta olemme tässä jo ensimmäisen Käskyn perusteella velvolliset olemaan enemmän alamaisia Jumalalle ja Hänen sanalleen, kuin isille.  Tämä merkitsisi parannusta ja kääntymystä, uudestisyntynyttä uskoa, Kristuksen sisällistä tuntemista, sekä selvää ja oikeaa jumaluusopillista käsitystä mm. lain ja evankeliumin erotuksesta ja kaikin puolin selkeää ja oikeaa kristillisen opin ja uskon
tuntemista ja pyhien Kirjoitusten tuntemisen perusvalmiutta, jonka kihlausarmon me toivomme tämän myötä toteutuvan. Kysymys ei siten ole ihmisansioista vaan tästä, että otamme vastaan Evankeliumin Jumalan armosta ja selvyyden kristillisen uskon ja opin perusteista. Kysymys on siten siitä että tunnemme myös opetuksen laista ja evankeliumista, kasteesta, uskosta, Kristuksesta, uskontunnustuksista ja yleensä kristillisen uskon pelastuksen perustasta, seurakunnasta ja Kirkosta ja muusta mistä olemmekin jo opettaneet.
99.
 Niin me olemme esittäneet tämän Nürnbergin artiklan Kirkon tutkittavaksi ja jos sitä voidaan selvittää onko Kirkolla mahdollisuus näin uskoa tai vielä paremminkin, ettei Kirkossa ole lakannut se toivo, että Kirkon pyhä Salaisuus käsittämättömällä tavalla kokoaa lopulta kaikki yhteen ja samaan pelastukseen ja autuuteen, armoon ja rauhaan ja loputtomaan iloon Isän Kartanossa ja olemme matkalla kohti suurta Jumalan Tuomioistuinta, joka sittenkin antaa armon käydä oikeudesta kaikkien ihmisten kohdalla ja sittenkin on totta Evankelisten opettama koko maailman autuus Kristuksen ylösnousemuksen perusteella, joka saa täyttymyksensä aikojen lopulla Kristuksessa Jeesuksessa. Mutta mitä tulee kirkkojen käsitykseen vainajien valvomisista, siitä Jumalan sana ei opeta mitään toiseksi se synnyttää sen kaltaista jumalanpalvelusta joka on kaikkien evankelisten uskonkohtien vastainen turha ja hyödytön sekä sangen vaivalloinen jumalanpalvelus, josta kirkon on luovuttava kokonaan pois mikäli se aikoo säilyä Evankelisena ja oikeana kirkkona, sillä meidän tulee rohkeasti uskoa vainajat autuaiksi ja autetuksi yksin Kristuksen antamalla avulla ja heidän kasteensa lahjan perusteella eikä Jumala ole käskenyt meitä koettaa ketään vainajaa pelastaa, sillä Jumala itse tekee sen paljon paremmin, jos niin tahtoo, sotkematta meitä siihen mitä Hän ei ole käskenyt. Sillä varmasti paha henget viettelevät meitä pitämään rukouksia ja messuja vainajien puolesta, koska Jumala ei ole sitä käskenyt tehdä sikäli se enemmänkin kiusaa Jumalaa ja vääristää Evankeliumin Totuuden tämä sama koskee myös kaikkia pyhien ansioita ja aneita ne ovat arvottomat ja hyödyttömät sekä Evankeliumin Totuuden vastaisia eikä niillä ole mitään arvoa. Täten myös kaikki pyhien avuksihuutaminen on turhaa ja hyödytöntä puuhaa, synnyttää turhaa Evankeliumin Totuuden vastaista jumalanpalvelusta eikä Jumala ole sitäkään käskenyt tehdä! Mitä sitten tulee evankeliseen pyhäin muisteluun, me voimme osoittaa kiitollisuutta ja rakkautta kaikille pyhille muistellen heidän Rakkauttaan meitä kohtaan ja kiittää siitä ettei meidän tarvitse
huolehtia vainajiemme osasta eikä pyhien rukouksista eikä muistakaan vaan uskoa heidän olevan Jumalan Rakkauden täydellisissä käsissä ja jättää Jumalalle se miten pyhät ovat meitä läsnä sekä uskoa Evankelisesti Kristuksen vanhurskautukseen ja armoon sekä täydelliseen riittävyyteen ilman tällaisia tekoja, vaivainnäköjä ja muita tarpeettomia ihmiskeksintöjä. On myös selvää ja varmaa ettei yksikään vainaja voi autuaaksi tulla sen perusteella mitä tekoja tai hyvänsä muuta heidän puolestaan Jumalalle tarjoammekaan sillä kukaan ei tule autuaaksi minkään muun kuin yksin Jumalan Lupauksen voimasta joka koskee meidän autuuttamme ja se on kokonaan Jumalan Lupauksen varassa. Niinpä tämä lupaus on jo annettu heille ja sana sanoo että se on jo tehty tiettäväksi kaikille kuolleille emmekä me voi siihen mitään lisätä emmekä siitä pois ottaa mitään, sillä onhan Paavali sanonut että tämä Evankeliumin salaisuus on tehty tiettäväksi myös kaikille kuolleille, kyllä he sen tietävät paremmin kuin me, niin me emme voi mitenkään myyvyttää tätä asiaa kuin uskomalla Jumalan täydelliseen Rakkauteen ja Hyvyyteen heitä kohtaan ja Kristuksen uhrin läsänolon täydellisyyteen ja siihen että kaikki mahdollinen on jo tehty heidän kohdallaan ja meidän tehtävämme on vain uskoa vakaasti tämä kaikkia koskeva Evankeliumi jossa ei ole mitään erotusta ja olla kiitollisia siitä että tämä Jumalan suuri Rakkaus on jo mennyt ylitse kaikkien rajojen ja jos mitä vielä puuttuu sen Jumala antaa tiedoksi kaikille, ilman meidän tekoja, vaivainnäköja tai ansioita omasta sulasta Rakkaudestaan ja Hyvyydestään ja tahdostaan riippumatta meidän tahdosta ja työstä. Kun tämä asia on käsitelty ja sielu ymmärtää sen Evankelisen luonteen, sellaiset puuhat on jätettävä tyystin ja otettava kiinni Jumalan sanan apostolisista ohjeista kuten Jeesus sanoo Pietarille, kun hän kyseli miten mahtaa Johanneksen käydä, että mitä se sinuun koskee, katso itse eteesi, näin meidän on siis kilpailtava pyhissä Kirjoituksissa niin pitkälle kuin elämämme aikana ehdimme noudattaen sanan selviä perusteita ja periaatteita eikä rasittaa itseämme sillä mitä mahtaa kuulua vainajien rauhaan, on jätettävä tuomiot ja niiden poistamispyrkimykset sikseen sillä vapauteen Herra on meidätkin kutsunut sen saman Evankeliumin kautta joka on julistettu kaikelle luomakunnalle,Sillä ei meidän työmme saa olla loputonta Kirkon rakentamista vainajien maahan, vaan on uskottava Jumalaa eikä silkkaa ihmistyötä, sekä jätettävä se kysymys Jumalalle, miten ovat voineet ne pelastua joiden Jumalan sanan tai niin kuin kristikunta perinteisesti uskoo, mukaan, ei olisi pitänyt ensinkään pelastua, näin meidän on siis luovutettava koko elämämme Jeesukselle, myös kokonaan tuo kysymys ja kokonaan sen
vastauskin, se siitä, nyt on aika alkaa rakentaa Kirkkoa maan päälle hyvällä ja kiitollisella mielellä ja uskoa asiamme jo vihdoin viimein kokonaan Jumalan Käteen, joka on ainoa Viisas ja Totinen ja ainoa Rakkaus!
100.
Niin on meidän nyt pyydettävä kaikella ponnella ja anomuksella niitä Jumalan ja Hänen Henkensä lahjoja, jotka voimakkaasti edistävät maanpäällisen Kirkon rakentumista yhdeksi Kristuksen eläväksi Ruumiiksi joka saa voimansa siitä armontalouden hoidosta jota apostoli Paavali opettaa Efesolaiskirjeessä, jota Kirkko seuraa näkyvin ja todellisin merkein, sillä Jumalan koko sanan Lupauksen Miekka on nyt ojennettu eteenpäin minne ikinä Karitsa Kirkkoaan johtaakaan. Jes.25:6-9. Niinpä viimeisenä päivänä josta Jesaja ennustaa vanhurskauttaminen ei enää tapahdu kasteen eikä minkään muunkaan kautta, vaan Kristuksen ilmestymisen ja yleisen armahduksen kautta, jonka puoleenkansat ovat nyt kääntyneet ja uskovat Häneen. 101.
102.
16.Mikään tunnustus, hengellinen perintö, Kirkko, uskonsuunta tai seurakunta ja yhteisö aate eikä mikään muukaan saa kahlita ketään, jos hänen sielun autuutensa ja omatuntonsa sekä Jumalan sanan totuus vaatii ja edellyyttää millä tavoin tahansa etsimään sielunpelastusta ja autuutta muualta, kuten Jumalan sanasta tai toisista kirkoista, seurakunnista, yhteisöistä, opetuksista, suunnista tai kirkoista yleensä mistä tahansa missä hänen autuutensa, pelastuksensa ja Messiaansa häntä odottaa ja mistä hän vain autuutensa, pelastuksensa ja Jumalan armon löytää! Tässä auttakoon kaikkia itse Kaikkivaltias Jumala kaikkia heidän onneensa ja autuuteensa Jumalan armorikkaassa kaitselmuksessa ja tahdossa, sillä Herra on Henki ja missä Herran Henki on siellä on vapaus.
103.
17. Luterilainen, katolinen, reformoitu ja ortodoksinen kirkko käyttävät kirkkokuria koskevaa kirkon kanonista oikeutta väärin perustein, jos ne eivät perustu apostoliseen uskoon, oppiin, järjestykseen eikä pyhiin Kirjoituksiin ja evankeliumiin.
104.
105.
18. Yleisesti koko kristikunnan jumalanpalvelus on Aven, vaiva, turha, eikä Jumala ole sitä säätänyt ja käskenyt, silloin kun sen symbolinen arvo ei kohtaa Kirkon todellista evankeliumin ja Ristin vokaatiota ja kutsua ihmisille, sekä Evankeliumin ja pyhien Kirjoitusten opettamista, kuten pyhä Paavali sanoo tehtäväkseen
saattaa pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön ja täydellisesti julistaa Jumalan sanan.
106.
107.
19. Luterilainen, katolinen ja ortodoksinen messu ja sen sanoma kuvineen ja krusifikseineen ja kulttipukuineen ei ilmennä Paavalin ristinsanomaa kirjoitusten mukaisesti ja Paavalin itsensä opettamalla tavalla, vaan on epäraamatullista ja kirjoitusten vastaista eikä Jumala ole sitä käskenyt eikä säätänyt, jo sen ulkoinen symboliikka ei ilmennä Ristin ja Evankeliumin vokaatiota ja kutsua sekä Jumalan voimaa eikä evankeliumia.
108.
109.
20. Kristus on kuollut vuodattanut veren ja kivun meidän puolestamme kertakaikkisesti eikä enää kärsi toista kertaa puolestamme, eikö kenenkään pidä ottaa osaa Hänen messiaanisiin kärsimyksiinsä, ne on yksin Hänen, kuten ehtoollisessa lausumme, me julistamme Hänen kuolemaansa, vaan Hän on Ylösnoussut ja vapauttanut meidät kaikesta turhasta jumalanpalveluksesta, uhreista, synnistä kuolemasta ja perkeleestä, omista teoista ja ansioista, sekä kaikesta laista, sekä helvetistä, pyykinyt pois kaiken velkakirjamme sekä täyttänyt ja hävittänyt lain säädöksineen kokonaan pois tieltämme, joka oli meitä vastaan, riisunut aseet hallituksilta ja valloilta ja saattanut ne edessään häpeään, hävittänyt kaikki aneet, pyhäin ansiot, kaiken kerskauksen ja ihmiskunnian, sekä kiirastulen kaikkineen päivineen, saanut aikaan voiton Riemun ja saattanut meidät kokonaan vapaiksi omalla verellään, kärsimyksillään, piinallaan ja kuolollaan, rangaistuksi ja kirotuksi sekä synniksi tulemisellaan sekä sovittänut meidät lopullisesti ja täydellisesti, lunastanut meidät ja antanut kaikki syntimme ja rikoksemme kokonaan ja lopullisesti anteeksi ja lähettänyt meille Henkensä ja Armonsa! Tästä sanomasta nousee anteeksiannon ja evankeliumin julistus ja palvelus sekä oikea pyhitys Jumalan armossa ja tuntemisessa.
110.
111.
21. Apostoli Paavalilla ja niin ikään myös apostoli Jaakobilla on tarkka tieto siitä, mitä tarkoittaa ensimmäinen käsky, sillä pyhissä Kirjoituksissa ei ole tässä erinomaisessa käskyn merkityksessä Herra nimeä olemassakaan, sillä Herran Nimi ei ole Herra vaan Salattu ja pyhistä Pyhin, johon me olemme kastetut, emmekä kukaan tiedä mikä tuo Nimi on, sillä jos me emme ymmärrä ensimmäisen käskyn salaisuutta ja merkitystä koko jumalanpalveluksemme ja elämämme
on silkkaa epäjumalista palvontaa! Toisaalta on myös totta ettei Jumala uudessa liitossa tuomitse enää syntiä, jonka Hän on tuominnut Pojassaan, sen jälkeen kun evankeliumi on vastaanotettu ja evankelinen elämä on alkanut, vaan pikemminkin lain vanhurskauden ja kaikki ihmisen asiaintila joka on lain vanhurskaudessa kantaa Jumalan kirousta, siksi kenellekään ei pidä siten opettaa synnistä luopumista että hän joutuisi lain vanhurskauden asiaintilaan, vaan opetta evankeliumin kautta evankeliseen asiaintilaan pääseminen. Niinpä vanha liitto tuomitsee synnin ja kiroaa syyllisen ja julistaa lain vanhurskautta, mutta uusi liitto kiroaa koko lain vanhurskauden eikä lue ensinkään syyksi syntejä! Niinpä meidän on lopullisesti ja absoluuttisesti tultava vapautetuksi lain vanhurskaudesta ja sen asiaintilasta ja synnyttävä kokonaan armon ja rakkauden asiaintilaan sillä tähän meidät on Lunastettu, sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle tuon Evankeliumin uskovalle, sillä eihän synnistä voi kukaan koskaan kuolla pois ollenkaan jos se merkitsee lain vanhurskauden asiaintilaa, sekä siihen pyrkimistä, niinpä Evankelinen asiaintila on se, ettei syntejä lueta ollenkaan syyksi ja että Armo hallitsee, sillä tätä varten me olemme kuolleet kasteessa kaikesta kadottavasta synnistä, niinpä ensimmäinen käsky opettaa sitä, että meillä on tällainen oma henkilökohtainen suhde Rakkauden Jumalaan, joka ei nyt enää lue syyksi syntejämme, kantaa meitä armollaan ja peittää kaikki vikamme ja syntimme sekä virheemme rakkaudellaan ja armollaan, emmekä me ole kenenkään orjia, sillä uudessa liitossa Jumalan tahdon vastaista on myös sen kaltainen vanhurskaus, jota Jumala ei ole tarkoittanut siksi se on myös synti ensimmäistä käskyä kohtaan! Niinpä rakkauden kaksoiskäsky on selitetty ja eletty oikein vain Evankeliumissa, joka ei ensinkään edellytä lain vanhurskauden asiaintilaa ja lain vanhurskautta niiltä jotka uskovat tuon käskyn oikein ja sen oikein ymmärtävät, kuten Raamattu myös sanoo että Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu, toisaalla taas että Armo kasvattaa meitä ja taas me rakastamme, koska Jumala on ensin meitä rakastanut jne. ja ettei houkutus lain vanhurskauteen ole Jumalasta, sillä vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan! Niin meille kuuluvat kaikki Jumalan lupaukset ilman lakia!
112.
 
113.
22. Kirkko, paavi, apostolit eikä mitkään muutkaan ole Kristuksen sijaisia Hänen vertaisinaan maan päällä eikä taivaissa, vaan ainoastaan Jumalan ja Kristuksen Henki, jokaisen kristityn
Toinen ja Totinen Puolustaja! Mutta eräässä merkityksessä paavi ja kaikki ovat Kristuksen sijaisia, sillä koko kristikunta on Kristuksen edustajana maan päällä!  Mutta mitä tulee pyhään isään siinä me vetoamme Paavaliin, sekä pyhän Kirkon apostoliseen vokaatioon sekä apostoliseen Istuimeen, josta pyhä Paavali opettaa, täydellisesti julistaakseni Jumalan sanan ja saattaakseni pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön julistaaksen koko Jumalan sanan ja sen oikean Evankeliumin pyhän Kirkon Salaisuudessa, Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme, niinpä täytyy kaiken muun olla pelkkä antikristus ja ihmiskeksintö, josta apostolit varoittavat ja myös Paavali laajasti ja seikkaperäisesti ilmaiseen asiaintilan oikean käsityksen. Vaikka Pietari on apostolisesti johtaja apostoli on aivan varmaa ettei Pietarilla ollut ristiriitaa sen julistuksen kanssa jota Paavali edellytti oikealta Evankeliumilta, toisaalta Pietari oli juutalaisten apostoli, Paavali pakanain. Niinpä Pietarin Istuin on enemmänkin Jerusalemissa kuin että se olisi Roomassa. Tällä perustella me olemme valmiit hyväksymään käsityksen pyhästä isästä jota voidaan sanoa Paaviksi ja pyhän Kirkon ylimmäksi kaitsijaksi, muilta osin, mitä ihmisoppeihin ja ihmiskäskyihin tulee, kirjoitukset sanovat antikristus seisaa pyhässä sijassa. Toisaalta jos tahdomme sanoa Pietarin Istuimeksi sitä apostolista paikkaa, jossa järkähtämätön KulmaKivi on jota ei mikään mahti ei liioin oppineet ei kristikunta tohtorineen ja muine tosuureineen ja oppeineen saa edes millin vertaa liikahtamaan kaikkine Kirjoituksineen ja tutkimuksineen päivineen, ei se ole ErausKalliolla ensinkään, myös Paavali tuntee tuon kyysymyksen samoin muut apostolit, mikä on tuo uskon Kallio ja tuo merkillinen KulmaKivi, tässä mielessä pyhä apostolinen Kirkko ei tunne tämän kaltaista selibaattia ollenkaan eikä sillä ole mitään hengellistä arvoa eikä juridista voimaa, sillä täytyihän Lutherinkin tuntea tuo kysymys. Eipä itse Paavalillakaan ollut mitään erityistä erausarvoa, hän oli vain muista syistä saanut sen lahjan Jumalalta. Jos Paavali olisi tehnyt Ristin sugsession erauskalliolla se joka tapauksessa tietäsi turhaa asiaintilaa joka vaatii uskonpuhdistuksen ja kysymys on silloin koirain Messiaasta. Näin ei todennäköisesti ollut Paavali likinäköinen sen enempää kuin Pietarikaan että he vastoin selvää ja varmaa totuutta olisivat tehneet turhan asiaintilan ja vääristäneet Kirkolle tulevaisen Ristin, vieläpä Kallointeologian turvin, niinpä Kirkko on sen tehnyt itse historian saatossa ei apostolit, ei liioin Paavalikaan ja tässä mielessä on aivan tottta se uskonpuhdistajien sana, se Kristus jonka isämme tunsivat, sitä me emme kuitenkaan enää tunne, eli emme tunnusta Kristuksen salaisuutta Kirkon vääistyneestä kehityksestä ja rakenteesta emme liion väärästä Kallioteologiasta käsin. Tässä on tänä päivänä se
uskonpuhdistuksen paikka, josta reformaatio täytyy nostaa, sillä Ylienkeli Mikael tuntee tuon kysymyksen tarkkaan ja uskaltaa vaeltaa suoraan Totuuden muukaan! Niinpä sanoaksemme asian nykykielellä on Kirkkomme hakkamattominen kivien Centteri ihan kokonaan muualla sama koskee meidän Luterilaista käsitystä ja sieltä meillä tulisi olla tilausoikeus joka luottotietomme ja korttimme sikäli kun kysymys on Ylienkeli Mikaelista! On myös totta että kristikunta kaikkineen päivineen ei ole vahvistamassa ensinkään sitä uskoa jota Luther varsinaisesti opetti ja koko kristikunta on siinä kunnossa että se pysyisi aivan hyvin paikallaan ja kantaisi omaa satoaan ilman Paavalin nisunjyväsen tietäkin ja kokolailla pyhä ja kallis asia on turhentunut! Itsepähän kristikunta tuon työn tietää mutta olisinpa tuon Pellon halunnut nähdä korjuukunnossa josta profeetta vanhassa testamentissakin puhuu mutta aika on kuin Luhterin ja Paavalin, jos joku laittaa perustuksen toinen sille rakentaa ja jos joku raivaa uudispellon pian kävelee toinen sinne jyvieen kiljuineen ja päivineen. Niinpä isä Javesta on jäänytynyt Kirkon kynsissä pesemätön Jumala joka ei anna kolttujaan pestä, vaikka äiti Jehova on laittanut kaiken jo kohdalleen ja kaunistanut oikeuden ja puhtauden ja kaiken muun sekä valmistanut joukkonsa ja äiti Jehova on sanonut isä Jahvelle suoraan ettei Hän aio ensinkään käydä yksiin ryysyläisJumalan kanssa jos Ukko Jussi ei aio ensinkään saunoa, niinpä kylän naiset ovat päättäneet panna Ukko Jussin väksisin saunomaan ja vetäneet pois pussihousut jalasta ja turhan työn höpökäksi on jäänyt koko Jahven vanhauskoisuus ja isiä on sivaltanut lasten viisaus, emme ole isien kanssa samalla linjalla ja niin Jahven Vuohen Kasvoinen Maski on alkanut homehtua ja haista pahalle ja isistä on tullut suuri häpeä omille laspilleen eikä äitikään enää ole tuon uskonpuhdistusta vailla olevan Jumalan kannalla. Meidän Kirkossa on kuitenkin päätetty että Isän ja Äidin tulee peseytyä saada puhtaat uudet vaatteet sekä saunoa säännöllisesti, myös Ukko Jussin ja laittaa kaikin puolin asiat kuntoon, vaikka Antin ja Annan oma mokki olisikin sekaisin sen tähden että pappilan rengin ja piian tehtävä pappilassa vaatii niin paljon töitä, huomaamme kuitenkin Elämän Musta-Valkoisen Kerubimin pian kasvaneen entisestään ja täysin muuttuneen toisenlaiseksi ja Kirkon saaneen kaunistuksen kunnian säätynsä mukaan vaikka koko luterilaisuus onkin Antin ja Annan varassa ja pian toiset saavat aiheen ja koko luterilaisuuden työ on jäänyt jälleen pahasti jälkeen Kirkon ylpeyden tähden, on kuitenkin viisaus lastensa puolelta todeksi näytetty vaikka Antin ja Annan työ itsessään oli Kirkon mielestä toivoton ja mitätön, sillä Antilta ja Annalta se tuli, eikä koko Kirkko siitä sitä ennen mitään tiennyt! Mutta mitä siitä tulee jos Antti ja Anna selvittää ja Ruustinna ja Rovasti sotkee ja
koko Maski on muuttunut sonnan muuntumisilmiöksi mutta lapset odottavat mielenkiinnolla saakö Antti ja Anna lopulta Jahven ja Jehovan siihen kuntoon että kansa voisi olla hieman ylpeä Jumalastaan siten Antti ja Anna on aivan tietyssä pappilassa töissä jossa on alkanut hiema viritä toivoa niin Rovastista kuin Ruustinnastakin! Tämä Lutherista ja hänen työstään siitä missä hän nykyään seisoo vaikka Antista ja Annasta tuntuu joskus niin toivottomalta Luther pojan opetus ja koulutus sillä ylimieliseksi on jäänyt Ruustinna Rovasti ja myös Luther poika ja tuon tuostakin saa Antti ja Anna muistaa paikkansa, Lutherin akilleen kantapää on kuitenkin löytynyt mutta hän ei ota uskoakseen edes sitä että koko luterilaisen kirkon perustus on riittämätön ja liian köykäinen jopa Roomalle sikäli kuin koko Kirkon sanoma on totta  Lutherista ja hänen opistaan asemastaan ja koko hänen triufistaan fanfaareineen. Tämä siis merkitsee sitä ettei enää riitä uskonpuhdistuksen viisaus luterilaisessa tunnustuksessa vastaamaan uskonpuhdistuksen haasteeseen, viisaus on kyllä talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä mutta ei kyllin perusteellisesta syvällisesti ja viisaasti, niinpä se ei vastaa enää täysin edes kristologiseen haasteeseen ei siihen että evankeliumin salaisuus, joka on ilmoitettu kaikille kuolleille ja koko tuonpuoleisuudelle tiedoksi pysyy salattuna elävien kristikunnassa ratkaisevalla tavalla ellemme saa Luther poikaa kasvamaan siivilleen ja vastaamaan tuohon haasteeseen. Antin ja Annan suruksi ja vaivaksi Kirkko kuitenkin ryykää Lutherin rysyjen perään eikä ota uskakseen asian todenperäisyyttä  Antin ja Annan vaatimattoman koulun tähden, jonka rinnalla toki Lutherin vanhatkin ryysyt loistavat joista kerskaa koko Lutherin hovi Luther säätiöineen ja Paavalin synodeineen päivineen ja koska Luther kuoli nauruun tähtemme, on meillä jo uusi kasvamassa, joka ei ilveile kuten Ismael, sillä sekä Katoliset että Luterilaiset ylitse ryykää Juutalaisen Pietarin Istuimen väärin perustein. Niinpä kirkko on syntynyt ylhäältä mutta ei tarpeeksi ylhäältä, niinpä vaikka saisimme omaksemme taivaat ja ikuisuuden, mutta emme olisi syntyneet aivan Ylhäältä taivaita Ylempää Isän Hengestä ja Pojan Lunastuksesta vanhurskautuksemme kautta emme voisi nähdä koskaan Jumalan valtakuntaa sillä tavalla kuin se tulisi nähdä ja tätä me olemmekin kasteopetuksessa terottaneet, sillä eihän laivan hyvät valot ole hämätäkseen huonoa ja valheellista substanssia vaan tämä Evankeliumin varsinainen Taivasten valtakunnan Salaisuus tunkeutuu syvälle Kirkkolaivamme substanssiin, ollakseen oikea kristillinen Kirkkolaiva, jonka johtava apostoli on Juutalainen Pietari, kuten Kristus on sanonut, etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin kaikki muukin sen ohessa teille annetaan ja toisaalla, Mihin me menisimme Sinun tyköäsi Herra,
sillä Siunulla yksin on iankaikkisen elämän sanat. Toisaalta meille on tärkeää että meille on auki koko Jumalan sana näistä periaatteista käsin jota Suomen Katolisen Salaisuuden Evankelisessa ja Punaisessa uskonpuhdistuksessa opetamme. Näistä periaatteista käsin me  voimme nostaa kysymyksen koko maailman lunastuksesta ja ennalleen asettamisesta ja yhteisestä Katolisesta Kirkosta joka ilmoituksen sakramentin kautta toteuttaa Jumalan pelastussuunnitelman maailman autuudeksi aikojen täytymyksessä jos sitten puhutaan johtavasta piispasta, pyhästä Kirkon johtvasta isästä jne, sen täytyy merkitä suoraan sitä totuutta jonka Paavali on selkeäasti Evankeliumissa opettanut ja koko apostolinen kaarti Lutheria myöten, mutta sen täytyy merkitä myös uutta reformaatiota tässä merkityksessä jossa olemme näitä teesejä opettaneet ja sikäli on asiaintila vaatii oikean lain opetuksen ja käsittelyn se on myös pantava kaikella ponnella voimaan.
114.
115.
23. Toisen kristityn kasteesta ei ole lupa kenenkään toisen, opin tai nimen tai minkään muun varjolla kerskata, kuten tekevät luterilaiset, paavilaiset, ortodoksit, reformoidut ja kastajat, sillä se häpäisee Jumalan Nimen ja ensimmäisen käskyn, sillä se on kahden kauppa ja kolmannen häpeä! Niinpä kaikkea muuta me voimme antaa mutta Sitä emme, SILLÄ SIITÄ KERSKAAMINEN ON KOKONAAN SULJETTU POIS EIKÄ SE KUULU EDES Kirkolle, kuinka oikeaoppinen ja pyhä se sitten olisikaan, sillä tämä Jumalan Teko on henkilökohtainen, eikä kuulu muille, vaan saattaa sen henkilökohtaisen lahjan häpäisijät kerskaajat, vallitsijat ja kaikki muut Jumalan kiivauden alle!
116.
117.
24. Kuten pyhät Kirjoitukset opettavat, juuri niin meidän täytyy viettää pyhää ehtoollista ja juuri siinä merkityksessä ja hyljätä kaikki muu ja muut opit, meidän tulee uskoa Jumalaa enemmän kuin ihmisiä, jos sana niin opettaa. Niinpä Jeesuksella ei ollut alennustilassa mitään muuta tietä kaikkeinpyhimpään kuin mennä sinne oman verensä kautta, kaikki muut tiet olivat suljetut, koska koko maailman synti oli hänellä päällään ja hänet oli tehty synniksi meidän tähtemme. Siksi Jeesus sai aikaan iankaikkisen lunastuksen, on siis mahdotonta tässä mielessä uhrata Kristusta uudelleen ja uudelleen. Kuitenkin Kristuksen veretön uhraaminen Katolisuudessa ja sen ehtolliskäsityksessä on käsitettävä kertakaikkisen Kristuksen uhrin, sen merkityksen ja todellisuuden nykyistämisenä ja ehtoollishetkeen saattamisena.
118.
25. kristillinen usko on uskoa pyhiin Kirjoituksiin, emmekä saa antaa minkään ja kenenkään sitä toisin vallita, vaikka taivas, maa, pyhät, syntiset, helvetti sekä kaikki muu ja vielä Jumalakin raivoaisi ja jyrisisi sitä vastaan ja kaikki katoavainen uhkaisi sortua, jos niin on Kirjoitettu pyhissä Kirjoituksissa, kuten luemme, emme saa panna toimeen muuta jumalanpalvelusta, eikä uskoa, kilvoitusta, kirkkoa emmekä seurakuntaa, emmekä mitään muutakaan, olipa se kuinka pyhää ja hurskasta ja kunnianarvoista tahansa, jos Jumalan sana ilmasee vallan muuta eikä ole sen takuumies.
119.
120.
26. Kun Kirjoitukset sanovat ja antavat käskyn: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, niin että kaikki laki tässä täyttyy, Jumala odottaa meitä kaikissa lähimmäisissämme, että me heitä auttaisimme kaikin tavoin, sanalla, työllä, avulla, vaivainnäöllä, ystävyydellä, rakkaudella, armolla, voimalla ja sisaruudella, sekä veljeydellä, sekä kaikella muulla, olivatpa he kaukana tai lähellä, olivatpa he keitä tahansa ja käskee meidän tässä harjoittaa jumalanpalvelusta kaikin tavoin, voimin ja kyvyin, lahjoin ja neuvoin ja luvannut siihen kaiken voimansa ja apunsa sekä suosionsa, sekä kaiken armonsa ja viisautensa, muuta jumalanpalvelusta Kristus ei ole säätänyt eikä asettanut vaan kaikki perustuu tuohon käskyyn, jossa tosin Jumala itse on läsnä! Tämän jumalanpalveluksen ja käskyn olento ja katumus ei mitään muuta kuin että Jumala saa sen toimittaa moitteettomasti kuten hyväksi näkee ja olla yksin sen toimeksiantaja, käskynhaltija ja voimaan saattaja sekä sen lahjain jakaja pyhien kirjoitusten kautta, jokaisen kristityn kohdalla ja Kristus saa olla lähimmäisemme. Tämä on ainoa varsinainen jumalanpalvelus jota Jumala kaikilta kristityiltä odottaa, että me siihen osallistuisimme, sillä kaikki palvelus joka karttaa lähimmäistään ei saata ja auta häntä oikeuteensa on turha eikä se ole jumalanpalvelusta ensinkään, eikä Jumala ole sitä missään muodossa säätänyt ja käskenyt! Mutta koska luterilaisille eikä
muillekaan riitä se todistus ettei Jumala ole säätänyt muuta yleistä kaikille kuuluvaa jumalanpalvelusta kuin Uuden käskyn kautta tapahtuvan kaikkinaisen lähimmäisen rakkauden, vaan he pian kysyvät, miten se toteutuu, vastaamme tähän, ettei Jumala ole uudessä liitossa tahtonut säätää uutta lakiin perustuvaa jumalanpalvelusta, sillä onhan selvää ja varmaa ettei laki saa rakkautta aikaan, ei oma työ, ansio eikä vaivainnäkö, vaan pikemminkin vihaa ja kuolemaa, sanomme tähän lyhyesti, yksin Kristusta seuraamalla Hänen armonsa ja evankeliuminsa voiman kautta toteutuu se uskon hyvä seuraamus, jossa todellisesti Kristuksen rakkaus ei salli meidän olla toimettomia eikä julmia lähimmäisiämme kohtaan vaan kohta Kristus lähettää palvelijansa viinimäkeen, kuten Paavali sanoo, te olette Kristuksen kirje ja antaa moninaisia ohjeita miten tämä evankelinen evankeliumin salaisuus toteutuu ja toteutetaan!
121.
122.
27. Pyhän Ristin Ortodoksia tarkoittaa sitä, että kasteemme jälkeen Jumala on sovitettu, leppynyt, meidät on lunastettu ja armahdettu, synnytetyt elämään ja autuuteen, tämä Jumalan mieli on muuttumaton eikä Jumala sitä kadu eikä muuta syntiemmekään tähden, vaan kohtelee meitä pyhinä, vanhurskaina ja autuaina, Hänen muuttumattoman armonsa tähden, sekä meidän uskomme tähden, tässä mielessä asetettu kasteemme on kaikin puolin Jumalan armon vettä, tämä Ristin salaisuus on muuttumaton armo, jota sanomme pyhän Ristin ortodoksiaksi, eikä se vaadi meiltä lakia, tekoja, ansioita eikä mitään muutakaan. Tämä on se Kristuksen mieli, josta pyhä Paavali sanoo, mutta meillä on Kristuksen mieli ja toisaalla sana rististä on hullutus kadotetuille mutta meille, jotka pelastumme se on Jumalan voima ja viisaus, toisaalla te olette täytetyt Hänessä ja taas olette Hänessä asetetut taivaallisiin, sekä taas toisaalla, te olette kätketyt Kristukseen, ja taas, te olette kuolleet (kasteen haudassa) ja teidän elämänne on kätketty Kristuksen kanssa Jumalassa, tämä on se muuttumaton subjektiivinen pelastus, joka loistaa Kristuksen ristin salaisuudessa kaikille uskoville kasteen tähden, tapahtuneena ja voimassaolevana lunastuksena, siksi jokaisen kristillinen kaste tulee suorittaa oikeassa uskossa ja tunnustuksessa, tämä salaisuus sitten ilmestyy uskosta uskoon, kuten kirjoitettu on, vanhurskas on elävä uskosta. Niinpä tuo kadottava hullutus ei ole ensinkään Kristuksen mieli, vaan jotka ovat kätketyt tuohon Kristuksen mieleen ovat myös täytetyt Hänessä, asetetut taivaallisiin, kätketyt Kristukseen jne. sillä Kristus on tullut meille vanhurskaudeksi, viisaudeksi, pyhitykseksi ja
lunastukseksi, että kävisi toteen se kirjoitus, joka kerskaa, kerskatkoon Herrasta ja toisaalla, en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan vaan pelastamaan ja taas joka uskoo, sitä ei tuomita ja taas toisaalla, muuta perustusta kukaan ei voi panna kuin mikä pantu on ja se on Jeesus Kristus j a taas Laki on kasvattaja Kristukseen, etä me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. Tästä salaisuudesta me saamme voimaa myös ehtoollisen lahjassa, jossa me myös tämän uskon ja tunnustuksen lausumme julki!
123.
124.
28. Vanha liitto perustui osaksi ihmisen uskollisuuteen, kukaan ei siihen kyennyt ja valaliitto kaatui, uusi liitto kokonaan siihen että Jeesus oli uskollinen kuolemaan asti, hamaan ristinkuolemaansa asti, eikä perustu vähääkään meihin, ei mihinkään meissä vaan on kokonaan Kristuksen teko, työ, ansio ja voitto, eikä siitä versova ihmisen pelastus ja autuus riipu ihmisestä ei ihmisen uskollisuudesta, teoista, ansioista, pyhityksestä, kilvoituksesta eikä mistään muustakaan, vaan on kokonaan Jumalan teko! Siksi ei ole myöskään enää olemassa vanhan liiton kaltaista jumalanpalvelusta! Niinpä uuden liiton pelastus tapahtuu yksin Jumalan sanan voimasta. yksin Jumalan omaehtoisesta armosta ja ihmisrakkaudesta, yksin sen armon kautta, josta Jumalan sana todistaa, jolla Jumala pelastaa ihmiset Kristuksen suorittaman lunastuksen kautta.
125.
126.
29. Ihmisen syntisyys merkitsee omakohtaista syytä ja syyllisyyttä, hän itse on onnettomuutensa päärikollinen, kuten katoliset laulavat, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni, eikä ihminen kuitenkaan oivalla sitä että hän on vain tomu ja tuhka Jumalansa edessä, jolta kaikki kerskaus on kokonaan suljettu pois!
127.
128.
30, Usko ilman tekoja ei ole kuollut meidän autuutemme suhteen vaan tekojen suhteen, joita myös Jumala tarvitsee! Teotko antaisivat uskolle armon, eihän toki, vaan armo antaa uskolle teot, niinpä on selvää ja varmaa että yksin usko vanhurskauttaa, vaikkakin sitten kun tämä Jumalan vanhurskaus ilmestyy evankeliumissa uskosta uskoon, se ei salli olla toimeton, vaan saa aikaan sitä mitä pyhä Jaakob odottaa uskolta ja jossa Pyhä Henki tekee tätä työtä samoin Jumalan armo ja voima ja saa aikaa sen Jumalan työn jossa uskolla on näitä Hengen olevaisia Jumalan tahdon mukaisia hedelmiä joita sanotaan myös teoiksi josta Paavali myös sanoo, Jumala vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen!
129.
130.
31. Kaikki oikein ja raamatullisesti kastetut, jotka ovat myös raamatullisesti sen vastaanottaneet. myös uskovat niin kuin evankeliumi opettaa, tulevat osalliseksi Jumalan armosta ja Hengestä, sen hedelmistä ja kaikista lahjoista, tuntevat Jumalan sanan halun ja voiman, palvelevat Jumalaa lähimmäisissään, täyttyvät Hengellä, sen lahjalla, armolla ja rakkaudella, kuuluvat samaan perheeseen ja pitävät huolta toisistaan ja ovat vapautetut kristityn vapauteen Jumalan päästöllä, evankeliumin armolla, ja Hengen vapaalla lahjalla ja rakkaudella jonka Jumala vaikuttaa, eikä tämä usko, toivo ja rakkaus koskaan lopullisesti poistu, eikä väisty, tätä merkitsee apostolinen usko, kaste ja pelastus sekä seurakunta, jossa on myös muut lahjat ja tehtävät, sillä uskon täytyy olla tai palata aina siellä, missä kastettu pelastuu, jota myös seuraa toivo ja rakkaus sekä ikuinen elämä! Tämä on apostolinen kastamisen ja sen hyödyn ja vaikutuksen lupaus Jeesukseen uskoville ja armon vastaanottaville ja raamatullinen oikea kaste ja sen vastaanottaminen. Niinpä Jumala ei ole asettanut kristillistä kastetta epävarman pelastuksen pohjalle, sillä sana sakramentit ja Kirkko ei ole olennoltaan ensinkään epävarma, sillä se ei olisi silloin ensinkään pelastus, vaan sen kaltaiselle perustalle, että uskon, toivon ja rakkauden täytyy välttämättömyyden pakosta aina palata kastetulle takaisin, sikäli kun pelastava kaste on annettu oikein ja apostolisessa järjestyksessä ja uskossa ja uskon ja sen tunnustuksen merkitys pohjustettu siinä apostolisessa tarkoituksessa, että se merkitsee täydellistä pelastusta joka saatetaan voimaan ilman mitään epäilystä armon vastaanottajalle. Muussa tarkoituksessa ei pitäisi ketään kastaa, sillä perustuuhan kaikki sakramenttimme siihen uhriin, jossa kasteen autuus ei lopullisesti ja iankaikkisesti voi kenenkään kohdalla raueta tyhjiin, sitä merkitsee Lunastus, veri, Uhri ja koko Kristuksen kolmipäiväinen Salaisuus, tämä veri yltää kasteemme tähden jopa helvettiin asti, eikä se sielläkään saata tyhjinraueta ja sen helvettikin joutuu sen tunnustamaan Kristuksen lunastuksen vereksi jolla on oikeus ja voima sekä valta että Jumalan vala vapauttaa kastettu vaikka helvetistä, pelkästään sen Jumalan oman yksipuolisen uskollisuus liiton ja valan tähden jossa koko autuutemme Salaisuus lepää, tämä on Jeesus Messiaan todellinen Uhrin arvo, voima, vaikutus, merkitys, sekä salaisuus, muu veri olisikin lohikäärmeitten verta tai pelkkiä muuta petosta jopa valhellinen, jos sitten armon ja autuuden riemuksi Messias tahtoo sen vielä syvemmin toteuttaa, hyvä niin mutta tämä on pyhien Kirjoitusten dogmatiikan alkusumma, joka koskee todellista
pyhien Kirjoitusten Messiasta, kunhan vain tuo kasteessa saamamme Salaisuuden pyhitämme Jumalan Nimellä ja sanalla! Mutta periaate on se, että joka ikinen Jumalan Nimellä ja sanalla ja Jumalan Pyhällä Hengellä pyhitetty kastettu kokee ylösnousemuksen totaalisen ja metakosmisen voiton joka alkaa välittömästi toteutua sielun erotessa ruumiista, jolloin hän siirtyy Kristuksen tuomioistuimen eteen, eikä Hänen tuomionsa kenenkään kohdalla saata enää kasteen jälkeen olla iankaikkinen kadotustuomio, tässä mielessä usko, toivo ja rakkaus palautuu aina välttämättömyyden pakosta kastetulle takaisin, niille, jotka näin ovat kertakaikkisesti pyhitetyt, sanalla, verellä, vedellä ja Hengellä ja joilla on tämä usko, joka ei lopulta saata kokonaan tyhjiin raueta, sillä onhan kristillinen kaste metakosminen kirkkauden ja voiman sekä ylösnousemuksen kaste, sanan, Hengen ja Messiaan veren kautta kaikille jotka uskovat ja palaavat tähän armoon! Raamatussa ei ole kuin yksi esimerkki siitä, miten kastetta ei tulisi suorittaa, se oli noita Simonin kaste, jossa hän ei ollut saanut ollenkaan oikeaa kasteopetusta, eikä koko apostolisen uskon ja kasteen merkitystä apostolit pohjustaneet hänelle, jotakin Simon uskoi, mutta ei niin kuin apostolisuus oikein opetti ja tarkoitti, niinpä syntyi haaksirikko ja vaikka Simon tuomittiin apostolisen yhteyden ulkopuolelle hänen sielunsa kuitenkin jätettiin Jumalan varaan, josko hän sittenkin pelastuisi, niinpä noita Simonia ei kastettu oikein, vaan väärin perustein! Tällä ja monella muulla esimerkillä on tahdottu todistaa sitä ettei koko Jumalan sanan pelastuskäsitys tunne iankaikkista pelastusvarmuutta, mutta samalla on tehty tyhjäksi koko Uuden Liiton keskeinen merkitys, Jumalan sanan sakranmenttien ja Kirkon apostolinen olemus ja luonne, synti on väittänyt toisin, ja on julistettu toista Kristusta ja toisenlaista evankeliumia, sillä ei saata pelastettujen kaste raueta lopullisesti tyhjiin, kutenn katoamaton sankaan ei tyhjiin raukea eikä Jumalan tykö tyhjänä palaja, kuten Pietari sanoo, te olette syntyneet, ette katoavasta vaan katoamattomasta siemenestä, elävän ja pysyvän Jumalan sanan kautta ja toisaalla niin vesikin pelastaa nyt teidät kasteena, niinpä ei saattaisi olla myöskään kristillinen kaste enää voimassa niillä, jotka ovat joutuneet kadotukseen, jos he siltä eivät koskaan pääsisi enää pois sillä se ei sallisi heidän siellä iankaikkisesti olla kadotettuina, kuten Jumalan sanakin todistaa, mutta nytpä kaste, joka on katoamaton simen ja sana, ei koskaan voi tällä tavalla raueta tyhjiin eikä Lunastus ja sen ikuisen Liiton veri jonka saimme ei liioin se voitelu, jonka kasteemme antoi eikä ikuiset valat ja lupaukset jotka liittyvät kasteeseen, eipä edes yhden ainoan kastetun kohdalla! Jos näin varma ei olisi kasteessa saatu ikuinen Lunastus ja sen liiton
veren voima, kauttaaltaan koko Liitto ja Jumalan uskollisuus, sekä Jumalan sana, se perustuisi kokonaan valheelliseen ja epävarmaan Perkeleen vereen ja pakanajumaliin, eikä olisi miltään osin pyhien Kirjoitusten ja Uuden Liiton mukainen! Jos ei näin olisi kautta linjan ja paljon muuta siihen suuntaan toden totta, Paavali tekisi koko Neitsyt Mariastaan jonkinlaisen alkeiskatolisen morsiamen mutta suuren Juutalaisen porton, mutta tältä osin todellinen ja oikea Mariamme on kaikin puolin täydellinen, sekä kokonaan ja täydellisesti täytetty kaikkinaisella korkeasti pyhällä ihanuudella ja viisaudella, taivaitten Kunigattaren Kruunulla sekä juutalaisille että pakanoille, jopa ylenpalttisesti, sekä varusetttu näillä Avaimilla, aivan toisin kuin Kirkko ja isät opettavat, jos he toisin opettaisivat, eikä hänessä erheä löydetä ja hänellä todellisesti on tämä valtansa Sormus, josta Paavali kautta linjan opettaa, jos seuraamme oikean Messiaan verellä avattuja pyhiä Kirjoituksia, jota nimitetään myös Jaakobin Väkeväksi! Sillä täytyyhän oikean uskon ja oikean kasteen merkitä Paavalinkin mukaan ehdotonta valintaa, evankelista predestinaatiota, sitä seuraavaa vanhurskauttamista ja kirkastamista, ellei näin olisi ei ehdotonta predestinaatiota olisi koko pyhissä Kirjoituksissa. Niinpä kun kristillinen kaste toteutetaan siten kuin pyhät Kirjoitukset opettavat ja oikeassa foorumissa, se merkitsee myös sitä että jo elämän aikana usko, toivo ja rakkaus sekä kaikkinainen armo ja Kirkon opetus sekä seurakunnan yhteys ja kaikki lahjat toteutuu kastetun elämässä täysimääräisesti, kuten Jumala kerskaa omistaan pyhässä Jumalan sanassa, niin Hän myös sen toteuttaa! Niinpä oikeaan kasteen foorumiin kuuluu myös katumus ja paluu Kristuksen tykö elämämme synneistä ja synnillisestä elämästämme! Niinpä jos lapsetkin kastettaisiin apostolisen Kirkon oikeassa ja täydellisessä kasteen foorumissa, he joko eivät koskaan luopuisi tai jos luopuisivat he kerran palaisivat takaisin Kirkon ja Kristuksen armoon, sillä tapahtuuhan oikea kristillisen kaste Jumalan Kirkkauden Valtaistuimen Edessä ja siten se myös tulee toimittaa tämän katoamattoman Kirkkauden edessä, kanssa, läsnä ja sen sisäpuolella. Sillä ihmeellinen ihana, täydellinen käsittämätön, korkeasti pyhä ja paljon paljon muuta on tämä Neitsyt Mariamme Armon, Rakkauden ja Totuuden, hänen Evankeliuminsa salaisuuden kaksisuuntainen Evankelisen ja ehdottoman peredestinaation aksentti, aksenssi ja absoluutio, niin käsittämätön ja huikaisevan ihana, salattu ja kaunis sekä täynnä viisautta ja korkasti pyhää voitelua, jota myös pyhä kristillinen kasteemme merkitsee, ettei muuta kaatajapappia tarvita, sen edessä kaatuu maahan jokainen syntinen ihminen, sekä kumartuu koko luomakunta, hänen
Messiaaninen salaisuutensa on suuri ja korkeasti pyhä, jos vain Mariam sen tahtoo niin saattaa julki, kuin hänen salaisuudestaan pyhät Kirjoitukset todellisesti opettavat, niin kuin tämä hänen valansa Sormus on hänen sormessa! Niinpä Paavalinkin Mariam on jotain tähän suuntaan vaikka suuri on se Mariamin salaisuus, josta Paavali opettaa ja korkeasti Messiaaninen ettemme saattaisi ehkä tuohon apostoliseen ja messiaaniseen foorumiin niin vain päästä, niinpä tämä Mariamin korkasti pyhä messiaaninen voitelu on meiltä salattu! On siis kysmys Neitsyt Mariamin omsta Rakkauden Sinfoniasta, jonka hän tahtoo jakaa meidän kanssamme, jonka kautta voimme oikein käsittää sen, miten Rakas ja Kallis meille on Jumalan Henki ja mitä hänelle Poikansa Jeesus Messias merkitsee ja mitä se meille tulisi merkitä, jonka sanomaton Laupeus meitä kohtaan ei ole loppunut! Tätä suurta Salaisuutta me kaikin puolin voimme sanoa Neitsyt Mariamin Evankeliumiksi ja hänen omiksi apostolisiksi perustuksiksi, jossa Kulma Kivenä on hänen oma poikansa Jeesus Messias, jossa Kristuksen Kolmipäiväisessä Salaisuudessa lepää koko Mariamin pyhä Kirkko, jota eivät helvetin Portit tule voittamaan, jossa sitten toteutuu se Mariamin Salaisuus, sekä salainen ja julkinen toive, Kirkon Lunastettu Ykseys Rakkaudessa, joka sitten palauttaisi meille kaikin puolin oikean käsityksen Evankeliumista Messiaasta, Kirkosta ja sen elämästä sekä jumalanpalveluksesta, lahjoista tehtävistä ja kaikesta muusta!! Niin me olemme tällä Neitsyt Mariamin omalla perintölinjalla ja hänen poikansa Jeesuksen veren perillisiä ja siinä meidät on puettu Kristuksen lahjavanhurskauden vaatteeseen, siinä me saavumme viimeiselle Tuomiolle ja sinä meidät viedään Karitsan Häihin ja Salattuun häähuoneen salaisuuksiin ja ihanuuteen! Mutta nämä Kirkon Salaisuudet, työt ja sen uhrit pelottavat ja järkyttävät niitä, jotka eivät ole siihen tottuneet ja ovat jääneet pieniksi lapsiksi ja he pian niihin pahastuvat ja lähtevät pois ja itse he suureen ääneen huutavat, todistavat ja karjuvat, Kirkon vanhoilla perustuksilla tämä ei voi kestää, toteutua ja toimia, mutta tämä on kuitenkin se varsinainen Neitsyt Mariamin KotiKallio johon toki liittyy paljon muuta hänen salaisuuksiaan ja tällä Kalliolla seisoo myös pyhän Mariamin oikea Pietari Avaimineen päivineen sekä muutkin hänen apostolinsa, mutta siellä seisoo myös meidän Paavalimme ja hän pitää tarkasti huolen siitä että Perustuksia on kaivettava niin syvälle routarajan alapuolelle, Peruskallion ytimiin asti, että vihonviimeinenkin on mukana matkasaatossa! Mutta kenties niin protestanttien ja kuin katolisten harras toive on saada takaisin entinen isien Paavali isien Kirkkoon ja ajaa pois koko Mariam sekä hävittää moinen ajatus ja työ hänen Kirkostaan, panna hänet entisiin
kääytyihin sekä osoittaa tämä Mariamin Salaisuus kestämättömäksi harhaopiksi, mutta Jumalan Mariam on Jumalan sanasta syntynyt ja hänellä on Jumalan sanan Avain. Mutta tässä asiassa me syytämme heidän Paavaliaan arveluttavista hunttapuli perustuksista ja huonosta rakenustaidosta! Niinpä uskon ja kasteen apostolinen perusmerkitys on iankaikkinen pelastus joka on loppuun saatettu Jumalan foorumissa, eikä se saata tyhjiin raueta, sillä se Kristus on rakentanut katoamattomista ja sortumattomista rakennusaineista. Niinpä Kirkko ei selitä eikä kasta kastetta ensinkään oikeauskoisesti, eikä saata voimaan sen apostolisia ulkoisia dendensseja niin kuin apostolit opettavat, vaikka Jumala ei saata sitten totuuttaan ja itseänsä kieltää ja missä vain oikea usko ja oppi aloitetaan ja pannaan voimaan. Jumala myöskin tietää sen onko täydellinen pelastus kasteessa kirjoitusten mukainen ja miten sen apostoliset ulkoiset dendenssit tulee Hänen edessään saattaa ilmeiseksi ja on myös totta että Jumalan Nimi kasteessa menee yli kaiken ymmärryksen ja tässä salaisuudessa me uskallamme yhtyä Paavalin oppiin Tuonelan Lunastuksesta, juuri tämän armon ja Jumalan sanan katoamattoman luonnon ja olemuksen tähden. Niinpä oikea kristillinen kaste ja sen oppi, sen armo ja voima ja siinä oleva Jumalan Nimi, on olennoltaan tässä mielessä kokonaan sidotun ratkaisuvallan kysymys, jossa tapahtuu evankelinen predestinaatioarmo, jossa kuitenkin usko avaa ymmärryksen ja armonlahjat Evankeliumin kautta, josta opettaa Paavali Room. 8, josta kuitenkin ilman tätä Evankeliumia ja Kristusta, jota kaste tarkoittaa on kaikki elävä todellisuus suljettu pois, emmekä saattaisi ilman uskoa olla siitä osalliset, sillä tässä usko ennen muuta merkitsee kuitenkin juuri Hengen armoa, osallisuutta siitä ja Henkeä armon tuojana, jota Jumalan sana nimittää myös Jeesuksen Kristuksen uskoksi ja Armon Valkokyyhkyksi, eli Armon ja Totuuden Hengeksi jonka tehtävänä on Toisena Puolustajana todistaa Jumalan armon kautta tapahtuvasta täydellisestä Pelastuksesta, joka ilmeni Uudessa Liitossa ensimmäisen kerran Jeesuksen kasteessa toisaalta on myös kirjoitettu; Vanhurskas eli Vodeltu on elävä uskosta. Niin saamme ola varmoja siitä, että kun meidät raamatullisesti kastetaan ja sen raamatullisesti otamme vastaan kaikki muukin mitä Jumalan sana lupaa ja mikä kuuluu kristilliseen uskoon seuraa mukana! Aivan jokaista, erityisesti kastettuja siis velvoittaa Jeesuksen uusi käsky: Rakastakaa toisianne ja Paavalin sanat, kaikki laki on täyetty yhdessä käskysanassa, nimittäin tässä; Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi! Mutta meidän Sovituksemme, Lunastuksenmme ja vanhurskautuksemme menee aivan käsittämättömiin metakosmisiin syvyyksiin, korkeuksiin, pituuksiin ja
laajuuksiin täydellisyydessään joka on osaksemme tullut jo kasteessa, kuten oikea käännös olisi, niin nyt vesi pelastaa teidätkin kasteessa, joka on Jumalan tekemä hyvän omantunnon valaliitto, niinpä pelastuksen sana muiltakin osin yhtyy tähän todistukseen ja Salaisuuteen, tuo Salaisuus on niin ihmeellinen.,Käsittämätön, Väkevä ja Voimakas, ettei sitä pysty estämään ja pidättelemään eikä voittamaan mitkään helvetin Portit eikä mikään luotu ja saa aikaan täydellisen vapauden ja vapautuksen sekä iankaikkisen ja päättymättömän ja täydellisen pelastuksen eikä se koskaan voi lopullisesti tyhjiin raueta eikä sitä liioin voi kieli kertoa ja kynä kuvata, joka myös voimallisesti ja väkevästi meissä ja meitä kohtaan vaikuttaa, kuten pyhät Kirjoitukset opettavat, sinun Lunastajasi on Jaakobin Väkevä! Room.8. Kol.2. 5.Moos.31:8. Mutta niin täytyy olla uskon, toivon ja rakkauden etsikon alati olla voimassa, kuten Raamattu sanookin, kristityt on kutsuttu uskosta, pakanat toivosta ja juutalaiset rakkaudesta että kaikkien kohdalla saisi lopulta täyttymyksensä usko, toivo ja rakkaus, että Jumalan salattu aivoitus toteutuisi koota kaikki Ilmoituksen Sakramentin piiriin! Sillä osallisena kasteemme salaisuudesta, osallisena siihen yhtyneestä pelastuksen sanasta, osallisena Messiaan täydellisestä Uhrista, verestä ja ylösnousemuksesta, sekä osallisena ehtoollisen sakramentista Jumalan sanan järjelle käsittämättömästä armon salaisuudesta ja Evankeliumista, olemme tässä Salaisuudessa täydellisesti autuaista ja pyhitettyjä, sillä täytyyhän syntien anteeksiantamuksen, joka on kasteessamme pantu voimaan olla iankaikkista ja katoamatonta laatua ja käsittää kaikki syntimme sekä perisynnin hedelmineen ja tekoineen sekä kaiken syyllisyyden kohdusta aina hautaan asti ja viimeiselle tuomiolle saakka! Niin täytyy siis tämän Kristuksen salaisuuden voimasta ja vallasta uskon, toivon ja rakkauden aina ja välttämättmyyden pakosta palata meille takaisin, jos me sen kadottaisimme elämämme matkalla ja taisteluissa ja synnin syövereitten vankina, joihin saatana meidät syöksee, sillä onhan Kaikkivaltias Jumalamme kastehetkellä Hänen ikuisessa valaliitossaan kaiken tämän kastemme Teurastetun Karitsan elämän kirjaan jo kirjoittanut ja jonka Hän on omasta omaehtoisesta armopäätöksestään ja aivoituksestaan valaehtoisesti luvannut pitää voimassa aina uuteen luomakuntaan asti! Niinpä me olemme liitetyt Jumalan omaehtoisella valasopimuksella ja liitolla siihen valtakuntaan ja pelastettujen ja valittujen joukkoon joiden nimet mainitaan ei vain tässä maailmanajassa vaan myös tulevassa! Niinpä kasteemme on liittänyt ja tehnyt meidät otollisiksi ja eläviksi ikuiseen Jumalan ja Kristuksen Kirkkoon joka ulottuu uuteen luomakuntaan asti, tämän on vahvistanut ja tehnyt mahdolliseksi Jumalan ikuinen ja katoamaton sana sekä
kaikki se, mitä siitä seuraa apostolisessa järjestyksessä ja uskossa! Mutta kaiken kaikkiaan täytyy siis näin myös kasteemme pyhä voitelu olla täydellinen, kaikin puolin eheä täysin varma, murtumaton ja ikuinen kastehetkestä aina ylösnousemukseen asti! Kaikilla jotka ovat päässeet osalliseksi tästä pyhän kasteen sakramentista, täytyy Jumalan sanan tulla jokaisen omaksi sanaksi, kuten Hänen pyhä Nimensä on meissä pyhitetty kastehetkellä Jumalan ensimmäisen käskyn jälkeen, kuten myös pyhät Kirjoitukset opettavat että tuolla kasteemme voitelulla on tämä kaksisuuntainen totuuden aksenssi joka merkitsee myös potentiaalista kasteemme salaisuutta sekä Kristuksen voimaa ja viisautta, siinä kasteemme uskossa, johon sana on yhtynyt, jossa tuo voitelu toimii ja vaikuttaa ja tämän voitelun pitää oleman paljon ja monin verroin enemmän, syvempi, voimallisempi, väkevämpi ja viisaampi sekä salatumpi kuin on kaikki se, mitä ikinä käsitämme, anomme ja ymmärrämme ja meidän on hyvä muistaa ja tietää että tämä voitelumme on aidosti ja Messiaanisortodoksisesti Messiaaninen ja on pyhien Kirjoitusten mukainen ja sen lähde on Korkeasti Pyhä, mutta me tarvitsemme myös sen että voitelumme alati syvenee kaikessa käsittämisessä ja ymmärryksen salaisuudessa ja sen voiman ja viisauden ilmitulemisessa ja Evankeliumin salaisuudessa, että me voittaisimme ja pyysisimme pystyssä silloinkin kun Kirjoitukset toteutuvat niin, että ne jotka leipäämme syövät, nostavat kantapäänsä meitä vastaan! Kuka ja mikä voi meidät erottaa Jumalan rakkaudesta kysyy Paavali, Jeesuksen Risti kuitenkin on vastaus, voima ja viisaus siihen, ettei mikään eikä kukaan voi meitä erottaa koskaan Jumalan rakkaudesta, niin ei tuo salaisuus, joka meissä on, se voitelu ja tuli irtoa erilleen ja raukene tyhjiin siitä Korkeasti Pyhästä Lähteestä josta kaikki saa voimansa ja elämänsä ja joka pyhien Kirjoitusten kautta todeksi näytetään ja todistetaan, niin kuin on kirjoitettu, Jumala voi täydellisesti pelastaa kaikki ne, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta Hänen tykönsä tulevat! Mutta kaiken kaikkiaan Jumala on säätänyt pysyviksi uskon, toivon ja rakkauden, niiden katoamattoman luonnon sekä ikuisen omistusoikeuden,  sillä kun usko ja toivo on jo mennyt menojaan, vielä katsoo Beetlehem sekä Jumalan Rakkaus ja siitä syttyy uusi toivo ja pian uskokin viriää uudelleen, kuten tämän ikuisen Jumalan sanan apostoli Paavali ilmoittaa, niin pysyvät nyt nämä kolme, usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus! Tämän ikuisen salaisuuden tuntemiseksi myös Paavali kerran valittiin pakanain apostoliksi! Näin on jälleen annettu ja vahvistettu tästä kaikesta todistus Jumalan metakosmisessa todellisuudessa ja Salaisuudessa, että meillä sen kautta on myös meillä tallella se täysi perintö, josta apostoli Paavali opettaa, niin siis Jumala on kykenevä näillä perusteilla
asettamaan niin suuret ja painavat punnukset meidänkin vaakakuppiin, että se painuu reilusti ja reippaasti pohjaan asti, ettei meikäläistenkään tarvitse pummilla taivaaseen olla matkalla, sillä onhan Messias luvannut kaikin puolin siitäkin huolehtia ettei meikäläistenkään Lunastus jää virsunvarteen ja niin Haagarinkin huuto lopulta särkee pyhän Paavalin kyyneliin ja hän lähettää hänelle uudet huopikkaat ahtaitten virsujen tilalle ja Haagar on kiinni Alttarin Sarvissa sekä Evankeliumin salaisuudessa ja Triian Tuli syttyy ja Haagar huutaa, hän, jolla ei kotia ollut, jälleen: Kotini on suuren Koivun alla, ja näin Haagar on tullut yhteiseen Kotiin ja kaiken tuon matkan aikana meille vähitellen selviää, avautuu ja kirkastuu sekin mitä pyhä Paavali opettaa ja tarkoittaa Room.12 ja pyhät Kirjoitukset alkavat avautua kuin uusi sinetti olisi avattu ja lopulta pyhät Kirjoitukset tekevät meille koko Temppelin kuten vanha Testamentti antoi jo ohjeet ja kaikki tuli tapahtua säädetyllä tavalla alttarin hakkaamattomien kivien periaatteen mukaan ja niin toteutuu lopulta myös se apostoli Paavalin periaate josta hän sanoo, täydellisesti julistaakseni Jumalan sanan ja saattaakseni pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön. Niin tuo suuri Koivu on Jumalan sana ja sen oikea evankeliumi Koti on se Kirkko jossa on Jumalan sana ja sakramentit koko elämän ja pyhien saatto kaikkineen päivineen. Niinpä Haagarin ongelmaksi osoittautui väärä käsitys Paavalista sovituksen apostolina, se merkitsi Haagarille riittämätöntä armoa ja sovitusta, mutta nyt me ilmoitamme sen sanoman, ettei Paavalin ilmaisema sovitus ole ensinkään ahdas Haagarille, eikä siinä mielessä Paavalin virsun varressa kiinni, vaan ylen avara ja armosta rikas Haagaria kohtaan. Niin me saamme niittää lopulta sen hedelmän vaivainnäöstämme ettei sanomamme enää kidu ja savua mustaa savua, vaan leimahtaa ilmiliekkiin koko täyteydessään Temppelin pyhästä Tulesta ja Jumalan sana saa aikaan sen, mitä varten se meidän kauttamme lähetettiin ulos Jumalalta! Lopulta on saamme osaksemme se pyhityksen salaisuuden että opimme vaelluksen ja elämän Jumalan tuntemisen pyhityksessä ja tunnemme pyhät Kirjoitukset! Niinpä siis lain ja evankeliumin selityksen ja niiden erotuksen ydinkysymys on lain mukaanko eivät peri ne ja ne Jumalan valtakuntaa, vai evankeliuminko mukaan on lapsen oikeus katkolla niiltä ja niiltä, onko lunastus käynyt mitättömäksi sen ja sen synnin harjoituksen tähden, onko lupaus rauennut tyhjiin vaikka Aabraham toivoi, vaikkein toivoa ollut. Tästä noussa lain ja evankeliumin opetus perin juurin pilatuille ja langenneille Aadamin langenneille lapsille ja syntisille, tarkoitetusta kasteen armosta jne. itse asiassa Paavali on juuri siitä armontalouden hoidon merkityksestä sangen huolissaan ja siitä ettei seurakunnalle
selitetä lain ja evankeliumin merkitystä ja erotusta oikein eikä mm. tässäkään kysymyksessä löydetä Paavalin linjaa lainko mukaan vaiko evankeliumin. Niinpä Lakikaan ei ole julistettu oikein ellei evankeliumi kuulu juuri kelvottomalla ja huonolla tavalla kelvottomille. Toisaalta laki osoittaa sen mikä totta on, mutta taas evankeliumi on predestinaation evankeliumi kasteemme liiton tähden, onhan vanhan testamentin mukaan kauhistus se, joka syyllisen syyttömäksi julistaa, toisaalta uudessa liitossa vanhurskautta ei muutoin voida saada, Jumalan täytyy kuitenkin vanhurskauttamisessa kokonaan jumalaton ihminen vanhurskauttaa ja jos vanhurskaus olisi saatavissa lain kautta olisi Kristus turhaan kuollut! Toisaalta jos emme käsitä Paavalin näkökulmasta sitä, että hän varmaan ajatteli että hänen lunastuksensa maksoi Kristukselle kaikkein eniten, emme saata käsittä oikein Paavalin jännitettä lain ja evankeliumin, sitomisen ja päästön välillä ja vaikka Paavali tässä sanookin onhan Kirkko siltä osin toki salattu, ei meillä ole lupa purkaa sitä jännitettä minkä Paavali tähän Jouseen on jännittänyt. Niinpä ongelma lapseuden suhteen ei varsiaisesti ole Paavalin opetukset, jotka näyttivät kaikkein kriittisimmiltä jopa muodostivat koko sanomalle suuren ongelman, vaan se on ongelma jos me ajattelemme tuntevamme tämän Kirkon salaisuuden aivan helposti tästä käsin joka salaisuus on itseasiassa varsin meille liian vaikea epärationalistinen ja tutkimaton. Niinpä ei ole kysymys siitä että me määrittelisimme Paavalin perustukset tähän saumaan asetetulla uskon ratkaisulla tai jonkinlaisen lunastettujen määreen tai rajan, näin ei toki ole, vaan on kysymys siitä sanomasta jonka apostolit tuovat meille julki pyhän Kirkon salaisuudesta käsin ja antavat siihen oman määreen ja ohjeen jonka Jeesus on heille opettanut. Toisaalta koko asiaa voidaan tutkia seikkaperäisesti ja johdonmukaisesti paljon laajemmin. On myös kysymys siitä, että apostolit taistelevat joka ainoalla sanalla Perkelettä ja antkristuksia vastaan! Eikä myöskään ole aivan selvä se väite, että Paavalin niin sanottu teologia olisi systemaattinen, pikemminkin strateginen! Niinpä Paavali tuskin määrittelee jotain erityistä rajaa, jonka mukaan lapseuden kasteen armo ja lunastuksen salaisuus ei enää riitä, silloin hänen perustuksensa sortuisivat tyystin ja pääsanoma kaatuisi kokonaan! Mutta jos Paavalista olisi maksettu kallein hinta ja sitten meillä ei olisi muuta kuin nuo hunttapuli perustukset, me kaikki olisimme armotta hukassa.Niinpä Paavali ei tässä puhu sanakaan niin sanotusta Kirkon salatusta perustusymmärryksestä, joka oli uskottu apostoliselle toimelle, josta apostolit yleensä vähän puhuvat, mutta joka voidaan nähdä heidän kirjeissään heillä olleen, myöskin Paavalilla, mutta jos sitä apostoli
jotenkin kävisi avaamaan, se olisi niin salattua ja käsittämätöntä viisautta ja ilmoitusta ettemme taitaisi siitä mitään tolkkua saada ja sieltä vasta nousee Paavalin kutsumus, kärsimykset ja hänen uskonsa salaisuus ja sitten se muu ilmoitus jonka hän Kristukselta sai, joka taas ei ole alaikäisten ja lasten taakka. Sillä se Kristus joka meni ristille merkitsi sitä että tuossa ristissä oli kaikki yhdistynyt, aika ja ajattomuus, ääretön ja äärellisyys, ikuisuus ja ajallisuus, elämä ja kuolema, luotu ja luomaton, ihminen ja Jumala, taivas, maa, helvetti ja tuonela, menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus koko luomakunta ja sen salaisuus, sekä syntinen ja pyhä ja kaikki muu ja sen täytyi tulla hulluudeksi koko maailmalle mutta samalla pelastuksen voimaksi ja viisaudeksi. Niinpä Jeesuksen kuolema ennen muuta tapahtui helvetissä meidän syntiemme tähden ja hän ylösnousemuksellaan tuli koko maailman vanhurskaudeksi.
131.
Jeesus Kristus, meidän Jumalamme ja Herramme, on "kuollut meidän syntimme tähden ja noussut kuolleista meidän vanhurskautemme tähden" (Room. 4:25). Hän yksin on "Jumalan Karitsa, joka kantaa maailman synnin" (Joh. 1:29). "Jumala on pannut kaikkien meidän syntimme hänen kannettavikseen" (Jes. 53:6). "Kaikki he ovat syntisiä, mutta tulevat ilman omaa ansiota vanhurskaiksi hänen armostaan, kun Jeesus Kristus on heidät verellään lunastanut" (Room. 3:23 - 25). 132. Tämä on otettava uskoen vastaan, mikään teko, laki tai ansio ei tee siitä osalliseksi. Siksi on selvää ja varmaa, että yksin tämä usko tekee meistä vanhurskaita, niin kuin pyhä Paavali sanoo (Room. 3:28): "Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja." "Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen." (Room. 3:26) 133. Tästä opinkohdasta ei voi yhtään väistyä tai antaa periksi, vaikka taivas, maa ja kaikki muu katoavainen sortuisivat. Sillä "ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman", sanoo pyhä Pietari (Ap. t. 4:12). "Ja hänen haavainsa kautta me olemme parannetut" (Jes. 53:5). Tähän opinkohtaan perustuu koko oppimme ja elämämme... 134.  135. Lyhyt mietelmä Lutherin kasteopista
136.
Lutherin opetus isossa katekismuksessa selittää meille kasteen perustan kyllin tarkkaan. Lutherin opetusta seuraten kaste merkitsee sitä, että siihen on ikään kuin kaadettu koko Jumalan pyhä sana, siinä on koko taivasten valtakunta, sen koko kirkkaus ja täyteys, koko Jumalan armo lahjoineen, täydellinen pyhitys, Kristus ja Jumalan pyhä Kolminaisuus koko jumalallinen dispensaatio, koko autuus ja ikuinen elämä.
137.
Luther opettaakin että tuon salaisuuden uskominen olevan kasteen sakramentissa, vaatii kristityltä mestarin taidot ja kenelle se kirkastuu, hänelle avautuu koko taivaan autuus, Jumalan koko armo ja ikuinen elämä ja Kristuksen täydellinen kirkkaus.
138.
Luther opettaa kuitenkin Jumalan sanan olevan ruokkiva, herättävä, rakentava, jumalallisen dispensaation väline, jota ilman kristitty ei voi elää. Tämä jumalallinen salaisuus, kasteessamme on kaikki ja me tarvitsemme kuitenkin sanan kuulemista ja ehtoollista, rukousta ja jumalanpalvelusta, elämää, autuutta, oppia ja uskoa varten. Tämä on myös käytännössä havaittu olevan totta, vaikka ihmiset eivät saa kasteestaan irti sitä, mitä se merkitsee, se ei kumoa itse asiain olemusta, vaan vahvistaa sen, että meidän heikkoutemme tähden Jumala on lunastuksessaan sangen rikas ja moninaisella tavalla tahtonut tuoda sen julki, sillä eihän pyhä Kirkko ilman oikeaa ja elävää uskoa voisi olla autuas!
139.
140.
32. Seurakunta on se pyhäin yhteisö, jotka ovat kastetut Jumalan sanan ohjeen mukaan ja ovat sen sanan mukaisesti ottaneet vastaan, joille Jumala on antanut uskon ja Pyhän Hengen ja ovat osalliset yhteisestä ehtoollisesta ja Kristuksen ruokakunnasta!, siellä vallitsee yksin Jumalan sana, Kristus ja Pyhä Henki, joka tekee eläväksi koko Kristuksen ruumiin, Kristuksen ollessa sen ainoa Pää ja siellä on kaikki muukin juuri niin kuin Pyhissä Kirjoituksissa on opetettu!
141.
33. Kaikki minkä Jumala on käskenyt seurakunnassa pyhittää, asettaa ja erottaa itselleen on pyhitettävä Jumalan yksin sanalla ja rukouksella, sekä kättenpäälle panemisella, eikä seurakunnassa tule perustaa mitään virkaa, työtä ja tointa eikä jumalanpalvelusta, jota Jumala ei sanassaan ole käskenyt, eikä opettanut, vaan juuri niin kuin on Kirjoitettu! Mitä taas tulee itse Jumalan palvelukseen, siitä on jo aiemmin puhuttu ettei mitään ulkokohtaisia ja hiostavia tapoja kuulu asettaa jumalanpalvelus elämään ei liioin epäluontevaa ja kansallisluonteen vastaista messua tai muuta, sillä näistä kaikista Kristus on päästänyt vapaaksi eikä ole niitä säätänyt ja niistä Lutherus on käyttänyt nimitystä Aven, Vaiva. Mutta asialla on toki Jumalan sana takanaan eivätkä vastaustajat voi itseään puolustaa, ei siis ole syytä laatia mitään sellaista vokaatiota, jumalisuutta, tapaa, hurskautta eikä mitään muutakaan Kirkon elämään ja oloon jolla ei ole mitään arvoa ja jonka ihmiset vain vaivoin omaksuvat, miksi
opettaa ihmisille sitä mikä ei heitä kiinnosta kun voitaisiin opettaa sitäkin mikä kiinnostaa ja innostaa ihmisiä vaivannäköön, vieläpä oikein ja Jumalan sanaa seuraten. Toisin meitä syytetään siitä, että me puramme vanhan hyvän pois ja rakennamme kuitenkin toisen varsin tarpeettoman jumalisuuden tilalle, mutta se ei ole meidän vikamme vaan isien, sillä eihän siinä ole mitään väärää ja nurjaa jos Eskimo pitää kunnioitettavana sitä että vieras pieraisee ennen huussiin menoa vaikka se tietenkin on täysin tarpeetonta muuten kuin Eskimon kannalta. Niinpä isät ovat pitäneet vankeudessa, tarkkailussa ja orjuudessa lukemattomia ihmisiä pelkän jumalisuus kysymyksen tähden, johon ei ole perusteita Jumalan sanassa. Niinpä jos vaikka Juutalaisilla naisilla olisi tapana pitää jumalanpalveluksessa minihametta, mitä se meihin liikkuttaa eikä se kuulu meille ensinkään, vaikka Suomalaiset ei sen tähden voisi hillitä itseään, älkööt sitten sinne menkö, mutta kun he tulevat Suomeen he eivät tule jumalanpalvelukseen minihameessa, koska meillä ei ole sellaista tapaa! Niinpä on myös nuorten laita, miksi laatia heille sellaista sääntöjä joita Jumalan sana ei ole asettanut ja joka on heille varsin tarpeeton, sillä onhan sana voimallinen itsessään tekemään sen mitä varten Jumala on sen lähettänyt toisaalta sana on se joka uskon vaikuttaa, mutta niin kuin Mestari itse tahtoo ja hyväksi näkee ja missä ja milloin Hän tahansa niin tahtoo vaikka Kirkko onkin ajasta aikaan saaranannut Jumalan sanaa sääntöjen kautta, mutta tästä ei ole erityistä Herran Käskyä.
142.
34. Jeesuksen Ristiä emme voi millään rajoittaa, tässä mielessä se on kesyttämätön ja kyselemätön, sillä pyhä Kirkko on rakennettu siitä Jeesuksen Riststä, joka ei suostu ihmisten määritelmiin, luomuksiin ja rajoituksiin, eikä mihinkään muuhunkaan, vaan kutsuu kantamaan jokaisen ihmisen saman kaltaista ristiä joka päivä vaikka se herättäisi alin omaan miksi, mitä varten ja miten niin, sekä muita tämän kaltaisia kysymyksiä, eikä tahtoisi antaa niihin vastausta, muuta kuin sen vastauksen minkä Risti antaa josta Evankeliumit puhuvat ja opettavat, eikä antaisi meidän omistaa eikä olla olemassa mitään muuta vanhurskautta, pyhyyttä, rauhaa ja elämää, kirkkoa, Jumalaa ja tuntemusta, viisautta, voimaa ja neuvoa, eikä mitään muutakaan, vaan särkisi ja murskaisi ne armottomasti kerta toisensa jälkeen, itseänsä varten, tämä on se Risti, joka seisoo viimeisenä meidän multiemme päällä!
143.
35. Kun lapsia kastetaan, tarvitaan pappi tai seurakunnan paimen, joka yleensä osaa oikein kastaa ja on uskovainen sanan haltija. Kastaminen tulee tehdä Jumalan sananmukaisesti, Jumalan
sana tulee julistaa kaikin puolin kastetilaisuudessa, kastaminen tapahtukoon apostolisessa uskossa ja sanan tunnustuksessa, sanan ja rukouksen pyhityksessä ja vahvistamana, se merkitsee sitä kastamista siinä uskossa, ettei näin pelastetun lapsen kaste ja usko enää raukene lopullisesti koskaan tyhjin, eikä kasteen jälkeen kadottavaa syntiä enää ole tässä merkityksessä olemassa, vaan Pyhä Henki voutaa kastettuun ja sanan todistus ja seurakunnan usko, annattu kaste ja Jumalan sana , sekä vuodatettu Pyhä Henki ja kasteessa annettu Jumalan Nimi merkitsee kastetulle sitä, että usko ja Pyhä Henki palaa aina välttämättömyyden pakosta takaisin kastetulle, sen myötä myös toivo ja rakkaus, se merkitsee myös kasteen kastetulle apostolisia ulkoisia dendenssejä, tämä kaste tulee mieluiten toteuttaa kolme kertaa veteen upottamalla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen kaikin puolin Jumalan sanalla pohjustaen kätkien lapsi  kättenpäälle panemisella ja rukouksella Kristukseen ja Jeesuksen veren alle.  On kuitenkin olennaista, että olemme saaneet Raamatullisen kasteen ja ottaneet sen Jumalan sanan tarkoittamalla tavalla vastaan ja saaneet raamatullista kasteopetusta, sillä onhan Pyhä Henki luvannut tulla jos me noudatamme Jumalan sanaa! Mitä tulee raamatulliseen kastamiseen, mutta toteamme vain tähän, Uusi Liitto ei tunne näin pelastuneen autuuden lopullista tyhjiinraukeamista, toisaalta kaikki apostoliset ulkoiset dendenssit ilmaisevat sen, että apostolisen pelastuksen tarkoitus on olla seurakunnallinen, siinä seurakunnassa josta sana opettaa ja joka rakentuu ja toimii Jumalan sanan mukaisesti ja Kirkon tärkein tehtävä on perustaa näitä apostolisia seurakuntia kaikkialle maailmaan! Niinpä jokaisella kastetulla on oikeus kuulla tämä Jumalan sanan kasteeseen liittyvä julistus kasteensa yhteydessä: Minä Herra, sinun Jumalasi, olen sinut nimeltä kutsunut, sinä Olet Minun, vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta Minun armoni ei sinusta väisty, eikä Minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi!
144.
36. Kun Kirkko kuitenkin uskoo, että sen kaste kaikinpuolin on varmalla ja apostolisella perustalla eikä raukene ensinkän tyhjiin, Kirkolle riittää, että se tekee parannuksen ja palaa apostoliseen uskoon, opetukseen ja tunnustukseen ja panee sen kaikinpuolin toimellisesti toimeen ja ojentaa tiensä ja jumalanpalveluksensa Kirjoituksen mukaisesti, on kuitenkin muistettava että lapsena kastettuja on maailma täynnä, kaikkialla maailmassa näemme Kirkon suorittaman lapsenkasteen olevan tältä osin voimassa, eikä tämän elämän aikana paluu apostoliseen tilaan ja tielle näytä olevan mahdollinen ja Kirkko ei saa mitenkään kaikkien kastettujen
asiaintilaa takaisin apostoliselle tielle, ellei Jumalan Henki välttämättömyyden Jumalan sanan ja totuuden pakottamana saata Kirkon parannuksen myötä voimaan sitä totuutta ja oppia. johon Kirkko nyt uskoo, se merkitsisi Jumalan Hengeltä ennennäkemättömiä ja radikaaleja toimenpiteitä, jos näin tapahtuu, hyvä niin, mutta sitä suuremmalla syyllä meidän tulee perustaa apostolisia ja apostolisen pelastusjärjestyksen mukaisia seurakuntia kaikkialle maailmaan, jota myös  apostoliset ulkoiset dendenssit seuraavat myötä!
145.
37. Meidät on pelastettu, Jeesuksen veren, Jumalan sanan ja Hengen sekä kristillisen kasteveden kautta ja meidän puolestamme on annettu täydet Kristuksen veren, kuolon ja ansioin lunnaat ja ne on saatettu ja julistettu voimaan, meille on annettu tehtävä julistaa tämä evankeliumi, nämä Lunnaat sekä Jeesuksen veren päästö voimaan kaikille jotka tahtovat ottaa sen vastaan, koska syntimme ovat kuin meren hiekka ja lukuisammat kuin päämme hiukset, lisäksi Jumala on salannut meiltä niiden määrättömyyden, kaikki vanhurskautemme on kuin saastainen vaate, korkeimmat kykymme ovat turmeltuneet ja tuhoutuneet, hurskaimmatkin ja jaloimmat aivoituksemme ovat kokonaan Jumalan edessä turmeltuneita, lisäksi perisynti on tuonut käsittämättömän ja pohjattoman pimeyden ja kuilun ja ammottavan aukon, eikä meissä asu mitään hyvää ja järjemme on kokonaan ja täysin pimennyt ja sokea, kaiken lisäksi mielemme, kaikki aivoituksemme ja sielumme tila ja voimat, sekä kaikki kyvyt ovat vihollisuudessa Jumalaa, Kristusta ja Hänen ristinsalaisuuttaan vastaan, Jumala on luvannut päästää kerralla, ei vain niistä synneistä joita tunnemme ja tunnustamme vaan kaikista synneistä tässä päästössä, kääntyminen on siis sitä, että tässä tunnemme syntimme ja otamme vaarin Jumalan armotyöstä minkä evankeliumi tarjoaa, tämä evankeliumin ja jumalallisen päästön julistamisen oikeus on annettu ja saatettu voimaan kaikille näin Jeesukseen uskoville veljille ja sisarille! Tämä päästö saadaan kuulla ja ottaa vastaan niin usein kuin sitä kaipaamme ja tunnemme tarvitsevamme! Niinpä avaimet eivät ole mitään muuta kuin kasteen ja Jumalan sanan julistaman pelastusarmon todistajat ja se sama päästö, sekä sen vahvistus jonka sana ja kaste sekä ehtoollinen antaa, niin että pää armonvälineenä pysyy aina Jumalan sana, tämä päästö kuitenkin päästää kaikista synneistä, niin kuin Jumalan sana lupaa, kuten Kristus on koko maailman kaikki synnit sovittanut ja täyttänyt täyden Lunastuksen puolestamme, sillä pääarmon välineemme sanoo ja vanhvistaa sen, että niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, nämä
kolme, mutta suurin niistä on rakkaus, tämän kasteen ja sanan lahjan evankeliumi aina vahvistaa uudelleen myös synninpäästössä!
146.
38. Mitä tulee apostoliseen kokoontumiseen sekin tapahtuu lähmmäisen rakkauden käskyn edellytyksellä, jota ilman ei olisi oikeaa seurakunnan tarvetta opetukselle ei edes yhteiselle ehtoolliselle, mitä taas tulee kirjoitusten ilmaisemiin tapoihin ja apostolisiin järjestyksiin näissä kokoontumisissa, apostoli Jaakob sanoo, se ei ole missään seurakunnassa tahraton, vaan osoittaa ainoan tahrattoman jumalanpalveluksen lähimmäisen palvelemisessa! Itse asiassa juuri apostoli Jaakob teroittaa seurakunnalle sitä että seurakunnan kokous on ennen muuta vähäosaisten lähimmäisten palvelemista varten ja lähimmäisen rakkaudessa varttumista ja rakentumista varten! Myöskin apostoli Paavali ankarasti nuhtelee seurakuntaa siitä että hyväosaiset joivat itsensä juovuksiin rakkauden aterialla ja huonoosaiset jäivät osattomaksi koko ateriasta! Tästä myös profeetta opettaa: Anna viiniä murhemielisille! Rakkauden ateriasta Jeesus ja apostolit asettivat esikuvan kuinka tulee kohdella niitä joilla mitään ei ole, rakkauden ateriaa on vietetty seurakunnan tilaisuudessa jossa osattomat otettiin erityisellä tavalla huomioon, se on ollut osoitus siitä että seurakunnan vähäosaiset kuuluvat siihen yhteyteen jossa heistä huolehditaan. Niinpä kaikki apostoliset kirjeet kertovat avustuksista näille osattomille seurakuntalaisille, muuhun tarkoitukseen varoja ei juuri kerätty. Koska aikamme kulttuuri ja alkoholiongelmat ovat vaikeat on tärkeää ettei rakkauden ateria edistä vallan muuta kuin tätä lähimmäisen apostolista rakkautta, siksi Jeesus ja apostolit eivät ole antaneet mitään erityistä ohjetta siitä, että rakkaudenaterialla tarjottaisiin juuri viiniä, vaan kysymys on kaikin puolin lähimmäisestä huolehtimisesta ja yhteyteenottamisesta! Jo alkuseurakunnassa Paavali joutui moittimaan seurakuntaa siitä että siellä koko rakkauden ateria oli mennyt pilalle ja pahenti koko asiaa ja viinin käytöstä rakkauden aterialla näytti jo Paavalin aikoina syntyneen ongelmia! Niinpä Kristus ja apostolit eivät ole säätäneet seurakunnalle muuta kolhtia kuin lähimmäisen rakkauden kolehdin!
147.
39. Kun pelastuksen tie ja usko Jumalan sanaan on Kirkossa perusteellisesti sotkettu, on tarvittu hengellisiä valtaistuimia ja korkeita virkoja, sekä moniaisia tunnustuksia, näin ei kuitenkaan Kirjoitukset opeta, eikä Kristus käske toimia, vaan pelastuksen tie on selkeä ja varma ja Pyhä Henki pelastaa ihmisiä omalla vallallaan ja voimallaan ja Hän on luvannut tulla kaikkialle sinne, missä pyhät Kirjoitukset ovat läsnä ja niihin uskotaan sekä niistä opastetaan autuuden tie ihmisille!
148.
40. Kun ihmisia opastetaan apostoliselle tielle, on tärkeää kertoa heille rehellisesti asiat niin kuin Jumalan sana opettaa, sillä apostoli sanoo, olkoon jokainen ihminen valhettelija, mutta Jumala totinen, Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset, sitä hyvää mitä minä tahdon, minä en tee ja sitä pahaa jota en tahdo minä teen, jos meidän vääryytemme tuo ilmi Jumalan vanhurskauden, miksi minut sitten syyllisenä tuomitaan, jne. Niin apostoli siis ilmaisee että kaikkinainen apostolinen sanoma on ristin hullutusta, josta sanotaan, Hän vangitsee viisaat heidän viekkautensa, sekä hajottaa kaikki järjen päätelmät, sekä jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, toisaalta se ei anna aihetta ajatella autuutta täyteen varmuuteen, lain suhteen, ottaa pian pois sen, minkä Hän varmuudella lupasi, ehdollistaa pian sen, mikä ei mitenkään voisi uudessa liitossa olla ehdollinen, vaatii hurskautta eikä anna hurskaaksi tulla, toisaalta se pian taas julistaa evankeliumin kuitenkin loppuun asti, täyteen pelastuksen varmuuteen ja autuuteen, sekä iloon, josta sana sanoo, Jumala voi täydellisesti pelastaa ne jotka Kristuksen kautta Hänen tykönsä tulevat ja Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, toisaalla, joka uskoo sitä ei enää tuomita ja taas toisaalla, Kristus on kaiken lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle Häneen uskovalle, jne. Kysymys on siis ehdottoman predestinaation Jumalasta jonka sanoma ei ole järjellisesti mielekäs, vaan sen laki ja evankelimi julistetaan Kristuksen salaisuuden tuntemiseksi, seurakunta on syntinen, lankeavainen ja heikko, mutta Kristus on sen pelastaja! Jumalan sana antaa kuitenkin selkeät ohjeet, kuinka syntinen pääsee sisälle Kristuksen armon valtakuntaan ja ettei tämä pelastus ole kaukana kenestäkään meistä! Niinpä apostolien ja profeettain järki ja ymmärrys on ollut pyhien Kirjoitusten äärellä yhtä ymmällä ja kiusattuna kuin meidänkin, eivätkä he itsekään ole siitä helposti selvinneet, mutta Pyhän Hengen johtamina he ovat kuitenkin näin puhuneet ja Pietari sanookin ei yksikään kirjoitus ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä, niinpä me tarvitsemme Pyhän Hengen Kirjoitusten avaamiseksi ja selittäjäksi, tämä Henki saapuu aina sinne, missä Kirjoitusten äärellä kysellään Jumalan puhetta ja opetusta, ilman Pyhän Hengen erityistä Jumalan sanan avaamista me emme voi päästä osallisiksi myöskään Hengen lahjoista. Mutta Jumala on armollinen, Hän saapuu ennättävässä armossaan ja rakkaudessaan pian sinne, missä opetuslapset ovat avuttomina ja hätääntyneinä kyselemässä Jumalan valtakunnan salattua asiaa, opetusta ja ohjausta, kun kaikki ihmiskeksinnöt, viisaimmatkin ja neroimmat rakennelmat hajoavat kerta toisensa jälkeen kuin lehvä
maja ja Joonan risiinikasvi pian kuivuu auringon paahteessa ja kaikki hurskaimmat ja jaloimmatkin aatteemme ovat perinjuurin tyhjiin rauenneet ja kaikki ympärillämme on tyystin sortunut, Jumala on antanut Perkeleelle vallan tuhota ja turmella kaiken mitä Jumala ei ole istuttanut ja olemme tyystin tulleet kaiken nähneeksi tyhjiin rauenneina, sekä turhissa töissä itsemme uuvuttaneet väsyksiin ja näännyksiin asti ja lopulta todenneet, ettei mitään muuta tietä kukaan voi Siioniin päästä kuin sitä Jumalan sanan tietä, jonka Jumalan Henki on itse avannut ja ellei se armon tieksi selvene emme voisi sitä kulkea  sittenkään.
149.
41. Lapsikasteen kirkot kyllä tunnustavat Pyhän Hengen paluun, mutta se heidän mielestään tapahtuu enemmäkin Kirkon, sen pyhien ja Kirkkojen tunnustusten myötävaikutuksella, kuten he opettavat että sana itsessään on liian legaali, epäselvä ja käsittämätön ilman Kirkon selitystä. Sana ei kuitenkaan ole legaali, ei epäselvä eikä käsittämätön, ja on armossaan ja selkeydessään vielä kirkkaampi ja runsaampi kuin Kirkko, sen pyhät ja tunnustukset ovat, jossa noudatamme Jumalan sanan omaa apostolista ohjetta ja järjestystä, niinpä Kirkkojen foorumissa sanalla ilman kirkkojen tunnustuksia ei ole tätä arvoa, ohjetta ja opetusta eikä Kirkko voisi elää ilman tunnustuksia. Me olemme tässä vallan toista meiltä, kun noudatamme apostolista ohjetta saamme sanan omakohtaisesti ja sana ilmaisee selkeästi ja armosta rikkaana Pyhän Hengen paluun, usko, toivon ja kaiken muun, myös ilman Kirkkoa, sen tunnustuksia ja pyhiäkin. Niinpä Jumalan sanalle on annettava tämä majesteetillinen asema ja arvo, jokasen kristityn ja elämän tietä etsivän ja kyselevän edessä!
150.
42. Kun apostoli opettaa: Yksi kaste, hän opettaa kastetta joka on yhden Herran, uskon, toivon, Ruumiin, Hengen, Jumalan tuntemisen, sekä pelastavan Jumalan sanan yhteydessä! Mutta kun kysytään, eikä Jumala tunne sääliä ja armollisuutta niitä syntisiä kohtaan jotka eivät tunne tätä apostolista pelastuksen salaisuutta, tähän vastataan, Jumala on armosta rikas, rakastaa jokaista ihmistä ja ylen suurella huolella tuntee ihmisrakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan ja Jumalalla on tämä yleinen armo, joka pelastuksen suhteen on täysin meidän käsityskyvyn ulkopuolella, emmekä saa sitä kenekään kohdalla kieltää ja turhaksi tehdä, jos nyt joku, olipa hän kastettu tai kastamaton, kuka tahansa jotenkin käsittää turvata tähän Jumalan armollisuuteen, sekä ihmisrakkauteen. hän pelastuu ja tässä armossaan Jumala on aina läsnä, mutta myös vastaamme, Jumalan sanasta löytyy apostolinen tapa ja käytöntö kastaa niin ettei pelastus enää raukea tyhjiin kasteen jälkeen, samoin sen kaltainen
pelastuskäsitys, mutta samalla Jumalan sana osoittaa että meidän tulee saada voima sitä sanasta joka sen meille ilmaisee ja todistaa julki ja ottaa se vastaan siten, uskoa se Jumalan todistuksena siitä että Hän on senkin ilmaissut apostolisella huolella Jumalan sanassa eikä valhettele tässä kysymyksessä, vaan pysyy uskollisena eikä kadu tätä armopäätöstään! Selkeästi on myös Jumalan sanassa osoitettu apostolinen pelastusjärjestys joka saattaa apostolisen opetuksen ja Kristuksen perhepiirin näkyvään ja hengelliseen yhteyteen ja sisälle Jumalan sanan tuntemiseen! Ja kun meiltä kysytään eikö Jumalan sanan kaikki lupaukset koske kaikkia niitä jotka turvaavat tähän Jumalan laupeuteen, armollisuuteen ja ihmisrakkauteen, tähän vastataan kyllä toki, kaikki Jumalan sanan lupaukset koskevat heitäkin, mutta jos ilmoitus puuttuu kaikki jää kuitenkin Jumalan yleisen armon varaan ja ihmisen uskolta puuttuu se Jumalan sanan ilmoituksen todistus joka olisi sen ilmaissut, jos Jumalan sana siitä olisi tullut julki ja vastaanotetuksi, sitä vartenhan apostolit siitä ovat opettaneet, mutenhan niillä ei olisi suurtakaan arvoa! Kun taas kysytään, eikä Jumala kohtele kaikkia Jumalan armollisuuteen turvaavia juuri täydella Jumalan sanan armolla, tähän vastataan, kyllä kohtelee, Jumala toki muistaa mitä on kirjoitettu, mutta ihmisaivoitukset laativat pian monia epävarmoja asioita ja ellei Jumalan Henki saa ilmaista Jumalan sanasta Jumalan armon perusteluja ihminen harhailee omissa käsityksissään vaikka sitten Jumala itse katsoisi ihmistä Kristuksen ja hänen kuuliaisuuden tähden siten kuin Raamatun tohtoria ja oppinutta oppilastaan, täydellisenä Kristuksessa, ei syntinen itsestään kuitenkaan voi tietää Jumalan sanan ilmoitusta, ellei Jumala vedä Jumalan sanan tykö, eikä ihminen itsessään oivalla mitä hän omistaa ellei Jumalan sana ja Pyhä Henki sitä ilmaise ja monet seikat todistavat ja myös Jumalan sana itse, että kirjoitetun Jumalan sanan vastaanottamisella, sen niin sanotulla syömisellä, joka tapahtuu sanan kuulemisen ja lukemisen kautta on tällainen ensiarvoinen merkitys, että se tunkee lävitse ja ilmaisee autuuden ja totuuden, synnyttää, rakentaa, ravitsee, pitää voimassa, tuo Hengen ja armon, lahjat ja kaiken muun sekä siunaa olon ja elon! Tästä Jumalan sana itse sanoo: Jumala voi täydellisesti pelastaa kaikki ne, jotka Kristuksen kautta Jumalan tykö tulevat, eihän tämä pelastus olisi ensinkään täydellinen meille ellei Jumalan foorumi käsittelisi elämämme koko stooria ja kohtaloa aina viimeiselle tuomiolle asti ja siten saattasi tätä armopäätöstä voimaan! Meidän siis tulee antaa ihmisille Jumalan sanoja, jotka pelastavat ja ilmaisevat tämän salaisuuden, sillä kuinkas paluu armoon voisi päästä voimaan ellei Jumalan sana ja Henki sitä herätä! Niin siis ei
ole mitään kadotustuomoita niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat! Kun meiltä taas kysytään, saammeko olla varmoja autuudesta kun turvaamme tähän armoon vaikka meidän kasteemme ei ole yleisesti noudattanut sen kaltaista apostolista järjestystä, eikä kasteen foorumia, että kaikki kastetut sanan voimasta palautuisivat jossain vaiheessa takaisin apostoliseen asiaintilaan ja Jumalan sanan ja armon turvaamiseen, vaikka meillä ei olisi suurtakaan sanan viisautta. Tähän vastataan, aivan varmasti, eikä kukaan voi myöskään tehdä tyhjäksi teidän kastettanne, joka on Jumalan teko teitä kohtaan ja onhan toki Kristuksen pelastustyön perustukset verrattomasti syvemmällä kuin kaikkien kastettujen ikuinen autuus, onhan toki Kristus - perustukset vaikuttavaiset kaikkien kastettujen ja muidenkin hyväksi, ne perustuvat muuttumattomaan Jumalan armotahtoon, joka ei riipu meistä, tässä mielessä Jeesuksen risti on tutkimaton, mutta samalla vastaamme tähän, aluksi ei näin ollut, että olisi ollut suuri joukko kastettuja apostolisen opetuksen ulkopuolella, kaste oli alkuaan kiinni apostolisessa opetuksessa, uskossa ja Jumalan sanassa niin likeisesti että apostolinen suunta ei ollut se suuri kastettujen joukko, joka on kokonaan nyt Jumalan sanan ja apostolisen seurakunnan vallitsevan käytännön ja tarkoituksen sekä opetuksen ulkopuolella ja ponnekkaasti apostolinen sana opettaa kaikille kastetuille autuutta vallitsevassa uskossa, koska kaste oli apostolisessa pelastusjärjestyksessä likeisesti kiinni! Niinpä koska Kirkko ei ole lahjoittanut kasteen mukana sen ulkoisia lahjoja jotka kuuluisivat jokaiselle kastetulle, ei ne ole olleet meitä ohjaamassa ja varjelemassa oikealla tiellä, joudumme tekemään parannusta Kirkon edesottamuksista, sekä sen neuvomasta väärästä tiestä, niinpä kastetulle riittää että hän tuntee syntinsä ja palaa evankeliumiin ja sanan laitumille ja ottaa sanan elämäkseen ja aloittaa sen kilvoituksen joka oli estetty. Niin myöskään Jumalan sana ei voi enää olla Kirkon hallussa kun se ei sitä lue eikä opeta vaan turvaa muihin oppeihin ja Kirkon tunnustuksiin sekä traditioihin, niinpä kääntymyksen siemenet koko elämän matkalle ovat kylvetyt sekä apostolisessa pelastusjärjestyksessä ja sen mukaisessa kastamisen päätöksessä ja ensimmäisessä parannuksessa niitten kohdalla jotka näin ovat apostolisesti tulleet totuuden tuntoon ja Jumalan armon tuntemiseen Jeesuksessa Kristuksessa, kuten esimerkiksi kauas poikenneet lapsena kastetut, jotka ovat näin kasteen armoon tulleet takaisin! Niinpä alkuaan apostolinen kasteen pelasusjärjestys on merkinnyt sitä seurakunnan tointa että sekä parannuksen ja syntimme anteeksiantamuksen ja Jumalan armon siemenet on kylvetty koko elämän matkalle, Jumalan foorumi on käsitellyt koko ihmiselämän
stoorin omassa tuomiotoimessaan ja kastamisessa on annettu koko tämä autuuden lahja ja perintö kristitylle, se on merkinnyt täydellistä ja loppuunsaatettua pelastusta, jossa usko, toivo ja rakkaus eivät saata lopullisesti laata ja väistyä enää kastetun elämästä! Niinpä kasteemme on niin kallis vesi, Jumalan sana ja Jeesuksen veri sekä Henki ja Jumalan Nimi sekä Kristus kaikkineen että meidät on siinä luettu täydelliseen Kristuksen vanhurskauteen ja viattomaan pukuun, vieläpä Jumalan sanan tohtoreiksi ja Jumala sekä Hänen valtakunta kaikkineen on tullut tykömme, että se kaiken uskoisimme ja todeksi eläisimme, sillä onhan se totta, että kaiken täytyy lopulta sortua ilman parannustamme joka kuitenkin jokaisen kastetun kohdalla lopulta tapahtuu välttämättömyyden pakosta, kun hänellä on alati matkassa kaikki se, mitä kasteeseen kuuluu. Mutta me olemme todistaneet siitä uskosta josta Paavali puhuu Room. 8. Silloin on kysymys myös siitä kasteesta, jossa evankelinen parannus on tosiasia, joka tapahtuu täydessä uskonvarmuudessa apostolisen opetuksen ja seurakunnan yhteydessä, jossa Jumalan sana on kaikin puolin omaksuttu ja otettu vastaan, opetuslapsuttamisen kautta Jumalan armon ja voiman yhteydessä, jossa kastaminen sitten tapahtuu Jumalan sanan ja Hengen kaikella voimalla ja armolla, jota seuraa myös Pyhän Hengen vuodatus. Niinpä on syytä uskoa ettei enää Room. 8. luku raukene tällaisen opetuslapsen kohdalla lopullisesti tyhjiin, samoin kuin ei Paavalin todistuskaan, niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, nämä kolme, mutta suurin niistä on rakkaus! Ja niin on myös totisinta totta sekin, että jos lapsenkaste vaikka helvetissä raukeaisi tyhjiin eikä se sieltä koskaan pois nostaisi, olisi koko uuden liiton merkitys kaatunut ja koko veren teologia pelkkää teologista lirkettiä, mutta näin ei totisesti saata koskaan tapahtua kenenkään lapsenakaan kastetun kohdalla lopullisesti ja iankaikkisesti, se on kokonaan suljettu pois, lopullisesti ja iankaikkisesti! Niin on siis kaikilla kastetuille tämä ensimmäinen hyöty varma, mutta toisen hyödyn tarkoitusta seuraa myös kasteen yhteydessä olevat muutkin apostoliset ulkoiset dendenssit.
151.
43. Ihminen joka on näin kerran kastettu Jeesuksen pelastukseen ei enää voi tehdä sellaista Pyhän Hengen pilkkaa, jota ei ole sovitettu, josta ei ole lunastettu ja jota ei enää voisi saada anteeksi, vaikka sillä olisikin merkitystä ei Jumalan sana käytä kristityistä kertaakaan sanaa iankaikkinen ja lopullinen kadotus ja ero Jumalasta, ei minkään syyn eikä synnin tähden, niinpä Paavalin eräistä käyttää sanaa eivät peri Jumalan valtakuntaa, toiset käännökset, eivät pääse Jumalan valtakuntaan, mitä ilmeisemmin Paavali tarkoittaa sitä
aikaa, jonka elämme maan päällä, jona aikana meidät on kutsuttu sisälle Jumalan valtakuntaan, niin emme voi sinne Jumalan armon Ovesta päästä emmekä sitä periä muuten kuin siten kuinka apostoli on kaikkialla opettanut, mutta tuo lopullinen Tuomio on tässä mielessä kokonaan täytetty ja pois pyyhitty jokaisen kristityn kohdalla, toisaalta Kristuskaan ei lausu lopullista Tuomiota kenestäkään ennen kuin Viimeisellä Tuomiolla, on myös totta sekin että Evankeliumin päästö vapauttaa tuosta Tuomiosta jokaisen, erotuksetta!´Mutta ilmaiseehan Jumalan sana kirkkaasti sen, että tekojen tuomio-oppi on kristillisen Kirkon, sen uskovien kristittyjen ulkopuolinen kansojen tuomio, kun taas kristyt tuomitaan Evankeliumin mukaan ja Jumalan armo on poistanut kaiken lain, tekojen ja synnin tuomion! Toisaalta sitä baptismia me emme voi hyväksyä joka jakaa seurakunnan kasteopin kahtia toisaalta kasteesta on opetettava kokonaisvaltaisesti kasteen suorituksen yhteydessä, niinpä uusi kaste on merkinnyt monlle vain formulaatiota kasteeseen yleensä, sekä vallitsevaan seurakuntaan, koska ensimmäistä kastetta ja seurakunta yhteyttä sekä opetusta ei ole opetettu ja perusteltu oikein siihen saattavassa kastetapahtumassa, eikä sen sanomaa saatettu tiedoksi kastetulle mutta kuten Jumalan sana sanoo on vain yksi ja sama kaste ei monta kastetta, vaikka kastaminen olisi tapahtunut monta kertaa! Mutta niin lapsikasteen kannattajat kuin uudelleen kastamisen kannattajat opettavat väärin kasteesta ja käyttävät molemmat erimielisyyden lähteenä baptistaanista jakoa sekä vaikenevat koko kaste tapahtumasta kasteen kokonaisvaltaisesta merkityksestä, kuten myös Luther on opettanut ettei se ole vielä apostolista kastamista että kastetaan yleensä kastekäskyn mukaisesti, vaan että myös kastaminen perustellaan selvästi ja sanan ja sen merkityksen mukaisesti ja kastamisella saatetaan oikean seurakunnan elämän saattoon, josta sana opettaa selvasti, sillä aivan jokaisen on kuolemansa jälkeen noustava Kristuksen Tuomioistuimen eteen että hänelle osoitettaisiin se osa ja tuomio, jonka Jumalan tietää, siksi kastetun on aina etsittävä Jumalan sanan ja Kristuksen kautta Pyhän Hengen ja sanan vaikuttamaa uutta elämää katumuksesa ja uskossa, sekä Jumalan tuntemisen pyhityksessä, etsittävä Jumalan laupeutta, armoa, Jumalan totuutta, uskoa, toivoa ja rakkautta ja toimittava Jumalan sanan ohjeiden mukaan että tuomio kerran olisi Jumalan laupeudesta ja armosta rikas! Mutta vaikka aivan kaikki kastetut lopulta saavuttaisivat ikuisen elämän ja edes jonkinlaisen osan taivasten valtakunnassa, kuten uskomme ja toivomme, ja pyhän Kirkon usko sekä sen piispallinen vala edellyttää tätä pyhää vakaumusta ja uskoa, sekä toivoa, että jokainen kastettu saavuttaisi
Jumalan uskollisuuden ja kasteen tähden, ikuisen autuuden, vaikka sitten erilaisten tuomiotoimien kautta, jota Jumala itse tietää, säätää ja panee toimeen ihmisten kohdalla niin kuin itse tahtoo ja hyväksi näkee, kenelläkään ei ole lupaa elää synnissä ja jumalattomuudessa eikä epäuskon vallassa sen turvin, eikä hyljätä sen tähden parannustaan, pyhää vaellusta ja kilvoitusta, vaan Jumala on säätänyt aivan jokaiselle parannuksen elämäksi koska Jumalan sana sanoo, tuomio on laupeudeton niille, jotka eivät ole laupeutta tehneet, niinpä Kristuksen Tuomioistuimen edessä kaikilla on tämä parannus, nöyrtyminen ja tuomion kuuleminen edessä välttämättömyyden pakosta, sillä Herra tulee kysymään Tuomiolla sitä, mistä Jumalan sana on puhunut ja käskyn antanut oppia ja kasvaa sen kautta Kristuksen opetuslapsena vanhurskautta, rauhaa ja iloa varten Pyhässä Hengessä, ken tämän hylkää, se hylkää myös Jumalan sanan! Niinpä jokaisen kastetunkin tulee lähteä ikuiseksi autuudekseen sanan ohjaamalle armon, rakkauden, laupeuden, uskon ja toivon Tielle, sen Kristuksen uuden käskyn jälkeen, jonka Hän on meille antanut, saavuttaakseen sen päämäärän josta Pyhä Paavali sanoo uskon päämäärä on sielujen pelastus ja että saisitte sen koko Kristuksen perinnön josta hän opettaa kirjeissään ja että Kristuksen Tuomio olisi kerran laupeudesta ja armosta rikas, mutta samalla me myös uskomme, ettei sitä lopullista ikuista kuolemaa ja kadotusta sekä helvettiä edes viimeisen Tuomion jälkeen kenelläkään kastetuilla enää ole, vaan se on lopullisesti hävitetty Jumalan ikuisen uskollisuuden, kasteen Kolmipäiväisen Kristuksen Salaisuuden sekä Jumalan oman valaliiton tähden, uskomme että tämä pyhän Katolisen Kirkon pyhä Salaisuus ja jälleennäkemisen toivo koskee yleisesti kaikkia kastettuja, myös lapsena kastettuja ja toisaalla sen että joka on uskossa ja on saanut päästön synneistään sekä vaeltaa uskossa, on varmasti autuas ja kaikesta tuomiosta vapaa siinä merkityksessä, kuin Jumalan sana opettaa! Ja ellei uskolla, tovolla, rakkaudella, parannuksella ja pyhällä elämällä sekä Jumalan sanan tuntemisella olisi keskinen merkitys meidän pelastuksessamme, ei Paavali sitä niin seikkaperäisesti opettaisi eikä muutkaan apostolit, sillä tästä todistavat kaikki pyhän Kirkon oikeat apostoliset pyhät ja koko pyhäin saatto ja samalla sen ettei kukaan muu voi pelastaa kuin Itse Elämän ja Kuoleman Herra Jeesus Kristus, niin ei siis mitkään pyhät, ei edes Neitsyt Maria voi muuta tietä meitä pelastaa eikä muuta tietä opettaa eikä muulle tielle saattaa ja johdattaa kuin mitä apostolit ovat Jumalan sanassa opettaneet ja erityisesti apostoli Paavali pakanain apostolina! Nämä eivät siis ole Kirkon oikeille ja apostolisille pyhille yhdentekeviä asioita eivätkä he koskaan ole niitä vastaan opettaneet
ja johdattaneet, vaan myös kaikki pyhän apostolisen Kirkon Maria Ilmestykset ja profetiat ja pyhän Kirkon mariaanisen koulut ja opetukset puhvat opettavat samaa eikä Jumalan pyhät saata rikkoa koskaan tätä Jumalan sanaa ja oppia sekä käskyä ja tahtoa vastaan!
152.
 
153.
44. Kun Kristus sanoo, älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi, edelleen sillä tuomiolla millä tuomitsette, sillä teidätkin tuomitaan, sekä taas älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta ja edelleen apostoli Paavali, älkää lausuko mitään tuomiota, Jumala tahtoo ettemme pyri mitenkään perustelemaan ihmisen osaa armon ja Jumalan laupeuden ulkopuolelle, vaan noudatamme lähimmäisen rakkautta ja etsimme yhä enenevää armoa ja laupeutta Jumalalta Hänen edessään ja hänen sanastaan, emmekä pyri etsimään tuomioita ihmisille jotka ovat kaikki saman lunastuksen lapsia, vaan puhumme, ajattelemme ja käsitämme hyvää lähimmäisistämme ja koetamme Jumalan sanankin edessä kaikki ymmärtää parhain päin, tuntien tuskaa ja hätää lähimäisten sielun autuudesta, emmekä pyri kaatamaan heidän autuuden perustuksia vaan pikemminkin vahvistamaan, emmekä Jumalan sanan edessä ja varjolla lausu tuomiota tai kadotustuomiota, jota sanaa ja Jumalan pelastussuunnitelmaa me kuitenkin vain hämärästi käsitämme ja tunnemme! Niinpä Jeesus on kieltämällä kieltänyt kantamasta ja osoittamasta tuomiota kenellekkään kun emme itse lakia noudata meillä ei ole myöskään oikeutta lain mukaan tuomita, näin opettaa myös apostoli Paavali!
154.
Sama koskee myös suhtautumisessa apostolisen opin ja järjestyksen vastaisiin ja muihin kirkkoihin ja yhteisöihin, vaikka sanomme käsityksemme julki, samalla uskomme parhain päin että nekin ovat Jeesuksen armon perustalla täytetyn työn varassa eikä kenelläkään ole lupa sitä tyhjäksi tehdä! Ja olipa kuka tahansa joka näissä asioissa oikein toimii ja lähimmäistään kovin sillä tavalla rakastaa on ansainnut kiitoksen Jumalan ja seurakunnan edessä ja ihmisten edessä! Kuitenkin meidän on ymmärrettävä niin, että juuri apostoleilla oli syvällisin käsitys Jumalan armosta ja sen työstä, vaikka emme sitä heti Jumalan sanasta löytäisi ja Jumala on luvannut meille toisen Puolustajan mutta mitä tekisi sen kaltaisella lupauksella jota ei elämämme aikana koskaan täytettäisi ja saisimme aina itse itseämme puolustaa! Tässä puolustuksessa Jumalan Henki on ihmisrakkaus ja käyttää Jumalan sanaa, pyhää Kirkkoa, sakramentteja, Jumalan palvelusta, rukousta, sekä tarpeen tullen suoraa ilmoitusta ja on jokaisen ihmisen paras ystävä!
155.
Tässä Puolustajan tehtävässään Pyhä Henki ei koskaan syytä eikä tuomitse ihmistä eli asiakastaan, vaan on täydellinen Puolustaja kuten on maallisessakin oikeudessa sama käytäntö, Pyhän Hengen tehtävä on siis Puolustaa jokaista asiakastaan, eli Jumalan lasta ja lopulta Hän voittaa ja kaataa kaikki demonit ja vastustajat!
156.
Niinpä kun nöyrästi pyydämme Jumalan Hengen apua ja neuvoa, sekä pyydämme Häneltä hengellisen kodin yhteyttä, Pyhän Hengen Viisaus liittää meidät parhain päin siihen hengelliseen yhteyteen ja yhteisöön johon kuulumme ja antaa siitä sisällisen siunauksen, yhteenkuulumisen armon ja veljellisen sekä sisarellisen rakkauden ja yhteen kuulumisen tunteen!
157.
Me voimme pyytää myös Jeesusta että Hän sitoisi ne demonit ja vääryyden vallat ja osoittaisi pois kaikki vastustajat, jotka häiritsevät ja estävät meidän hengellisen kotimme yhteyttä ja pääsyä sen yhteyteen! Niin Herra on antanut kaikkia koskevan käskynsä, pelastukseen kuuluu autuus ja pyhäksi tuleminen ja jokaisen tulee auttaa lähimmäisiään oikeuteensa tässä pelatuksen salaisuudessa, hengellisesti ja opillisesti lähimmäisen rakkaudessa eikä kenelläkään ole lupa sortaa lähimmäistään! Mutta me tarvitsemme voimia, viisautta, lahjoja ja Jumalan armoa sekä lähimmäisen rakkautta, rakentuaksemme ja vahvistuaksemme Kristuksen Kirkon yhteydessä etä jokainen katsoisi, ei vain omaansa vaan myös lähimmäisensä parasta, sillä milloin paholainen ei vääristä totuutta, se käyttää sitä julmana aseenaan lähimmäisiä vastaan!
158.
45. Jumalan sanassa uudestisyntymisellä tarkoitetaan sitä, että ihminen uskoo evankeliumiin ja on Jeesuksen veren, Pyhän Hengen, Jumalan sanan ja kasteveden kautta tullut autuaitten joukkoon, tämä armo ei saata tyhjiin raueta, kuten Paavali sanoo, niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus, eikä mikään luotu enää voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristusessa Jeesuksessa. Room.8.
159.
46. Kirkot ja yhteisöt jotka julistavat anteeksi vain niitä syntejä joita on tunnustettu tai katumuksemme määrän mukaan, eivät julista ensinkään syntejä anteeksi, sillä syntejä ei voida osittain julistaa ensinkään anteeksi, eikä heidän opetuksensa katumuksesta ole silloin myöskään pyhien Kirjoitusten mukainen, sillä syntejä julistetaan anteeksi aina kaikki synnit kerralla, sillä ei se muuten olisi ensinkään synninpäästö eikä anteeksiantamus eikä silloin ole kysymys myöskään oikeasta evankeliumista!
160.
47. Jeesus on sovittanut koko maailman synnit ja saanut aikaan
koko ihmiskuntaa koskevan täydellisen iankaikkisen lunastuksen, Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut meille meidän rikkomuksiamme, Jumala kehoittaa palvelijainsa kautta ottamaan tämän pääsön Jumalan armoon vastaan evankeliumin täydellä ja avoimella pääsöllä ja lupauksella siitä, että Kristus hyväksyy syntisen täydellisesti yhteyteensä, olipa hän kuka tahansa, joka näin kääntyy Jumalan armon tykö, tässä tapahtuu vanhurskautuksen tuomiotoimi, joka on kätketty Kristuksen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen, kuten pyhä Paavali sanoo, Kristus on kuollut meidän syntimme tähden ja ylösnoussut meidän vanhurskauttamisemme tähden, tässä Jeesuksen antamassa ja Pyhän Hengen vaikuttamassa uskossa, joka perustuu kokonaan Kristuksen työhön ja Jumalan armoon, tapahtuu uskon vanhurskautus, ainoastaan ja yksin Jumalan armosta, ainoastaan ja yksin Kristuksen tähden!
161.
 48. Laki on olemukseltaan vanhurskas, pyhä, suunnaton ja järkähtämätön suuri ja käsittämätön, sekä täysin tinkimätön, ettei sitä kukaan saattaisi käsittää täydellisesti ei liioin kestää, opettaa tai saarnata ja oppia. Lakia kuitenkin saaranataan sanassa, sen tekee myöskin Pyhä Henki ja elämämme kohtalot ja saavat aikaan peljästyksen ja tyytymättömyyden, synnin luonnon esiintulemisen jne. että ihmiset tuntisivat lain edessä syyllisyytensä ja syntinsä Jumalan edessä ja peljästyisivät Jumalan vanhurskauden edessä, laki on siis alati olemassa, mutta sitten Jumala tahtoo, että syntiset samalla kiiruhtaisivat hätääntyneinä sovituksen aterialle ja sovituksen sanan luokse, kuulemaan että tuo sama Jumala tahtoo olla heille armollinen ja laupias ja on antanut ilosanoman siitä, että maailmaan on syntynyt Vapahtaja joka on lunastanut meidät synneistämme verellään, sen osallisuuden antaa meille evankeliumi ja sovituksen ateria, jossa Jumala armollisesti ja rakkaasti on meitä läsnä ja Kristus antaa ruumiinsa ja verensä ateriassa meille itsensä ja ottaa pois syntimme ja kaiken rangaistuksen ja kirouksen sekä täyttää mielemme armolla ja kiitollisuudella!
162.
49. Kun Kirkossa kaikki on pielessä niin kaikki on silloin pielessä Jumalan silmissä, kun vanhurskauttamisoppi on lamaantunut ja hunnigolla koko Kirkon elämä on lamaantunut ja Jumalan silmissä täysin väärä ja kaikin puolin kelvoton. Kristuksen virka, vanhurskaus ja tehtävä on ilmaista silloin ettei mikään asiantila ole oikea, eikä millään teoilla ja toimilla ole Jumalan suosiota, eikä sen eettiset ja moraaliset pyrkimyksetkään asiain parantelut eikä mitkään auta. Jumala on säätänut pyhään Kirkkoon reformaation, jossa asiat
riitautetaan pikemminkin Jumala itse riitauttaa ja panee toimeen uskonpuhdistuksen, jossa Jumalan sana ja Pyhä Henki sekä Kristuksen virka ja tehtävä aloittaa Kirkon herätyksen ja saattamisen Jumalalle otolliseen tilaan ja toimeen!
163.
50. Pelastuksen ja Kirkon Ovi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että laki on kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme ja että yksin Kristus, eikä mikään muu on lain loppu vanhurskaudeksi jokaiselle näin uskovalle, yksin Kristus lopettaa lain ei meidän vanhurskautemme, ei pyhitys. ei pyhimykset, ei ansiot, ei seurakunta eikä mikään mukaan, josta myös pyhä Paavalin kirjoittaa, jos vanhurskaus olisi saatavissa lain kautta, Kristus olisi turhaan kuollut ja toisaalla, minä en tahdo tietää muusta kuin Kristuksesta ja hänestäkin ristiinnaulittuna, siten siellä missä Kristus lopettaa lain näin tehden ei sitä ole lupa kenenkään mistään syystä panna uudestaan voimaan, kuten myös pyhä Paavali sano, uskon tultua me emme enää ole lain alaisia! Näin siis seisoo pyhä Risti Kirkon ja pelastuksen Ovena sekä evankeliumin salaisuutena! Tätä tarkoittaa sanonta Kristus on Armon Aurinko, jota saatana ei kestä katsella , eikä saata sietää ja taas toinen sanonta Risti seisoo, Armo riittää ja myöskin niin, että saatana on tämän Armon vihollinen! Lakiin perustuvaa sanomaa julistetaan kuitenkin yhä siten että Jeesuksen ristin sanoma tulisi oikealle kohdalleen kristityn elämässä ja sen merkitys vahvistuisi ja evankeliumiin perustuva sanoma syntien anteeksiannosta Jumalan armosta sekä uskon vanhurskaudesta tulisi kirkastetuksi kaikille ihmisille, yhä uudestaan ja uudestaan!
164.
51. Minkä Jumala on asettanut ilmaistavaksi omalla sanallaan, sitä ei saa ilmaista millään muulla, niinpä kristilliset todistukset ja muut ovat armon vaikuttavia merkkejä tai sakraaleja vain siinä tapauksessa että ne ilmaisevat sanan todistuksen evankeliumista jossa armo on sanan mukaan luvattu eikä Kirkolla ole valtaa eikä oikeutta asettaa sakramentteja joista Jumalan sana ei selvästi opeta, niinpä jos sakramentilla tarkoitetaan Jumalan ja Kirkon armoa sekä kutsumusta asetettua säätämysta valaa tai muuta, sen on selvasti perustuttava Jumalan sanaan, jos sillä tarkoitetaan yksin Jumalan sanan mukaista evankeliumin pelastusta, sillä on oltava Jumalan sanassa tämä asetus ja lupaus, jossa Jumala tahtoo armonsa ilmaista ja johon sana on yhtynyt! Niinpä ei saateta sanoa armon vaikuttavaksi merkiksi mitään sen kaltaista, jossa Jumala ei ole säätänyt sanallaan evankeliumin ilmestymistä ja lupausta! Niinpä Jumala on säätänyt apostoliseen kasteeseen tämän valan, niin pysyvät, nyt usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus,
tämän valan perusteella kastekin on yhdessä Jumalan sanan ja asetuksen yhtymyksen kanssa armon vaikuttava merkki! Jos sakramentilla tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, mitä se suomenkielessä merkitsee eli salaisuus ja mysteerio, sakramentiksi voidaan sanoa kaikkea sitä missä Jumala on sanassaan tällaisen salaisuuden Kirkolle asettanut ja säätänyt sekä antanut, olipa salaisuuden luonne sitten mikä tahansa! Niinpä kansalle on silloin opetettava mitä varten Jumala on jonkun salaisuuden asettanut, mitä se merkitsee ja mitä Jumala on siihen luvannut ja säätänyt, niin kuin Jumalan sanassa on siitä puhuttu ja opetettu! Niinpä Jumalan sana sanoo, tämä sakramentti on suuri, mina tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa jne. Mutta kun kysymys on Jumalan sanasta joka ilmaisee pelastuksen on kysymys vain siitä salaisuudesta jossa Jumalan sana on luvannut pelastaa ja antaa synnit anteeksi ja ilmaista tällä tavalla Jumalan ja Kirkon armoa! Niinpä kasteessa on luvattu pelastus ja ehtoollisessa syntimme anteeksiantamus sen uskon perusteella jonka vaikuttaa Evankeliumin salaisuus!
165.
53. Kun Jumalan sana sanoo, Sana tuli lihaksi tämä merkitsee Kristuksen kaksiluonto opissa ei sitä, että rauta on tulessa ja tuli raudassa, vaan rauta tuli tuleksi, tai pikemminkin Tuli raudaksi, koska Sana on Jumala! Niinpä tämä Daavidin siemen on jumalallinen vaikka Aadamin suku Mariassa on sen hedelmöittänut, sillä onhan Kristus myös Marian oikea poika ja Kristus kuitenkin on uusi Aadam, kuten Paavali sanookin, Daavidin siementä, minun evankeliumini mukaan! Niinpä on jumaluusopillisesti pyhien Kirjoitusten mukaan uskottava että Pyhän Hengen siemen tarvittiin Messiaan sikiämiseen, ettei Messias sijinnyt Pyhästä Hengestä ilman tuota merkillistä siementä!
166.
54, Jumalan sana on avainten vallan yläpuolella, niinpä jos Kirkko sitoo ja sana sitten kuitenkin ilmaisee päästön ei Kirkon sideavain ole oikeutetusti Jumalan edessä enää vallassa ja voimassa, jos Kirkko kuitenkin sitoo edelleen se on synnyttänyt väärämielisen ja harhaoppisen pannabullan!
167.
55. Uhripappeuden loputtua ei enää ole uhrialttari pappeutta, vaan luomisjärjestyksen pappeus, jossa ihminen luotiin profeetaksi, kuninkaaksi ja papiksi, Kristus lunasti tämän ihmisen alkuperäisen pappeuden Profeettana, Kuninkaana ja ylimmäisenä Pappina. Tämä on ainoa ihmisen pappeus Jumalan sanassa kaikki ne jotka ovat uudesti luodut Kristuksessa, ovat uuden liiton pappeja, profettoja ja kuninkaita joka lopullisesti täyttyy uudessa luomakunnassa! Niinpä Jumalan sanassa ei ole erillistä virkapappeutta olemassakaan, vaan
virka annetaan tuohon samaan luomisjärjestyksen pappeuteen, joka on sitten tuon salaisuuden kantamista mihin se liittyy, tämän luomisjärjestyksen pappauden perusta uudessa liitossa on se, että Kristus on lunastanut!
168.
56. Jos Jumalan sana ei antaisi yleisesti etsivälleen syntejä anteeksi ja saattaisi etsiväänsä lunastuksen osallisuuteen, ei se olisi ensinkään armonväline, niinpä jokainen voi löytää täyden armon ja pelastuksen myös Jumalan sanasta, yksin tällä perusteella Jumalan sanaa voidaan sanoa oikeaksi ja varsinaiseksi armonvälineeksi! Ne jotka opettavat että Jumalan sana on armonväline seurakunnan ja avainten myötävaikutuksella ja kautta pitävät tässä Jumalan sanaa johdatuksen välineenä eikä heillä varsinaisesti ole pelastumattoman anteeksiantamusta muussa kuin avainten virassa, tässä mielessä vain yksi armonväline, Kirkon avaimet, silloin myös yksin Raamattu periaate on tältä osin murrettu tai sitä ei ole koskaan ollut olemassakaan!
169.
57. Ne jotka opettavat ettei kuolleessa Kristuksessa voi olla mitään voimaa vaan se synnyttää kuollutta uskoa, eikä usko myöskään sitä että juuri Kristuksen kuolema on lain loppu, siksi me ehtoollisessa julistamme Kristuksen kuolemaa niin että sitten saisimme osaksemme senkin mistä Paavali sanoo, Kristus on ylösnoussut meidän vanhurskauttamisemme tähden, ei niin etteikö Kristuksen kuolemassa olisi meille vanhurskautusta, vaan että Hän on ylösnoussut meidän vanhurskauttamisemme tähden, niinpä ehtoollisessa otamme vastaan myös Kristuksen totisen ja oikean kuoleman!
170.
58. Kiirastuliopista Jumalan sana ei puhu mitään eikä käske siihen uskomaan ja sitä opettamaan, mutta jos Jumalalla olisikin sellainen, siitä ei vapauta aneet eikä pyhien ansiot, vaan evankeliumi, kuten Paavali sanoo, Jumala voi täydellisesti pelastaa ne jotka Kristuksen kautta Hänen tykönsä tulevat ja elämän Hengen laki on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista ja on selvää että koko kiirastuli ajatus perustuu synnin ja kuoleman lain ajatukseen! Niin meillä on kaikin puolinen ja täydellinen pelastus vapaaksi ostetussa laumassa, kuten Paaavali todistaa; Me olemme kuolleet ( kasteemme haudassa) ja elämämme on kätketty Kristuksen kautta Jumalassa ja niin edelleen Kristuksen, meidän elämämme ilmestyessä mekin ilmestymme kirkkaudessa Jumalan eteen täysin pyhinä ja puhtaina sekä täydellisinä Kristuksen täydellisessä vanhurskautuksen puvussa! Mutta kun meillä on Puolustaja Isän edessä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas, ylimmäinen Pappi, läpi taivasten kulkenut, joka meni
oman verensä kautta kaikkien pyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen, on Hän luvannut myös rukoilla Isän edessä meidän puolestamme ja silloin meillä on myös paikka Jumalan edessä Jumalan alttarin edessä ja meillä on myös pääsy Jeesuksen lunastusveren kautta kaikkein pyhimpään!
171.
59. Niin ikään pyhien Kirjoitusten perusteella opetamme, että Pietarilla oli vaimo, koska hänelä oli anoppi ja mitä todennäköisemmin myös lapsia, niin ikään pyhien Kirjoitusten perusteella opetamme että Joosefilla ja Marialla oli yhteisiä lapsia, joista mm. Jeesuksen velipuoli oli pyhä Jaakob, sekä sisarpuoli Mirjam, niin ikään opetamme ja tunnustamme ettei Mariam ollut siinä mielessä kanssalunastatar, että oli synnin alainen siinä mielessä että tarvitsi kasteen osallisuuden Jeesukselta ja Hengen vuodatuksen Jumalan Hengeltä! Niin siis jos Mariamin lapset olisivat olleet serkkuja tai muita on sana käyttänyt mieluummin käsitystä ja nimitystä lapset. Niinpä Kirkot häpeävät asiaa jota Jumala ei hävennyt kun Hän Evankelistan kautta ilmoitti; eikä Joosef yhtynyt Mariaan ennen kuin hän oli synnyttänyt Jeesuksen, sekä Luther ja kaikki Kirkot kysyvät tässä; Onko Jumala todella sanonut niin? Kuisallinen Jumalan Heittomerkki ei jättänyt epäselväksi sanaansa vaikka toinen asetti sen kyseenalaiseksi! Me tiedämme että Paavalikin tohtorit ovat erimieltä, mutta kirjoitusten tutkijat sanovatkin ettei Paavalin avustus Jerusalemin köyhille pyhille mennyt koskaan perille, syy on tässä, Paavalin tohtorien osoite on väärä! Mutta mitä todennäköisemmin Paavalin avustus meni perille, Paavalin tohtorien ei. Siltä osin heidän koko oppinsa on pelkkä Nan nan naa, tuhansia sanoja vailla totuutta! Jotkut opettavat tosin, että juutalaislla oli tapana ilmaista serkkuja veljinä eikä todellisuudessa Joosef koskaan yhtynyt Mariaan, jota kantaa perimätieto puoltaa, Jumala siis tällä tavalla ilmaisee sanassaan asioita, kuka ties millä tavalla perimätiedossa! On varmaankin joidenkin mielestä todennäköisempää että Pietarin anoppi olikin Pietrin veljen anoppi, jota kantaa todennäkoisesti puolustetaan perimätiedolla, jos Jumala on päättänyt sanassaan luikerrella eikö sitten perimätiedossa, joten epävarmaa sanaa on puolustettu epävarmalla perimätiedolla ja ihminen on noussut Jumalan paikalle josta sanotaan Raamatuissa, antikristus seisaa pyhässä sijassa, kuten vanhastaan tiedämme antikristus sisäistää itseensä moniaisia oppeja saadakseen hallita Jumalan laumaa! Kuitenkaan emme ole kukaan kuulleet sen enempää Pietarin kuin Mariankaan omakohtaista todistusta eikä perimätieto ja Kirkon yleinen käsitys edellytä meitä toisin uskomaan vastoin selvää
Jumalan ilmoitusta, ellei toisin todisteta ja kunnes toisin todistetaan! Mutta totta on sekin, että Kirkolla on kaksi totuuden kuvajaista teologiassa Neitsyt Mariasta, toinen, se, miksi hänellä ei mahdollisesti ollut muita lapsia, kuin Jeesus, toinen se, miksi hänellä ja juuri hänellä täytyi olla omia muitakin lapsia Joosefin kanssa, niinpä teologia Neitsyt Mariasta Kirkossa ei ole eheä kristologian, ei Marian aseman ja tehtävän eikä koko Raamatun peruslähtökohdan kanssa, ei syntiin lankeemuksen ei perisynnistä lunastamisen eikä muunkaan kanssa, joka koskee meidän lunastustamme uuden Evan ollessa juuri se Maria josta Raamattu opettaa. Siispä nämä kaksi paradoksia, Marialla ei voinut olla muita lapsia ja toisaalla Marilla juuri hänellä täytyi olla lapsia Jeesuksen lisäksi muodostavat synteesioperiaatteen jossa on kaksi meille tärkeää kuvaa Jumalan äidistä, josta pyhät Kirjoitusten avoimesti ilmaisevat Marian omien lastensa perheen talonpoikais- ja samalla säätyläisäitinä, kuten taas Marian lapsettomuusteologia perustelee samoin sitä Lunastuksesta ja Kristologiasta käsin, mutta on selvää että teologiassa Marian salaisuudesta kokonaisuutena yhtyy ja täydentyy nämä kaksi totuuden kuvaa ja tuo meille Marian juutalaisessa Kirjoitusten salaisuudessa kokonaisena ja ehyenä Lunastajan äitinä, Jumalan äitinä, Kirkon äitinä, kristittyjen äitinä, lasten äitinä ja perheen äitinä, sinä Neitsyenä jona kaikkivaltias Salattu Jumala Deus Absocotinus tahtoi hänet salata maailmalta ja ihmisviisaudelta ja saattaa järkemme hämmennyksiin yhä enemmän tämän salaisuuden edessä ja antaa pyhälle Neitsyelle sen kunniaaseman kaikkein korkeimpana luotuna pyhän Kolminaisuuden jälkeen. Toisaalta mitä pyhä Paavali opettaa Neitsyt Mariasta näkyy selvästi hänen sanoissaan Timoteukselle: Muista Jeesusta Kristusta, joka on Daavidin siementä, minun Evankeliumini mukaan, tässä pyhä Paavali korostaa juuri Daavidin siementä, niiinpä tämä totuus on sekä historiallinen ja perinnöllinen että myös taivaallinen, Daavidin siemen sikisi Marian Neitseelliseen kohtuun, taivaallinen Daavid Hengen sikiämisen puolesta, ja maallinen Daavid Marian perintölinjan kautta. Niin täytyi siis syntyä Messiaan Maria äidin kohtuun siemenestä, jonka Jumalan Henki ja Mariam yhdessä saivat aikaan sen jota Messias sitten oli syntyperänsä puolesta, niinpä Jeesus on Marian oma poika, veri hänen verestään, Jumala lihassa, liha hänen lihastaan, kuitenkin ilman syntiä ja perisyntiä!
172.
61. Kristus hajoitti maahan niin ruumíinsa temppelin kuin juutalaisen temppelin, Kolmessa Päivässä Hän rakensi uuden, Hän oli uskollinen kuolemaansa asti ja sai aikaan iankaikkisen Lunastuksen, sama Kristus ei enää noussut haudasta vaan uusi oli tilalle tullut, eikä hän enää koskaan pukeudu kääirnliinoihin eikä meidänkään tule sitä tehdä, kaikki entinen tässä mielessä oli lopullisesti taakse jäänyt! Kastaminen merkitsee siis tähän KolmiPäiväiseen Salaisuuteen kastamista! Kristus on kuitenkin ylösnoussut ja tyhjä risti on elämämme täyttymys, Kristus on ylösnoussut, totisesti Hän on ylösnoussut ja on ainoa voittomme, Eijaa! Laulakaa, lunastetut olemme, kuolon kahlehista, sillä niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, nämä kolme, mutta suurin niistä on rakkaus. Sanokaa hätääntymeille sydämille: Katsokaa! Teidän Jumalanne! Room.8. Mutta viimeinen Puolustus ja todistus kaikkien kastettujen armonautuudeksi sekä sen pätevyydeksi ja muittenkin puolesta on jätettävä Jumalan Pyhälle Hengelle jossa me odotamme kaikkien kastettujen ja muidenkin paluuta Kristuksen ja Jumalan tykö, jossa Jumalan muisto ei lopullisesti voi laata ja lakata vaan kutsuu siunattuun kommunioon ja elämään sisälle. Tähän tunnustukseen päätän teesini sanoilla: Luterilainen, Katolinen, Reformoitu ja Ortodoksinen tunnustususko ja katekismukset ovat tarkistuspisteessä vaikka totta on sekin että laivan rakentamisessa tarvitaan kaikki pyhien Kirjoitusten opetukset, sekä herännäisyyden ja heränneen uskon kaikki voima ja koko panos, lisaksi Jumalan ja Hänen sanansa ja Henkensä koko apu, voima ja viisaus! Niin kuin Jumalan sana opettaa ettei Kristus julista viimeistä tuomiota kenellekään ennen Viimeistä Tuomiota ja sen saapumista, sen Hän kuitenkin tekee Paavalin opetuksen mukaan siinä Evankeliumissa, jota Paavali on julistanut! Jumalan armo, voima, viisaus, rakkaus ja laupeus ja ikuinen toivo sekä Lunastus, uskon kanssa olkoon kaikkien meidän kanssamme. Jääkää Kristuksen rauhaan Hänen armonsa kautta! Amen!

 

 

KATOLINEN MYLLYKIRJE  Kiistakysymyksemme! Kiistakysymyksemme koskee sitä, onko pelastus iankaikkinen ja tyhjiin raukeamaton, silloin kun se on oikein ja Jumalan sanan mukaisesti saatettu voimaan ja että kastaminen ensisijaisesti kuuluu juuri tuohon hetkitapahtumaan, onko pelastus ja predestinaatio luterilaisuudessa epävarma vai iankaikkinen, millä perusteella pelastus ja predestinaatio on ehdoton, olemmeko pelastetut iankaikkisesti vai riippuuko ehdoton iankaikkinen pelastus meistäkin, esimerkiksi parannuksesta ja kilvoituksesta, millä tavoin laki ja evankeliumi näistä opettavat, onko olemassa iankaikkisen pelastuksen varmaa perustaa ja todellisuutta jo tässä
ajassa ja voimmeko sen saavuttaa ja millä tavoin! Pyhät Kirjoitukset kautta linjan opettavat kaikkien apostolisesti kastettujen autuutta, psalmi 139, 89, Room.8, Korittolaiskirjeen rakkauden ylistys ja koko Uuden Liiton oikea merkitys puhuu kasteesta joka sinetöi autuuden ihmiselle lopullisesti. Tämä ei kuitenkaan mitä todennäköisemmin ole toteutunut eikä sen ylösnousemus hedelmä syntynyt lapsen kasteessa, mutta jos autuus, synti, lunastus ja evankeliumi sekä koko Uusi Liitto ja sen merkitys pohustetaan siinä apostolisessa pelastuksen ja kasteen järjestyksessä, mikä merkitsee kaikkien kastettujen apostolista autuutta, pelastusta ei enää voida menettää, vaan on syntynyt oikea evankelinen pelastusvarmuus! Niinpä ei sen enempää katolinen kuin luterilainenkaan oppi ole se oikea Uuden testamentin ja yleensä pyhien kirjoitusten avain, vaan se löytyy tuosta toisenlaisesta apostolisesta pelastusjärjestyksestä, uskon, kasteen ja koko evankeliumin ja uuden liiton luonteen järjestyksestä, jota Jumala, Kristus ja Jumalan Henki ei lopulta voi kieltää! Nyt puhumme siitä, mikä on oikea Luterilainen tai pikemminkin Katolinen käsitys, sillä Tuo Lunastuksen Naula on lyötävä täsmälleen oikeaan Lunastuksen Pöytään, jonka Messias yhdessä ainoalla Uhrilla on täydelliseksi tehnyt, mennyt oman Verensä kautta Kaikkein Pyhimpään ja saanut aikaan Iankaikkisen Lunastuksen, sillä muuta tietä ei Messiaallakaan enää sinne ollut, siksi vanha temppeli purettiin samoin Messiaan vanha ruumiin temppeli myös, että Ylösnousemuksen kautta voitaisiin avata pääsy kaikkein pyhimpään ja siihen Temppeliin, jonka Messias Kolmessa Päivässä Rakensi että syntyisi Jumalan Ikuisen Liiton Kirkko jota kaste merkitsee, joka perustuu yksin ja ainoastaan Hänen uskollisuuteen ja ikuiseen valaan, jota ei enää pureta, sekä yksin Kristuksen täydelliseen täytettyyn työhön ansioon ja voittoon, jos tuo Jumalan ikuinen vala ja liitto voitaisiin muuttaa, murtaa tai tehdä sille mitä tahansa muuta, vaikka uudella kasteella tai millä muulla tahansa. ei Uusi Liitto olisi minkään arvoinen ja se perustuisi pikemmikin Perkeleen vereen, eikä kukaan muu kuin Jumala Itse tiedä, mitä tuossa Hänen Valasopimuksessa lukee!
1.Psalmi 89
1.Herra, missä on sinun uskollisuutesi?
1.Esrahilaisen Etanin virsi. 2 Minä laulan ja ylistän alati Herran armoa. Minä julistan sinun uskollisuuttasi polvesta polveen: 3 sinun armosi kestää iäti, sinun uskollisuutesi on vahva kuin taivas. 4 "Minä, Herra, olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen vannonut palvelijalleni Daavidille: 5 'Minä annan sinun sukusi jatkua iäti, sinun valtaistuimesi kestää polvesta polveen!'"
(sela) 6 Taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, taivaan joukot sinun uskollisuuttasi. 7 Ei kukaan korkeuksissa ole Herran vertainen, ei kukaan hänen kaltaisensa jumalien joukossa! 8 Hän on Jumala, jonka edessä taivaan pyhät vapisevat, jota kaikki hänen ympärillään pelkäävät ja palvovat. 9 Herra, kaikkivaltias Jumala, kuka on sinun kaltaisesi? Herra, sinä olet väkevä, olet kaikessa uskollinen. 10 Sinä hallitset meren pauhun, tyynnytät aaltojen tyrskyn. 11 Sinä iskit hengiltä Rahabin, syvyyksien pedon, löit väkevällä kädelläsi viholliset hajalle. 12 Sinun on taivas ja sinun on maa, sinä olet perustanut maanpiirin ja kaiken mitä siinä on. 13 Pohjoisen ja etelän sinä olet luonut, Tabor ja Hermon ylistävät sinun nimeäsi. 14 Käsivartesi on voimaa täynnä, kätesi on voittoisa ja väkevä. 15 Vanhurskaus ja oikeus ovat valtaistuimesi perusta, armo ja uskollisuus ovat sinun palvelijasi. 16 Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra! Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa. 17 Alati sinä olet ilomme lähde,
sinä olet uskollinen, sinä annat meille menestyksen. 18 Sinä olet meidän voimamme ja ylpeytemme, sinun hyvyytesi rohkaisee meitä. 19 Herra on meidän kilpemme, Israelin Pyhä meidän kuninkaamme! 20 Näyssä sinä kerran vakuutit palvelijoillesi:
"Minä olen valinnut nuorukaisen kansan joukosta, olen pannut kruunun sankarin päähän. 21 Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin ja voidellut hänet pyhällä öljylläni. 22 Minun voimani vahvistaa häntä ja käteni on hänen tukenaan. 23 Vihollinen ei häntä yllätä eikä vääryyden tekijä häntä sorra. 24 Minä murskaan viholliset hänen tieltään, lyön maahan hänen vihamiehensä. 25 Armoni ja uskollisuuteni ovat hänen rinnallaan, ja minun avullani kohoaa hänen mahtinsa sarvi. 26 Hänen kätensä ulottuu läntiseen mereen, hänen oikea kätensä Eufratvirtaan saakka. 27 Hän sanoo minulle: 'Sinä olet minun isäni, olet Jumalani, turvakallioni.' 28 Minä otan hänet esikoisekseni, nostan kuninkaista korkeimmaksi. 29 Koskaan en ota häneltä pois armoani, minun liittoni kestää horjumatta. 30 Minä annan hänen sukunsa säilyä iäti, annan hänen valtaistuimensa pysyä niin kauan kuin taivas kaartuu maan yllä. 31 "Jos hänen jälkeläisensä hylkäävät minun lakini eivätkä vaella niin kuin oikeuteni vaatii, 32 jos he halveksivat minun säädöksiäni eivätkä pidä minun käskyjäni, 33 niin minä rankaisen heitä heidän rikoksistaan, kuritan heitä heidän syntiensä tähden. 34 Mutta armoani minä en ota heiltä pois, minun uskollisuuteni ei horju. 35 Minä en riko liittoani, en muuta sitä, minkä olen luvannut. 36 Minä olen vannonut pyhän nimeni kautta, ja minun valani pitää.
En valehdellut, kun lupasin Daavidille: 37 'Sinun sukusi pysyy iäti, sinun valtaistuimesi kestää edessäni niin kauan kuin aurinko, 38 se pysyy ikuisesti niin kuin kuu.' Korkeuksissa on uskollinen todistaja." (sela) 39 Kuitenkin sinä vihastuit voideltuusi, hylkäsit ja jätit hänet. 40 Sinä teit tyhjäksi liiton, jonka olit tehnyt palvelijasi kanssa, ja paiskasit maahan hänen kruununsa. 41 Sinä revit rajoilta hänen varustuksensa, raunioitit hänen linnoituksensa. 42 Nyt kaikki ohikulkijat ryöstävät häntä, naapurit tekevät hänestä pilkkaa. 43 Sinä vahvistit hänen vastustajiaan, annoit hänen vihollisilleen aihetta riemuun. 44 Sinä käänsit hänen miekkansa häntä itseään vastaan, et tukenut häntä taistelussa. 45 Sinä teit lopun hänen loistostaan, suistit maahan hänen valtaistuimensa. 46 Sinä riistit häneltä nuoruuden päivät, kiedoit hänet häpeän viittaan. (sela)
47 Herra, kuinka kauan? Kätkeydytkö sinä ainiaaksi? Kuinka kauan vihasi leimuaa kuin tuli? 48 Muista, Herra, kuinka lyhyt on ihmiselämä, kuinka mitättömiksi olet luonut Aadamin lapset! 49 Onko ketään, joka ei kerran kuolisi, joka välttyisi joutumasta tuonelan kouriin? (sela) 50 Herra, missä on uskollisuutesi, missä ovat lupauksesi, jotka kerran Daavidille annoit valalla vannoen? 51 Älä unohda, Herra, kuinka palvelijoitasi häväistään! Kansojen pilkka raastaa sydäntäni. 52 Herra, katso kuinka vihollisesi herjaavat! He pilkkaavat voideltusi kohtaloa.
Oi Ääretön Oi Määrätön O Ääretön O Määrätön O Kristus Jumala ja Mies, O Ääretön ja Määrätön, Sa
neuvo meille sinun ties. O Ääretön O Määrätön, Sa lapsi Neitsyt Marian, O Ääretön O Määrätön ja Pyhä Poika Jumalan. O Ääretön O Määrätön ja leipä elon iäisen, O Ääretön O Määrätön Oot Lähde köyhän syntisen. O Ääretön O Määrätön Sa otit muodon ihmisen, O Ääretön O Määrätön vaikk’ jumaluutes ikuinen. O Ääretön O Määrätön, vaikk valtas´, suuruus mahtava, O Ääretön O Määrätön, Et syntislasta kavahda. O Ääretön O Määrätön, sun jumaluutes voimassa, O Ääretön O Määrätön, Nyt kätke meitä Armossas. O Ääretön O Määrätön, myös ihmisyytes ihmeessä, O Ääretön O Määrätön, kaikk` kanna meidät Helmassas. O Ääretön O Määrätön, Sun kunniassas suuressa, O Ääretön O Määrätön, Suo meidän kerran veisata. MYLLYKIRJE! Predestinaation in Memorian- 1200/1000000/14/1 PANTSER – Teologian pääpiirteitä- Taistelumme! Kiistakysymyksemme koskee sitä, onko pelastus iankaikkinen ja tyhjiin raukeamaton, silloin kun se on oikein ja Jumalan sanan mukaisesti saatettu voimaan ja että kastaminen ensisijaisesti kuuluu juuri tuohon hetkitapahtumaan, onko pelastus ja predestinaatio luterilaisuudessa epävarma vai iankaikkinen, millä perusteella pelastus ja predestinaatio on ehdoton, olemmeko pelastetut iankaikkisesti vai riippuuko ehdoton iankaikkinen pelastus meistäkin, esimerkiksi parannuksesta ja kilvoituksesta, millä tavoin laki ja evankeliumi näistä opettavat, onko olemassa iankaikkisen pelastuksen varmaa perustaa ja todellisuutta jo tässä ajassa ja voimmeko sen saavuttaa ja millä tavoin - poleemisuutta luterilaisuuden lahkokuntia vastaan joiden vallassa elimme! Luterilaiselle Kirkolle joka meinasi myydä paskahuussin suolarakeella, kiitämme tarjouksesta, mutta tarjouskilpa on tässä vaiheessa! Luterilaisen Kirkon tuomioperuste on ollut luterilaiset tunnustuskirjat jo lähes viisisataa vuotta, jos joku uskaltaa väittää että tuon kunnianarvoisan
luterilaisen Kirkon koko tuomiotoimi siitäkin huolimatta seisoo valheellisella perustalla, hänet varmasti hutkitaan, ennen kuin asia tutkitaan ja niin onkin tehty ajasta aikaan, sillä luterilaiset tunnustuskirjat ovat luterilaisen Kirkon Herran absoluutio, pikemminkin niin kuin niitä on ymmärretty. siksi Jumalan armo luterilaisessa  Kirkossa ei myöskään ole meille Kalevan lapsille riittänyt!  Jos nyt on asiasta jonkinlainen kiista, on totta että Luterilaiset ovat tuon kiistan voittaneet, mutta eri asia on se, ketkä ovat todellisesti Luterilaisia ja kuuluvatko nuo vastustajat ensinkään Luterilaiseen Kirkkoon ja on myös totta sekin että heidän Kirkkonsa tuomio on enemmänkin Katolinen ja jos meitä on kohdannut Kirkon tuomio, se on Katolisen Kirkon tuomio, ei Luterilaisen Kirkon, mutta me kuulumme osana Luterilaisen Kirkon pelastussalaisuuteen, emme Katolisen, mutta eihän heillä ole mitään todellisia perusteita olla Luterilaisia ja kuulua Luterilaiseen Kirkkoon, jos tuomiotoimi on kohdistettu Luterilaisuutta vastaan. Toisaalta on vaikea sanoa missä määrin katolinen ja luterilainen on vaihtanut paikkaansa, Mutta on selvää, että koko armontalouden hoito ja dispensaatio valuu pois, jos heidän Kirkkonsa joukkoineen tahtoo luterilaisuuden hävittää koko Kalevasta. Saatanalle se ei joka tapauksessa kuulu, kuitenkin seurakunnassamme kaikki on avointa ja paljastettua ja olemmehan mekin eräänlainen vapaaluterilainen kirkko! On kuitenkin kysymys todellisen Luterilaisuuden paluusta todelliseen Luterilaiseen Kirkkoon ja satanististen joukkojen provokaation ja vallan torjumisesta sekä pois karkottamisesta ja heidän valheellisen pelin paljastamisesta sekä ulosheittämisestä Jumalan ja Kristuksen Kirkosta, oikeuden ja vanhurskauden voimaan saattamiseksi, sekä oikea tunnustuksen voimaan saattamisesta, tämä on Lutherin todellinen ja oikea PANZER, jolle olemme antaneet edeltätiedetyn apokalytisen ja eskatologisen sekä ontologisen lukuarvon 1200/100 000/14/1 PANZER, joka kuvaa Lain ja Evankeliumin sanomaa, sekä kansallinen että kirkollinen, heikkojen, avuttomien ja vähäisten suojeleminen ja tukeminen, sekä on kuitenkin heimomme uskon saattamista voimaan sen armon predestinoivassa salaisuudessa, jonka jo saimme kasteemme hetkellä, sekä ruokkiminen ja rakentaminen muitten kanssa yksiyhteisessä Kirkossa ja sen uskossa ja opissa ja sen armontalouden hoidossa, Kirkon dispensaation palauttaminen, sekä Kirkon saattaminen Kristus Kuninkaan Majesteetilliseen hallintaan, tämä on Luterilaisten paluu oikeaan Luterilaiseen Kirkkoon! Siksi me puhummekin salatusta Lutherista, salatusta Paavalista ja salatusta Kristuksesta ja kokolailla salatusta apostolisesta Kirkosta ja sen työstä, jossa Jumalan ihmisrakkaus asuu ja luterilaisten paluu tapahtuu. Sillä eihän pyhä Kirkko voi koko ajan istua valheen tuolilla ja saatanan hyväksi petkuttaa ja valehdella, kätkeytyä loputtomiin etsivän sielun ja ihmisen edestä, vaan on olemassa Jumalan seurakunta, sana ja sakramentit ja Jumalan Henki, voidaan kuulla vielä Jumalan puhuvan kansalleen ja voidaan vielä löytää tie Jumalan Kotiin, sen
lämpöön ja rakkauteen, uskoon, oppiin ja elämään. Toisaalta Kristus jolla ei ole käytössä lunastajan virkaa ei ole luterilainen, ei myöskään se joka yllyttää Kristukselle itselleen tarkoitettuihin sotiin ja töihin. Niinpä kun me pesimme Lutherin vaatteet juutalaisten lasten verestä ja sovitimme verenviat heidän ja heidän sekä meidän Jumalamme edessä, teimme liiton ystävyydessä, vastustajamme närkästyivät koska he katsoivat kajotuksi tärkeään osaan Luther imagoa, opetusta ja hänen opettamaansa Jumalaa sekä Imago Deitä, sekä kristillisen uskon luonnetta, hyökkäsivät he kimppuumme ja kuristivat kurkusta Lutherinsa nimeen. Tiemme tässä erkanivat samoin Lutherimme ja me selvitimme juutalaiskysymyksen uudelle perustalle ja loimme katseemme Beetelehemiin! Meillä on siis tallella aihepiirit, pääpiirteet ja opetukset joista luomme keskusteluja sanan opettamalla tavalla! Niinpä me toivomme ja rukoilemme Jumalaa että se Jumalan valtuutus joka hallinnolliseksi meille lähtee asiaan kuluvalla tavalla syvällistyy siihen dispensaatioon johon tämä eepos antaa aiheen ja on hengellinen siten kuin olemme asiamme olennon ja opetuksen valon uskossa omistaneet ja nähneet hyväksi kirkollisessa opetuksen salaisuudessa, eli syntyy samasta substanssista ja Hengestä hallitusvastuuseen Kristuksessa Jeesuksessa, kaiken hallituksen ja vallan Päässä, että he käsittävät mikä on opetuksemme sisältö ja miten se sanaan liittyy ja saa siitä voimansa, ja rakentuu uskossa ja opetuksessa kirkollista työtämme varten, ettei työmme varjolla kukaan demostroisi sitä totuutta joka meille on uskottu uskon ja opin salaisuutena ja apostolinen uskomme Kristuksen Messiaan Ristissä ja sen sanomassa pysyisi vahvana ja rohkeana, sekä aitona. Vaikka he tahtovat todistaa tinkimättä että Luther toi Jumalan pahan aspektin Kirkon valtaan ja kurittamisoikeuteen pysyvästi, meidän mielestämme se kuului Kirkon keskiaikaan, niin kuin he ovat koettaneet asian ilmaista että Kirkko pätevästi ja Jumalalle otollisesti palvelee hyvää ja pahaa, tai jos hyvä ja paha ei olisi Kirkon Herran olennollinen ominaisuus, ei Luther eikä Hänen Kristuksensa olisi täydellinen. Sitä me emme väitä etteikö Kristus olisi kaikkivaltias, mutta me väitämme että Paavali taidokkaasti opetti Kristusta ettei kristillisen uskon olemus vääristyisi siksi että Jumalalla itsellään tietysti on kaikki valta, siispä paha kirkon käytössä, tai palvelijana on merkinnyt luopumusta Paavalin vaivannäöstä ja pettänyt sen vilpittömyyden joka opetuslapsilla alkuaan oli Jeesusta Messiasta kohtaan ja johtanut lopulta niihin edesottamuksiin joista Paavali huolella varoitti Kirkkoa, olisihan se nurinkurista, jos Paavali sanoisi meille, vaeltakaa valon lapsina ja meidän papit olisivat yhtä aikaa sekä alakerran ja yläkerran isännän palveluksessa, koska Jumala on kaikkivaltias, niinpä apostolinen Kirkko ei voisi olla enää hyväksymättä yhtään syntiä ja jumalattomuutta kristillisessa uskossa ja Kirkossa. Mutta meidän meilestä armon salaisuuden kaleidoskooppi oli Paavalilla paljon viisaammin suunnattu ja hänen salaisuutensa jalompi ja viisaampi, kuin että hän röykeästi olisi istunut Kirkon ja sen Jumalan Hyvän
ja Pahan valtaistuimella! Toisaalta tuo kirkon käytäntö on saanut tavalliset ihmiset ymmälle, koska on alkanut vaikuttaa siltä että Jumala ja saatana hyvä ja tässä mielessä paha ovat kuin siamilaiset kaksoset joista ei ota mitään tolkkua. On tietysti totta se minkä Kirkko on opettanut ettei ihminen käsitä oikein Jumalan hyvää eikä pahaakaan, eikä kykene oikein niitä erottamaan, mutta maallikoille riittää se ohje, että minkä taivaallinen Isä istuttaa sen on hyvä ja jokainen hyvä puu kantaa hyviä hedelmiä ja jokainen joka tässä Jumalan asialla ahkeroitsee on Jumalan palvelija ja jokainen joka tuota työtä turmelee on vastustamassa Jumalan tekoja ja Jumalan sana sanoo sitä saatanaksi. Näinhän Lutherkin opetti! Niinpä Paavali sekä Luther opettavat taivasten valtakunta on kuitenkin lasten kaltaisten vaikka elämme ajassa jolloin Kirkko rohmuaa Jumalan  Hyvän ja Pahan valtaa, istuu sen valtaistuimelle ja uskoo näin päässeensä suuresti Jumalan kaltaiseksi. Mutta me voimme vain toivoa että ihmisillä olisi se Kristuksen mieli että he paneutuisivat syvällisemmin Paavalin opettamaan armontalouden hoidon salaisuuten ja merkitykseen eivätkä röyhkeästi etsisi Jumalan Hyvän ja Pahan valtaistuinta itselleen siihen istuakseen ja siten ratkaistakseen koko homman tuon valtaistuimen kautta, siitä tosin voi tulla jokin seurakunta tai kirkko, muuta ei Paavalin, tuskin Lutherinkaan, sillä meidän on myönnettävä että tällaisia valtaistuimia on kristillisen uskon ja sen Kirkon piirissä,  jotka ei kuitenkaan merkitse välttämättä kovin suurta Jumalan viisauden salaisuutta sen enempää Paavalin kuin Lutherinkaan asiain tuntemusta! Niinpä myös Jeesus saattaa huomauttaa Kirkkoa, ettei Kirkossa enää oikein ja kunnolla pysty opettamaan oikeaa asiaa ja sen tuntemusta näitten valtaapitävien tosin hengellisten valtaistuinten tähden, joka on muotoutunut Kirkon opitusta ja koetusta käytännöstä ja kokemuksesta jne ja jolla tosin Kirkolla on omat perusteensa pitää voimassa sitä Kirkon elämää ja uskoa jossa se on, elää ja liikkuu. On siis kysymys myös siitä ettei enää Jeesusta juuri ilahduta Kirkon leilit eikä virkistä sen viini, josta hän aina mainitsee josko piispat kuulisi ja me toivomme että opin voima, terveys ja oivallisuus ylittäisi valtaituimet Jumalan silmissä ja Kirkon Herran asiainhoidossa! Mutta mitä tulee siihen mitä tohtori Martti Luther nykyään uskoo, sen hän on tunnustanut ja selittänyt uskontunnustuksessaan vuodelta 1529! Niinpä Jumala on antanut tärkeät käskynsä meille, ensimmäinen koskee Häntä itseään kahdeksas lähimmäistä, emme ole antaneet väärää todistusta Martti Lutheruksen uskosta ja tunnustuksesta, me vetoamme hänen omaan sanomaansa, jonka hän on tuossa tunnustuksessa tinkimättä julkilausunut, me uskomme tuon sellaisenaan, se on edelleen hänen uskonsa tunnustus ja sen me liitämme sellaisenaan Kalevan Kartanon tulisijoille! Mutta heidän Marttinsa pelkää kovin että apostolit kaatavat hänen oppinsa, siksi hän ajaakin kaikki apostolit ja Jumalan äidin pois, eikä salli kenenkään muun apostolin itsensä lisäksi opettaa, vaikka apostoleillakin sanotaan olevan moninaisia lahjoja! Siitä on
Paholainen saanut suuren riemun ja riehuu nyt kaikkialla totuutta vastaan ja repii koko Martin tunnustuksen palasiksi ja saattaa apostolitkin häpeällisen naurun alaisiksi, ikään kuin ei olisi mitään apostolista oppia ja varmaa uskoa olemassakaan ja pyhät eivät olisi pyhiä ollenkaan! Toisaalta he ovat Jeesuksestakin tehneet pahuuden Narrin, joka ei enää lasten mielisten elämän puolella tahdo ensinkään olla vaan kaikin puolin huojuu Kristuksen ja Vapahtajan tehtävissä sekä Lunastuksensa virassa niin, etti enää voi Hyvä Paimen olla eikä sääliä meidän heikkouksiamme! Niinpä he ovatkin myös Lutheruksen opista tehneet systemaatisen vankilan joka ei saata enää kirkastaa Jeesuksen asiaa heidän koko poleemisuus on vääryyden vallassa, eivätkä he ymmärrä missä Martti olisi lojaali missä ei, siksi elämä pakenee, turhia riitoja ja lahkokuntia syntyy eivätkä he enää vaella apostolisessa viisaudessa eivätkä ole meidän isiämme ja äitejämme jotka ainakin tänä aikana ovat säädetyt kantamaan huolta tästä Prekeleen hajottamasta kirkosta ja ristiriitaisuuksien pienuudesta omalla isällisellä ja äidillisellä suuruudellaan, he ovat langenneet oikeasta Kirkon työstä ja elämästä sekä Kirkon tarkoituksesta ja sen ajankohtaisista huolenaiheista ja elämämme tarpeista aikaa ja iäisyyttä varten, eivätkä sääli hajalle lyötyä ja heikkoa laumaa ja käyvät sotia joita Jumala ei ole koskaan sytyttänyt! Niinpä he ovat yllyttäneet aivan satanistisia ihmisiä leikkiinsä mukaan jotka nyt heidän suojaamana ja turvaamana lahtaavat heikkoja ihmisiä, tämän kaiken Nokkamieheksi he ovat Martti Lutherinsa kutsuneet! Mutta meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia ja valtoja vastaan jne. Myös Kristuksen he ovat saattaneet sellaiseen julmuuteen, sekä jumalattomuuteen ettei pahemmasta väliä, meidänkö pitäisi purkaa suojavarustuksemme tuota Perkeleen Iljetystä vastaan, Ei ikinä! Jos he kuitenkin väittävät että se on oikea Luther joka seisoo ja taistelee heidän kanssaan meitä vastaan, me sanomme siihen, että siinä tapauksessa Lutherin sukset ovat pahasti ristissä Paavalin kanssa ja me turvaamme Paavalin Rakkaaseen Vapahtajaan, mutta jumalaton ja julma on heidän Kristuksensa eikä hänestä ole kartsoita kantamaan ja lampaita paimentanaan eikä me vallan olla vailla näitä parannusta tekemättömiä paimenia ja heidän kätyreitään Kalevan Tulisijoille karitsoita tappamaan ja lampaita raatelemaan, mutta niin heillä on tapana liikkua kuin Euroopan omistajat, mihin he vain koskevat se heidän omaisuudekseen muuttuu. Mutta jos Kalevallakin on rajansa sopii kysellä onko myös oikeutensa ja tulla Ovesta asiaansa esittämään, sillä tavoistaan on tuttu Kalevan Kartano ja me tiedämme sen että minkä Jumala on säätänyt ilmaistavaksi omalla sanallaan sitä ei sovi muulla ilmaista ja me osaamme näyttää Jumalan sanasta mitä siellä lukee, sikäli kun on kysymys siitä sanasta mikä on Suomen kansalle käännetty. Mutta jos luterilaiset tai muut tahtovat rökälestää, rökälestäkööt muualla, meillä ei ole sellaista tapaa, eikä meillä ole myöskään sellaista tapaa, että ensin pannaan uskonnolliseen vankilaan ja
sitten ajetaan jumalattomuuteen, sillä hänen, joka Kalevassa Taloa pitää, on hänen Käätyjensä Helmi ylen Kallis ja häntä Hänen Majesteettinsa Äidiksi pitää kutsuttaman. Tämän kirjan myötä me olemme heistä eronneet, jota eivät tahdo uskoa sitä, mitä Jumala on sanonut, vaan vaativatt nousattamaan oppeja jotka ovat vain ihmiskäskyjä. Me olemme heidän kidutuspyöristään irti päässeet ja vapautuneet heidän julmista pyöveleistään ja kurjista vankiloistaan jotka ovat luurankoja täynnä ja tulleet Kalevan koti tanhuville ja päässeet pakoon heidän perkeleellisen majesteettinsa julmaa orjuutta. Sillä totisesti me emme ole velvolliset viihdyttämään senkaltaisia ja muitakaan perkeleitä, jotka kidutuspyörän kidustuspyörän jälkeen rakentavat meidän riesaksemme, eivätkä ensinkään pidä uskoa riittävänä vanhurskautena, sekä Jumalan sanaa, niin kuin se on kirjotettu, niin me kuitenkin olemme saapuneet Kalevan kotikartanoon, eikä meitä sieltä ajeta pois eikä ketään kutsuta epäjumalan palvelukseen rikkomaan ensimmäistä käskyä, eikä lähimmäistä vastaan, vaan olemaan yksin Jumalan, kuten ensimmäinen Käsky opettaa, että sitten kuulisimme oikein Paavalin opetuksen, kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä, rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi jne. Sillä Kristus on lain loppu, täyttymys ja päämäärä vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo ja edelleen laki on kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme ja niin edelleen sen palveluksen jossa kannamme toinen toistamme ja täytämme Kristuksen tahtoa sen rakkauden kautta, jolla Hän on meitä ensin rakastanut, että me siihen pukeutuisimme ja sen omaksemme saisimme, eläen Jumalan armossa ja kasvaen Hänen tuntemisessaan vapaaksi ostetussa ja lunastetussa laumassa! Mutta heidän perkeleellinen uskontonsa, tai olipa tuo mitä uskontoa hyvänsä tahkoaa niin, ettei heidän kristuksensakaan ole lain loppu missään asiassa, niinpä evankeliumikaan ei saata olla oikea ja Luther nimittääkin koko heidän jumalanpalvelus manööverejään nimellä aven! Vaiva! Siitä syntyykin koko elämän aikainen kiirastuli joka kutsuu paavinkin pian aneineen paikalle, evankeliumille ei löydy sijaa Majatalossa vaikka se on kaikkien ihmisten Vapahtaja! Niinpä me emme enää voi tuohon kiirastulioppiin yhtyä, jossa olemme kymmeniä vuosia kärventyneet väärän evankeliumin uhrina, olipa se sitten luterilaista uskontoa tai ei, me ymmärrämme Paavalin päästäneen meidät tuosta panna bullasta ja julistaneen meille sen evankeliumin jonka hän on hyvin tuntenut ja siihen kaikin puolin perehtynyt ja saanut sen suoraan Herralta! Niinpä vaikka kirjamme olisikin kumottu Lutherin perustuksiin nojaten, tämä on meille parempi kuin valtaherrojen orjuus ja onhan tämä vapautta meille kaiken se orjuuden jälkeen missä meitä ryvetettiin Lutheruksen vallan alla jossa meiltä kiellettiin jopa Jumalan sanan totuus ja vaadittiin yhden ainoan välimiehen orjuuttaviin käsiin heidän kunnan arvoisan Lutheruksen, joka ei sietänyt ketään muuta ei edes Paavalia, puhumattakaan että Kristus olisi ainoa
välimies Jumalan ja ihmisten välillä! Näin meitä kidutettiin vuodesta toiseen emmekä koskaan saaneet rauhaa heidän kurjan pyhimyskulttinsa tähden, eikä se ilonpäivää näyttänyt vaikka sen nimeen meiltä valakin vaadittiin, joka pakotti meitä epäjumalan palvelukseen kaikkine joutavine messuineen! Niin emme lopulta jaksaneet laskea montako valaa olimme tehneet ja kaikki oli perkeleen kirjoissa ja me vajosimme koko lailla pimeyden kuiluihin ja perkeleen orjuuteen, ettemme saaneet enää mitään tolkkua Jumalasta, perkeleestä ja Lutherista, kaikki oli saatanan vallassa ja pimeydessä yhtenä sekamelskana, vaan olemme velvolliset uskomaan Lutherin uskosta ja opista ainoastaan sen mitä hän on tunnustanut uskontunnostuksessaan sen selittäen vuodelta 1529. Kun me olemme Lutherilais Evankelis-Katolinen liike, me toivomme että luterilainen suuruus muotoutuisi Paavalin kivuista ja Lutherin isällisestä huomasta, että Kristus saisi muodon opetuslapsissa ja tällaisena me näemme Evankelis-Katolisen Lutherilaisuuden mutta kauhistuttava on se suuruus jossa täytyy kärsiä alinomaisia sielun murhia, me toivomme että jotakin nöyrtymistä löytyisi Lutherin nimen alta jossa ei olisi sielun murhaamisia vaan kuten Paavalin oli apostolinen käytäntö! Tässä me näemme siis joidenkin antaneen Perkeleen tehtäväksi hoidella Luther manöövereja eikä se saata olla oikea Luther. Niinpä Isä Jumalakin on tahtonut antaa meille toisen Lutherin kuin heillä ja odotamme vain sitä, milloin hän puistelee perkeleet pellolle kauaksi Kalevan Tuvista ja ottaa lauman isälliseen huostaansa, ettei vain meidän tarvitsisi paavilta menä apua pyytämään! Sillä täytyyhän meilläkin olla jokin suuruus, joka on perkelettä väkevämpi Kristuksen apostoli, luterilaisuuteen kuuluvina isä ja äiti luterilaisuudessa, Martin Luther ja Katherina von Bora! Kuitenkaan ketään ei voi velvoittaa Lutherin tai kenenkään muunkaan nimeen uskomaan mitään, mitä ei selvästi uskon kappaleissa oli ilmoitettu, mutta toisaalta he uskovat Kristuksenkin olevan niin tiukasti Lutherin napanuorassa, ettei Hän rohkene meitäkään puolustaa, vaikka Hänellä olisi siihen hyväkin mahdollisuus ja juutalaisena Rabbina ja Opettajana Hänellä olisi siihen aihetta, jo pelkästään juutalaisen rabbiinisen tavan mukaan, jonka Paavali, Gamaliel ja Jeesuskin tunsi! Ajatelkaamme esimerkiksi vanha luterilaisten kiroamaa oppiamme Predestinaatiosta merkillistä ettei Paavali, Gamaliel ja Jeesus tai Luther näe siinä mitään totuutta ja kauttaaltaan koko predestinaatio selitys ei tohdi pysyä synnin ja luopumuksen tähden, vaikka Paavali nimenomaan julistaa, niin PYSYVÄT nyt usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on Rakkaus, niinpä Paavalin alkulaukauksesta pitäisi seurata se, ettei usko, toivo ja rakkaus, sekä Pyhän Hengen osallisuus voi lopullisesti meistä poistua, sen kasteen nojalla, jonka lapsena saimme, jossa vanhurskautus astui ensikerran voimaan, samoin uudesti syntyminen, jos näin ei olisi täytyisi lopulta joutua romukoppaan myös koko vanha luterilainen Raamattu käsitys, kaikki käännökset, tunnustuskirjat ja koko yleisen Kirkon oppi kaikkineen, sillä
eihän edeltä määräystä olisi olemassakaan jos predestinaatio olisi epävarma, vai niinkö pitäisi ajatella, että ensin määrää Jumala epävarmasti sitten määrää ihminen aivan varmasti! Mutta ellei näin olisi ja ellei uuden liiton vala olisi yksipuolinen Jumalan ja Kristuksen vala, toisaalta jos uuden liiton merkitys ei olisi tämä Paavalilla, olisi hän peräti koirana kuollut eikä ensinkään olisi perusteltu meille apostoliksi ja hän hämärästi olisi käsittänyt koko uuden liiton merkityksen ja pessyt liiton variksen poikain verellä ja koko uusi liitto olisi kaatunut uudelleen Paavalin kötöstelemiinen lain aitauksiin ja polkuihuin sekä harhaoppisiin varoituksiin ja uhkauksiin tältä osin koko isien oppi je evankeliumi on pelkkä Nannan nan naa ja heidän Paavalinsa turhanpäiväinen turkki ja tattari. Mutta vaikka laki tässä pari askia säköupakkaa antaa, ei se voi enää Jumalan valaa kaataa ja sen todellista lunastusverta tyhjäksi tehdä eikä mitenkään tuhota sitä vättämättämyyden pakosta palaavaa kasteen armoa ja asiaintilaa, jossa usko, toivo ja rakkaus ei saata eikä vo enää lopullisesti tyhjiin rauteta kasteen jälkeen eikä verellä lunastettu liitto kaatua kenenkään kastetun kohdalla ja jos näin ei olisi Paavali olisi kirottu väärän evankeliumin julistaja ja judaisteja pahempi sekä turmellut kokonaan Kristuksen asian kaiken lisäksi koko Liiton ja sen veren häpeällisesti polkenut lokaan ja julistanut Kristusta josta Kirjoitukset eivät opeta ensinkään. Mutta egsekeetit ja alkukielen asiaintuntijat nykyään opettavat, ettei koko alkukielinen teksti ole luterilaisuudenkaan takana, ei edes Lutherin, mutta koska emme tiedä mitä Paavali opetti, on tyydyttävä siihen mitä Luther opetti.Tähän me tarvitsemme, väkevät, jysäkät ja ihmeelliset Jumalan lahjat, sen vain sekä yksin sen Armon joka voittaa synnin mutta myös paljon keskinäistä Jumalan laupeutta ja rakkautta tässä mielessä meillä kuitenkin on jo valmis Lutherin oppi sen pelastuksen ja tien sekä usko suojana, jonka jo tunnemme! Niin me emme kiellä ikuisen autuuden päämäärää, emmekä ota sitä keneltäkään pois, mikä on Jumalan pelastusaivoituksissa ja Kristuksen Kirkon täyttymyksessä, mutta sanomme tähän, heimollamme on Tie, jota kuljemme, usko, jota tunnustamme ja oppi ja vaellus jota noudatamme, Kirkko, johon kuulumme ja sen me olemme tässä kirjassa ilmaisseet! Niin emme pysty myöskään korjaamaan mitään, emmekä kristillisesti eheyttämään mitään siitä, mitä pahat henget hallitsevat, emmekä ketään ihmistä, siksi olemme Jumalalta rukoilleet ja pyytäneet pyhää eksorkismia ja absurtaatiota avuksemme, sillä me olemme huomanneet että kaikki väkevimmätkin keihäät, nuolemme ja miekaniskumme ovat kilpistyneet pois aivan köykäisinä leikkiaseina ja osuneet harhaan! Me siis tarvitsemme niitä jysäköitä Jumalan lahjoja joista on kristillistä apua ja pelastusta ihmisille ja joita paha henkikin joutuu pakenemaan, jotka ei osu harhaan! Mutta niin on työmme saalis Jumalalta ollut kuin tilkka tinkimaitoa, paljon olemme uurastaneet, vaivaa nähneet, yötä päivää rukoilleetkin, kirjoittaneet ja laatineet ja vähän vain on kannun pohjaan Jumalalta
tirahtanut, mutta me liitymme Kristukseen uskovaksi seurakunnaksi Kristuksen ja Jumalan kaikkien uskovien universaaliseen seurakuntaan, johtakoon Jumala meidät kaikki sitten perusteellisesti ja juuriytimiä myöten Armon perustalle, kiertäköön lyömässä leiman jokaisen passiin ja osoittakoon jokaiselle jäsenkirjan, jotka kelpaavat Hänelle ja saattakoon meidät kaikki täydelliseen Rakkauden yhtymykseensä mutta kuitenkin vain sen Evankeliumin mukaan jota tässä olemme luennoineet., sillä ovathan kaikki isät ja tältä osin myös Paavali rääkyneet loputtomiin että Kristus on variksen suusta valansa julki huutanut, koko kirkko ja sen kristikunta takanaan, mutta me olemme vallan erimieltä koko Evankeliumista, sitä paisti sen kaltainen Paavali, jota isät, kirkko Luther ja muut ovat opettaneet heittää sian sontaa koko Jumalan predestinaatioliitolle isineen kirkkoineen päivineen ja häpäisee Herramme asettaman kasteen kolmipäiväisen salaisuuden ja syyttää Jumalaa petoksesta, vieläpä vakuuttaen sen Jumalan sanaksi, syyttä Jumalaa valehtelusta ja sitä julkijulistaa eikä vaella suoraan totuuden mukaan vaan on ulkokultainen raukka, joka pakenee pakanoita ja koko Uutta Liittoa fariseusten oppeihin. On myös totisinta totta että tältä osin koko Lutherin perintö on vihmottu Karhun pojan verellä kasteen oppia myöten eikä kestä ensinkään tätä pyhien Kirjoitusten todellista ja Evankelista ehdottoman peredestinaation Liittoa joka on Kasteen todellinen merkitys ja koko Lutherin puku jonka hän on Kirkolle antanut on kuin kerjäläismunkin tilkkutäkki ja hänen lunastusoppinsa on täysin riittämätön ja epävarma! Tältä osin koko Paavalin ja Lutherin perintö julistaa täysin veretöntä kasteoppia ja uskoa, joka on kautta linjan uuden liiton vastainen ja jonkinlaista Kristuksen pilkkaa ja kiusaamista ja pakottamista häntä takaisin epävarmaan vanhaan liittoon tai ties mihin sekäsotkuun joka ei ole ensinkään Hänen tehtävänsä, luontonsa, liittonsa, muotonsa ei ristinsä, vaivansa ei ansionsa ei työnsä, kuolonsa, verensä eikä voittonsa, voihan sitä tietysti lain vaatimaa sähkötupakkaa muutenkin polttaa ja koristella heidän jonkin joutavia lain polkujaan, mutta ei sen kaltaisen epävarman liiton ja evankeliumin eikä perinnönkaan turvin jota he kiivaasti opettavat ja todistaahan koko Lutherin tunnustus ja luterilainen perintö, että heidän raamattunsa oli variksenpoikain verellä avattu! Toisaalta jos Paavali ja Luther eivät tältä osin saaneet perintöä auki, jonhan Jumalam sana tältä osin heitä suurempi ja on avattavissa, mutta siiihen tarvitaan suurempi ja parempi Uhri ja jalompi veri, lujempi Liitto, parempi Armo ja oivallisempi usko ja taitavampi apostoli sekä kaikin pulin varmempi ja Evankelisempi Evankeliumi sekä uskollisempi Jumala sillä todellisen uuden liiton sanoman mukaan pelastus ja lunastus koskee nyt aivan varmasti myös niitäkin, jotka Paavali ja Luther selvin ja varmoin sanoin tuomitsivat iankaikkiseen helvettiin sillä eihän Jumala ketään ikuiseen liittoonsa kastettua sen perusteella voi heittää lopullisesti helvettiin eikä iankaikkisesti perunakellariin jättää, minkään syyn tai synnin tai minkään
muunkaan luodun tähden, mitä Paavali on liiton päälle Lutherineen paaveineen tohtoreineen ja tunsuureineen rakentanut ja tehnyt sen isien tavan mukaan sangen epävarmaksi, mutta epävarmaksi se tulee, jos rakennamme kuin he ovat tähän asti opettaneet kaikkine hoveineen, tohtoreineen, saarnaajineen, kolpeltööreineen, säätyineen hiippoineen ja piispoineen sekä seurakuntineen ja kirkkoineen ja kaikkine niine kirjoituksineen, joita he ovat kautta historiaan tunkiostaan tuottaneet! Tätä Salaisuutta siis merkitsee vanhan liiton lupaus: Sinun Lunastajasi on Jaakobin Väkevä, joka on meidät äidin kohdusta ulkos vetänut ja kasteen kaikkineen päivineen meille antanut, ja nämä ovat ne Jaakobin Lunastukset, kuten Paavali nimittää Lunastusta Jumalan Rakkaudeksi, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, niin on siis meidän kasteemme vankkumaton ja erehtymätön sekä murtumaton vailla silmänräpäyksen haavaa, liittomme ikuinen aina kasteemme päivästä viiimeisen Tuomion päivään asti, jopa iankaikkisesti sen jälkeenkin ja tähän perustuu voitelumme rikkoutumaton Salaisuus, se järkähtämätön vailla silmänräpäyksen haavaa oleva Punainen Viiva kasteemme päivästä viimeisen tuomion päätökseen asti, nämä ovat ne kaksi Tammaa jotka uskollisesti, erehtymättä ja vankkumatta astelevat meidän rinnallamme kasteemme päivästä viimeisen tuomion päivään ja iankaikkisesti sekä johdattavat meidät kaikkeen Häähuoneemme Salaisuuteen iankaikkisesti, olipa kysymys kenestä ikinä tahansa ja tältä salaisuudelta me saamme pyytää elämällemme kaiken sen, mitä he ovat salassa meille toivoneet, aivoitelleet ja meille valmistaneet! Amen! Tässä mielessä kasteemme ja sen Salaisuus on verrattomasti suurempi ja tärkeämpi sekä kallisarvoisempi kuin koko Kirkko kaikkineen, sen oppineet, isät ja koko Kirkon perintö! Mutta ettei Paavali todellisuudessa jäisi meitä vähemmälle, tämä on se Jaakobin perintö pakanakansoille ja kymmenkertaisena Israelille, jonka pyhät Kirjoituksen ovat valalla ja liiton verellä vannoneet ja luvanneet, sillä väkevät ovat Jaakobin Lunastukset! Mutta me tiedämme että isä Paavalilla on tässä täysin vankkumaton ja tutkimaton uskon salaisuus, eikä hänen voitelussaan ole silmänräpäyksekään haavaa, eikä tämä jää hänen savuaan vaille ja hän pian katsahtaa onko se auki vaiko ei, vaikka hän sitten kenties puhuukin epävarmoja asioita, liiton kannalta, joita kirkko on vääntänyt omaksi kirouksekseen ja ihmispoloisten iankaikkisiksi rangaistukseksi! Mutta me emme anna Paavalin, kirkon, Paavin, Lutherin seurakunnan, Pietarin, apostoleiden, emme Marian, emmekä kenenkään muunkaan, emme Perkeleen emmekä edes Jumalan purkaa tätä totuutta pois ja jos Paavali ei ota haastetta vastaan, me otamme sen vaikka sitten koko Kirkko ja kristikunta pitäisi uudelleen istuttaa, mutta se on selvä ettei Karhun pojan veri tähän riitä, emmekä me ota siitä pisaraakaan tähän työhön, tältä osin Paavalin ja Lutherin lunastushinta on riittämätön maksakoon se sitten mitä ikinä tahansa maksaakaan mutta uusi liitto on avattava tätä osin
kokonaan auki joka ainoan kasteun kohdalla ja niin kuin Paavali opettaa, mnin verroin enemmän jne. ei Karhun pojan mukaan, jossa se jo mahdollisesti jo olisikin auki vaan todellisen uuden liiton merkityksen ja salaisuuden mukaan! Mutta tämä Kirkon refomaatio on räjäytettävä liikkeelle koko kristikunnassa jopa koko maailmassa mihin hintaan hyvänsä muuten Perkele perii kaiken sen mitä varten Kristus on kuollut, kaikkine valheellisine isineen ja oppineineen! Mutta tässä me syytämme isien Paavalia petoksesta ja siitä ettei hän ole perehtynyt ensinkään Kritsuksen Salaisuuteen vaan pikemminkin Karhunpojan perintölinjaan sekä liehitellyt kaikenkarvaisia tunkiotohtoreita! Mutta miksi sitten ei koko revohkaa heitetä pois ja aloiteta selittää opettajien kautta vain sitä, mitä alkukieli sanoo ja jättää sikseen onko siinä olemassakaan mitään pelastusjärjestystä, jos mikään kirkon oppi ei olisikaan alkukielen mukainen! Niinpä alkukielten erikoisasiaintuntijat sanovat ettei yksikään käännös ole pyhät Kirjoitukset vaan ovat varsin kaukana alkukielestä. Onhan Kristus olemassa ja Paavali on nimenomaan passittanut meitä rakentamaan, hyvänen aika, eihän meillä ole tuon taivaallista tietoa alkuteksteistä ja niissä vaeltavasta Paavalista tai muistakaan apostoleista, sillä jos jotkut tohtorimme pätevästi alkukielistä osoittavat ettei koko pelastusta ole olemassakaan, me saamme olla kiitollisia, jopa ylpeitä siitä, että meillä se kuitenkin, jopa oikea kirkkokin, on tulevaisuus ja Toivo! Niinpä EvankelisKatolinen kirkkoliikekin on tuon Kolmen Päivän Salaisuuden sisäpuolinen todellisuus kaikkineen päivineen! Niinpä Paavali on käskenyt rakentamaan niistä tarpeista jotka itsekullakin on saatavana, jos se kestää vielä koetuksen päivänäkin, onhan Kristus Kallio ja KulmaKivi iäti kestävä, vaikka meillä ei siitä tarkkaa tietoa olisikaan, samoin sana ilmoittaa jo apostolien ja profeettain perustusten olevan valmiina jokaiselle joka sille pyrkii rakentamaan ja jokaiselle yrittäjälle, Jumala jopa palkitsee taivaallisella palkinnolla vaivannäkemisen, jos se palaa olemme kuitenkin pelastetut ikään kuin tulen läpi, siispä Paavalilla näyttää kuitenkin olevan tärkeintä että me yleensä pelastumme taivaan puolelle, ikuiseen elämään, vaikka kaikki muu poroksi palaisikin! Siispä jos tämä Talo, tämä Kirkko, Tämä Kartano kestää ikuisuuteen meitä odottaa työn taivaallinen palkitseminen, jos ei kestä, meitä ei palkita, mutta Paavali lupaa, että meidät pelastetaan tulen läpi, olkoon meitä sitten vaikka 200 miljoonaa jotka olemme tässä pelastuksen yhteydessä! Niinpä kirjassamme on sen Kristus - dispensaation aakkoset, josta Kartanomme ja Kirkkomme rakentuu ja jossa autuutemme on ilmaistu ja me uskomme että tässä me salaisuudessa kokonaan uudistumme ja kerran iäisyydessä kaikki on uutta, kuten taivaalliset atribuuttimmekin ovat kokonaan uutta! Niinpä me myös olemme hyljänneet nuo vanhat atribuutit, jotka eivät sallineet nähdä taivaan kajastusta kuin pirullisen vanhan
luomuksensa läpi ja tekivät Kristuksestakin vanhan Aadamin! Mutta me saamme nähdä Kristuksen kasvoista kasvoihin ja Jumalan sellaisena kuin Hän On!
Siksi myös odotamme Jumalan voimien liikkeelle lähtemistä, myös Jumalan luovia voimia, sekä sen kaltaista Jumalan uskollisten valtojen liittoa, joka on uskollinen, viisas, suojeleva ja kaikin puolin sovelias ja ihmisiä rakastava tässä Kalevan työssä, jotka voisivat myös työntää ja eliminoida kaikki hajottavat, vastakkaiset ja kaatavat voimat ja vallat, sekä atribuutit menestyksekkäästi pois ja tehdä suojelemispäätöksen hyväksemme ja rakentaa kaiken sen mikä muuten jäisi rakentamatta sekä johdattaa ja formuloida ihmisiä sisälle Kalevan luterilaisen Kirkon salaisuuteen ja sisälle Pelastuksen Paimen Ovesta, tarvitaan myös niitä Jumalan voimia ja valtoja, jotka manaavat saatanan ihmisistä ulos ja karkottavat kauaksi pois, niitä me nyt odotamme. Ehkä he eivät löydä mielestään kirkostamme ja sen kirjasta perusteita meidän Jumalan lapseudelle sen enempää kristillisen ja hengellisen kirkollisen todellisuuden ja sen Kalevan Kodin olemassaolollekaan, vielä vähemmän luterilaisuudelle ja luterilaisuuden opettamalle Kristukselle, että Hän olisi siinä vallassaan ja virassaan, jota tämä kirja ilmeiseksi saattaa, sitä meiltä on heidän mielestään juuri Luther. Mutta eri asia on se onko hän oikea Luther! Onhan se selvääkin selvempää ettemme voi jättää Kalevan kansaa tuuliajolle, vaan liittää Jumalan ruokakuntaan ja armohoitoon Kirkkomme salaisuudessa ja Jumalan kansallisissa pelastusaivoituksissa! Mistä vihamiehemme nousi, oliko vihamielisyys luterilaisuutta vai katolisuutta, sen oliko se ensinkään kansallisten kirkkojen syytä, vai vapaitten protestanttis-luterilaisten valheellinen petos vai peräti saatanan synagoogan. Niinpä me Kalevan kansanakin kuitenkin tarvitsemme Luterilaisen Kristuksen Kirkon ja sen hallituksen suojelusta suojeluspäätöstä ja varjelusta sekä yhteyttä, sillä jos olisikin totta, ettei koko Kirkolle löydy perusteita Raamatusta, yhtä totta on silloin sekin, ettei Raamatulla pysty Kirkkoa kaatamaan, jos vastustajien tähtäimessä on vain yksi asia, kaataa perusteet siltä että meillä olisi hengellinen Koti ja olisimme Jumalan suojeluksessa, Kristuksen työtä ja siinä meitä varjelevien rakenteiden ja hengellisten orgaanien ja ihmisten saatossa. Silloinhan me voisimme aivan hyvin panna heidän pääsutensa käpälälautaan kuin muinoin talonpojat Simo Hurtan ja sanoa, näin meillä on tapana suojella kansaa, Kirkkoa ja isänmaata! Mutta jos olisikin osoitettavissa että Kalevan Kirkosta ja sen Kodista olisi jo luterilainen ja katolinen puoli romahtanut, jäähän meille vielä Heidelbergin tunnustus ja Uusi Testamentti, mutta me uskomme että Kirkon tunnustus on oikealla tiellä vaikkakin vääryyden vallassa, eikä liikkeen Luther ole kaatunut, niinpä Kirkon Herrakin on velvollinen tekemään tilauksen Kalevan Kirkolle ja
sen Kodille siitä mikä yhäti kestää ja on pystyssä Jumala meitä auttakoon! Amen!  Niinpä vastustajien tavaramerkkinsä on kuitenkin siis epäjumalan palvelus tavalla tai toisella ja siihen alistaminen, erityisesti ensimmäistä ja kahdeksatta Jumalan käskyä vastaan. Siksi me olemme myöskin saattaneet voimaan Kalevan Kirkon ja Kodin turvaksi alinomaisen pyhän absurtaation, joka löytyy tästä kirjasta, sen loppupuolelta, johon pyydämme Kaikkivaltiaan Jumalan alati katsovan ja Hänen Henkensä siinä toimivan ja löytävän siinä perusteet meidän olla Jumalan lapsia ja Kirkon ja sen Kodin suojelemia ja varjelemia ja kohtelevan meitä holistisesti Kirkkomme ja sen kirjamme sanoman mukaan sekä opettamaan meille pyhät käskynsä, lakinsa ja evankeliumin, sekä uuden elämän vaelluksen, meillä ei ole mitään sitä vastaan että juuri Luther on esimies ja esikuvapiispamme, mutta meidän mielestä koko heidän Lutherhallitus istuu seipään nenässä! Mutta mitä sitä venkuloimaan, asia on sillä selvä, kunhan se on vain oikea ja osoitetaan miehekkäämpää ja isällisempää kuvaa kunnian arvoisasta tohtorista ja reformaattorista Martin Lutherista ja hänen ihastuttavasta vaimosta Katherinasta, sekä heidän kunnaian arvoisesta uskonsa tunnustuksesta ja sen kirkosta, niinpä joku kähmyilevä puolivillainen seurakunta joka uskoo olevansa Lutherin edustaja, ei kykene esittämään yhtään selvää asiaa tai asiaintilaa, sekö meidän pitäisi taata epävarmalla ja sokealla uskon naulalla, kunhan vain ei itse Paholainen olisi heidän Lutherinsa viitan alla, niinpä tuo heidän kunnian arvoisa tohtorinsa istuu pahasti ja röyhkeästi tuleen meidän persuuksilla ja jumalattomin perusteluin, mutta mitä sanoo se Martti, joka on kirjoituksensa jättänyt Kirkolleen, Kas Perhanaa, tuo jumalaton kaksoisolento syytää viljan lokaan ja kylvää akanoita ja työntää vakkamme täyteen ruppuja ja ruumenia, eihän heidän Marttinsa ota kuuloviin korviinkaan mitä Luther on kirjoittanut, sen sijaan suuren vallan nojalla työntää kärrillisen lantaa ja käskee uskomaan sen arvokkaana aarteena koska se on Martin nimiin kuskattu meidän eteen. Ei meille kelpaa Martti atribuutti joka ei ole samalla apostolisen Kristuksen Kirkon opettaja ja asiaintuntija, eikä kukaan toinen voisi olla kansallinen atrtibuutti ja kasvattaja Martin nimissä, ellei hän kiireesta kantapäähän olisi Kirkon opettaja ja isä, vaikka tässä annammekin Kristukselle itselleen ja apostoliselle seuraannolle luvun 14/1, eipä se siten yksin Martin varassa olekaan, vaikka hän on ainoa kirkkoisä, joka on opettanut että vain armo poistaa synnin. Niinpä Raamattu sanookin, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget ovatko ne Jumalasta, tämä koskee erityisesti Lutheria koska hän on Kirkon apostolinen piispa, erikoisasiaintuntija, apostolinen opettaja. reformaattori, Raamatun tohtori, Kirkon isä ja paljon muuta Jumalan silmissä koeteltua. Siilin on siis aika mennä lypsylle, sillä heidän messiaansa päästää valloilleen saatanoita eikä
välitä hoitaa Kristuksen virkaa! Mutta heidän hallituksensa on suuri hämäryys ja heidän vanha suomalainen heimojumalansa Pärkkele on päälle päsmärinä ja missiomestarina! Niinpä tuo vanha konna sitoo meidät surkeasti siihen sotaan joka on yksin Jumalan ja siihen työhön, jonka yksin Kristus on arvollinen tekemään sekä siihen kilpaan jossa olemme ainoastaan siksi hävinneitä koska tuo kilpa kuuluu yksin Kristukselle ja tekee tyhjäksi kokonaan sen Kristuksen jonka varassa kokonaan on kaikki se, mikä koskee meidän autuuttamme ja kristillisyyttämme, eli juuri päin vastoin kuin Luther on kirjoituksissaan opettanut! Meidän näkökantamme on se että Luther on kovastikin osallinen aseistaan ollakseen Kirkon apostolinen opettaja edelleen esikuvana meille eikä ole niistä riisuutunut. Mitäpä se hyödyttäisi pitää yllä hengellisten vanhempiemme kirkollista kulttuuri perinneliikettä jos saisimme osaksemme helitä vain heidän syntiinlankeemus kertomuksen ja vanhan Aatun, onhan sillä tosin pitkät perinteet mutta kysymys on vallan muusta! Niinpä kulttuuri on ollut aluksi Jumalan lahjaa, kovastikin jumaluusopillinen ja luomakunnan regimenttiin sidottu vastuullinen tehtävä ja sosiaalinen ja kansallinen kasvattaja, siksi sen juuri ei voi erottua Kirkon opteusviran ja armotalouden hoidon ytimestä koska Jumalalla on nämä kaksi regimenttia toinen hoitaa luomakuntaa toinen tekee sen mahdolliseksi, mutta pettikö Lutherin vanhurskauttamisoppi jos luterilaiset taivaalliset atribuutit ovat nurin, katolisilla ja ortodokseilla ei kuulu olevan haavaakaan, epäilempä että valhekuvat vavahtelevat ja vanhurskauttaminen sen sijaan toteutui täydellisesti! Mutta Jumalan seurakunta on vankasti maan päällä, vaikka se on asetettu taivaallisiin Kristuksessa ja juuri siksi sen ei tarvitse pelata epävarmaa Pirun puulaakia hengellisissä maailmoissa, sillä on myös oikeus aseman vahvistamiseen Kristuksessa että se kykenisi hoitamaan tehtävänsä, emmekä me suostu uskomaan että Luther tai kukaan muukaan Jumalan seurakunnan jäsen on asetettu taivaan ja maan välille rienaavaksi vanhaksi Aatuksi, siksi me säätämyksen mukaan pyydämme Kristusta vahvistamaan myös meidän asemamme jalolla tiellä, että mekin kykenisimme hoitamaan ja suorittamaan tehtävämme!
Saanemme huomauttaa siitä Paavalin onttisesta periaatteesta josta hän puhuu doksologiassaan, jos me mittaamme toisille kapustalla, Jumala muuttaa sen mitan ja mittaakin sen kauhalla, tästä myös vanha testamentti: kirottu olkoon se jolla on vajaa eefa mitta ja petolliset punnukset sekä kirottu väärä vaaka, näin Jumala tekee enemmän monin verroin enemmän kuin on kaikki se, mitä anomme ja ymmärrämme sen Kristuksen voiman mukaan joka meissä vaikuttaa, tämä on Paavalin onttinen siunauksen periaate kun hän tekee työtä ihmisten pelastukseksi, niinpä kukaan ei saa mennä tuota Jumalan mittaa vähentämään ja vääristämään! Niinpä tämän kirjan kauhan
mitta sisältää Paavalin onttisen siunauksen periaatteen, enemmän, monin verroin enemmän kuin on kaikki se, mitä tässä anomme, tiedämme, julistamme ja ymmärrämme ja opetamme sen Kristuksen voiman mukaan joka meille on luvattu, lahjoitettu ja annettu! Mutta kuinka kaukana kansamme usko on siitä uskosta jolla Lutherkin uskoi suuret syntinsä anteeksi, eikö sitten kansa hairahduksiaan, jos sillä se olisi, mutta jos tämän kansan saisi syömään Lutherin ruokakunnasta edes kaksi saksanmakkaraa koko kansa olisi luterilaisessa dispensaatiossa sisällä eikä mikään enää olisi mahdotonta, jos heidät saataisiin edes yhtymään Lutherin antamaan kansallekin ymmärrettävään uskonsa selitykseen, jonka hän antoi itsensä ja seuralaistensa puolesta vuonna 1529, se pian nostaisi kansamme toivon armoon, rauhaan ja taivaaseen sekä yhteiseen kristilliseen Kirkkoon. Mutta vaikka Lutherin kanta on ollut jyrkkä reformoituihin liikkeeseen hän toteaisi tänään, he kyllä pelastuvat kun pitävät kiinni Jumalan sanasta ja sitä lukevat, mutta miten käynee meidän luterilaisten kun kaikki ovat panneet Jumalan sanan kiinni ja hyllyyn ja hyljännet ja polkeneet maahan yhteisen tunnustuksemme. Niinpä tässä predestinaatio muistelussa muistelemme sitä kasteen ja uskon voimaa, joka alun alkuaan luterilaisella kirkolla oli, kun sanaa vielä luettiin, sekä sen tunnustuksen merkitystä ja taistelua. Mutta Luther on kirjoituksissaan vakuuttunut siitä, että jos hän saisi palauttaa lapsikasteen ja Kirkon opin, sekä sen papiston oikealle tolalleen, myös kasteen usko ja voima palautuisi ja se merkitsisi lasten kasvamista uskossa aikuisuuteen, kasteesta hautaan ja elämän ylösnousemukseen asti. Niin me siis uskomme että kaste merkitsee ennen muuta iankaikkista pelastusta eikä ensisijaisesti välitöntä vastausta uudestisyntymisen peson ja armon eli Hengen kautta,vaikka se tapahtuukin lapsessa kaste hetkellä, sillä jos kaste ei merkitsisi ennen muuta iankaikkista pelastusta ei olisi mitään syytä kastaa ja kiirehtiä lapsia kastamaan vaan pikemminkin viivyyttää kaste opetus vaiheeseen ja synnin päästöön ja sitten vasta kastaa kuten Batitsaanitkin tekevät, sillä kautta koko Raamatun Jumala puhuu predestinoivasta uskon vanhurskaudesta ja iankaikkisesta pelastuksesta jota ennen muuta kastekin merkitsee! Niin me olemme vakaasti sillä kannalla etä kaikki oikein kastetut ovat tulleet Jumalan iankaikkisen pelastusaivoituksen piiriin, vaikka sitten yksin kaste tai pelkkä kastettuna oleminen ei pidä voimassa koko elämän ajan täyttä armoa, eli Hengen olemista ja työtä ihmisessä vaan tarvitaan myös Jumalan sana ja seurakunnan apu sekä yhteys ja kaikki se,mitä lunastuksesta on säädetty, kuten myös Luther on opettanut oikeasta uskosta ja armon eli Hengen työstä ihmisessä sekä kastettuna vaeltamisesta ja oikesta kilvoituksesta! Mutta ellei lapsen kaste siinä merkityksessä kenenkään kohdalla täyttyisi ja olisi yhtä varma kaikille, ei se olisikaan oikea kaste eikä sen pelastusopillinen merkitys olisi apostolinen eikä raamatullinen, sillä kaste ja pelastus Raamatussa merkitsee ennen muuta iankaikkista pelastusta!
Niinpä kasteen, pelastuksen ja kautta koko linjan koko evankeliumin tehtävänä on saattaa ihminen siihen asemaan, että hänellä on osallisuus iankaikkisesta pelastuksesta, eikä tämä tapahdu Raamatun mukaan niin että ensin kastetaan ja sitten myöhemmin tämä saatetaan vahvistukseen ja todelliseen voimaan vaan ennen muuta juuri kastamisessa ja kasteessa, joka on sanalla vahvistettu ja on apostolinen ja kaikin puolin Jumalan sanassa olevainen Kristuksen käsky ja säädös ja Jumalan sanan mukainen tapahtuma! Mutta jos Herra on toista meiltä kuin tämä raamatun todistus, näyttäköön sen toteen ja osoittakoon missä Paavalin opetus on tyhiin rauennut. Tätä varten Jumala on säätänyt kasteemme todistajiksi kummit ja enkelinsä ettei kenelläkään ole lupa vietellä syrjään meitä tästä selvästä Raamatun todistuksesta ja säädöksestä, kasteemme säädystä ja uskosta sekä Kristuksen apostolisesta käskystä ja totuudesta, niin että se alati meillä oikein ja apostolisesti, sanan vahvistamana olisi, että me myös vaeltaisimme kasteemme säädyn mukaisesti siinä kristillisesti kilvoitellen ja uskoen jota myötä todistaa ja vahvistaa kasteemme kummit ja enkelit, sekä koko kristillinen kirkko palveluksineen ja ellei lapsenkasteemme näin olisi raamatusta Kristuksen käskystä ja sanallisesti apostolinen olisi juuri kasteemme kummit ja enkelit sekä heidän seurakuntansa velvolliset sen korjaamaan ja toisin johdattamaan sekä osoittamaan todellisen totuuden, sillä mitä kaikkea kristilliseen kasteeseen tuleekaan heidät on asetettu ja säädetty ja kutsuttu todistamaan totuudesta, jossa he seisovat Jumalan kasvojen edustajina ja ikään kuin oikean kasteemme vahvistuksen sinetöijinä ja elävinä sakramentteina, jotka ovat ne oikeat sielujemme enkelit joille tämä tehtävä on pyhästi uskottu autuutemme tähden ja että myös armo aina palaisi oloksemme ja eloksemme oikein kasteemme säädyssä siinä uskoaksemme ja kilvoitellaksemme niin kuin meille vakaasti on opetettu! Niin ovat kasteemme kummit ja enkelit niitä sielujemme oikeita paimenia, joiden velvollisuus on saattaa sieluja eteen päin elävästi uskossa ja kasteen pelastuksessa oikeaan suuntaan ja mieleen silloinkin kun yleinen kirkko kasteemme uskossa on luopiotilassa ja elää maailman hengen pakanuudessa ja on hukannut kasteemme kansalta kaikki kristityn hengelliset kaunistukset ja kaiken sen, mitä Kristuksen hengelliseen perintöön kuuluukaan, sekä saattanut kaiken sekasortoon ja epävarmuuteen ja kuinka siinä elämme ja sen omistamme. Niin meillä tulee olla aina se oikea seurakunta johon kuuluu kastettu, hänen kumminsa ja kasteemme enkelit ja sitä mukaa kaikki muu uskollinen väki ja koska me olemme kasteessa tähän säätyyn asetetut ei meillä ole lupa uskoa muuta seurakuntaa joka toisin opettaa ja todistaa, eikä meidän pidä muuta Kristusta ja kirkkoa palveleman, sillä nämä kasteemme kummit ja enkelit ja sitä mukaa koko uskollinen väki on Jumalan säätämyksen, järjestyksen ja kutsumuksen mukaan valittu ja asetettu! Niin pitää meidän kaikkien kasteemme säädyn kummien ja enkelien näin oleman yksimieliset ja varmat
kuin Herran Sebaotin kutsuma oma kokous ja neuvottelu, ettei meitä perkeleen pahuudesta rangaistaisi ja syytettäisi väärästä uskosta ja tiestä sekä todistuksesta, tästä kokoontuu oikea kirkollinen kokous ja yksimielisyys sen myötä siihen liittyy kaikki uskollinen väki ja hallitus ja koko Kirkon oikea palvelus! Näin koostuu se oikea kirkollinen väki joka on kaikin puolin perehtynyt kristilliseen todistukseen suojattiensa pelastukseksi ja iankaikkiseksi autuudeksi ja on sen toimeenpanevana kirkkona ottanut vastuun ja tehtävän siitä, mikä kristilliselle kirkolle kuuluu ja Jumala tahtoo kunniakseen sen runsaasti siunata ja lahjoillaan vahvistaa, että me saisimme oikeassa Kristuksen huoneen hallituksessa pysyvän ja oikean vastauksen sekä lujan perustan uskolle ja kilvoitukselle. Niinpä Raamattu kautta linjan todistaa vain siitä oikeasta apostolisesta ja sanassa olevasta kasteen sakramentista, jossa kastettuna ei kasteen usko ja voima eikä armo eli Henki ja sen armotyö väisty enää kastetusta koskaan kasteen jälkeen, kun kastaminen on oikein perusteltu ja sielun tila on näin selvitetty ja saatettu raamatullisesti uskomaan Jeesukseen, tästä todistaa koko Jumalan sana ja myös pyhä Paavali sanoo, niin pysyvät nyt heissä usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus. Siispä Jumalan sana selvittää sieluntilan ja saattaa sen iankaikkisen pelastuksen osallisuuteen eikä usko, kristillinen ymmärrys, armo, eli Henki ja sen armotyö, osallisuus lunastukseen ja Jumalan sanaan. kasteen voima ja siinä ja sen myötä sanan kanssa saatettu Kristuksen usko ja kaiken kaikkiaan Jumalan armo enää saata väistyä, kuten liiton sanatkin sanovat, mutta armoani minä en pois ota, sillä onhan se raamatuullista että kun kaste, syntiemme anteeksiantamus, lunastus, ja vanhurskauttaminen on Raamatullisesti ja oikein kerran voimaan saatettu, ei se saata koskaan lopullisesti tyhjiin raueta. Tämä siis merkitsee sitä iankaikkista ja täydellistä pelastusta, josta pyhä Paavali sanoo, Jumala voi täydellisesti pelastaa ne jotka Kristuksen kautta Hänen tykönsä tulevat ja jos tätä ei tapahtuisi lapsen kasteessa tai missä tahansa muussakin kastamisessa olisi se väärä ja epäraamatullinen kaste, joka ei tätä koetusta kestäisi jonka pyhä Paavali laittaa oikean pelastuksen määreeksi, joka kasteen kautta saatetaan voimaan ja toteutetaan kastamisessa. Vaikka Luther totesi ettei luterilaisen opin mukaan kaikki kastetut pääse iankaikkiseen autuuteen, on Raamatun alkuperäinen oppi toinen, Jumalan sana todistaa ja niin myös pyhä Paavali kirjoittaa, että kaikki oikein, sanassa olevalla kasteella ja kaikin puolin sen raamatullisella toteutuksella kastetut saavat kasteen kautta iankaikkisen pelastuksen säilyvät loppuun asti iankaikkisessa pelastuksessa eivätkä joudu kadotukseen vaan heissä pysyy nyt elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa, usko, toivo ja rakkaus ja liiton lupaus vahvana, armoani minä en heiltä pois ota. Missä siis lunastus ja Jumalan sanan totuus oikein voimaan saatetaan sen Jumalan armo ja usko vanhurskaudeksi sekä oikein ja Raamatullisesti kastetaan ja Pyhä Henki on tullut, sekä kaikki tuo täytetään ja
loppuun saatetaan, kuten Luther kasteesta sanookin, ei se enää voi tyhjiin raueta. Vaikka on toki myönnettävä että muissakin viiteryhmissä on ollut suuriakin pyhiä ihmisiä mutta heidän viiteryhmänsä kasteoppi ei ole ollut apostolinen ja varma eikä sisältänyt kaikkien sen viiteryhmän kastettujen ikuista autuutta vaan ainoastaan ajallisen pesun ja armon sekä pelastuksen, joka on sitten tyystin kadonnut sekä hukattu ja se on täytynyt perustaa uudelleen sitten myöhemmin toiselle perustukselle ja jäänyt parannuksen varaan! Mutta tällaista heikkoa kastetta ja hataraa kastamista Jumala ei alunpitäen ole säätänyt eikä asettanut! Niinpä olemme sillä uskonpuhdistuksen kannalla että kauttaaltaan pitäisi tutkia ja selvittää onko lapsen kasteesta tällaiseksi apostoliseksi kasteeksi iankaikkisuuden edessä ja erityisesti se, miten tämä kaste tulisi toteuttaa mahdollisimman Raamatullisesti että se toteuttaisi iankaikkisen pelastusaivoituksen Jumalan kasteena niin ettei usko, toivo ja rakkaus, kasteen voima ja sen usko, Henki eli armo ja sen armotyö eikä mikään muukaan jotka tarvitaan autuuden matkalla kastetusta koskaan väistyisi tekemästä työtä ja osoittamasta iankaikkisen autuuden pelastuksen varmaa perustaa ja todellisuutta kastetussa, kuten pyhä Paavali ehdottomasta evankelisesta ja predestinoivasta vanhurskautuksestakin opettaa ja Jumalan liiton sanat sen todistavat! Mutta jos lapsen kaste on tässä mielessä epävarma ja toinen kaste paholaisesta kuten Luther opettaa se merkitsee vain sitä ettei koko Kirkolla ole enää olemassakaan apostolista ja raamatullista kasteen kommuniota ja eli ei ole olemassa käytössä tätä Raamatun opettamaa oikeaa kastamista johon oikea kasteoppi ja iankaikkinen pelastus voitaisiin sijoittaa! Tai sitten Kirkon on vain pidettävä kiinni siitä että kaikki lapsena kastetut täyttävät tuo Raamatun apostolisen pelastuksen kriteerin ja lopulta perivät iankaikkisen elämän, kaikki, toinen vaihtoehto on tyytyä harhaoppiin ja jatkaa entistä tietä! Toisaalta tämä merkitsee sitä että oikea kastaminen Kirkosta on jo ajat sitten lakannut, sillä me emme ole kasteen syntiä itse tehneet vaan Kirkko meidän kustannuksella, eikä Kirkon neuvoma ja voimaan saattama pelastuksen tie ja tila ole ensinkään ollut apostolinen ja raamatullinen edes uskonpuhdistuksen periaatteessa! Mutta jos liiton sanat eivät toteudu lapsen kasteessa täytyy sen kauttaaltaan olla väärä kaste tai täysin väärin toimitettu, sillä eihän uusi liitto aseta ihmiselle ollenkaan omia pelastuksen ehtoja kuten vanha liitto teki, mutta toimittaako sitten Hitler, Mussoliini, Stalin ja koko lapsena kastettu alamaailma taivaaseen niin julmuuksineen jos lapsen kaste on osoitettavissa täksi apostoliseksi kasteeksi jota Raamattu julistaa, näin ei kuitenkaan ole ollut Jumalan tahto kasteen liiton merkityksestä sen uskossa ja vaelluksessa, siispä joko lapsen kaste on kauttaaltaan epävarma ja sen autuus herätetyn parannuksen varassa tai sitä ei kukaan osaa oikein toimittaa, silloin sillä ei myöskään todellisen uuden liiton kasteena ole juuri merkitystä vaan luisuu pikemminkin vanhan liiton kaste katekoriaan! Mutta Raamattu selvasti
sanoo, että on olemassa kaikkien oikein kastettujen ikuinen pelastus ja autuus sekä sitä seuraava Hengen armo ja työ sekä oikea usko ja elämän Hengen laki joka on tehnyt evankelisen tilan mahdolliseksi kaikissa näissä oikein kastetuissa! Mutta kautta linjan me havaitsemme ettei lapsen kasteessa ole ollut voimaa aikoihin tähän apostoliseen totuuteen ja uskoon, vaan se on jäänyt vanhan liiton varjoon ja sen autuus ehdollistunut parannuksen tekemiseen ja muuhun jolla sitä on täytynyt paikata jäljestä päin monelta puolelta, sen ainoa sanoma joka siitä voitaisiin nostaa on jumalaton predestinaatio pyhien ja pahojen pelastus, joka taas ei kuitenkaan täyttäisi apostolisen uskon ja kasteen pelastuksen oikeaa määrettä, niinpä kastaminen on hukassa koko lapsikasteen kirkossa siksi pitäisi tutkia kuinka kaste tulisi toimittaa apostolisesti ja vahvasti Jumalan sanassa ja sen mukaan että kasteen säätämys ja merkitys toteutuisi myös lapsen kasteessa oikein, sillä jos lapset pelastetaan vain vähäksi aikaa ja uudelleen ei voida kastaa ei apostolinen kasteen tarkoitus ole ollenkaan toteutunut. Niinpä jos lapset kastetaan heidätkin on kastettava iankaikkisen pelastuksen kasteella ja ellei pelastus kautta Raamatun linjan tätä merkitsisi se merkitsisi sitä ettei Jumalalla ole ollenkaan varmoja konsteja pelastaa ihmistä, mutta saatanalla on varmoja konsteja tuhota Jumalan ihmiselle antama pelastus kasteineen päivineen! Niinpä tässä yleisessä sekavuuden tilassa, joka kristikunnassa vallitsee annamme sen ohjeen että jokaisen kastetun on luotettava kasteen iankaikkiseen pelastukseen ja vakaasti pantava toivonsa tällaiseen Jumalan armoon! Luterilaisessa kaste kontekstissa tätä voidaan puolustaa sillä, että luterilaisen opetuksen mukaan pysyväinen usko, toivo ja rakkaus ovat lähinnä taivaallisia elementtejä, mutta kaste synnyttää ja liittää tuohon salaisuuteen ja kaste tosin merkitsee iankaikkista pelastusta mutta kaikki kastetut luterilaiset eivät ole ikään kuin tuossa kasteessa ja sen ikuisen pelastuksen salaisuudessa sisällä, siksi Luther sanookin parannusta vain tuohon kasteeseen ja sen ikuiseen pelastukseen palaamiseksi, vaikka tämä ei tosin täysin vastaa sitä, ettei Jumalan lapseus saisi näin olla katkolla kasteen jälkeen ja toisaalta se jää kuitenkin tuossa opissa jossain määrin parannuksen varjoon, joka useimmilta lapsena kastetuilta jää tekemättä, eikä kaste näin merkitsisi tasapuolista pysyvväistä autuutta kaikille kastetuille, kuten uuden liiton usko kastettuna pohjimmiltaan opettaa, toisaalta usko ei kuuluisi pysyväisenä kasteessa osaksemme tulleen Jumalan armon predestinaation piiriin tai kaste lapsena ei ensinkään merkitsisi tuota ehdotonta predestinaatiota Jumalan armon valintaa hyväksemme, jota pyhä Paavali opettaa! Meidän on siis luotettava siihen että meillä on kaste, joka on iankaikkinen pelastus ja Jumalalla on tämän kaltainen armotahto meitä kohtaan ja jos joku näkee hyväksi siihen jotenkin palata ja siten uskoa autuuteen sen iankaikkisen pelastuksen salaisuus on kaikille auki ja ottakoon sitten vaarin siitä, miten kallis lahja hänellä on ja ylistäköön siitä Jumalaa!
Mutta kaste on väline ja näkyvä sana niin kauan kunnes se toimitetaan, mutta sen jälkeen kasteen hengellisen salaisuuden väline on Jumalan sana ja taas toisaalta Jeesuksen veren voima on Jumalan armon luonnossa kuten Luther sanoo, yksin armo voittaa synnin, kuten sanoo Raamattu Jeesus Kristus päästä meidät synneistämme verellään, toisaalla, Jumala sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan ja edelleen Kristus on lunastanut meidät kaikesta lain kirouksesta ja ilman veren vuodatusta ei tapahdu syntiemme anteeksi antamusta ja kuten Lutherkin opettaa on vanhurskautus Jumalan armollinen syntiemme sovitus. Toisaalla olemme lunastetut lain alaisuudesta päästäksemme lapsen asemaan siitä lain alaisuudesta jonka laki ilmaisee eri tavoin, kuten synnin pidättäminen ja tuomitseminen rakkauden käskyn tähden, alaisuus siksi että synti tekoineen on tuomittu, siksi, että meidät on myyty synnin alaisuuteen, lain alaisuus kaiken synnin tekemisen kieltämisen tähden ja kaikesta muusta mikä osoittaa alamaisuutta laille toisaalta vaatii kuuliaisuutta sille ja sen vanhurskaudelle joka ei saata meitä vapaaksi päästää vaan Kristus päästää meidät siitä vapaaksi verellään ja tällä Jumalan Pojan verellä siis on tämä Jumalan armon ja sovituksen luonto siksi yksin tämä armo synnin voittaa ja vanhurskas on tästä uskosta elävä ja tästä armosta pelastettu ilman lain tekoja ja kuten pyhä Paavali sanoo, mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa että näin meissä kaikki vanhurskaus täytettäisiin Jumalan edessä! Tätä lunastuksen virkaa siis toimittaa Kristus edelleen kasteessa, ehtoollisessa, evankeliumin sanomassa ja saarnassa, ripissä ja synnin päästössä sekä veljellisessä keskustelussa, jotka kaikki ovat kasteemme ja siinä kerran voimaan saatetun evankeliumin uskon palauttamista, vahvistamista, saarnaamista ja ruokkimista, joissa Hengen armo ja armotyö on läsnä ja avaa kasteemme hengellistä iankaikkisen pelastuksen salaisuutta evankeliumin vaikuttamassa uskossa, että se todellisesti olisi pysyväinen myös meissä, kuten Luther sanoo, täytyyhän meillä olla synnin hirvittävän vankeuden vastapainona runsas lunastus! Niin me pystymme nyt osoittamaan sanasta missä ja miten syntiemme anteeksiantamus on meille pysyväinen ja alinomainen ja jos me tahdomme näin lukea me voimme tämän kaiken, sekä parannuksen että kaikki lunastuksen välineet lukea kasteemme iankaikkisen pelastuksen piiriin! Näin meillä on myös täydelliset Lunastuksen välineet ja oikea Lunastuksen Messias! Tätä myöten sitten kirkkolaivaa pystytään sanomaan kasteemme pyhäksi kommuunioksi. Näin Kirkko kykenee asian meille selvittämään vaikka se ei sitten edesottamustensa kasteen ja muita syntejä ja haaksirikkoja ole ollut halukas korjaanaan ja oppimaan virheistään, sillä kun Lunastus on saatettu kerran voimaan niin kuin Lunastuksen kirja opettaa, ei se lopullisesti saata koskaan murtua ja jäädä iäti toimettomaksi! Luterilaiset oppineet eivät kuitenkaan käy
selvittämään Kirkolle tätä asiaa ja asiantilaa, vaikka he sanovat etteivät voi sietää sitä rakkikoirain ulvontaa mikä Kalevasta nyt kuuluu! Mutta mitä me olemme tuosta lunastuksen pysyvyydestä opettaneet, eivät heidän kunnian arvoisat tohtorit kykene sitä perkeleittensä ja paaviensa tempuilla tyhjäksi tekemään, vaikka he kaulaa myöten huutavat, nyt se on nurin ja kaatunut ja he ovat tonsuurinsa ansainneet ja vaikka kuin Jumalan sana missä muualla epävarmuutta tai saattaa koko lunastuksen ehdonalaiseksi ja nain lain jälkeen saarnaisikin on se toki Jumalan sanaa mutta ei se saata niin olla, eikä merkitse lunastuksen varmuuden hajoamista, eikä sen tyhjiin raukeamista, joka myös löytyy Hänen Majesteettinsa omasta Kirjasta, sillä se olisi kauttaaltaan koko uuden liiton perustan vastaista, silloin kun Lunastus kauttaaltaan on saatettu voimaan niin kuin se Lunastuksen kirjassa on opetettu ja käsketty ja niin tämä totuus on kauttaaltaan enkeleiltä käsin varjeltu kasteemme voimaan saattamassa uskossa ja Hengen armotyössä, että he pian saattavat näyttää Jumalan sanasta miksi lunastus ei kestäisi ja olisi toimellinen kasteemme jälkeen ja miksi se kuitenkin kestää ja sen täytyy olla toimellinen! Ja aina kun me kastettamme mietimme tässä sekasotkuisessa ajassa on meidän pyydettävä Jumalalta että kasteemme enkelit avaisivat meille Jumalan sanasta myös Lunastuksen kirjan ja sen sanoma antaisi meille sen armollisen tiedon että se vahvistaisi meidät nyt uskomaan iankaikkiseen pelastukseen yksin tästä Jumalan armosta! Mutta jos Kirkko kastaessaa lapsia ei ole perehtynyt koko Lunastuksen kirjaan eikä sen mukaisesti saattanut lunastusta voimaan, se synnyttää jatkuvaa epävarmuutta luterilaisten ja yleensä kaikkien kastettujen aututuuden suhteen ja me joudumme pitkälti tyytymään luterilaiseen rajattuun iankaikkisen pelastuksen salaisuuteen, jota Luherkin opetti. Mutta nyt me saamme vissin tiedon siitä että tämä kasteen synti ei ole meidän syymme vaan kirkon ja kun me opetamme että tässä tarvitaan paluuta ettei lunastus raukeaisi tyhjiin, voivat enkelimme todeta ettei Kirkko ole apostolisella tiellä koko kasteen iankaikkisen autuuden opissa ja koko lunastusopissa, sillä alunpitäen ei ollut kysymys mistään sen kaltaisesta Lunastuksen alkuun saattamisesta jossa valtaosa kastettuja kuitenkin tuhoutuisi ikuisesti, vaan Jumalan suunnitelma on ollut että kastettujen pelastusluku on 100 prosenttinen! Mutta kun me joudumme ymmälle siinä, että onko nyt luterilainen tai mu kaste tällainen ikuisen lunastuksen ja pelastuksen salaisuus, joka ei lopullisesti koskaan eikä kenenkään kohdalla saata raueta tyhjiin, on kirkko siihen itse vastannut: Ei ole, siksi meidän on nyt etsittävä Lunastuksen Kirjasta apua siihen että se meille kuitenkin sellaiseksi vahvistettaisiin, sillä ne jotka näin etsivät saavat sen ja pian sanasta voidaan vahvistaa lunastus joka ei tyhjiin raukene, kuitenkin enkelimme tietävät että Kirkon olisi pitänyt saattaa se täydellisesti kasteemme hetkeen ja tältä pohjalta me nyt annamme ohjeen kaikille kastetuille, oikea oppi on tämä lunastus on vahvistettu täydellisesti
kasteemme hetkellä samoin iankaikkisen pelastus, eikä se saata raueta tyhjiin, nyt on vain käytettävä niitä lunastuksen välineitä, jotka ovat luetut tämän samaisen ikuisen lunastuksen ja autuuden piiriin joita Kirkko hoitaa evankeliumin mukaisesti. Muulla tavalla me emme yleisesti voi vahvistaa sitä minkä Kirkko on heikoksi tehnyt! Tällä perustalla me käskemme Kalevaa ja sen Kirkkoa vahvistamaan ja lujittamaan sitä lunastuksen työtä, jonka Kirkko on kasteessa alkuun ja voimaan saattanut ja palaamaan näin kasteen voimaan ja uskoon sekä tulemaan sen ikuisen autuuden ja armon ytimeen, siitä sitten rakentuu kummit, kaste enkelit, koko uskollinen väki, kirkon kokous ja koko elämä ja sen palvelussääty ja jumalanpalvelus sekä lähimmäisen hyväksi tehtävä ja voimaan saatettava palvelu ja rakkaus ja koko sanan luku, saarna ja harjoitus ja tällä me kehoitamme vastustamaan yksimielisesti kaikkia kirkonkin piirissä olevia harhaoppisten ja perkeleitten atribuutteja, jotka eivät salli meidän näin uskoa ja kokoontua, sillä Kirkon harhaoppi ei muuten oikeaksi ojennu meidänkään kohdalla, sillä onhan se selvää ja varmaa ettei koko lunastusta ole oikein täytetty ja voimaan saatettu kasteemme hetkellä jos sen ikuinen pelastus tyhjiin raukeaa! Mutta jos sitten heidän Messias olisi sitä mieltä kuta he sanovat hänen olevan ettei koko lunastusta lapsen kasteessa voi noin asettaa voimaan ja käsitellä sitä ikuisena raukeamattomana autuutena niin kuin opetatte, on kuitenkin sanan totuus että tuo Lunastus on olemassa ja sen me näin vahvistamme vaikka Kirkko tahtookin opettaa koko lunastuksesta toisin, ettei ole mitään varmaa pelastusta ei mitään raukematonta autuutta vaan kaikki on kilvoituksen alla. Tähän suuntaan me kuitenkin olemme kilvoitelleet vaikka Kirkko onkin kilvoitellut toiseen suuntaan ja meidän Messiaamme pystyy meitä puolustamaan tässä asiassa ja mekin pystymme osoittamamaan sanasta että kauttaaltaan pelastus tarkoittaa ikuista pelastusta, eikä mitään epävarmaa ajallista lahjaa johon voisimme toivomme panna, vaikka sitten Jumala antaakin meille moninaisia lahjoja jo tässä ajassa, sekä Pyhän Hengen aina olemaan kanssamme, vaikka he sitten tahtovat meille näyttää että koko asiain omistusoikeus on nurin eikä ole mitään varmempaa kuin se mitä Kirkko on jo antanut. On totta että tämän on Kirkko meille antanut mutta se ei ole elänyt niissä eikä toimeen pantu heidän kautta jotka sitä vastaan ovat nousseet ja kuten Paavali ilmoittaa että nyt on Toivon Ovi auki, ei ainoastaan kaikille kastetuille vaan kaikille pakanoillekin! Niinpä on aivan totta mitä profeetta huutaa: Laki on heikko, oikeus ei astu voimaan, totuus työnnetään takaperin, sillä valhetyötä on tehnyt kirjanoppineitten valhekynä, he ovat hyljänneet Jumalan sanan, mitä heillä on viisautta. Kalevan liike ei kuitenkaan ole yhden regimentin puolella eikä siten rakennu, vaan kahden, sekä taivaallisen, että maallisen! Mutta mitä vielä lapsen kasteesen tuleeekaan emme toki väitä etteikö se olisi täydellinen kuolema ja ylösnousemus Kristuksessa kasteen kautta, mutta me väitämme että koko kastamisen ja kasteopetuksen asiaintila
on väärä, niinpä jos vertaamme esimerkiksi Lutherin suorittamiin kasteisiin ja yleensä kasteopetukseen, hän ei puhunut metsän piusta ja kengän oljista vaan perusteli ensin lunastuksen, kasteen, saaranasi sen julki, valitutti hurskaat kummit, suoritti absurtaation ja kastoi upottamalla välevässä uskossa, rukouksessa Pyhässä Hengessä ja Jumalan väkevässä pelvossa. Niinpä tiedetään Lutherin suorittaminen kasteitten olleen voimallisia ja kastettujen säilyneen uskovina. Tämä on jo hyvin lähellä sitä että Jumala on todella lopullisesti pelastanut kastetun lapsen jo kastehetkellä iankaikkisella pelastuksella, voi olla että tuo tapahtuma oli täydellinen ikuinen lunastus kastetuille koska asiaintila jossa se tapahtui oli perusteltu ja oikea. Kukaan ei voine sen syvällisemmin kastaa ketään ja saattaa autuuteen! Mutta ongelma on aina siinä ettei Luthereita riitä kirkon vaelluksessa ajasta aikaan tarpeeksi ja asiat muuttuvat hyvin pian, tässä on lapsikasteen ehkä syvin haava ja pian on kastettua jumalatonta kansaa vaikka kuinka paljon ja kaste enkeleille riittää murhetta murheen päälle! Niinpä kaikki se mitä Kirkko on tähän asti tuosta lunastuksesta ja sen varsinaisesta voimaan saattamisesta opettanut on pelkkää nan nan naata, tuhansia sanoja vailla totuutta! Toisaalta koska kirkon kaste asiaintilaltaan ja opetuksiltaan sekä kastetavoiltaan ja kaikkineen on ollut jo kauan väärä, monissa lapsena kastetuissa lunastaminen ja sen toimellisuus lakannut, lapsen oikeus katkennut, monet sielut joutuneet haaksirikooon ja ajallinen haaksirikko on vaikuttanut kielteisesti heidän iäisyysosaansa, synti, maailma ja perkele jälleen voitttanut, seurakunnan aamen, joka takoittaa totista pelastusta kaatunut, olisi sallittava että kaikki perusteltaisiin uudelleen, koska kaste on opetuksen todellinen artribuutti ja opetus velvoite, sekä kuulemisen ja sisälletulemisen sakramentti olisi Jumalan Amen kuitenkin saatava voimaan, joka tarkoittaa iankaikkista autuutta, niinpä olisi käytävä läpi tie vanhasta liitosta uuteen liittoon, selvitettävä tarkoin uuden liiton merkitys, avattava lunastuksen kirja ja selitettävä koko lunastus, saatava aikaan tunnustus ja päästö, selitettävä koko uuden liiton pelastusjärjestys ja mitä Raamattu näistä opettaa, suoritettava absurtaatio sekä suoritettava Raamatun mukainen Pyhän Hengen kutsuminen ja näin saatettava oikeaan seurakuntayhteyteen ja Raamatun mukaiseen Jumalan palvelukseen ja iankaikkisen pelastuksen yhteyteen. Aika olisi kansankin saada kokea myös kirkon järjestyksen mukaan uuden liiton riemua ja jos emme saa antaa koko uuden liiton pelastusta jota Raamattu opettaa, ei sitä saada myöskään kokea. Sillä kaiken kaikkiaan meidän tulisi pelastua väärästä aamentamisesta Jumalan Aameneen ja seurakunnan totisen pelastuksen aameneen! Mutta miksi kirkon työ ontuu, evankeliset laulavat kun on lapsena kastettu, älä turhaan etsi enempää et saa, on kyllä totta että siinä on koko Kristuksen dispensaatio läsnä, mutta kuitenkin Kirkko on pitänyt meitä vankeudessa ja mitannut meille pipetillä,
Raamattu puhuu kuitenkin runsaista ja ehtymättömistä siunauksista ja lahjoista, seuraavista läheistä ja yltäkylläisestä vapaasta elämästä, sekä elävästä palvelemisesta, tarvitseeko kansan sitten saada uusi kaste, ei tarvitse, jos sille avataan Jumalan sanasta koko kasteen ja evankeliumin salaisuus ja palautetaan asiain tila apostoliselle tielle. Sillä ei enää auta isien kenkiä korjailla ja niihin uusia heiniä laittaa, kansan on aika saada helluntainsa lahjat runsaina vuodatuksina ja se ei voi tapahtua ellei kokonaan avata uuden liiton sanomaa ja puhuta totta Jumalan sanan kanssa. Sillä Kirkon ja seurakunnan aamen on ollut harhassa jo vuosisatoja. Mutta mitä sanoo tähän yleinen Kirkkomme, Jumalasta kaiken kaikkiaan on jo saatu niskalenkki koko kaste asiassa, predestinaation ja kasteen avain on jo Kirkolla, myös Jumalan Hyvän ja Pahan Valataistuin on jo Kirkossa, itseasiassa ei ole mikään ongelma vaikka jumalauttaa koko pelastusta, sillä yhtä hyvin kasteen pelastus pätevästi voidaan jumalauttaa kuin vanhurskauttaa, ja niin avata kastetta, niin kuin Luther sanoo, ei ole ihmisen asia se viedäänkö Kirkko mustaan vai valkoiseen huoneeseen, kaikkien kastettujen kaitselmus ja päältäkatsominen on edelleen Kirkolla hallussa, kun tuota Raamatusta kysytyt niin Kirkko vastaan vaikka koko sidottu ratkaisuvalta on Jumalan suuri salaisuus, on meidän sanottava siihen rehellisesti, Hitler, Eva Braun, Mussoliini ja Stalin ovat jo tallessa, koska kaste ei ole pettänyt eikä sen predestinaatio kirkossa, jos tahdot heitä pitää kastettujen pohjanoteerauksena. Kirkko on voittanut tämän asian ja se perustelee työtään sillä että Kristuksen ensimmainen tehtävä on saattaa ihminen pelastukseen ja vasta toinen tehtävä avata sen elämän salaisuus, mutta molemmat onnistuu kyllä, mutta Jumala ei ole voinut kieltää itseään edes Aatun ja Eevan kohdalla lapsikasteen sakramentin salaisuudessa! On totta ettei Kirkko kaikkineen tuohon ole pystynyt vastaamaan maanpäällisesti, mutta se on pystynyt vastaamaan iankaikkisesti paremmin kuin kukaan toinen ja on totta että Kirkko voisi jumalauttaa kasteen avaimen ja kaikkineen koko autuuden tyhjentää kaikki höpölät jotka ovat teologisestikin vääriä, Jumalan Hyvä ja Jumalan Paha on jo Kirkon hallussa, apostolinen Lunastuksen Pöytä on olemassa, mutta vaikka tuo ei etsivältä ole salattu kysymys Kirkolla on elämän tehtävänsä kannalta tiettyjä rajoituksia, se hoitaa vain sidotun ratkaisuvallan asioita ja on totta että apostolinen opetusjärjestys ei ole totetutunut, sekin on totta ettei kastamisen asiaintila ole Lutheruksen kanssa sama yleisessä kirkollisuudessa mutta niskalenkki Jumalasta on silti saatu vaikka asiaintilat ovat muuntuneet, Kirkon ylin valta on edelleen apostoleilla eikä tuo salaisuus ole apostolisen Kirkon vastainen vaan päin vastoin, Saatana, kuolema ja kadotus on näin jo voitettu ja ikuinen autuus avattu, me olemme 100 prosenttisen varmoja tästä kasteesta! Mutta siitäkin huolimatta Kalevan Kartano on valintansa tehnyt, me aiomme saattaa
koko Jumalan sanan opetuksen voimaan, selityksineen ja päivittää sitä mukaa kaste asimme jumalanpalveluksemme ja kaiken sen mitä kirkolliseen ja apostoliseen armontalouden ja dispensaatioon kuuluu että ei vain autuas iankaikkisuus olisi osamme kasteen perusteella, vaan myös elämä Jeesuksessa ja Pyhässä Hengessä sekä sanan valossa ja johdatuksessa olisi totisinta totta jo tämän elämämme aikana ja koska meidän perimmäinen autuuskysymys on jo ratkaistu, panemme Kalevan työssä paljon painoa elämän kysymyksille, miten Jumalan sana antaa siihen neuvoja ja ohjeita ja miten rakennamme elävää ja rikasta kulttuuri elämää yhteisessä elämän Ristin saatossa jossa nyt kaikki olemme matkalla ja iloitsemme siitä etteivät helvetin portit ole Kirkkoa voittaneet, eijaa laulakaa, lunastetut olemme, kuolon kahlehista! Kristus nousi kuolleista ja kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi! Ja mitä taas juutalaiskysymykseen tuleekaan, olemme ystävyysliitossa heidän kanssaan siinä me tahdomme seurata sitä juutalaisten pelastussuunnitelmaa jota pyhä Paavali erityisellä huolella meille on selittänyt! Sillä Kristus on kastettujen autuus, pakanain Toivo ja Israelin Kirkkaus! Mutta vaikka teologia saattaa olla omanlaistansa kamppailua onhan se totta, ettei kenenkään tarvitse avaimen reiästä ja umpisolmusta sisälle mennä, vaan sana kauttaaltaan voidaan avata ja selittää etsivälle sielulle hyvin ymmärrettävällä tavalla! Mitä kaikkea sitten Jumalan sanasta todellisesti löytyy, se on eriasia! Mutta me hyväksymme tuon luterilaisten ilmoituksen ja väitteen mutta samalla vastaamme me emme ole enää kiinnostuneita ianikuisesta Jussilan ryysykasan sukkamehu armosta ja lahjoista, vaan kuten on luvattu taivaan tavarat pannaan kokonaan uusiksi ja paremmiksi, vihdoinkin saamme jotakin kokonaan uutta ja tuoretta, raitista, kallista ja arvokasta, me jotka olemme kolunneet isiemme kuivuneilla perintö kaivoilla, eikä siellä ole ollut kuin toukkia ja koin syömiä postilloita! Mutta mainitkaamme vielä sekin että jos Hitler, Mussoliini, Stalin, Alkapone ja koko mafiajoukko ja alamaailma kaikkineen, joka on lapsena kastettu ei peri ikuista elämää, silloin kirkon kastaminen on nurin ja epäraamatullinen, sillä sen kaltainen on oikea uuden liitos kaste, oikein ja perustellusti toimitettuna ettei se jätä ketään ikuiseen helvettiin, siispä Suomenkin kasteen autuus saattaa olla vaakalaudalla jos sitä vähän saksan makkaralla ravistelisi, sillä pelastuksella ja opetuksella mitä Raamattu antaa, eli jos käytännössä kaikki kastetut eivät pääse ikuiseen autuuteen ja kirkkauteen ja elämään Kristuksen valtakunnassa, koko kastaminen on hunnigolla ja epäraamatullinen. Niinpä kun Kirkko ei ole voinut antaa perusteellista ikuista pelastusta lapsen kasteessaan, se täytyy perustella jäljestä päin, niille jotka tuleavat opetukseen. Mutta sen minä tahdon terävästi panna muistiin ettei oikeata pelastusta voida menettää, jos se menetettäisiin ei Jumalan sanassa mikään asiaintila ja sen merkitys olisi enää perusteltavissa raamatullisesti! Mutta niin on minunkin iankaikkinen pelastus kerran perin pohin käsiteltu ja lunastuksen kirjaan
saatettu, etten minä sitä enää voi menettää, tunnustan kyllä, ettei ajallinen elämäni ole siinä mielessä pelastettu, iankaikkisen pelastuksen tähden minä en enää mitään tarvitse, en synninpäätöä enkä mitään muutakaan se on ja pysyy, mutta elämäni ja lähimmäisteni sekä astiani tähden minä ehkä joskus tarvitsenkin, minusta tulee se minkä Jumala minusta tekeekään, sillä ei ole enää merkitystä minun ikuiseen osaani ja iankaikkiseen pelastukseeni se on tallessa siellä, tallessa siellä, mutta sillä on merkitystä minun ajalliseen osaani! Minä voin kuolla kuin hurskas pyhimys nähdä taivaat auenneina tai käsittämätön tuomio ja rangaistus osanani huutaen vaipua helvettiä kohti, tai miten vain, sillä ei ole mitään arvoa ja merkitystä ikuisen pelastukseni kannalta, se on asetettu jo Kristuksessa taivaallisiin!
Niinpä Lutherin kirjoituksista käy ilmi ettei meillä enää aikoihin ole ollut luterilaista papistoa eikä luterilaista kastettakaan, vaan ne ovat tietoisesti tai tietämättömästi lakkautuneet, sillä me olemme vallan toista meiltä koko luterilaisuudesta, eikä luterilainen kirkkokaan enää kykene sitä kaatamaan, niinpä Lutherin kirkko lienee tyystin kadonnut keskeltämme ja sen dispensaatio, voidaanhan samasta kasteesta uskoa kuin Lutherkin, sama virka samoin toimittaa ja kastaa luterilaisittain, katolilaisittain tai reformeeratulla tavalla, eikä nämä olleet Lutherille yhdentekeviä asioita. Siksi aikana jolloin luterilaisuus on vaipunut pakanuuden helmaan olemme laatineet predestinaatio muistelun jonka tarkoitus on avata oikea Ovi luterilaiselle lain käytölle, joka on ollut hukassa ties kuinka kauan. Mutta hengellisessa Kirkossa, varsinkin luterilaisessa, täytyy olla ne taivaan vahvuudet ja vallat jotka oikein ylistäväisesti ovat kääntyneet Jumalaa kohti eikä ainoastaan ne, jota ovat palvelevaisesti Jumalalta, meihin kääntyneet, ettei meitä hengellisellä kirkolla petettäisi, jossa kuitenkin kaikki valtaistuimet ja muut toimet toteutetaan ja hallitaan ja koko dispensaatio, hoidetaan, johdetaan ja sitä kautta voimaan ja ilmeiseksi saatetaan, siksi sen täytyy olla apostolinen apostolien ja profeettain perustukselle perustettu, Kulmakivenä itse Kristus Jeesus, sillä muuta perustusta kukaan ei voi panna, kuin mikä pantu on, tässä sitten asuu virka, sana ja sakramentit armonjakajina ja välineinä ja koko kirkollinen seurakunta toimineen, palveluksineen ja töineen.
Jos hengellisen kirkon sisäpuolelta käsin ei pätevästi pystytä osoittamaan edes sitä että kirkko on Jeesuksen Kristuksen ja että se omaa sen apostolisen kristillisen todistuksen, sanan ja sakramentit, jotka apostolit meille jättivät, ei voida osoittaa sen olevan edes kristillinen. Nämä ovat kuitenkin ne pelisäännöt, joilla me kuulumme hengelliseen kirkkoon ja siihen kirkkoon,
joka ne toteuttaa, josta nousee Lutherin opettamat seitsemän apostolisen kirkon tuntomerkkiä. Tästä käsin me lähdemme hoitamaan luterilaista uskoa kansamme keskellä, tämän takana seisoo Jumalan Hengen otollisuus meitä kohtaan, mutta mihinkään asiaintilaan emme voi pätevästi vaikuttaa jos hengellinen salaisuus ja kirkko salaisuus on väärä, mutta jos se on oikea, me voimme pian vaikuttaa ja pätevästi sen saada esille ja kohta kohdalta viedä sitä eteen päin, sillä Kristuksen rauhaan Jumala on meidät kutsunut, kuten pyhä Pietari sanoo, tulkaa Hänen tykönsä Elävän Kiven tykö, jonka rakentajat tosin hylkäsivät, mutta joka on Kulmakiveksi tullut ja on Jumalan silmissä kallis, Hän on myös kaiken hallituksen ja vallan Pää! Kysymys koskee sitä missä predestinaation Jumala  Deus absoconditus on meidän rakastava armollinen Shabbatamme, Iskämme ja Isämme, missä hän ottaa haavoittuneen lapsensa syliin ilman tuomiota, onko meillä lupa ajatella että valinta tuohon rakkauteen ja armoon tapahtuu jo lapsen kasteessa, mihin asti pyhä Paavali ilmaisee valinnan salaisuutta, kuinka Kristus on meille meidän armollinen ja evankelinen predestinaatiomme, voiko yleensä tietää valinnasta mitään, kutsuuko Jumalan meidät kasteessa nimeltä edeltätuntemisen ja edeltämääräämisen armonhoitoon, miksi pyhä Paavali ei ilmaise tarkkaan sitä mitä valinta tarkoittaa, miksi hän jättää kuitenkin tuomion ja hylkäämisen mahdollisuuden ei vain kaikille kastetuille, vaan myös kaikille Jeesukseen uskoville. Tässä me painiskelemme lain ja evankeliumin kanssa enkelimme kanssa, kunnes aamu valkenee ja hän sanoo, älköön nimesi olko enää Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet paininut Jumalan kanssa ja voittanut! Tämä on kuin laulu vanhan myllyn tarusta jota pyhä Israel on Toorastaan lukenut ajasta aikaan, johon sitten uudessa liitossa Kristus, Elävä Kulmakivi asettui, se ei enää ollut Nuljakivi vaan uusi liitto perustettiin varmaksi ja lujaksi, johon meidät kasteessa kutsuttiin nimeltä, lapsen oikeus vahvistettiin, liitto vihmottiin Jeesuksen verellä ja meidän uudestisynnytettiin, elävään ja varmaan toivoon Kristus kuolleista nousemisen kautta ja Isämme Shabbata Sebaot tunsi suloisen tuoksun kasteemme hetkellä. Onko meillä siis lapsen kastajaisissa lupa laulaa, hengellistä laulua: Ken vois Jeesukselta riistää valittua Jumalan ja onko valinta Jumalalle on on, niin ja aamen, ja meille on ja ei, emmekö tiedä, onko valinnan varmaa ja poiskuihtumatonta merkkiä olemassa, vai onko niin, että koko valinta on Jumalan ilmoittamaton salaisuus, vai onko sovitus voimassa kaikilla kastetuilla, niilläkin jotka ovat kääntyneet pois evankeliumin uskon kuuliaisuudesta ja luopuneet pois Kirkon uskosta ja kilvoituksesta.
  Mutta tämä neuvottelu Jumalamme edessä, ei velvoita ketään uskomaan, tunnustamaan, omaksumaan ja opettamaan mitään mihin puhdas ja kirkas Jumalan sanan apostolinen ja profeetallinen ilmoitus ei voi yhtyä, suostua ja sitä omakseen omaksua, tältä osin myös Luterilainen Tunnustus on todistettava Jumalan kirkkaalla sanalla, sen apostolisella ja profeetallisella sanomalla ja sanalla! Mutta tämän vanhan reformaation pohjalta me tahdomme nostaa koko tunnustuskysymyksen, Jumalan sanan ja Kirkon reformaation uuteen valoon, vapauteen, henkeen, mieleen, oloon ja eloon, samoin myös juutalaiskysymyksen, messiaanisen ja luterilaismessiaanisen kysymyksen ja Kirkon! Ja ellei neuvottelu koskisi tai sisältäisi itsessään syntisten pelastusta ja Jumalan täydellistä pelastussuunnitelmaa, sekä Jumalan ansaitsematonta Armoa autuudeksi täydellisenä ja eheänä, siten kuin sen Jumala on tahtonut kaikille ihmisille saattaa autuudeksi, eikä sitä luterilaiset tunnustuskirjatkaan täydellisesti ilmaisisi, se kirjoitetaan tällä sanalla ja päätöksellä ylös kokonaisena niin kuin sen on sanassa ilmoitettu ja Kirkolle annettu sekä apostolien ja Kirkon kautta ihmisille julistettu, sekä Kristuksen kautta voimaan saatettu! Me moitimmekin luterilaista tunnustususkoa siitä, että kun se tuomitsee katolisten positiiviset lain ansiot se itse lankeaa negatiivisiin ansioihin toisaalta että sieluista tulisi Herralle valmistettuja on laki ja sen hengellisyys oikein todistettava ja ilmisaatettava ja sen julkisaattamat asiain tilat olevaisesti ilmaistava niin kuin on laissa puhuvan Jumalan tahto, sillä Jumalan viha aivan varmasti ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden ylle, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, eikä pelastus ole suruttomien kerskavoitto vaan sanoma siitä evankeliumista tuota Jumalan vihaa vasten joka ilmestyy uskosta uskoon, kuten on kirjoitettu vanhurskas on elävä uskosta ja pelastus on yksin armosta, että lupaus pysyisi vahvana kaikelle siemenelle. Neuvottelu esittää huomion ja nootin luterilaista juutalaiskysymystä, Lutherin itsensä antamaa tunnustusta ja kristityn vapautta koskevaa opillista selvitystä varten, mielestämme molemmat kysymykset ovat luterilaisuudessa Baabelin vankeudessa, asiaintilat ovat vääristyneet eikä niitä ymmärretä enää oikeassa merkityksessä ja asiainyhteydessä. sama koskee myös nykyisiä Raamatun käännöksiä erityisesti Paavalin kirjeitä sekä lain ja evankeliumin erotusta, pyhitystä, ja niihin liittyviä tekstejä koskien meidän autuutta ja vaellusta, uskoa, oloa ja eloa sekä kanssakäymistä, lisäksi opin kohta Parannus ja Evankeliumi on luterilaisissa tunnustusopetuksissa ei ole saavuttanut päämääräänsä niinpä luterilaisten tunnustuskirjojenkin kautta julistettu Johannes Kastaja jää Karvatalkkunaksi ja koko Evankeliumi ontuu pahasti, erityisesti kirkon julistuksessa ja koko reformaatio-opista puuttuu
oikea reformaatio, jos lailla ei ilmaista Jumalan vihaa ja rangaistusta oikein, niin että ihmiset todellisesti ja oikein kääntyisivät evankeliumin vanhurskauttavaan armoon. Niinpä luterilaiset tunnustukset ovat tulleet enemmänkin Mooseksen kivireeksi ja Baabelin vankeudeksi, eikä niillä enää julisteta oikein sen enempää laissa puhuvan Jumalan tahtoa kuin evankeliumin ilmestymistäkään. Erityisesti Kalevan Kirkon ja sen lasten kannalta, olemme nostaneet tulevaiseen reformaatioon uudelleen Evankelisen uskonpuhdistajan Martin Lutherin ja hänen perinnön, erittäin hänen itsensä antaman tunnustuksen. Luterilainen hengellinen sanoma on muuttunut turhaksi jumalanpalvelukseksi, josta Luther käyttää sanaa Aven! Vaiva! Herätyksessä on siis aina kysymys laissa ja evankeliumissa puhuvasta Jumalasta, jumalan vihasta ja rangaistuksesta sekä sitä taustaa vasten julistetusta evankeliumin päästöstä ja sanomasta joka ilmestyy uskosta uskoon että pelastus olisi yksin armosta.  
Niinpä Luterilainen Tunnustusopetus jää ensiksikin huonoksi lain julistajaksi, toisaalta seurakunnille lainalaiseksi, lainpiiriin kuuluvan predestinaatio-opin ja sen kaltaisen epämääräisen predestinaation ja sen kaltaisen Jumalan ja lain orjuuttaviin käsiin, jossa ilmoituksen reformatorinen Linja ei ole ensinkään auki, joka pätkäisee sekä lain että evankeliumin, toisaalta joissakin liikkeissä elämän vanhurskauden kysymys on nostettu uskon merkiksi, vieläpä väärin perustellun sellaisen ehdolliseen evankelioon. Mutta myös laissa puhuvaa Jumalaa, jonka tunnustuskirjat ilmaisee kuitenkin keinotekoisesti pidätellään, syystä ei myös Jumalan vanhurskaus ilmesty evankeliumin kirkkautena, toisaalta jos Luterilainen tunnustusteologia pitäisi paikkansa kuten ne on otettu nykyään luterilaisista tunnustukista ulos, koko Kalevan kansa ja sen Kirkko olisi jo ajat sitten ollut helvetin tulijärvessä, ei erityisesti jumalattomuuden ja lain tuntemisen puutteen tähden, ei siksi, että Jumalan salattu viha ilmestyykin kaikkea ihmisen vääryyttä ja jumalattomuutta, sen julmuutta ja rakkaudettomuutta vastaan, vaan siksi että evankelinen predestinaatio-oppi puuttuu koko evankeliumin ja elämän ristin saatosta, sen kasteemme pyhässä pesossa ja evankeliumin uskossa, eikä mitään olisi koko autuudesta jäljellä, koska Jumalan liitto on ehdollistunut, vaikka Jumala puhuu uudesta liitosta jos sen jäsenet rikkovat käskyt Jumala rankaisee ja kurittaa, mutta armoaan Hän ei ota pois, kuten Hän jo Daavidille uudesta liitosta lupasi. Mielestämme tähän liittoon tullaan lasten kasteessa sikäli kun yleensä pidämme lapsen kastetta perustellusti apostolisena uuden liiton kasteena. Toisaalta mitään pelastuksen salaisuutta, vaikka se olisi predestinaation tähden Jumalan aivoituksissa voimassa kaikissa kastetuissakin, ei ole viskelty maailman sekaan
suruttomuuden ja pimeyden ruhtinaan riepoteltavaksi, vaan se on uskottu pyhälle apostoliselle Kristuksen Kirkolle, jossa saamme kasteen, ehtoolliseen, sanan ja sen kautta armon ja uskon sekä omantunnon rauhan ja Pyhän Hengen lahjan, jossa on virka ja säätämys sekä kaikkien kutsumus kuten Luther opettaa. Me siis uskomme ja opetamme ja tunnustammekin, että Jumalan pelastusaivoituksissa on kaikkien kastettujen pelastus, mutta miten se kaikki toteutuu ja mitkä ovat Jumalan tuomiot ja armopäätökset sen on myös yksin Jumala aivoitellut, mutta sitä varten on kuitenkin kristillinen Kirkko palveluksineen ja palvelijoineen.
Siksi olemme kutsuneet Martin Lutherin avaamaan Kirkon reformaation uudestaan oman tunnustuksensa pohjalta, mutta Jumalan antamista uusista lähteistä ja kutsuneet hänet keskustelemaan Kalevan isien kanssa löytyykö Kalevan Kirkon ja Lutherin Kirkon tunnustuskansan välille neuvottelu reformaation avaamisesta vaiko ei! Toisaalta koko Kirkon metakosminen materia Raamatun käännöksineen päivineen on meidän kannalta olisi tarkistettava ja selitettävä uudestaan, toisaalta myös luterilaisesta tunnusopetuksista huokuu ja henkii varsin erilainen henki kuin Jumalan sanan pyhistä Kirjoituksista, sekä uskosta jota tunnustamme, toivomme Lutherin uuden reformaation myötä saavamme uuden metakosmisen materian joka olisi Kalevan Kirkolle ja sen lapsille enemmän kuin tarpeen sillä Kalevan Kirkko ja sen lapset ovat olleet kauan tässä mielessä kynsitulien varassa. Niinpä luterilaisuudessa kasteen predestinaatio-oppi ja Jumalan verivala on jäänyt pois, Jumalan liitosta on tullut väärällä tavalla ehdollinen ja se on palautunut vanhan liiton järjestykseen. Koska herätyskristillisyys on luterilaisuudessa aina saarnannut korjaamattoman vahingon lain kautta sieluille, jota se ei ole kuitenkaan Kirkon Armolla, Rakkaudella ja Evankeliumilla pystynyt parantamaan, se on pystynyt sanomaan, etpäs ollut ennen autuas kasteenkaan tähden ja kasteen predestinaatiolinja on ollut vain Lutherin väite muutamia vastustajiaan vastaan, josta hän itsekin mitä todennäköisemmin joutui tunnustuskirjoissa täysin vaikenemaan, näin lain ja evankeliumin predestinaatiolinja ja koko lain ja evankeliumin todellinen apokalyptinen kärki on turmeltunut ja poikki samasta syystä kuin Kirkon pietistitkin julistavat katkaistua lakia ja typistettyä evankeliumia. Niinpä kaikkien kastettujen autuusopissa ei tosin ole mitään eettistä, moraalista ja seikkaperäistä järkeä ja hurskautta eikä ihmiset anna siitä mitään kunniaa Jumalalle, eikä se olisikaan totta, jos se Jumalan vanhurskaus, joka on kasteessamme lahjoitettu ilmestyisi uskosta uskoon, jos kaste ei olisi valinta uuteen liittoon jonka Jeesus teki aukottomaksi Jumalan
armon liitoksi ilman meidän omaa osallisuutta ja mahdollisuutta. Mutta Jumalan uskollisuus on katsonut predestinaatioon siinä tilassa jossa Jumalan sydämellä on ikuinen Armo ja Rakkaus, juuri  kastehetkellämme, jossa Isä kastoi koko elämänkaaremme alusta loppuun ja antoi meille kasteen lahjan Jumalan armollisessa predestinaatiossa ja vanhurskautuksessa joka merkitsi toteutumista täydellisesti Kasteessamme, jonka on Jumala tahtonut ilmestyvän uskossa, että se olisi armosta. Kuitenkin pysyvät nyt yhä ja alati kasteemme usko, toivo ja rakkaus koko elämämme ajan kuten Paavali julisti johon me kasteessamme olemme valitut, edeltämäärätyt ja predestinoidut ja onko Jumala koskaan pyhissä Kirjoituksissaan todellisesti meiltä mitään muuta osoittanut kuin että kastettuina pidämme totena sen että meillä on poiskuihtumaton usko, toivo ja rakkaus ja että me todella otamme tämän rakkauden todesta ja rakastamme toisiamme holhoamme ja hoivaamme sekä pidämme toinen toistamme huolta ja yhteisessä matkassa kannamme toinen toisiamme, tässä mielessä on annettu kertakaikkinen uhri, se riittää ainaisesti, muuta uhria ei koskaan tulla antamaan, eikä Jumala laita mitään estettä meidän elämällemme vaan ainoastana kutsun seurata Rakkkauden Jumalaa ja tutkia kirjoituksia kuin Rakastavaa isää ja äitiä jotka kantavat meitä, sillä Jumala on Rakkauden ja oikeamielisyyden Jumala, tooran Toora, joka ei kiellä meiltä mitään jos me rakkauden tulta tahdomme kantaa. Tässä mielessä ei ole muuta syntiä ja sen kuoletusta kuin rakkaudettomuuden hylkääminen ja rakkauden valitseminen, eikä meidän noudatettavaksemme ole mitään muuta annettukaan eikä muuta pyhitystä, sillä kaikki on avointa ja Tie on auki. Mutta on tietysti totta ettei usko ja Pyhä Henki pysy alinomaa niissä jotka elävät kuoleman synneissä, eli elävät maailmän syntielämän voimalla,niinpä mailman syntielämä ei ole mitään kirkon normaalia arkielämää vaan todellista vihollisuutta Jumalaa vastaan. Niinpä Pyhä Henki maailmassa pitää yllä ja hoitaa sekä toimittaa lain virkaa, jolla se tuomitsee ja ajaa kauhuun sekä umpikujaaan kaikki jumalattomat, synnintekjät ja tekopyhät, eikä anna kenenkään ola oikeassa vaan tumiotsee kadutustuominsa viralla kaikki samaan kasaan. Tähän asti Paholainenkin tosin pystyy lakia julistamaan, sekä aanenensa sanomaan, mutta sitten Luther mainitsee tuon pienen eron tekstissään mutta suuren eron käytännössä, mikä on tuossa Pyhän Hengen virassa erotukseksi harhaoppisten julistuksesta ja saatanan itsensä tuomioista, Luhter sanoo ettei kukaan selviäisi eikä kestäisi, eikä tulisi autuaaksi jos evankeliumi ei tulisi PIAN avuksi, niinpä Pyhä Henki ei koskaan saarnaa lakia niin, ettei evankeliumi PIAN tule avuksi ja julista runsasta lunastusta. Tällä sanomalla Hän myös kykenee saamaan ihmisen Evankeliumin iloon, rauhaan ja vapauteen ja karkottamaan saatanan. Tässä siis tiemme erkanevat, tässä on meidän 1200/100 000 PANTSER Teologiamme keskeinen perusta. Niinpä se usko, josta apostoli Paavali puhuu että niin pysyvät nyt usko ,toivo ja rakkaus tarvitsee tämän teologian jossa
Pyhä Henki ei jätä lain virkaa pois kenenkään kastetun kohdalla vaan on uskollinen liitossaan ja saattaa häpeään maailman ja sen synnin ja julistaa sille julki synnin, vanhurskauden ja tuomion, koska usko ja Pyhä Henki ei kuitenkaan voisi pysyä alinomaa niissä jotka niin kuoleman synneissä elävät, mutta tätä lain virkaa hoidettuaan Hän PIAN saattaa voimaan evankeliumin, missä lain vastara on sattunut omaan tuntoon ja ajanut kauhuun ja umpikujaan sekä kadotustuomion viran alle siksi, koska ihminen on mennyt pois sieltä missä pysyvät usko, toivo ja rakkaus ja valinnut väärin ja joutunut sinne missä usko ja Pyhä Henki ei saata pysyä! Tämä on se Jumalan Hengen perustehtävä Hänen oma missio maailmassa ja Kirkossa, jossa lain ja evankeliumin julistus Pyhässä Hengssä saattaa evankeliumin voimaan ja antaa uuden käskyn noudeatettavaksi. Tässä siis kulkee heimomme Tie!  Siis missä on Jumalan viha ja rangaistus, se  on juuri tässä, muun valitsemisessa tämän rakkauden käskyn tilalle, eikä meillä ole muuta vihollista ja vastustavaa saatanaa kuin Jumalan ja Hänen Rakkauden sekä Ristin ja evankeliumin viholliset. Mutta ellei vapaus toteudu ei rakkaus voi syntyä eikä synny rakkauden elämää. Sillä eihän se Saatana ole ensinkään saatana ja todellinen uhka joka ei petä meitä vaan on matkalla Isän eteen suurena Rakkauden apostolina ja profeettana ja pitää huolta laumastaan rakkauden voimin ja laumalla on isä ja äiti, se on pikemminkin oikea Jumalan Salaisuus, oikea usko, risti, evankeliumi, virka kirkko ja sakramentit. Niin on siten kasteemme on varma ja luja loppuun asti, samoin sen saman predestinaation piiriin kuuluva usko, toivo ja rakkaus, jotka ohjavat pyhiin Kirjoituksiin kuin Rakastavan isän ja äidin luo, tooran Tooran tykö ja suureen rakkauden yhtymykseen kaikkien kanssa, sen veljeyteen sekä sisaruuteen, suureen rakkauden huolenpitoon ja siihen rakkauteen joka ei ketään hylkää, Jeesus joka ei meitä näin olisi pelastanut ei olisi oikea Jeesus eikä pyhät Kirjoitukset olisi Hänen takanaan, sillä meillä ei enää ole mitään iankaikkista hylkäystä ja tuomiota. Meitä kuitenkin nostavat Jumalan Armo, usko, toivo ja Jumalan Rakkaus, Kristuksen Henki ja Hänen jumalalliset voimansa, sekä sana ja sakramentit, koska pyhä Paavali sanoo tuosta evankelisen predestinaation vanhurskauttamistapahtumasta, niin Pysyvät nyt usko ja toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on Rakkaus, mutta jos ne kaikkien kastettujen hyväksi jossakin pysyvät ovat ne peittyneet jumalattomuuden ja lankeemuksen synkkään varjoon, Jumalassa ne kuitenkin ovat voimalliset pysymään uuden liiton merkkeinä ja Kristuksen Synagoogassa eli Kirkossa ne jälleen alkavat ilmentyä ja ilmestyä. Mutta eihän toista aihepiiriä koskaan voitaisi lunastaa, eikä täyttää ja armoittaa, jos toinen ei jo olisi täysin ja kokonaan lunastettu, täytetty ja armoitettu ja jos nämä kaksi ei Jumalan pelastus Salaisuudessa koskaan tulisi yhtymykseen, silä onhan  Kristuksen täytynyt osoittaa
suvereeni voitto sille saatanalle, joka on tämän vihollinen ja vastustaja, osoittaa ja todistaa se kaikille, ihmisille, saatanalle ja Jumalalle jokaisen ihmisen ja kastetun puolesta. Jumalan viha ei siis suinkaan ilmesty tätä Rakkautta vastaan, vaan ihmisen julmuutta ja rakkaudettomuutta ja Jumalan vihollisuutta vastaan koska he eivät ole tunteneet Jumalaa, eikä Hänen rakkauttaan jota eivät ole yhtyneet Jumalan rakkaaseen tahtoon eikä tämä Rakkaus meille kaikessa meidän laittomuudessaankaan kuten ei lain ankaruudessaankaan merkitse Jumalan loputonta vihaa ja rangaistusta, jos ihmiset rakastavat sitä, mistä Paavalikin puhuu, sillä eihän muuta laittomuuden rangaistusta ole olemassakaan eikä meille muuta käskyä ole koskaan annettu kuin evankeliumin vihollisuus. Sillä kuka on antanut käskyn noudattaa Herran käskyjä rakkauden kustannuksella ja pyhittää elämänsä pois tuosta armosta ja toisten huolehtimisesta sekä heidän tarpeittensa huolehtimisesta, kuka on antanut käskyn hyljätä lähimmäinen muitten Herran käskyjen jälkeen. Mutta onhan totisinta totta, että asiamme hengellinen ja todellinen olemassaolo ei enää ole meidän varassamme vaan Kristuksen, niinpä hengellisesti ja todellisesti tämä Kirkko on jo olemassa samoin sen pelastus, armo ja autuus jossa koko Salaisuus rakentuu yhdeksi Temppeliksi, jota sanomme Lutherilaiseksi, tai Luterilais-Messiaaniseksi, sekä oikeaksi Katoliseksi Kirkko Salaisuudeksi Kristuksessa. Niinpä Lutherin opettama Kirkko Salaisuus on totisinta totta ja jo olemassa, sillä Jeesus on pystynyt sen näkemään jo ennalta omana asianaan. Siispä Paavalin tutkimattoman periaatteen mukaan ne pysyvät Jumalan kirjoissa, josko sitten autuaita olisivat sekä hyvät että pahat, ja ellei Kristus itse ole niin päättänyt olla tällainen Pylväs ymmän Hänen sanansa ja oikea Kirkon oppi, joka on kirjoihinsa tallettanut kasteemme vanhurskauttavan predestinaation uskon kaikkien kastettujen autuudeksi, ilmoitussanansa kanssa, mikään muu ei saattaisi kestää, sillä sitä juuri kaste meille merkitsee, ehdottoman predestinaation ja sen Jumalan Armon päättynyttä ja toteutunutta vanhurskauttamista, tämä on se kasteemme hetki ja Jumalan antama lahja kasteemme hetkellä, jossa kuitenkin hengelliseen Kirkkoon kuuluminen ja Hänen oppiin liittyminen merkitsee Kristukselle otollista elämää, vaellusta, uskoa, työtä ja paljon muuta hyvää poikkeavasti niistä kastetuista, jotka eivät ole siihen tulleet istutetuksi, joista on tullut peräti Kirkon ja Kristuksensa vihollisia, kuten Paavali sanoo, ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala! Niinpä pyhä Paavali kiirehtii opettamaan meille kaksi asiaa, ottamaan vastaan Jumalan armon, niin ettei se nyt kuitenkin jäisi turhaksi, koska valinta on armosta, että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle. Toisaalta hän kiirehtii meidän liittämään oikeaan hengelliseen Kirkkoon.
Niinpä kun kansa ei enää kuuntele Kirkon oikeaa opetusta se vaipuu kasteineen päivineen Jumalan tutkimattomiin tuomioihin Jumala näyttää sittenkin löytäneen syyn tuomita julistaa lakia niin pitkälle etttemme tiedä milloin evankeliumi koittaa ellei Kirkko ole läsnä sitä julistamassa. Kuitenkin jos kaste ei merkitsisi predestinaation salaisuuden Kalliovaltaa, josta mm. Pietari opetti, jolle annettiin aluksi Itsensä Jeesuksen Avain, kaste ei pelastaisi, kuitenkin juuri tuolle predestinaation Kalliovallan perustalle Pietari asetettiin Jeesuksen eteen hänelle annettiin Jeesuksen itsensä Avain ja sanottiin, Tälle Kalloille minä Kirkkoni rakennan ja helvetin porttien ei sitä pidä voittaman! Siihen perustettiin myös uuden liiton kaste ja sakramenttiopin armon ja pelastuksen järjestys, predestinaatiossa on siis pohjimmiltaan kysymys siitä Kristus-kalliosta jossa jos joku seisoo hän seisoo autuutensa kalliolla, eikä Kristuksen Kirkko olisi ensinkään ontologinen, ellei sen pelastuksen Kallio ylittäisi autuaalla ja pelastavalla tavalla kuoleman rajaa ja kadotuksen valtaa jo tässä maanpäällisessä todellisuudessa, siitäkin syytä on luterilainenkin Kirkko opettanut, kaste ja Kirkko ovat pelastavia ontologisia ja hengellisiä todellisuuksia! Niinpä tämä merkitsee meille sitä, että me kasteessa ja pyhässä Kristuksen Kirkossa omaamme sen todellisuuden että me siinä ja sen onttisessa ja hengellisessä pelastussalaisuudessa kuolemme ja ylösnousemme ikuiseen elämään Jeesuksessa Kristuksessa, Kirkon Päässä ja Vapahtajassa sekä Herrassamme! Mutta me emme tahdo hyljätä parannusta, Jeesuksen veren ja sanan ja Jumalan Hengen moninaista armontalouden hoitoa emmekä sitä uskoa ja Jumalan tuntemisen pyhitystä, jonka Jumala vaikuttaa omassa armontalouden hoidossaan ja ruokakunnassaan, sillä onhan selvää että pelastukseen Kristuksessa tarvitaan kasteen ja uskon lisäksi mielenmuutos ja osallisuus Pyhän Hengen lahjasta. Mutta samalla jos meidät on hyljätty synnin tähden se on todistettava Jumalan sanalla ja osoitettava Jumalan erokirja, sekä aina kun joudumme epätoivoon on pelastuksemme perusta selvitettävä Jumalan sanalla ja sen edessä, toisaalta laki julistettiin Eesaussa ja Liitto Jaakobissa, niinpä me kasteen hetkellä tulimme hengellisen Israelin Liittoon kun meidät hengellisenä Eesauna kastettiin ja nousimme ylös kasteen haudasta hengellisenä Israelina!  2 osa
Hengellisen Israelin Liitto ei taas ole koskaan murtunut eikä sille ole osoitettu erokirjaa Raamatussa, pikemminkin liitosta sanottiin, minä rankaisen lain rikkojat mutta armoani minä en koskaan ota pois. Mutta lakia ei ole pantu vanhurskaille, vaan syntisille, edelleen Jumala julistaa saman lain, siksi koska meissä asuu aihe piiri lain tuomiolle, ja ainoastaan Kristuksessa on lain
loppu, ei siksi että laki olisi Jumalan sanasta hävinnyt. vaan siksi että Kristus on ottanut aihepiirin lailta heittänyt pois velkakirjan täyttämällä hävittänyt lain hengellisen Israelin tieltä ja naulinnut sen säädöksineen Ristiinsä.  
Sitten Paavali ilmaisee ettei ole oikein tehdä syntiä koska on päässyt lain alta armon alle, miksi, koska synnin hallitessa elämää me joudumme takaisin lain aihepiirin syytösten alle, saman tutkimattomien tuomioitten lain piiriin, joka hengelliselle Eesaulle julistettiin.
Niinpä evankelinen predestinointi on Jumalan ilmoitus kasteemme hetkellä joka kuitenkin aina on peittynyt suruttomuuteen ja Jumalan tutkimattomien tuomioitten alle kansamme kohdalla ja muuttunut jopa salatun Jumalan rangaistukseksi ja vihaksi joka ilmestyy uudelleen ihmisen laittomuutta, vääryyttä ja jumalattomuutta vastaan, kuten pyhä Paavali julistaa. Mutta tämä ei enää johdu Liitosta koska se on kokonaan Jeesuksen työtä, liiton ehdollistavia sanoja ei enää ole, vaan lapsen kasteen usko ja Pyhän Hengen vuodatus siinä on taannut meille Jeesuksen hengellisen Israelin murtumattoman Liiton. Niinpä meidät on kutsuttu hengelliseen Israeliin lapsen kasteemme nimessä ja Pyhitetty se sekä Liitto, joka on kokonaan Jeesuksen tekemä solmittu JHVH Jumalan Nimellä.  
Eikä hengelliselle Israelille Raamatun mukaan kirjoiteta erokirjaa koskaan, vaan se johtuu siitä että laki on tuomassa tuomion kaikelle lain aihepiiriin kuuluvalle syylle, ellei lunastettu tartu evankeliumin sanomaan Jumalan armontalouden hoidon järjestyksessä sekä kuule evankeliumin saarnaavan syntien anteeksiantamuksen evankeliumia, hän jää tuntemaan ja kokemaa lain tuomioita ja sen tutkimattomia kohtaloita, joita Jumala julistaa lain sanomassa ja ihmiskohtaloissa koko maailman ylle, että he tekisivät parannuksen ja kuulisivat Jumalan evankeliumin sekä ottaisivat sen jälleen vastaan. Koska tämä tarve on Jumalan aivoituksissa ihmisille alinomainen, edellyttää se meiltä osallisuutta ja osallistumista Kirkon tai seurakunnan armontalouden hoidon järjestyksestä. Mutta samalla tämä kysyy iestä pyhältä Kirkoltakin entistä enemmän, sen tehtävänä on kuitenkin saattaa lunastus ja vanhurskauttaminen sekä Jumalan tunteminen ja sen pyhitys voimaan niin ettei kasteen ja Pyhän Hengen kautta lunastuksen piiriin tulleet ihmiset joutuisi hukkaan ja hunnigolle. Ei Jumalan predestinaatiossa ole kysymys muusta kuin salatusta tahdosta ja Hänen tuomiosta, jota vastaan ei riitä mikään muu kuin Kristus, joka lopulta uskon kautta ainoastaan autuaaksi tekee, niinpä meillä ei ole mitään muuta
vastausta tuohon kysymykseen kuin kaikki se, mikä varsinaisesti kuuluu evankeliumin piiriin ja että meissä heräisi se usko, josta pyhä Paavali puhuu ja opettaa sekä julistaa. Se vaatii myös Kirkolta tarkistusta onko kristillinen kaste suoritettu säädetyllä tavalla niin, kuin se aluksi apostoliselle Kirkolle annettiin, että kasteen voima ja usko palautuisi Kirkolle takaisin. Niinpä meiltä kysytään, pelastuvako lopulta kaikki kastetut, asia on vaikea, emmekä me lopulta osaa muuta kuin seurata pyhän Paavalin johdatusta tuossa kysymyksessä. jos sanoissamme osoitamme laupeutta, se luetaan meille kiroukseksi, jos taas torjumme koko asian ja sanomme kaikilla kastetuille ei ole pelastavaa uskoa, eivätkä siten voi pelastua sekin luetaan meille tuomioksi, niinpä sanomme vain ettei Jumalan sana ja Liitossa voimaan saatettu evankeliumi voi raueta tyhjiin kenenkään kohdalla, ja kasteen vanhurskauden tulee ilmestyä uskosta uskoon ja ellei tämä tapahdu lapsen kasteessa, ei lapsen kaste ole ollenkaan kyllin perustellusti apostolinen ja raamatullinen kaste, mutta sekin on osoitettava Jumalan sanalla. Mutta missä Jumala ei löydä uskoa ja perusteita tuolle armolle, eikä Kirkkokaan, se merkitsee meille Jumalan tuntematonta ja tutkimatonta tuomiota.
Vaikka Jumalan sana opettaa ettei hengelliselle Israelille enää ole iankaikkista kadotusta eikä Jumala iankaikkisesti enää voi sitä hyljätä, eikä Pyhän Henkikään voi enää lopullisesti siitä tässä mielessä lopullisesti poistua, sikäli kun uskomme tulleemme hengellisen Israelin perheeseen lapsen kasteessa, sekä sen uskossa, sekä olemme oikein kastetut, me emme sittenkään ymmärrä Jumalan tutkimatonta ja tuomiota ja Hänen käsittämättömiä teitään. Mutta niin kaikkien apostolien praktisten sääntöjen vastainen ja järjelle ja sieluille kauhu on tuo oppi saattaa monelta osin olla, varsinkin jos vertaamme sitä yleisen kristikunnan vapaan ratkaisuvallan oppiin, ratkaisu kuponkeihin ja evankelikaalisiin pelastusopetuksiin, että sen pelkkä ajatteleminen ja mainitseminen, että lapsen kasteessa olisi tällainen murtumaton hengellisen Israelin Liitto ja ikuinen autuus, tuntuu jo vievän helvettiin kovaa kyytiä, sekä saavan Jumalankin vihan liikkeelle, miksi, koska Jumalan nyt näyttää kuitenkin työntäneen maailman lokaan kaikki lapsena kastetut sekä sen epätoivon ja epäuskon jumalattomuuteen ja suruttomuuteen ja syntielämään, näyttää kokonaan jättäneen herättämättä uskon ilmestyksen, näyttää samalla kokonaan hyljänneen lapsikasteen hengellisen liiton Israelin ja valinneen tilalle toiset, kuin perkele itse olisi koko kansan suitset suussa vakuuttamassa, ettei Jumalan tule enää lakiinsa nähden synnin tähden ketään kauhistaa, sekä tukkinut kansan korvat kuulemasta pelastuksen evankeliumia.
Toisaalta muutenkin koko kasteen ikuinen armo näyttää rauenneen, tässä mielessä koko Liiton suhteen me olemme Jeesuksen Golgatan ja Hänen lunastuksensa tutkimattomissa vesissä. Niinpä saatana on vääristänyt koko Liittomme matkan. se on lyönyt syvälle Jumalan silmäterään ja koettanut hävittää Israelin Liiton. Saatana on vienyt uusille kasteille, kasteen perään, sotkenut kasteemme nimen, siten häväissyt myös Jumalan JHWH Nimen, syössyt moniin onnettomuuksiin ja syntiin, sen syövereihin tuomio on seurannut tuomiota, paatumus on jatkanut työtään, Jumalan viha on herännyt ja kastetut ihmiset luopuneet ja kääntyneet epäjumalan palvelukseen ja vihollisuuteen Jumalaa vastaa ja kadotuksen tie ja kuilu sekä helvetin portit ovat avautuneet nielläkseen kaikki ikuiseen tuhoon. Saatana on tuhonnut oikealta ja vasemmalta vaivannut vaikeilla kohtaloilla hävittänyt koko evankeliumin ihmisten sydämistä, kitkenyt pois kaiken Jumalan ja Hänen sanansa kylvön, hyökännyt kuin Hitler juutalaisia vastaan hävittääkseen Israelin maan päältä ja tehnyt kastetuista jopa perkeleellisiä olentoja sekä Jumalan ja Hänen vanhurskautensa vihaajia. Sillä jos se ei olisi uskosta ei se olisi armostakaan, missä siis on autuus siellä on armo ja uskokin. Saatana saanut aikaan myös Jumalan vihan ja tuomion lankeamisen kastettujen ylle sekä tuhonnut Kirkon olemasta oikea Kirkko, sekä lopuksi ajanut ja vetänyt kansan Kirkosta ja sen armontalouden hoidosta kokonaan pois eikä kastettujen uskosta ole juuri tietoakaan. Kaiken lisäksi saatana on tehnyt kansan kanssa oman liittonsa ja häpäissyt kokonaan Jumalan Liiton, se on kovasti lyönyt Jumalan kanveesiin tässä asiassa ja kuitenkin Salattu predestinaation Jumala on jälleen jylissyt ukkosen äänellä julmassa kirkkaudessaan ihmiselle, SYY On SINUN! Mutta pyhä Kirkko on se jonka Kristus Kolmessa päivässä rakensi ja sanoi ettei sitä helvetin Portit pidä voittaman, muut kirkot kaatuvat helvetin porttien eteen ja muualla istutetut kansat joutuvat saatanan vangeiksi. Pyhän Kirkon perustehtävä on siten saattaa kaikkien kastettujen kohdalle kaikkien Kirkon armonvälineitten kosketus ja osallisuus sekä pelastava vaikutus sielunelämälle, niitten aikaan saama armontalouden hoito josta versoo oikea sielunhoito Kirkon elämässä, niin, että usko, toivo ja rakkaus elpyvät sairastavaisissa ja synnin painamissa sieluissa. Mutta kaiken kaikkiaan herätyskristillisyys joka ei perustu Lutherin todelliseen herätysoppiin, on kohdannut sen Kristuksen ja saanut sen Hengen ja sen Jumalan sanan joka tyystin kieltää tuon opin ja nimittää sitä Perkeleeksi ja Antikristukseksi mutta samalla se on katkaissut lain ja evankeliumin todellisen ja apokalyptisen kärjen poikki. Niinpä on aivan totta ettei mikään Kirkko-ontologinen Pylväs kestä tuota pelastusta, ellei profeetallinen sana sitä ilmoita, ei Lutherkaan eipä edes
Paavali ja Pietari, ellei Kristus ja Jumalan ilmoitussana ole yksin Totuuden Pylväs ja Perustus, kuten Tohtori Uuras Saarnivaara kääntää tuon Raamatun sanoman alkukielistä, siis ei seurakunta voi olla tuollainen Totuuden Pylväs ja Perustus, ei voi olla!  
Mutta tuolla ehdottoman predestinaatio-opilla on ehdoton ja täysi luottamus Jumalan kirkkauden Ilmoituksessa, johon me olemme Toivomme panneet, kuten pyhä Paavali sanookin; Niin PYSYVÄT nyt Usko, Toivo ja Rakkaus, mutta suurin niistä on Rakkaus! Jos nyt Jumala kasteemme predestinaatiossa kastetuille on ilmaissut oman tiensä, näyttää kastetut kuitenkin valinneen oman tiensä. Mutta koko vapaan tahdon kristikunta tyrmistyneenä huutaa; Jumalan tarhassa ei ole ensinkään tuon kaltaisia Ruusuja, kasteen usko ei pysy ihmisessä autuuttavana koko elämän vaelluksen ajan, jos sitä on yleensä olemassakaan. Meille ne tuoksuvat kuitenkin Jumalan ehdottoman predestinaation ainoata oikeaa Armoa ja siitä seuraavaa todellista uskonvanhurskautta, jonka Kristus edeltämääräyksessään on meille lahjoittanut jo kasteemme hetkellä, vaikka ne usein ovat peittyneet salatun Jumalan vihan ja tuomionkin varjoon ja erityisesti siihen että kansamme ole oivaltanut yhtään syytä evankelisen predestinaation oppi-isän jälkeen etsiä heränneen kansan tietä laissa ja evankeliumissa puhuvan Jumalan ja uuden liiton todistusten valossa eikä hänen opastamaan elämän ristinsaattoa evankelisen predestinaatioihmeen tähden. Kansa ei ole kiittänyt siitä Jumalaa kuinka suuren kunnian pyhä Paavali on meidän puolestamme Jumalalle valmistanut, ilmaistessaan juuri sen mikä oli salassa. Siispä jossakin tuo, josta puhumme on olemassa, mutta millä tavalla se on Jumalassa, sitä me emme saata tietää emmekä käsittää, mutta se on liian raskas KulmaKivi ja sen paikka meidän käsittää ja kantaa, Jumala sen voi yksin tehdä, mutta olemassa sen täytyy olla ja sen kuulua Kristuksen armotyön piiriin. Tämän on myös Paavali todennut, mutta nostanut sitten kädet Jumalan edessä pystyyn ja sanonut, tutkimattomat ovat Sinun tuomiosi ja käsittämättömät sinun tiesi, kuka on Sinun mielesi tuntenut, kuka ollut Sinun neuvonantajasi, mitä me olemme Sinulle antaneet, jonka olisit velvollinen meille korvaamaan! Tähän asti siis Paavali menee ja sanoo sitten en voi vastata kysymykseen, johon Jumala ei anna vastausta eikä suostu vastaamaan. Niinpä Paavali ei suostu vastaamaan tuohon kysymykseen muulla, kuin sillä evankeliumilla, joka hänelle ilmoitettiin, niinpä Kirkonkin on vastattava vain sillä, joka varsinaisesti kuuluu ilmoitetun evankeliumin piiriin. Niinpä sukset ristissä meidän suhteemme ovat vain siksi, että Jumala on nämä ilmaissut näin, jota emme käsitä, Paavalihan sanoo ilmaisseensa Jumalan ilmoituksen
ja tältä osin hän tunnustaa, en minä tiedä miksi on näin, Jumala sen vain on näin ilmoittanut. Niinpä Jumala ei selitä Paavalille mitään systematiikkaa tuon tuomion suhteen, ei liioin perimmäistä syytäkään, se on vain olemassa, se on tutkimaton Paavalillekin, siksi hän kiirehtii julistamaan sitä evankeliumia joka hänelle ilmoitettiin ja jonka kautta voidaan selvästi perustaa elämä Jumalan armolle ja usko vanhurskaudelle ja huudahtaa, jos valinta on armosta se ei enää ole teoista, ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jäisi kuitenkin turhaksi. Niinpä kaikki varmistukset ja rakennelmat täytyi sortua kaikkineen ja koko autuus jäädä armon varaan että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle. Niinpä vaikka Paavali olisikin tiennyt enemmän tuosta salaisuudesta hän ei ole meille itsestään tämän enempää ilmoittanut ja hän sanonut panneensa perustuksen jossa hän on huomioinut tuonkin kysymyksen ja sanonut toisten sille rakentavan ja käskenyt katsomaan kuinka sille perustukselle rakennetaan ja jos toisilla olisi toisenlainen Paavali, meille ei kuitenkaan ole muuta ilmoitettu. Jos sitten toiset tuntisivat Kristuksen jonka pelastustahto ei olisi näin sanassa kiinni, me emme kuitenkaan tunne muuta, me tiedämme että tuomion ilta-auringon täytyy lopulta laskea ja uuden armon auringon nousta, jos meillä on Jumalan ilmoitetut armon välineet ja Paavalin julistama ja opettama evankeliumi. Niinpä Paavali tiivistää koko pelastusopin seuraavasti: Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden ja noussut kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden, Hänestä oli todistus annettava aikanansa, että meillä uskon kautta olisi elämä Hänen Nimessään, Hän on ylösnousemuksensa kautta koko maailman Absoluutio. Paavali ei kehota eikä opeta etsimään muuta autuuden tien perustaa eikä muillekaan sitä neuvomaan, vaan kaiken tulisi palvella tätä tarkoitusta, hänen armonjulistuksen periaatetta. Mutta mitä kasteeseemme tulee, siitä Luther on kirjoittanut, että hänen aikanaan oli yleistä se että kasteen voima ja usko säilyi lapsen kastehetkestä asti myös kristillinen elämä läpi vaikeitten nuoruusaikojenkin ja koko elämän, niin kuin alussa puhuimme, meillä ei enää ole tällaista voimallista lapsikastetta kirkoissa. Joka oli Lutherin aikana, joka toimitettiin tarkalleen niin kuin uskonpuhdistaja opetti. Missä on siis kansamme kasteen voima ja usko, joka Jumala Nimessään, Hengessään, sanassaan ja ainoan Poikansa Jeesuksen kuolemassa. Niinpä Jumalan viha ilmestyy kansamme jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan siitäkin huolimatta että kaste on kerran sen päästänyt Jumalan predestinoivaan armoon, siitä syystä vielä suuremmalla syyllä, kenties vielä ankaramminkin kuin tietämättömille pakanoille, vaikka Jumala kerran Veriliitossa ja ylösnousemus voimassa pyhitti, synnytti ja lahjoitti koko autuuden.
Missä on nyt Paavalin monet todistukset joita hän julisti pysyväisiksi, vai hylkäsikö Jumalan toisen todistuksen tähden toisen ja huusi kansalle, koska sinä olet hyljännyt Jumalan sanan, olen Minä kuitenkin hyljännyt sinut.  
3 osa
Jumala on siis kuritusvelvollinen lapsiaan kohtaan jos he kasteen jälkeen kääntyvät takaisin pakanuuteen ja jumalattomuuteen, Paavali sanoo, se herättää Herran kiivauden, kuten tapahtui Israelille erämaanvaelluksessa, vaikka Jumala oli sanonut kun Israel oli nuori, rakastin minä sitä ja Egyptistä minä kutsuin poikani.  
Niinpä kaikki se mitä kansamme tänä päivänä tekeekään on saava oikeuden mukaisen jopa tuomion ja Jumala katsoo tarkkaan aikooko kansamme kääntyä tuomionteiltä parannukseen, sillä kipeä on Hänen vitsainsa Sauva! Älä ole siis ylpeä vaan pelkää, sillä jos Hän ei säästänyt luonnollista Israelia ei Hän ole säästävä meitäkään!  
Niinpä me otamme Luterilaisista Tunnustuksista kaiken minkä irti saamme, mutta sitten sanomme, tämä vaatii rinnalleen laajan ja perusteellisen ontologisen selityksen ja selvityksen ennen kuin Kalevan Kirkon ja sen kansan asia on perusteellisesti käsitelty! Vaikka puhumme kastetun kansamme predestinoivan armon kasteesta, me kauhistumme Jumalan vihan ja Hänen rangaistuksensa laissa puhuvan vastakkaisen predestinaation Jumalan käsittämätöntä vihaa ja tuomiota ja Julistamme Herramme käskystä parannusta niin kuin Jumala käskee tekemään ja varoitamme heitä Jumalan ankarista tuomioista joita ei kestä kukaan kuolevainen!  
Mutta kukaan ei nykyään kysy Jeesukselta sitä, mitä tästä Hatsalasta pitäisi panna pois ja mitä ei, mutta kokonaisvaltainen asiaintila ei miellytä Jeesusta, ei varmasti! Luterilaisen kirkon piispa on siis hyvä ja panee torrakon olalleen ja konttinsa selkään ja patikoi lähimmälle metsästysmajalle selittämään tarkemmin mihin hän on Lutherin opetuksen hukuttanut, vain tämäkö se onkin? Mutta piispa on varsin tietoinen Lutherin predestinaatio-opista, samoin siitä totta kaste merkitsee päättynyttä ja toteutunutta vanhurskauttamista, mutta uskotko sinä sen?
 Niinpä usko vanhurskauttaa mutta ei usko olisi kyllin oivallinen jos sitä ei armonvälineet olisi saanut aikaan, eli eihän vanhurskauttaminen voi olla predestinaatiota edeltävä toimenpide, vaan sitä seuraava, ne, jotka Jumala on edeltämäärännyt, Ne, Hän on vanhurskauttanut jne ja kuuluko usko predestinaatiovalinnan varmaan evankeliumin piiriin, vai voiko se raueta tyhjiin, kuten suurimalla osalla lapsena kastetuista näyttää käyneen.  
Tämä ei siis merkitse vanhurskauttamiskysymyksen hajauttamista ja ripottelemistä pitkin elämän matkaa, vaan kertakaikkista predestinaation vanhurskauttamista kasteemme sakramentissa sen sanassa jne, joka siten toteuttaa meissä päättyneen ja toteutuneen vanhurskauttamisen eli uskonvanhurskauden Jumalan ennaltamääräyksen Armossa ja Armopäätöksessä.
siksi kasteen tulisi suorittaa oikea Uuden Liiton Papisto ja oikealla tavalla, joissa on se usko joka on myös lapsella kasteessaan ja annetaan ja sinetöidään lapsillekin kasteemme sakramentissa, sekä hänet liitetään nimeltä mainiten Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen JHWH Nimeen, eli Jumalan armollinen predestinaatio, joka on Isän Jumalan sydämessä Uuden Liiton kautta!  
Mutta pian näkyy jo kastetussa toinen tahto ja luonto jopa niin pitkälle ettei kastettukaan syntinen edes anna pelastaa itseänsä synnintuholta vaan on jo kääntynyt tässä mielessä Jumalan vihollisuuteen ja kiukkuisuus sekä syntiin ja jumalattomuuteen.  
Niinpä voisimme ajatella että Jumala katsoo nyt uudestaan koko revohkaa ja sanoo; Kappas vain puranpa koko alkupään pois ja laitan uuden sekä pakotan heidät parannukseen, elleivät he käänny uhkaan heittää heidät kaikkineen helvetin tuleen. Tässä mielessä Jumala puhuukin lain kautta näin, mutta armo ei kumoa tätä luontoa ihmisessä, Jumala ei suinkaan tahdo opettaa kaksinkertaista predestinaatiota, tahdoin, vannoin, lupasin, päätin, kihlasin, vanhurskautin, pyhitin ja lunastin, usko kuitenkin sammui ja samalla kaatui koko predestinaationikin, se kääntyi kaiken lisäksi tuomion predestinaatioksi.
Näin ei kuitenkaan ole vaikka laki sen näin ilmaisee, Jumalalla on hyvä muisti, siellä on tallessa kaikki se mistä kaikki alkoi, mitä hän edeltämääräyksessään lahjoitti, vaikka lain mukaan näin ei ole.  
Niinpä laki kiroaa koko evankeliumin perusajatuksen, koska se julistaa syyttömän syylliseksi ja syyllisen syyttömäksi, lain mukaan se on kirottu, joka näin tekee, niinpä koko evankeliumin perusajatus on laille ja laissa puhuvalle Jumalalle tyrmistys ja kauhistus, mutta Jeesus on tullut tuohon Lunastuksen Virkaan niin täydellisesti, että kun Jumalan laki etsi tuota kauhistusta, se löysi vihdoin täydellisen kohteen, Kristus tehtiin meidän edestämme synniksi, että me Hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.  
Niinpä on olemassa edelleen laki ja evankeliumi predestinaatiossa, mutta laki ei voi enää kumota Jumalan evankelisen predestinaation armoa joka lahjoitettiin meille Kasteen sakramentissa! Evankeliumi on siis Kristuksen siksi se on täydellinen, siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin on kirjoitettu, vanhurskas on elävä uskosta, niinpä tuo kasteessamme lahjoitettu vanhurskauttamisen Evankeliumi ilmestyy uskosta uskoon.  
Evankeliumi on taas sanoma jossa Jumalan armollisen predestinaation vanhurskauttaminen ilmestyy uskosta uskoon! Niinpä Luther onkin huutanut kaikille Kirkkomme arvoisille piispoille jo monta kertaa: Kuka lähtee kutomaan, Kangaspuut ovat valmiina! Niinpä kun ef.5:5, ilmaisee kenen kaltaisille ei ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa, se merkitsee ennen muuta niitä, joita ei ole kasteessa pesty ja pyhitetty vaikka sitten lain sanoma ja kärki kohdistuu kaikkiin syntisiin ihmisiin. Toisaalta on kenenkään paha mennä sanomaan mikä on kansamme päämäärä ja asiain päättymys, jos se ei ole matkalla minnekään Kirkon ja sen Herran asioilla ja kartanoissa, toisaalta kansamme hengellinen päämäärä näyttää olevan lähinnä universalistinen kuin että se olisi Lutherilainen tai luterilainen, mutta se ei ole heimomme päämäärä, heimomme päämäärä on ilmastu Lutherilaisittain tässä luterilaisuudessa, sen tietä pyrimme osoittamaan ja aukaisemaan tässä kirjassa!
Samoin Paavalin Galatalaiskirjeen sanomassa Paavali ei kumoa evankelista anatheema julistustaan, vaikka sanoo, älkää eksykö eivät sen ja sen synnin harjoittajat peri Jumalan valtakuntaa, eivät he toden totta tämän kaltaisilla perikään, mutta jos heidät on kasteessamme pesty ja pyhitetty, Jumala ei voi
kumota entistä armopäätöstään Evankeliumissa, eikä liioin Paavali voi kumota tuolla lain huudahduksella kasteen armoliiton vankkaa evankelisen armon predestinaatiota meidän autuudeksemme Kristuksen Kirkkaudessa, joskin jotkut niihin sortuvat ja niitä harjoittavatkin, vaikka sitten laki tyrmistyttää ja tuomitsee sekä uhkaa hukuttaa heidät ja Jumala aivan kuin olisi pois pyyhkinyt kokonaan kasteensa verivalan ja armoliiton, se on lain luonto ja laissa puhuvan Jumalan olennainen luonto! Mutta samalla meidän tulee tietää että kun Jumala näin kastettua kutsuu parannukseen ei Hänen sovitus ole kastetun kohdalla koskaan lakannut, vaan Hän kutsuu lunastuksen sanomaan saamaan synnit anteeksi ja astumaan sisälle hengelliseen Kirkkoon ja näin palaamaan kasteen armoon sen voimaan ja uskoon, niin että haavoitettu ja pahan sitoma kasteen lapsi pääsisi rakastavan Isänsä syliin ja hoitoon sekä Jeesuksen armoveren turviin ja saisi takaisin Kristuksen Hengen ja sen voiman.  
Mutta Kirkon fundamentalistit ovatkin teräviä ja perusteellisia Raamattumiehiä ja naisia ja saattavat mennä niin pitkälle, että sanovat, jos olisikin niin, että Jumalan evankeliumin evankelinen ehdoton predestinaatio lapsien kasteen hetkellä olisikin totta kuitenkin jostain kumman syystä Stalin, Hitler, Mussoliini, satanistit kaikki ihmiskunnan julmurit ja suurin osa kastetuista on onnistunut vetämään Jumalan vihan ja tuomion niin perusteellisesti ylleen, että he ovat onnistuneet menemään ikuiseen tuleen ja helvettiin siitäkin huolimatta. Mitäpä tuohon sanoisi,pitäisikö Jumalan pettäjille sanoa, onneksi olkoon sitten, mutta Jumala ei ole petturi vaikka hänen yksi nimensä on Jaakob, hän pettää, mutta siunatulla tavalla ja jumalallisella toimella eikä Jumala ole selitysvelvollinen tutkimattomille tuomioilleen, jota Hän päättää panna toimeen monistakin syistä.
Toiset taas sanovat että kaste mitenkään tuo tullessaan tämän kaltaista ehdotonta Jumalan armon predestinaatiota, vaan ainoastaan ne jotka nyt ovat elävästi kiinni uskossa Jeesukseen ja pitävät sanan kautta kiinni evankeliumin toivosta, jos he näin tottelevat Jeesuksen tahtoa ja Pyhän Hengen armovaikutusta he saavuttavat elämän kruunun ja silloin he ovat myös tulleet sitä tietä, jossa predestinaatiokin toteutui pelastukseksi. Vaikka asia olisikin näin on oikeaa uuden liiton apostolista kastetta kuitenkin sanottava valinnan piiriin tulemisen kasteeksi. Toisaalta Luther on sanonut tai opettanut ettei mikään ihmisen vaikutus, kiinnipitäminen, työ, toimi, kilvoitus eikä mikään muukaan merkitse yhtään mitään kun on kysymys Jumalan ehdottomasta predestinaatiosta, ne eivät pidä voimassa predestinaation armonvalintaa, samoin Paavali tervehtii
seurakuntaa Jumalan valituiksi, siksi koska hän tiesi heidän siirtyneen valinnan kautta Jumalan predestinoivaan armoon, myös siksi koska hän uskoi Jumalan vanhurskauden ilmestyvän uskosta uskoon, niissä jotka olivat Kristukselle kastetut, ei siksi että hän olisi päätellyt jotain erityisryhmään kohdistuvaa pyhityksen kilvoituksessa elävää uskovien joukkoa, josta saattoi kuitenkin matkalla pudota ketä tahansa pois, jolloin Paavali olisi joutunut toteamaan koko omankin predestinaatioselityksen olevan kompuksessa totuuden kanssa.  
Paavalille ei siis merkinnyt meissä oleva vanhurskauden vaikutus erityistä merkkiä siitä että olisi tällä hetkellä valinnan piirissä, tai edes odottavan valinnan piirissä, vaan Paavalille predestinaatio-oppi merkitsi ehdotonta predestinaatiota. Paavali itseasiassa lähti samasta periaatteesta käsin liikkeelle, josta olemme nostaneet Lutherinkin reformatorisen predestinaatioopin esityksen.  
Paavalilla ei ollut myöskään salaista tietoa asiasta vaan välineellisen armon kautta voimaan saatettu Totuus. Mehän emme kiistele siitä ketkä kaikki ovat onnistuneet löytämään helvetin, vaan siitä mitä on Jumalan sanan Totuus ja todellinen Oppi ja onko se asiamme puolella, ilmestyykö Jumalan vanhurskaus meille uskosta uskoon, koska olemme kastetut Kristuksen omiksi ja mitä pikemmin se ilmestyy sitä pikemmin Jumalan armokin ilmestyy meille pelastukseksi.
4 osa
Niinpä Jumala ei ole ihmiselle antanut Sanassaan varsinkaan uudessa Liitossa käskyä sen kaltaisesta  parannuksesta jota nykyään saarnataan vaan Pyhä Henki käyttää kahta lääkärin laukkua, toisessa on laki, jolla hän ei ainoastaan ilmaise sitä millainen ihminen on lain edessä, vaan paljastaa perisynnin hedelmineen teurastaa synniksi ihmisen olemuksen puhkoo syntipaiseet jne. kunnes Pyhä Henki ottaa toisen lääkärin laukkunsa ilmaisee evankeliumin saattaa Kristuksen kaiken lain ja sen vanhurskauden päättäjäksi ja lopuksi sekä täyttymykseksi, ilmaisee evankelisen uskon ja mitä Jeesuksen Uuden Liiton veri on tullut tekemään, kunnes sielu on vapaa evankelisessa uskossa ja Jumalan armossa siten että se on todellisesti vapaa kaikesta laista, sen vanhurskaudesta, synnin vallasta, kirouksesta.  
Suunsa kaksiteräisellä Miekalla karkottaa Paholaisen,kirkastaa Golgatan Tien, vapauttaa tuomiosta, kadotuksesta, kunnes ihminen on siirtynyt synnin ja kuoleman lain alta kuolemasta evankeliseen elämään, uskoon, autuuteen, iloon ja rauhaan ja vapauteen.  
Pyhä Henki ei siis käske tekemään mitään mitä Hän ei itse sitten tekisi ihmisen puolesta, ei edes parannusta, josta koko lain ja evankeliumin sanoma ei todellisessa merkityksessä muuta puhu kuin että Pyhä Henki pysähdyttää kuulemaan lain ja evankeliumin oikeaa ja autuaallista julistusta jolla ihminen tehdään terveeksi ja pelastetaan ja hänen kaikki ongelmansa käsitellään huolellisesti Jumalan suuressa armollisessa ihmisrakkaudessa ja huolenpidossa.  
Niinpä meillä ei ole sen kaltaista Jumalan Karitsaa joka ei ole ollenkaan kantanut maailman syntiä, vaan sellainen, joka on sen kantanut, ei sellaista Jeesuksen verta joka ei päästä synneistämme, laista ja sen vanhurskaudesta evankeliumin evankeliseen vapauteen, vaan sen kaltainen Jeesuksen veri, joka päästää vapauteen.  
Niinpä meillä ei ole myöskään Jeesus Nihkeäläistä, ei Jeesus Nypleäläistä, ei liioin Jeesus Vanhoillista tai muutakaan, vaan Jeesus Nasaretilainen, joka on itse predestinaation Herra Sebaot ja erityisesti kasteemme jälkeen meille ei muuta Jumalaa ole osoitettukaan eikä muuta evankeliumia kuin se joka ilmestyy uskosta uskoon. Eikä Hän tässä mielessä ole proosallinen romantikko, joka tahtoo, mutta ei voi syystä tai toisesta tai tahtoo, mutta ei tee tai se ei jostain syystä toteudu kuten jotkut nykyajan profeetalliset ilmoitukset. Vaan Hän on se predestinaation Herra Sebaot, josta on kirjoitettu; Kaiken minkä Jumala tahtoo, Hän myös tekee, sekä taivaissa että maan päällä suurissa syvyyksissä jne.  
Mutta Hän ei ole tullut luoksemme vieraana, vaan Veljenämme, Hän on evankeliumin kautta tullut meille kaiken lain ja sen vanhurskauden täyttymykseksi, pyyhkinyt pois kaiken lain kirjoituksineen ja säädöksineen ja naulinnut sen meidän velkakirjoineen ristinpuuhun, ei tässä mielessä meillä ole lakia olemassa vaan Kristus on kaiken lain ja sen vanhurskauden loppu ja täyttymys vanhurskaudeksi jokaiselle joka uskoo.  
Silti Hän on se sama predestinaation Herra Sebaot jonka suussa ja terävääkin terävämpi kaksi teräinen Miekka jolla Hän sotii erityisesti syntiä, kuolemaa, perkelettä ja kadotuksen valtaa vastaan ja oman hallintavaltansa mukaan johdattaa meitä Uuden Liiton sanomassa ja sen evankelisessa uskossa lain ja evankeliumin opetusjärjestyksessä niin että toteutuisi Paavalin sana, Evankeliumin Hengen uudessa tilassa eikä lain kirjaimen vanhassa; kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, nimittäin tässä, Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.  
Niinpä minunkin lapsena saadun kasteeni kastekirjassa lukee: Iankaikkisella Rakkaudella Minä Olen sinua rakastanut, sen tähden Minä Olen vetänyt sinua puoleeni Armosta ja iankaikkisella unhoituksella sinun syntisi unhoittanut! Tuossa vanhurskauttamisen armopäätöksessä otettiin aivan kaikki lukuun, mitä ikinä elämä onkaan tuonut tullessaan ja mitä ikinä se tuokaan, kohdusta hautaan!  
Niinpä meille myös on kasteessa lahjoitettu sen kaltainen Puolustaja joka kykenee meitä puolustamaan kaikissa tilanteissa ja elämämme vaiheissa ja kohtaloissa ja on aina tarpeeksi nopea ja profeetallinen erottamaan Hengen ja Kristuksen meidän eduksemme, sekä lähimmäisemme eduksi, kun kiivailemme tämän oikean Evankeliumin puolesta tai puolestaan sillä lohdutamme, hoivaamme ja holhoamme ja rakastamme lähimmäistämme!  
Niinpä minä vakaasti sen uskon, ettei Jumalan Pyhä Henki ole koskaan minustakaan kokonaan ja tässä mielessä lopullisesti poistunut lapsena saadun kasteeni jälkeen tässä erityisessä kasteen lahjavanhurskauden ja armoliiton ja lupauksen mielessä vaan on alati ollut minussakin läsnä lunastuksen sinettinä!  
Mutta jos Jeesus ei olisi Virkaansa hoitanut ja yhä sitä hoitaisi eihän siitä mistään mitään tulisi! Mutta eihän koko herätyksen työssä ja odotuksessa olisi mitään mieltä, jos kaikki vanha palautettaisiin, kaikki vanha voima palautuisi, vanhaa lämmitettäisiin ja kohennettaisiin ennalleen.  
Palatakseni Jumalan sanan profeetalliseen ilmoitukseen, vanhaa nuttua ei enää korjata, vanhaa ei lämmitetä eikä kohenneta, vanhaa voimaa ei palauteta, vanhaa herätystäkään ei Jumala anna, vaan kun Jumala alkaa luoda uutta, se on sitten kokonaan uutta, myös voima on kokonaan uusi,
vaikka Evankeliumi onkin se oikea, jota jo Paavalikin julisti ja sana sama, kaikki on uutta!  
Tässä me odotamme uutta voiman yhtymystä. Kun vanha uskoinen lain ja evankeliumin kulminaatiostrategia ei enää kanna mitään hedelmää Uuden herätyksen täytyy lähteä siitä että Jeesus Messias on itse tooran Toora ja jos asiaintila kristikunnassa ei häntä miellytä, ulkoisilla säännöillä, ja strategioilla moraalilla tai käskyillä ei ole hänelle mitään virkaa, kuten Hän on kaikesta niistä jo luopunutkin kuten jo Luther opetti.  
Niinpä kaikki minkä Jeesus meille valmistaa on mahdollista ja luvallista se on myös silloin Jumalalle otollista! Mutta palatakseni Paavalin kirjeisiin kaikissa käännöksissä on Paavalin kirjeissä selviä solmukohtia joissa hän yhä uudestaan ja uudestaan nostaa lain vanhurskauden opetuslasten riesaksi ja ikeeksi, tekee rabbiinisen lainaitauksen kristityn vapauden vartijaksi jne.  
Nämä ovat selvästi sellaisenaan ilman tarkempaa selvitystä harhaoppisia, eli ne pääsääntöisesti käsitetään väärin, ja nuo käsitykset ovat evankelisen uskon ja opin vastaisia, siksi ne täytyisi selittää uudestaan ja Suomen kansa tarvitsisi kipeästi reformatoorisen apostolisevankelisen selitysraamatun.  
On myös totta ettei lakikaan ole terve varsinkaan suomalaisissa Raamatuissa siitä puuttuu kokonaan pyhän maan Tooran tuoksu, se kitkuaa enemmänkin kirkon traditionaalisille käännösmenetelmille ja muille katolisperäisille tuoksuille! Mutta kaiken kaikkiaan luterilaisuudessa parhaimmillaankin kaikki muu saatetaan lukea evankelisen Jumalan armollisen tahdon ja sen autuuttavan predestinaation lukuun, paitsi usko, jonka nähdään pääsääntöisesti sammuvan kaikissa lapsena kastetuissa ennemmin tai myöhemmin.  
Samoin siitä johtuen nähdään myös Pyhän Hengen poistuminen kastetuista jolloin koko pelastuksesta ei ole enää mitään jäljellä. Mutta nytpä Luther saattaakin kysyä papistolta ja piispoilta: Minkälaisen kasteen te olette lapsille antaneet, ketkä ovat antaneet ja miten he ovat antaneet ja mitä he sillä ovat tarkoittaneet?  
He uskovat syöneensä Pyhän Hengen sulkineen päivineen ja ovat pulskia tohtoreita, mutta se ei riitä ensinkään että Herra Henki on Kirkko onttisessa Jumalan Pylpyrässä läsnä! Mutta Kirkko sanoo kaikkien puolesta kaikkeen siihen reformaatioon jonka olemme esittäneet: Summa summarum, me emme näe reformaation tarvetta, emmekä tee parannusta emmekä näe tarvetta parannukselle, tunnustuskirjat ja niiden usko on jo käsitelty loppuun, predestinaation kastetta ei ole olemassakaan, ei puhettakaan kasteessa voimaan saatetusta vanhurskauttamisesta joka on evankelisen predestinaation vankkumaton virstanpylväs ja takuumies, Jumala ei ole ehdottoman predestinaation Jumala eikä sen kaltaista predestinaatiota ole olemassakaan, eikä vanhurskauttaminen merkitse eikä edellytä ensinkään evankelista predestinaatiota.  
Tähän me vastaamme! Summa summarum, emme mekään näe tarvetta muuta kuin elää, mutta reformaatio on jo alkanut kunhan se saadaan vain metakosmiseksi materiaksi! Niinpä meille on selvää ja varmaa että evankelisen predestinaation takuumies vanhurskauttaminen saatetaan voimaan kasteessa ja kaste merkitsee päättynyttä ja toteutunutta vanhurskauttamista, eikä Pyhä Henki ole silloin kokonaan poistunut kenestäkään kastetusta, jos se kerran palajaa takaisin, eikä predestinoivan armon tuomitseva puoli ole ikuisesti hylkäävää laatua.  
5 osa Mutta kiista on enää siinä voimmeko luottaa lapsen kasteen olevan tarpeeksi perustellusti tällainen apostolinen ja raamatullinen kaste, onko se uuden liiton ja uuteen liittoon tulemisen kaste? millä perusteella ja kuinka se oikein toimitetaan. Mutta jos Henki Korkeuksissa ei kaukaa näe mitään jalompaa kuin oman tyhmä hapan viisautemme. olkoon meille onneksi ja armoksi sekä laupeudeksi se, että kaikki tyhjiin raukeaa, jos ei enempää ole olemassa Taivasten valtakunnan ja Jumalan raitista ja jalomielistä Viisautta!  
Mutta kaiken kaikkiaan yleisessä vanhurskautuksessa evankelinen predestinaatio on yleisesti tapahtunut Jumalassa ja inkarnaatiossa, jota sitten laki ja evankeliumi tulkitsee pyhissä Kirjoituksissa usealta eri näkökulmalta.  
Niinpä me väitämme että Jumala on kyllin vanhurskas ja viisas panemaan tuomiotoimet päälle ja rankaisemaan jokaista niitäkin ihmisiä joille Hän
kasteen hetkellä vannoi ja vakuutti, minä en ikinä sinua iankaikkisesti tule hylkäämään, sillä tuomion on aika alkaa valituista, mutta kuinka käy niitten jotka eivät ole koskaan evankeliumia kuulleetkaan.  
Siksi pyhä Kirkko on ankarasti tilivelvollinen ja vastuussa evankeliumin julistuksesta ja sen saatosta sillä kipeä on Herra Vitsa! Antakaa siis suuta Pojalle sillä Hänen vihansa syttyy äkisti! Sillä Hänen huultensa henkäyksestä huojuu maa, Hänen tuulensa puistelee viljan akanoista ja Hänen katoavaisuutensa tuomioitten edessä kansat kuihtuvat kuin värisevä ruohon kukkanen ja hänen edessään on jumalaton elämämme kuin pakeneva varjo jolle sijaa ei löydy Hänen edessään, Hänen tuomionsa on kuin suuri syvyys ja merten ja sen myrskyjen lailla pauhaa Hänen vanhurskautensa kääntymystä jumalattomille!
Mutta kaiken kaikkiaan yleisessä vanhurskautuksessa evankelinen predestinaatio on yleisesti tapahtunut Jumalassa ja inkarnaatiossa, jota sitten laki ja evankeliumi tulkitsee pyhissä Kirjoituksissa usealta eri näkökulmalta. Niinpä meidän kaikkien tulee kuulla tuo sanoma, että synnin tähden olemme kaikki joutuneet lain ja perkeleen hirvittävään orjuuteen ja vankeuteen, sekä Jumalan käsittämättömien tuomioitten alle.  
Mutta tulemme ilman omaa ansiota vapaaksi lunastuksen evankeliumin ja kasteen ja Pyhän Hengen kautta tapahtuvan uudestisyntymisen kautta yksin Kristuksen tähden siinä lunastuksen saarnassa jota apostoli Paavali moninaisesti saarnaa sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle joka uskoo evankeliumin Jumalan armosta.
Lutherkin opettaa kasteen voima vapahtaa ja herättää synnin, kuoleman, perkeleen ja lain orjuudesta ja alta kaikki ne, jotka uskovat lunastuksen saarnan ja sen evankeliumin, jossa Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Paavali opettaa, kasteessa me olemme herätetyt, uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala!  
Niinpä vaikka Jumalan sana puhuu vanhurskaaksi tekemisen armosta, siitä vuodatetusta rakkaudesta joka tekee henkemme ja sielumme astiasta armollisen ja laupiaan, laupeuden Hengen kautta, vaikka annammekin sille suuren arvon ja merkityksen, meille ei lueta voittoa eikä voiton lupauksia itsessään vanhurskaaksi tekemisessa, vaan siinä vanhurskaiksi lukemisessa,
sekä julistamisessa, jossa Kristuksen koko täydellinen vanhurskaus ja ansio on luettu hyväksemme, koko Hänen täytetty työ ja jossa olemme kertakaikkiaan vanhurskautetut Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan veressä, sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, ilman omia ansioita, yksin Jumalan armosta, Yksin Hänen vaikuttaman uskon kautta, yksin Kristuksen kuolon, ansion ja voiton voimasta ja tähden. Mutta me jätämme Jumalan tutkimattoman salaisuuden ja tuomion varjoon se salaisuuden, ilmestyykö Jumalan vanhurskaus uskosta uskoon, kaikissa lapsena kastetuissa ja onko kaikilla kastetuilla avoin armon ja pelastuksen toivo elämän ylösnousemukseen asti! Mutta varsinainen kiista on siinä, että vaikka uutta liittoa hoidetaan kasteen jälkeen, sanalla, ehtoollisella, ripillä ja uskovien yhteydellä ja rukouksella ja suurin osa kastetuista on tuon armohoidon ulkopuolella. mutta jos nyt kuitenkin tulimme kasteemme hetkellä uuteen liittoon joka merkitsi luterilaisittainkin ehdotonta valintaa ja edeltämääräystä, Jumalan armollista predestinaatiota meidän eduksemme, kun tiedämme mitä mm. Luther tästä opetti, kysymme, miksi meidät siitä huolimatta hyljättiin vaikka liitto solmittiin ikuiseksi Jumalan ja Hänen Voidellunsa kautta ja edelleen liiton sanat kuuluvat, jos he rikkovat minun käskyni, armoani minä en ota pois mutta minä kuritan heitä synnin tähden, tämä Uusi Liitto ei enää perustu meihin, emmekä me sitä voi rikkoa, koska se on Jumalan ja Messiaan, Voidellun välinen liitto meidän hyväksemme, eikä valinta ja liiton voimassapitäminen enää Uudessa Liitossa ole meistä riippuvainen. Niinpä Kristus itse on meidän evankelinen predestinaatiomme, jonka pelastussalaisuus menee syvimpään tuomion laaksoon sekä suurimaan hylkäämiseen ja kokolailla niin paljon yliolennolliselle puolelle, ettei sitä pysty kieli kuvaamaan eikä kynä kertomaan, niin kuin pyhä Paavali sanoo, jos tämän maailman valtiaat olisivat sen tienneet eivät he olisi kirkkauden Herraa Ristiinnaulinneet! Tässä on uuden aamun sarastuksen ennättävä ja etsivä Jumalan Rakkaus, sillä hyljättynä ja tuomittuna Hänet otettiin pois, Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa ja Hänet luettiin pahaintekijain joukkoon, tässä mielessä Extra Eccelesia nulla salus on kaatunut koska Kristus ei saanut hautaa seurakunnan joukossa! Niinpä Kristuksen ja Hänen inkarnaationsa Salaisuudessa, Luomaton yhtyy luotuun, iankaikkisuus aikaan, ääretön äärelliseen, vanhurskas syntiseen, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus, taivas ja maa sekä tuonela yhteen joskin ne kaikki samoin erottuvat Hänessä, Hänessä kaikki myös katoaa ja tuhoutuu kunnes luodaan uudet taivaat ja uusi maa ja kun kerran luodaan uudet taivaat ja uusi maa, kaikki luotu olevainen muuttuu ja kaikki entinen katoaa! Niinpä kun meillä on tämän kaltainen Jumala, jota aika ja ajattomuus pakenevat eikä mikään luotu voi kestää Hänen edessään ei kukaan voisi pelastua ja olla
vaatetettu Hänen edessään ilman Kristusta. Tämä merkitsee ennen muuta sitä että kasteemme haudassa on jo kaikki käsitelty ja otettu huomioon, kaikki synti, kaikki tuomio ja kaikki kuolema ja kadotus, sekä lahjoitettu Kristuksen täydellinen vanhurskaus, jossa myös uusi elämä herätetään Jumalan vaikuttaman uskon kautta. Mutta mitäpä hyötyä sen kaltaisesta kasteesta ja pelastuksesta olisi, joka jäisi tai jättäisi puolitiehen, sillä ei mikään luotu olevainen voisi kestää Jumalan tuomiota, eikä Hänen edessään, jos Hän niin tuomita tahtoisi tämän kaiken Kristus on kantanut ja joutunut ottamaan huomioon kasteessamme, että meillä olisi täysi sovitus, lunastus ja vanhurskautus. On siis hyvä kysyä ihmisiltä ja Kirkoltakin, kun ei edes äiti Maria kestä Hänen edessään, minkä te siihen sovinnoksi laitatte. Mutta me osaamme nyt näyttää Raamatuista sen pelastuksen joka on ikuisesta armosta, sen vanhurskauden joka vanhurskauttaa jumalattoman ja sen uskon, joka nyt tuosta ikuisesta armosta pysyy toivon ja rakkauden kera Jumalan armon kautta meidän hyväksemme ikuisesti! Niinpä me tunnustamme uskoa ja oppia jossa uusi liitto on antanut meille täyden toivon, lunastuksen, sovituksen ja vapautuksen kaikesta tuomiosta, synnistä, sen velasta ja rangaistuksesta sekä kirouksesta. Niin täytyy jopa Neitsyt Marian nöyrästi tunnustaa Jumalansa edessä, ei ole minulla muuta uhria, ei muuta toivoa eikä ansiota kuin yksin Poikasi Kristus! Niinpä me tarvitsemme täyden ja ylenpalttisen Jumalan Armon Kristuksessa, sekä täyden lunastuksen maan, synnin ja tuomion sekä perkeleen kaikista alhoista ja syvyyksistä taivasten valtakunnan kirkkauteen ja vapauteen asti sillä tiellä, jolle meidät on kutsuttu, jopa valittukin, me tarvitsemme myös armon täydellisesti olla sovitetut pyhän ja vanhurskaan Jumalan kanssa ja ettei vanhurskautuksestamme Kristuksessa puuttuisi yhtään mitään, vaan se olisi täydellinen Kristuksen vanhurskaus. Sillä Kristus majesteetillisessa vallassaan istuu koko ajan kaiken Tuomion ja Armon sekä Vallan päällä ja Jumala kutsuu neuvotteluun tuon Istuimen eteen, että voisimme jatkaa matkaa turvallisesti oikeaan suuntaan Korkeimman Tuomarin luvalla, jopa mielisuosiollakin, siinä me tahdomme neuvotella Kalevan asiaa, miten me nuo Kalevan lapset ja kansan pelastaisimme ja palauttaisimme Kristuksen helmaan ja oikealle tielle, yksin siinä me tahdomme Kalevan kansan joutsenlaulua neuvotella Hänen Majesteettinsa edessä, että me vihdoin löytäisimme itsemme Ristiinnaulitun Kristuksen jalkojen juuresta, että Sinä Kristus Kaikkivaltias itse sen kaiken Pyhässä Hengessäsi tekisit koko Suomen ja Kalevan kansalle ja näin pelastaisi meidät saatanan ja vihollistemme vallasta, ettemme saisi ainakaan huonompaa ja heikompaa emmekä armottomampaa ja orjallisempaa emmekä
mitään muutakaan huonompaa emmekä vähempää Herran edessä kuin mitä tämä kirja opettaa, sekä pyhän Israelin profeetallinen ja apostolinen uskon salaisuus on meille kätkenyt, tähän tasoon vähintään on Herran työ hyväksemme nostettava. Tästä on siis pääneuvottelu Herra kanssa, eikä Herra antaisi kenen tahansa rakentaa tätä ilmoitettua salaisuutta ja Kirkon työtä vaan uskoisi sen pyhän Israelin kykeneville luottomiehilleen, uskollisille palvelijoilleen ja ymmärtäväisille huoneensa haltioilleen, eikä ottaisi simputtajia ja rääkkääjiä siihen työhön ollenkaan vaan profeetallisen ja apostolisen pyhän Israelin Hyvän Paimenen palvelijoita, että Jeesuksen tahto ja mieli oikein tulisi kirkastetuksi ja me voisimme iloita Hyvästä Jeesuksesta. Hän, jonka suusta ei ole koskaan petosta lähtenyt, joka kertakaikkisella Uhrillaan teki meidät täydellisiksi.  
Onpa Hän nimekseen uskaltanut ottaa Hyvän Paimenen nimen ja Suuren lammasten Paimenen nimen sekä Israelin Paimenen nimen sekä kutsuu itseään Puolustajaksi, ainoaksi oikeaksi RakennusMestariksi, Päärakentajaksi, kaiken alkajaksi, rakentajaksi ja täydelliseksi tekijäksi, kaiken Pääksi ja Häntä kutsutaan myös ainoaksi Armon jakajaksi, myös Uskolliseksi ja Totiseksi, Jumalan Sanaksi, jopa Armoksi, joka jos näkee suden tulevan ei sanojensa mukaan pakene laumansa keskeltä eikä anna laumaansa susien saaliiksi Jne. Tässä olisi siis Jeesukselle meidän työmme piirustukset ja rakennuskaava, että Hän alkaisi rakentaa Kalevan kansalle edes sen mitä olemme tässä kirjassa oivaltaneet ja ylös kirjoittaneet sekä tallettaneet, perusteetonta muutosta ja muutosta huonompaan ja köykäisempään ja mitättömämpään ja kestämättömämpään sekä epäraamatullisempaan emme voi hyväksyä, vaan katsomme sen olevan susijoukon raivoa ja kiusaa meitä kohtaan ja provokaatiota tätä Kristuksen suunnitelmaa kohtaan. Me siis edellytämme että Jeesus aloittaa työnsä Pyhässä Hengessään ja Jumalan sanan ainoana oikeana Mestarina, ainoana todellisena Toorana ja ainoana Raamatun KunniaTohtorina, Jeesus Mestarin työtä, että Herra Jeesus käsittelisi myös meidän kasteoppimme ja pyhän eksorkismin tarkkaan sekä kristologisen tunnustuksemme, armonoppimme jne. Sekä avaisi kaiken Pyhässä Hengessään ja Jumalan voimassa ja armossa, sekä Hänen ihmisrakkaudessaan ja kävisi kohta kohdalta läpi tämä kirjan ja tutkisi ja kävisi tarkoin läpi sen, miten paljon kirjasta on merkitystä ja apua sekä hyötyä Jumalan sanassa eläville kristityille, syntisten pelastukselle ja pyhälle Kirkolle, sen työlle, sekä Suomen ja Kalevan kansalle sen pelastuksessa Jeesuksen luo ja yhteyteen ja avaisi sitten Ovensa niin kuin
Hän hyväksi ja meille sekä koko Suomen ja Kalevan kansalle ja pyhälle Kirkolleen parhaaksi näkee, vaikka me pyhän Israelin Kirjoitusten Salaisuuden olemme kokonaan jättäneet Herran omaksi Salaisuudeksi ja opetettavaksi. Niinpä meille on tärkeää saada palvella sitä Jeesusta joka on näin meidän Paimenemme, koska olemme koko ikämme palvelleet paimenia ja seurakuntia, sekä joukkioita jotka ovat meitä syöneet, riistäneet ja repineet, sekä hajottaneet, jopa tuhonneet ja onhan Adonai Elohenu erityisesti Israelin Paimen, sen profeettojen ja apostolien kasvattaja ja kurittaja, sen salatun Totuuden uskollinen Vartija. Hänen Sauvansa alla me kuitenkin matkaa teemme vaikka emme siitä paljon pysty kertomaan! Niinpä pyhän Israelin profeetallinen ja apostolinen Avain on olemassa ja se seurakunta joka sen tuntee, mutta se meidän täytyy kokonaan jättää Adonai Elohenun omaksi sydänasiaksi Hänen hallintaan sekä johdatukseensa, sillä Salaisuus on yksin Hänen, emmekä me voi luvatta Hänen Tulta sytyttää, me emme saa luvatta edes Hänen Tietä kenellekään neuvoa, emmekä kenenkään karitsoita karsinoista varastaa, kuten ei hekään meidän, emmekä muutenkaan luvatta ottaa Herra omaisuutta, olipa se mitä hyvänsä, kun sitä ei saa tehdä edes papit ja seurakuntakaan, sillä onhan lastenkin kysyttävä lupaa isältä ja äidiltä, sillä emmehän me luvatta pääse edes pyhän Israelin Huoneeseen, emmekä tietä Hänen profeettainsa ja apostoliensa opetettavaksi, emmekä me kuitenkaan pääsisi jos minkä Herra meiltä sulkee ja salaa, sillä eihän Herra anna meidän ilman lupaa liehua ja Hänen Huonettaan sen enempää rakentaa kuin hajottaakaan. emmekä edes tietäisi missä on Daavidin Maja, ellei Herra tietä näyttäisi. Eipä meillä ole oikeutta Herran kaltaisuuteenkaan ilman Hänen lupaansa, eikä voi toinen ei edes seurakunta toiselta pakottaa väärää tulta Herran alttarille, jota ei ensinkään ilman Herra lupaa saa edes sytyttää! Niinpä niitä vastaan Herran Tuli käy, jotka toimivat ilman Herran lupaa eivätkä alistu Hänen tahtoonsa ja tiellensä vaan hyökkäävät Herran Huonetta vastaan ryöstääkseen sen luvatta itselleen, sillä onhan Isämme Huone Isämme hallussa ja antaisiko Herra toisen omaa pois, niille jotka vääryydellä sitä vaanivat ja luvatta sinne astuvat!  
Niin on siis Herran Huoneella Haltijansa! Sillä Herra edessä on vääryys sekin että pyritään ottamaan toiselta pois se, mikä ei itselle kuulu, olipa yritys kuinka pätevä ja perusteltu tahansa. Eipä edes Lutherkaan saisi varastaa sitä mikä ei hänelle kuulu, vaikka hänet olisi oikeaksi todistajaksi havaittu, ei liioin yksikään pappi, tai piispa, eipä edes paavikaan! Mutta jos me ajalla ahtahalla olemme Isän Huonetta nousseet puolustamaan on Herra kuitenkin Väkevä vaikka emme osaisi muuta tehdäkään kuin sen minkä olemme
ilmaisseet ja tehneet, vaikka itse asiaa emme olisi opettaneetkaan, sillä Isämme ja pyhän Israelin Huoneen haltuun meidät on annettu ja uskottu, ei karitsoitten ryöstöjoukkoihin, eikä meidän syntejämme ole karhun pojan verellä pesty, vaan tahrattoman, synnittömän ja virheettömän Jeesuksemme verellä. Kyllähän saatana pystyy kaatamaan puolustuksen jonka Isän karitsat ovat tehneet, mutta hän kovin erehtyy jos luvatta hyökkää Isän Huonetta vastaan sitä Tulta ei saatana kestä, eikä sen Jumalan kiivautta! Eikä meillä myöskään ole lupa toisen alttarille väkisin väärää tulta sytyttää, eikä uhrata toisia omalla alttarilla, eikä uhrata toisten alttareilla eikä sinne tulta kantaa, sillä eihän nämä ole vapaan ratkaisuvallan asioita ensinkään! Me siis kuulumme Jumalan seurakuntaan!
Onhan meidän hengelliset juuremme pyhästä Israelista, sen apostoleista ja profeetoista. Jos näin on Jeesuksen mieli kuitenkin Hyvä meitä kohtaan olkoon koko kirja, työ ja koko liikkeen kommunio alamainen sille luterilaiselle kansankirkko seurakunnalle, joka toteuttaa pyhän Israelin profeetallisen apostolisuuden ja paimenuuden. olkoon siihen hengellisesti yhdistetty, kunhan Hän vain sen näin hyväksi tekee. Hänhän on luvannut oikeutta ja vanhurskautta puolustaa että Hän nyt tutkisi meidän asiamme ja vastaisi vastustajillemme ja antaisi meitä puolustavien Kirkon oppineittenkin tutkia ja vastata puolestamme ja Jeesus ja Hänen oppineensa samalla kysyisivät meidän vastustajiltamme, mikä on se parempi ratkaisu ja oppi sekä selitys joka vastaa tarkoitustaan kristilliselle Kirkolle tätä työtä varten, esittäkääpä se kirjallisena. Me toivoisimme että meillä olisi tällainen Hyvä Jeesus ja hyvä Kirkko mukana, jossa saisimme olla sen hengellisinä jäseninä ja puolustettavina, ottaisiko Jeesus meidät kaikki näin hyvään Kirkkoonsa ja vastaisi myös saatanalle puolestamme jotka tahtoisimme Jeesuksen hyvään Kirkkoon pois raatelevista seurakunnista ja joukkoista sekä muista ryhmistä eikä Jeesus tahtoisi meitä vajavuuksiemme ja syntiemme tähden ajaa pois saatanan lokaan sillä meillä ei nyt ole tarjota muuta jäsenkirjaa Jeesuksen hyvään kirkkoon kuin tämä kirja, ottaako Jeesus suomen kansan tällä jäsenkirjalla hyvään Kirkkoonsa, sen puolustettavaksi ja sen ruokakuntaan!
Jospa Suomen kansan tie Jeesuksen hyvään Kirkkoon kulkisi lopulta niin kuin tässä kirjassa on kirjoitettu ja Jeesus hyväksyisi hengellisen yhtymyksen eikä saatana voisi sitä estää, kun Jeesus on vielä heidän sielujemme pelastuksen kannalla. Siispä me odotamme että olipa vastustajamme keitä tahansa, Jeesus käskee heidän nyt esittää paremmat, evankelisemmat, raamatullisemmat ja elävämmät mutta yhtä laajat perustelut Suomen ja
Kalevan kansan paluulle, sekä tälle kirkolliselle työlle, jos nämä ei kelpaa, joka näin olisi joutsenlaulu paluu kansalle Jeesuksen hyvään isien tunnustuksen Kirkkoon, jopa Israelin pyhän Huoneen yhteyteen, jos se kirkko yleensä olisi olemassa, joka olisi tällainen Jeesuksen hyvä Kirkko.  
Tämä on suomen kansalle tarjous tulla hengelliseen Kirkkoon, sekä hengellisen Israelin pyhän Huoneen yhteyteen, sillä kenen leipää syöt sen lauluja laulat, me ainakin tahdomme syödä pyhän Israelin Jumalan leipää ja laulaa Hänen laulujaan!  
Siksi tämä on viime kädessä vastaus Jeesukselle mikä on meidän uskomme tänään tunnustuksen kirkon suhteen ja samalla kysymys, pääseekö Suomen kansa tällä siihen Kirkkoon, joka on yhteydessä pyhän Israelin Herran Huoneeseen, vai eikö pääse, sillä tässä me tänään olemme, elämme, liikumme ja vaikutamme, onko se Jeesuksen hyvän hengellisen Kirkon hyvää asiaa vaiko ei! Tällä patruunalla me olemme kuitenkin ampuneet tietä auki takaisin isiemme ja Jeesuksen hyvään hengelliseen Kirkkoon, jotka olemme joutuneet kauaksi kodistamme, pyhän Israelin hengellisestä Huoneesta ja istumme kuoleman laaksossa ja sen varjossa! Tämä on meidän liittymissopimus tarjous Jeesuksen hyvään Kirkkoon. Siispä yhtä minä pyydän Sinulta Israelin ja Suomen Paimen, Jeesus Vapahtaja, Tuomari ja Välimies, syntisten ainoa oikea Puolustaja ja Lunastaja, sekä Ystävä, tutki Oi Tutkimaton tutki tuomiomme ja syntimme, neuvo meitä Oi Neuvomaton ja syötä tämä koko kirja pelastumattomalle Suomen kansalle, eihän se muuten koskaan voi kestää! Sillä me olemme päättäneet olla Juudan Jalopeuran suussa, vaan pyhän Israelin Herran Huoneen Juudan Jalopeuran suussa, tähän suuhun Suomen ja Kalevan koko kansaa nyt kutsutaan, ennen kaikkea pelastumattomia ja niitä pelastettuja jotka tahtovat Lutherin ja Paavalin ruokakuntaan sekä näin palaamaan pyhän Israelin hengelliseen Kirkkoon! Jos sitten Luther tai joku muu Kirkon kirkollisista isistä tahtoo väittää ettei tällä Suomen kansa pääse hengellisen Israelin pyhän Huoneen yhteyteen. Me olemme kuitenkin päässeet, tällä ratkaisuvallalla me olemme päässeet ja Israelin pyhä Jumala on sen hyväksynyt ja tämä Tie on kaikille auki, olivatpa he keitä tahansa, kunhan vain seuraavat Jumalaa tällä Tiellä, Hän johtaa ja liittää hengelliseen pyhään Israeliin ja sen Herran Huoneen yhteyteen. Emmekä me tässä vetoa Lutheriin emme viime kädessä Paavaliinkaan vaan itse Jeesukseen ja Hänen tahtoonsa! Mutta mitä merkitsee meille luterilaisuus, eikö Adonai tässä mielessä ole luterilainen ilman Lutheria tai luterilaisempi kuin Luther, messiaanisempi kuin messiaaniset ja
messiaaninen ilman messiaanisiakin ja eikö Hän parhaiten tunne Pyhän Kirjan kysymystä ja tarkoitusta, että he sitä Häneltä yksin kysyisivät, eikö Hänen Nimensä ole kuitenkin pyhän Israelin Armo ja Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala ja Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas, se Voideltu. Ovatko jotkut muuta parannusta ja ratkaisukuponkia vailla, mutta me uskomme suomen kansan pääsevän Isän Kirkkoon sen hengelliseen armohuoneeseen, jos he syövät sen, jotta heille vielä annettaisiin isä ja äiti pyhästä hengellisestä Israelista.  
Emmehän me saa millekään luodulle alistua ellei Herra sitä erityisesti säädä ja määrää ja Hänen savunsa nouse ylös Pyhän Hengen Kyyhkysessä, kun kysymme Hänen tahtoaan, siispä armo ja rakkaus säädetään pyhissä Kirjoituksissa, niin kuin se säädetään ja ilmoitetaan, yksin Jumalan kunniaksi ja sittenkin me kysymme, miten me toteutamme tätä suurta suunnitelmaa että Jumalan Tahto, Kunnia ja Kirjoitukset toteutuisivat ja tapahtuisivat ja meidät suunnitelmineen olisi Jumala Alttarillaan hyväksynyt ja vihkinyt, että oikeaa tietä tapahtuisi Hänen Alttarinsa oikea tahto meidänkin elämässämme! Tässä on meidän siis päästävä Jumalan kirkastamille kirkkaille Lähteille ja kirkkaisiin vesiin! Mutta jos luterilaisuuden ylin on Luther tai Tunnustuskirjat, eikä Herra Jeesus Mestari onko alttarinkaan tahto oikea, eikö koko luterilainen dispensaatio ole nurin, lähteet sameat poraus epäonnistunut ja koko Alttarin tahto Kirkkoa ja yhteiskuntaa kohtaan vääristynyt eikä Alttarilta enää saada ollenkaan oikeita Jumalan vastauksia vaan ainoastaan Kirkon!  
Niinpä reformaation siltaa on jatkettava molemmista päistä! Mutta jos kirkko väittää saatanaksi kaikkea sitä mitä olemme tehneet, pyrkineet ja kirjoittaneet, onhan luodun asettaminen Jumalan Alttarin tahdon keskeiseksi kysymykseksi epäjumalan palvelusta, sitä me emme ole tehneet vaan Kirkko itse. Mutta onhan vielä olemassa Jumalan palvelusta jossa itse Jumalan Henki ja pyhät Kirjoitukset antavat kirkkaita Jumalan vastauksia eikä Kirkon omia vastauksia ja myös sellainen Alttari ja Alttarin tahtokin on vielä olemassa. Kaipaahan edelleen kansa vastauksia elävän Jumalan olemassaolosta, ei niinkään Kirkon ja Tunnustuskirjojen, sillä eihän pyhäin kultti ole luterilaisestakaan Kirkosta minnekään hävinnyt, se on vain hengellistynyt, sillä onhan luterilainenkin usko kautta aikain langennut tämän kaltaiseen pyhäin palvontaan ja onhan selvää että on asioita joita ei voi ilmaista muulla kuin pyhillä Kirjoituksilla!
Jokaisella on kuitenkin oikeus henkilökohtaiseen Jumala suhteeseen eikä siinä tule kysymykseen luterilainen Tiarakunnia ei liioin Luterilainen Imago Dei kysymys niin kuin sanoo kirjoitukset: Eeliel! Eeliel! Jumala minun Jumalani. Jos meidän tulisi saada seurakunnan vastaus ja lupa tuohon kysymykseen jonkinlaisena omantunnon välittäjänä ja sen aamenen haltijana ei pyhät Kirjoitukset pitäisi ensinkään paikkaansa, tässä mielessä Jumalalle on kauhistus se, että seurakunta ottaa vallan tuossa henkilökohtaisessa Imago Dei kysymyksessä ja se on vastoin ensimmäistä käskyä. Toisaalta jos erityisesti luterilainen kirkko omaa perusteologian joka rikkoo tässä Jumalan ensimmäisen käskyn, tämä merkitsee luterilaisuudelle väärää savua Jumalan alttarille ja todistamalla Jumalan puolesta se on todistanut Jumalaa vastaan.  
Niinpä tämä on asia ollut niin luterilaisten mielestä, että jos savu ei tuprua noitten hengellisten herrain tiarasta se ei mitenkään voi olla myöskään oikea ja on myös totta että koko luterilaisuus perustuu Martti Lutherin Tiaraan, josta on määrä savun nousta! Eipähän tuo tietysti meitä juuri harmita jos pappien Tiarat tulessa olisivatkin, jos kerran savu oikea on! Usein ne ovatkin ne Herran pienet hävinneitä joiden Jumala ei Jumala ollutkaan, joiden ensirakkaus merkittiin syntiseksi, mutta ensimmäinen se kuitenkin oli, siksi seurakunta eikä Tiaran valta ei voinut sietää rakkikoirien ulvontaa ja sen piti olla niinkin väärä savu, että asia korjattiin seurakunnan puolesta. Lopulta kysymys oli Jumalan kunniasta jonka me väärin tietysti käsitimme ja meidätkin murrettiin Kirkon Krusifiksin juurelle ja erheeksi se väite täytyi kääntyä ettei Paavali ollut sitä pystyttänyt, vaan päinvastoin syntinen ensirakkaus olikin Paavalin, apostolien, Kirkon ja koko kristinuskon väärinymmärrys, jossa Paavali lopulta näytti asiain kirkon hyväksi. Suuresti me kaiketi erehdyimme, mutta tämä merkitsi lopulta niinkin paljon ettei meistä kaikista tullutkaan uskovia. Me siis näin emme olekaan heidän mielestä Jumalan seurakunta, mutta seurakunta sai lopulta sen kunnian jota se huoaten ikävöitsi ja kansa palasi entiseen elämäänsä ja ne kansallisen reformaation kirjat, jotka piti ylös kirjoittaa, kirjoittamatta jäivät, Kirkon ja seurakunnan pyynnöstä sekä heidän tunnustamansa Jumalan tahdosta, tai pikemminkin erityisestä Kirkon Tiaran vallan päätöksestä ja edeltä määräys toteutui meidänkin kohdallamme, jonka tosin Kirkon tiaran valta määräsi. Tosin ei niin kuin olimme sen armosta perustelleet, vaan niin, kuin oli suunniteltu ja niin kuin se edeltämäärätyn asianjärjestyksen mukaan oli kirkossakin Lutherin mukaan jo ilmoitettu jonka täytyi olla kansan Jumalan kuolema ja Kirkon voitto!
Sillä muuta kauhun Paikkaa ei tarvita kuin Herramme ja Messiaamme RuumisHuone golgatan todellinen Golgata, jossa Jumalakin kuollut on, jossa Jumala itse on jumalatonta vanhurskauttamassa! Ja tätä tunnustuksemme Messiasta täten meidän on kuultava olipa kimpussamme vaikka minkälainen joukko tahansa! Mutta Pirua naurattaa siksi, jos se näkee, ettei Jeesus Messias sittenkään ottanut asiaamme vaivakseen ja luterilaisen järjestyksen mukaan jouduimme entistä pahempaan tilanteeseen ja kansa pakotettiin takaisin turmeltuneeseen maailmaan ja heidän armoille! Mutta miksi Martti ei ottanut asiamme Viikseensä, mitä on hänen kirkkonsa autuaat penkit ilman että kansa on niistä kiinnostunut! Reformaation metakosmista Lain ja evankeliumin lukua on nyt nostettu 100/ 800  1200/100 000 ja reformaation siltaa jatkettu molemista päistä, vai onkohan, vai oliko se kylätie reformi, mutta samoin tunnustuksin. Mutta kipeästi on lunastuksen piirin punainen viiva eteemme vedetty, siksi me tahdomme väitellä tuosta asiasta, heillä on takuumiehenä Luther, Kirkko ja valtiovalta, tohtorinsa ja Raamattunsa meillä ei ole muuta kuin Antti ja Miina ja  se mitä Villasukka tietää, ja osaa sepustaa Jumalan sanasta. Mutta ensimmäisellä käskyllä ja Kirkolla on eroa siinä, että toinen on vilpillinen toinen ei, vaikka Kirkko olisikin autuas säätämys. Kuka on siis antanut käskyn paeta tulevaista vihaa ja kunnioittaa luotua enemmän kuin Luojaa! Mutta mikä suurus siten kirjamme on koko reformaatiossa ja Martin suussa, sekä kansan ääni ja ääni kansalle. Ääni se kuitenkin on joka Korvessa huutaa ja Lapikasta naputtaa, mutta jos Hää Kiivahaks kääpi ja Säämiskällä Pöövän Puuhkäsööpi, on veljeys valmis ja ves tulloo ja ves männöö ja Hää Koputtelee kovasti saranapuolelta kahteloopi itelleen Karvatalkkunan ja lyöpi Vaarnansa Pöytään!  
Niinpä asiaa ei pantu toimeen siksi, koska Luther oli opettanut jo, ettei mikään asiaintila voi olla oikea ja Jumalalle otollinen Kirkon ulkopuolella, olipa se mikä tahansa, siksi Lutherilaiset kunniatohtorit huusivat meille, te olette Perkeleet ja helvetin portit! Aamenen valta siis tuntuu kuitenkin olevan Kirkolla eikä kansalla!  
Mutta jos asiamme tuli lopulta käsitellyksi korkeimmassa tuomioistuimessa ja jos tuomio siitä tulikin, sen enempää eikä sen pitemmälle ei Kirkollakaan ole enää mahdollisuutta viekastaa, kansan asia on silloin loppuun käsitelty ja mahdottomaksi oli käynyt asian kaataminen, mutta asia vaihtoi omistajaansa ja asialle tuli uusi takuumies ja kansa huusi riemuissaan Rakkaus Hää on, Avara Armossaan, paree tämä on, paljon paree hävyn Hää meilt rakkauvellaan peitti ja otti osamme omakseen!  
Mutta myös pappilassa syntyi herätys ja järkyttyneinä he veivasivat virttä: Jumala ompi linnamme, mutta kansa oli riemuissaan ja tanssi Ievan Polkkaa! Heränneet eivät oikein päässeet kuitenkaan kärrylle sen enempää Kirkon tuomiosta kuin kansan riemustakaan ja jatkoivat Välivuaran Tietä eteenpäin! Mutta piispoja jäi harmittamaan, ettei Suomen Pellava lopulta taipunutkaan Lutherin ja Kirkon Tiaran eteen vaan piti koko Luther – Uskontoa liian Jupukkana!  
Mutta me siis sittenkin olemme Jumalan ja Kristuksen Kirkko!  Mutta jos Alttarin tahto luterilaisuudessa olisikin sen kaltainen että siinä on kaksi valtaistuinta ylempi tyhjän ristin valta ja alempi, ristiinnaulitun ristin valta jotka Kristuksessa on Yksi, se tulisi olla pyhillä Kirjoituksilla avattu niin, jossa Jumala itse puhuu kansalleen oman tahtonsa, sanansa ja vastauksensa, josta jokainen voi päätellä kirkkaasti ja varmasti sen olevan Jumalan oma vastaus ja tahto. Jos sitä luotu hoitaa sen tulisi olla Kirjoitusten ja Jumalan Hengen hallitsema, että Jumala voisi puhua ja antaa kirkkaita Jumalan vastauksia, ei Kirkon. Ei pidä unohtaa sitä, että me olemme matkalla turmeluksen maailmasta pyhään Kaupunkiin, ei suinkaan takaisin turmeluksen maailmaan ja sen vallan alle, jos Kirkosta puuttuu kokonaan Paimen Ovi ja armontalouden hoidon holistiikka, jos sen kaltainen kuitenkin olisi, on suurin osa laumasta sen ulkopuolella täysin oman avun varassa!  
Niinpä ei ole kysymys siitä onko Jumalan ja Kristuksen Kirkko syntisten Kirkko vai ei, vaan siitä perustuuko se valheellisuuteen ja epärehellisyyteen vai ei, olipa se mitä oli, mutta aitoa ja oikeaa sekä totuudellista sen olla pitää kansankin mielestä, niin aitoa ja oikeaa, että Totuuden Henki voi meitä menestyksellisesti opettaa ja asua meissä. Kirkossa siten täytyy olla aito ja oikea pelastus kaikkien ulottuvilla, niin, että jos olisimmekin tuomioon ja syntiin sidotut, lopulta saisimme Jumalan armon Kalliin Vapahtajamme Ristin kautta ja pääsisimme Kristuksen vapauteen. Siksi Kirkossa täytyy olla tämä Jeesuksen Paimen Ovi, että Jeesus Lunastajan kaikkia ihmisiä rakastava Luojamainen Lunastajan Rakkaus voisi korjata syntisen ihmisen Jumalan huomaan ja turvaan ja Luoja - Isän Armon ja Rauhan Kartanoon. Sillä onhan Jeesus myös kaiken Luoja ja Holhooja ja kaiken alkaja, rakentaja ja täydelliseksi tekijä, kaiken hallituksen ja vallan Pää, josta Raamattu käyttää myös nimitystä Pelastus ja Lunastaja persoonassaan ainoa Välimies ihmisen ja Jumalan välillä, että Jumala olisi meille Luoja-Lunastaja-Pyhittäjä, avoin ja täydellisesti Sovitettu Ovi Isän Huoneeseen!
  Niinpä Kirkon hallinnollisessa tahdossa on tietyt järjestykset, mutta sen tulisi olla yksimielinen Jumalan Hengessä ja pyhissä Kirjoituksissa ja Jumalan asettama, sekä Kristuksen hallitsema, kun ihmiset ymmärtävät oikein että hallinnollisuus Jumalan tahdossa on ontologinen ja yksionttinen, ei poissulkeva ja kaksionttinen, kysymys, kuka tai ketkä hoitaa hallinnollista tahtoa muuttuu toisarvoiseksi, toisaalta mitä merkitsee yksimielisyys hallinnollisessa tahdossa ja miksi ja mihin se dispensaatiossa rajoittuu ja mitä se koskee ja miksi se toisaalta on myös välttämätön! Mutta valtaistuin kirkossa tarkoittaa vain sitä että sillä on oikea tieto avata Pyhien Kirjoitusten apostoliset ja profeetalliset selitykset ja muuten salatuksi jäävät kristillisen uskon ja Kirkon kannalta tärkeät asiat, opetukset jne. Tässä asiassa mm. Luther kävi Wittenbergin väittelyn, eikä Kirkossa oikeastaan saisi mitään muuta valtaa ollakaan kuin mitä siitä seuraa Kirkon elämässä.  
Pyhissä Kirjoituksissa on siis nämä ylälähteet ja alalähteet joissa Kirkkoa ja sen kansaa johdatetaan, mutta itse Kristuksen valta ja Hänen Istuimensa Kirkossa on paljon suurempi, kirkkaudessa, vallassa ja kaikessa, Hän on Kaikkivaltias Herra Sebaot, Alttarin Herra, kuten Raamattu sanoo: Katso, Jumalan Maja ihmisten keskellä, sieltä me voimme löytää Hänen Shekina Kirkkautensa, kuten on kirjoitettu: Katso, Minä ja lapset, jotka Sinä minulle annoit! Hallelujah, Sinä olet Israelin Paimen, Sinun Valossasi me näemme valkeuden, me, jotka nyt istumme kuoleman laaksossa ja sen varjossa, Sinä olet Tie, Totuus ja Elämä, Sinun edessäsi palaa pyhän Israelin Menoran seitsentuli!  
Mutta mitä hyötyä olisi siitä, jos syvyys, pituus, korkeus ja laajuus Kirkossa ja Kirkon elämässä ei olisi Totuuden Hengessä Kristuksesta, jos Kristus ei olisi tullut meille vanhurskaudeksi, viisaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi, Totuuden Hengen mukaan. Mitä hyötyä olisi hyljätä luterilaiset tunnustukset jos oman katekeesin ja pyhien Kirjoitusten tuntemisen totuusarvo ei saavuttaisi edes samaa tasoa, eikä se saavuttaisi edes samaa armon tasoa eikä armo olisi niinkään alhaalla.  
Jos kerran Herra löytää meille paremmin pelastuksen luterilaisista tunnustuksista, pelastus kaikin puolin alempana, armo vapaampi ja avarampi olo ja elo kaikin puolin parempi ja meidän kaikkien kannalta kaikin puolin paras ja suotuisin Jumalan ratkaisu koko Kirkko kysymykseen ja siihen miten meidän kaikkien koko elomme ja autuutemme edeltä määrätään Jumalan
armoon, olkoon ne Hänen pöydällään alati hyväksemme seitsemällä eri kielellä, Kirkon ohjeen mukaan pyhien Kirjoitusten kera, niissä meidät myös maan multiin puupalttossa haudattakoon, jos Jumalan niin tahtoo ja on määräyksensä säätänyt. Sielläpä sitten olkoon meidän viimeinen leposijamme ja tarkasti on Messias Ristillä, keskellä arkkuamme häpy peitettynä, toimikoon Messias sitten niitten mukaan hyväksemme niin kuin parhaaksi näkee tässä Hänen ja meidän Kirkossa. Keksiköön siten nyt Jeesus Messias konstin miten tämä juttu ei kaatuisi, ja mikä on kaadettu, nostakoon sen pystyy luvatussa Kunniassaan entistä lujempana, onhan mahdottomat Hänelle mahdolliset, onhan Hän Adonai Elohenu, kuten se savoksi kirjoitetaan! Mutta onhan siinä joitain perää kun sanotaan että jokaisen on itse kirkkonsa ja Kristuksensa, Jumalansa, autuutensa ja taivaansa ja kaikkensa leivottava, mutta nyt meillä on paljon taikinaa, leipokoon nyt sitten Ruah Elohim, niin kuin parasta vain osaa, mutta alkuperäisen suunnitelman mukaan. Jumala on kuitenkin se, joka jumalattoman vanhurskauttaa, ei ihminen Jumalan armon ja uskon avulla välineenä käyttäen Kristusta, Jumala se yksin on, josta nyt pyydämme Jumalalta asiain kokoomusta, alkuperäisen suunnitelman mukaan!  
Hänpä sen tiesi ja onhan se totta että lienee Jeesus Messias jonkin verran ainakin arvokkaampi Kirkon tunnustuksia, ehkä jopa tunnustuskirjojakin, kenties viisaampikin! Joka tapauksessa kansa kaipaa Puolustajaa jonka Isä on sille lähettänyt jolla on Oppineen kieli, niin että Hän olisi Viisas sitä puolustamaan, kysymys on siis tooran Toorasta, niin että kaikki Paholaisen valtaan joutuneet ja kavalletut voisivat päästä Hänen kauttaan Hänen vapauteensa ja uskon jalolle tielle sekä kysellä Häneltä tietä siihen Kirkkoon, jota helvetin portit eivät ole koskaan voittaneet, eivätkä tule koskaan voittamaankaan, me siis olemme matkalla tuohon Kirkkoon!  
On tietysti totta ettei Kirkko voi luterilaisia tunnustuksia meille luovuttaa, se on kirkolle luovuttamaton paikka, mutta yhtä totta ne ovat Baabelin vankeudessa ja emme me muuta pyydäkään, kuin että Jeesus Mestari ja Rabbi tutkisi niitä meidän puolestamme jos hän uskoo olevan meille autuuden vielä mahdollinen ja jotenkin keksisi keinon pelastaa meidät, jotka nyt tuomion laaksossa olemme, istumme kuoleman varjossa ja laaksossa ja kaikki katoavaisuus on valokuvamme kellastaneet ja Hänen Majesteettinsa tuomio on meidän yllämme ja sen tuska on saanut meidät valtaansa vaikka saatanalliset ihmiskohtalot vielä leikittelevätkin Jumalan vihalla ja sen hengen maailma ottaa valtaansa ja toimii päinvastoin kuin olemme
opettaneet ja on soveliasta tehdä matkaa Jumalan vihan alta Hänen Majesteettinsa armon alle ja mitä enemmän ponnistelemme sitä hullumaksi asiat käyvät ja denomien raivo kasvaa kasvamistaan. Niinpä Joutsenlaulu etsii taas laulajaansa sillä me kansana olemme tässä Paholaisen Baabelissa jossa on omat herransa ja valtaistuimensakin sekä kunniakysymykset, jossa lopulta itse joudumme polkemaan Jumalan vihan viinikuurnan, ellei Herra itse päätä toisin ja suuri Armontuoja saavu luoksemme, sillä heidän pilkkansa sattuu Herran Kärsivän Palvelijan sydänjuurille asti ja kutsuu Häntä tuomiotoimeen selvittämään sitä kuinka tuomittuina olemme jo armon kadottaneet ja olemme Jumalan vihan katoavaisuuden päällemme kaataneet sekä helvetin esikartanon on täytynyt lukita meidät saaliikseen, eikä Ovea ole enää auki elämään ja vapauteen, jos Herra Sebaot ei itse avaa! Sillä vaikka kaikki kirkon saalis ja oppi meillä tuossa kartanossa olisikin, totuus pysyy vääryyden vallassa ja on tuomion alla, jos me emme vielä ole tuossa oikeassa Kirkossa, jota helvetin portit eivät voita! Me siis kuitenkin olemme Kirkkoa jälleenrakentamassa! Mutta onhan totta että koko Totuus voi olla vääryyden vallassa yhtä hyvin Tiaran kuin kansankin alla, siksi se ennen muuta on Jeesus Messiaan asiaa ja Häntä me odotamme kansamme ja Kirkkomme Vapahtajaksi! Mutta jos Kirkko antoi Lutherille ja Paavalille Tiaran kunnian on Jumala kuitenkin ainoa Viisas ja Todellinen Kunniassaan ja epäilenpä että tuo Pannuhattu alkoi pian kutittaa liikaa Paavalinkin päätä, ehkä Lutherinkin! Mutta mitä hyödyttäisi yleensä mitään tunnustaa jos Totuuden Henki ei olisi yhtymyksessä uskollisesti mukana, sillä onhan katoisellakin kirkolla kateksimus, reformoiduilla ja muilla, mihin Totuuden Henki siis tämän sijoittaa ja onko meillä sitten ensinkään lupa yhdistää tämä kirja ja liike luterilaisen tunnustuksen totuusarvo tasolle Totuuden Hengessä sen tunnustuksen ja Hengen yhteyteen. Tämä on siis yksimielisyys kysymys, koska se on pyhien Kirjoitusten oikean tuntemisen totuusarvo kysymys! Niinpä kansa kaipaa Jumalalta todellista Isää ja Äitiä, jotka heistä huolehtivat alusta loppuun asti, se kaipaa että sen asia ja tuomion aiheet ovat loppuun asti käsitelty Jumalan edessä, Uhria joka ei mitätöidy, Ristiä, joka ei raukene tyhjiin ja armoa ja rakkautta joka ei sammu koskaan, että sillä olisi turva tuomiopäivänä sekä ylösnousemus ja elämä! Niinpä jos he varmaksi väittävät ettei kansalla mitään armoa ja uskoa voi olla ja kuitenkin Israelin Paimen, Profeetta, Kuningas ja Pappi kulkee laumansa edellä! Niinpä kansa kaipaa nähdä tuon Paimenen ja tulla tuntemaan sen Rakkauden Jumalan että olisi sittenkin joku heidän puolellaan joka on saatanaa ja kuolemaa sekä kadotusta väkevämpi, kansa kaipaa nähdä
Paimenta joka on heidän puolellaan eikä heitä vastaan, eikä heitä hylkää, vaan kulkee edelleen laumansa keskellä, mutta myös sitä juhlan riemua että Hänen lahjansa ja antimensa alkaisi virvoittaa ja myyvittää suurempaan Jumalan tuntemiseen.
 Mutta me emme ole eriuskoisia luterilaisuuden suhteen emmekä luterilaisen ristinteologian suhteen, eikä meillä ole epäluterilaista kristologiaa, sovitus ja lunastusoppia ei liioin vanhurskauttamista ja muutakaan armonväline oppia joka ei sopisi luterilaiseen uskoon ja tunnustuksen opetukseen, ellei Jeesus itse ole meidän armoamme ja rauhaamme muuanne perustanut!  Mutta hengellisen elämämme, uskomme ja Kirkkomme hengelliset ja henkiset juuret sekä apokalytinen hengellinen salaisuus on synnytettävä Kristuksen Totuudessa, sekä Viisaudessa, Jumalan Armon Hengessä, sanan kautta salaisesti Jumalan syvällisestä armosta ja rakkaudesta, Jumalan tuntemisen rakentumisesta ja pyhityksestä joka on Kristus, joka on tullut meille armoksi, rakkaudeksi, vanhurskaudeksi, viisaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi, että ne kaikki ovat juurta jaksaen täydellisesti Jumalan armon ja Hänen rakkautensa piirissä ja kaikki on saatettava Jumalan henkiseen ja hengelliseen armoon, rauhaan ja Jumalan rakkauteen, valaistava Totuuden Hengen kirkkaalla valolla, joka ottaa aivan kaiken lukuun ja tuotava Kristuksen kertakaikkisen Uhrin ja sen vihmontaveren tykö ja että Jeesus Messiaamme mittaisi aina meidän päivämatkamme ja kulkisi meidän edellämme sekä olisi kaiken rakentaja ja täydelliseksi tekijä!
Mutta miettiköön nyt sitten Luther ja Paavali keskenään kuinka kaukana siitä tämä kansa on ja kuinka se saataisiin niin sanotusti tähän Kirkon Herran Sebaotin Suuhun, kuten Ilmestyskirja sanoo Kristuksen Kirkon ja kansan paikasta ja Jumalan ruokakuntaan ja miten se ruokittaisiin, kansa joka on kadottanut oikean Kristuksen apostolisen Kirkon, sanan ja sakramentit, oikean viran ja jumalanpalveluksen, jälleennäkemisen kirkkaan toivon ja vanhurskasten ylösnousemuksen, eli samalla koko oikean evankeliumin ja oikean apostolisen Kristuksen Kirkon oikeat perustukset sekä sen oikean kristologisen Kulmakivenkin ja meidän on hyvä tietää, ettei kenenkään, ennen kaikkea kastetun kohdalla sovitus ole lakannut, vaan heidän on nyt palattava evankeliumin armoon ja sen päästöön, jonka sana antaa, saadakseen täyden Jumalan armon ja rauhan!  
Näin liikkeemme menee niin syvälle, että se on myös luterilaismessiaaninen. Mutta meidän kohtalomme joiden synnit ovat lukuisia, suuria,
voittamattomia, käsittämättömiä. äärettömiä sekä määrättömiä, niiden tähden Kristus on kuollut, ei meidän vanhurskautemme ja pyhyytemme tähden. kuten Lutherin ja Paavalinkin, on kohtalomme tätä kautta lunastettu, sillä eihän muu Jumalan seurakunta ole juuri ollenkaan perustellut mihin se nykyään uskoo, vaikka on Lutherin ja Lutherin kautta myös Paavalin työntänyt pois ja valinnut toisen tien. Tässä kirjassa me esitämme nyt sen mitä toivomme ja johon Paavali ja Luther ovat luvanneet laittaa vielä monin verroin enemmän kuin on kaikki, se mitä me ymmärrämme ja anomme!  

Mutta esityksemme on sangen armollinen ja pelastava kun se oikein ymmärretään armon ja rakkauden ja Jumalan Hengen ontologiassa ja armon ja sen Ristin teologian akustiikassa, niin kuin se on tarkoitettu ja kaikki tuomio ja syntivelka kansamme kohtalosta pyyhitty pois ja armo on jälleen vapaa ja tähän vapaaseen Jumalan armon ja rakkauden Hengen ontologiaan, kunhan se vain saapuisi Paimen Ovesta lunastettuun laumaan, johon meidät on kutsuttu ja lunastettu, jossa ei ole enää tuomiota, mikään synti ei enää voi kadottaa vaan on Jumalan armo ja rauha ja Rakkaus, Isä ja Äiti, täydellinen Laki, täydellinen Toora, sen oikea selitys ja täydellinen koko Evankeliumi, jossa Laki on toimittanut virkansa täydellisesti ja Evankeliumi astunut voimaan, jossa on Täydelliset pyhät Kirjoitukset ja niiden oikea selittäminen, jossa Hän pahankin panee palvelemaan tarkoituksiaan ja Elävä, Kätketty Jumalan silmissä Kallis ja Suuriarvoinen Kristus-KulmaKivi on kertakaikkisesti ja lopullisesti asetettu, Ikiajoiksi on Armo asetettu, kätketyt ja salatut apostoliset ja profeetalliset perustukset kestävät iäti, on vain iäti kaikkikestävän Armon ja  Rakkauden sekä oikeamielisyyden valtakunta joka ottaa aivan kaiken lukuun ja Hänen oikeamielinen Oikeutensa on Hänen kansansa riemuna, Uskollinen ja Totinen, Jumalan Sana on kaiken
hallituksen ja vallan Pää, Hän jonka kädessä ei ole kirottu väärä vaaka, kierot punnukset ja kirottu vajaa Eefamitta, jonka suussa ei ole koskaan ollut petosta, vaan oikeus ja vanhurskaus on Hänen pukunsa ja sydämensä sekä mielensä ja aivoituksensa tarkoitus, Hän on tooran Toora ja Messiaan Risti, sekä sen Salaisuus on täydellinen jossa Jumalan Henki kaikkine lahjoineen asuu ja jakaa armoaan, voimaansa ja lahjojaan, Kristuksen Henki asuu meissä, eikä poistu meistä koskaan eikä jätä meitä ja me saamme vanhurskauden Hänen armostaan, se Lunastuksen kautta, joka on Messiaassa Jeesuksessa, jossa uskossa me nyt elämme, teemme työtä, vaikutamme, jatkamme matkaa ja palvelemme Häntä joka on päästänyt meidät synneistämme Verellään! Niin meidät on saatettu Jumalan armolapseuteen, sekä armohoitoon, emmekä enää ole pahan hengen tilipussin varassa, vaan Hänen Korkeimman Majesteettinsa armontalouden hoito ja jumalallinen dispensaatio pitää meistä ja meidän tarpeista huolta, kuulumme Jumalan ruokakuntaan ja syömme Jumalan ruokaa ja kaikki rakennetaan ja saatetaan sekä siunataan voimaan Jumalan tykö tarpeista, Katso: Jumalan Maja ihmisten keskellä, eikä kukaan enää tahdo Messiaan asiaa viedä petoksella eteenpäin.  
Tämä pelastus koskee kuitenkin kaikkia syntisiä, sekä langenneita, jotka Jumalan tähän niin ja sitä varten johdattaa, koska Jumala itse vanhurskauttaa jumalattoman ja Hänessä on Aamenemme! Jos sitten Jumala näkisi, että Ristinsalaisuus on meillä eri tavoin kuin muilla Hänen ylimmäispapillinen Musta ja Valkoinen, Sininen ja Punainen Salaisuus pitää meistä hyvää huolta ja luon yhteyden ja oikean yhtymyksen Kristuksessa Herrassamme Jeesuksessa, jolla on kaikki hallussaan ja Jumalan pyhä Henki sekä Jumalan enkelit sekä Hänen taivaallinen väkensä ovat ylös kirjoittajina ja rakentajina, koska me olemme tilivelvolliset Jumalan edessä Messiaalle Jeesukselle, näin me olemme tulleet Jumalan Kirkkoon, Kristuksen Ruumiin jäseniksi eikä asiamme ja tätä Kristuksen Salaisuutta koskaan anneta vieraisiin käsiin vaan Jumalan luottohenkilöille ja Hän asettaa kaiken kohdalleen, samoin palvelusväkensä! Siitä se sitten lähtee yhteinen valssimme ja iltatuulen viestimme liikkeelle kansamme kohtaloissa, jotka ovat nyt näin lunastetut ja tulleet lunastuksen piiriin ja meille on luvattu se, ettei tuskamme ja kärsimyksemme jää ikuisiksi, vaan meillä on oleva täysi ja täydellinen elämän armon ylösnousemus! Mutta tietäköön nyt kaikki sen ettei kaikkien kastettujen raukeamatonta autuutta taata Jumalan sanassa muille kuin oikein pelastetuille ja oikein kastetuille, sikäli kuin pyhän Paavalin oppi ei tyhjiin raukene ja että jos lapsikaste on Paavalin opin mukainen ja hyväksymä sen haltijat omistavat jotakin katoamatonta lunastuksessa kadotuksesta, synnistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta ikuista autuutta
varten ja tämä iankaikkinen pelastus, sen voimaan saattaminen ja sinetöiminen oli apostoleilta alunalkaen tarkoitettu kastehetkeen, sillä heidän Luther, Kirkko ja seurakunta ovat ilmeisesti todistaneet asiamme erheelliseksi, osoittakoot sen sitten Jumalan sanalla, jonka mekin tunnemme, jos he ovat huutaneet meitä vastaan, Jumalan sanassa ei ole mitään tällaista ikuista ja varmaa autuutta ja pelastusta ei kasteessa eikä sen jälkeenkään, ei yhden yhdenkään ihmisen kohdalla! Silloin me myönnämme heille sen mahdollisen vaatimuksen että koko kirjamme on nurin ja jumalaton sekä silkkaa petosta ja harhaa, sekä kauttaaltaan epäkristillinen ja harhaoppinen ja asia painetaan villasella pois päiväjärjestyksestä. Tästä syystä Luther aloittaa oppinsa perustelut seuraavasti, joka meidän on aina palautettava mieliimme ja siihen palattava:
2.Ensimmäinen eli pääopinkohta Jeesus Kristus, meidän Jumalamme ja Herramme, on "kuollut meidän syntimme tähden ja noussut kuolleista meidän vanhurskautemme tähden" (Room. 4:25). Hän yksin on "Jumalan Karitsa, joka kantaa maailman synnin" (Joh. 1:29). "Jumala on pannut kaikkien meidän syntimme hänen kannettavikseen" (Jes. 53:6). "Kaikki he ovat syntisiä, mutta tulevat ilman omaa ansiota vanhurskaiksi hänen armostaan, kun Jeesus Kristus on heidät verellään lunastanut" (Room. 3:23-25). Tämä on otettava uskoen vastaan, mikään teko, laki tai ansio ei tee siitä osalliseksi. Siksi on selvää ja varmaa, että yksin tämä usko tekee meistä vanhurskaita, niin kuin pyhä Paavali sanoo (Room. 3:28): "Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja." "Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen." (Room. 3:26) Tästä opinkohdasta ei voi yhtään väistyä tai antaa periksi, vaikka taivas, maa ja kaikki muu katoavainen sortuisivat. Sillä "ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman", sanoo pyhä Pietari (Ap.t. 4:12). "Ja hänen haavainsa kautta me olemme parannetut" (Jes. 53:5). Tähän opinkohtaan perustuu koko oppimme ja elämämme, jolla me vastustamme paavia, Perkelettä ja maailmaa. Tästä meidän siis on oltava täysin varmoja, ilman mitään epäilystä. Muutoin on kaikki menetetty ja kaikki vastustajamme ovat oikeassa ja voittavat meidät.
Predestinaatio Lutherilla! Jumala asuu valkeudessa, johon yksikään ei voi tulla. Meidän ja Jumalan välillä on ehdoton ja yli ymmärryksen käyvä välimatka, joka erottaa luomakunnan sen Luojasta. Jumala on ennalta valinnut ne jotka pelastuvat. Tämä Jumala, joka vaatii meidät tilille ja vastuuseen siitä, mitä emme voi täyttää, Jumala joka eittää meille kysymyksen, johon emme kykene antamaan vastausta. Hän on Jumala, joka loi meidät hyvään, eikä kuitenkaan anna meille mahdollisuutta kuin tehdä pahaa – Hän on Salattu Jumala (Deus absoconditus) Hän on ehdottoman valinnan eli predestinaation Jumala. Tämä Jumala paaduttaa Faaraon sydämen, vihaa Eesauta ennen kuin hän on syntynytkään, Hän on savenvalaja, joka valaa astioita, joita kauhistumme – joka julmassa kirkkaudessaan ja kunniassaan jylisee heille ukkosen äänellä: ”Syy on sinun!”
Ja sittenkin, niin valtavaa kuin salatun Jumalan pelottava todellisuus onkin, on vielä jotakin valtavampaa, joka voittaa sydämen vielä täydellisemmin ja ulottuu entistäkin kauemmas ihmisen ajatuskyvyn yläpuolelle:
Salattu Jumala on ilmoittanut itsensä. Hän on astunut esiin siitä syvästä pimeydestä, jonka taakse meidän silmiltämme kätkeytyy se valkeus, johon kukaan ei voi tulla. Hän on tullut meidän luoksemme sen yli ymmärryksen käyvän kuilun yli, joka erottaa Luojan langenneesta luomakunnasta, ja ilmaissut itsensä meille. ”Tahdotko tietää Hänen Nimensä! Hän on Jeesus Kristus, Herra Sebaot, muuta Jumalaa ei olekaan. Hän ei ole tullut luoksemme vieraana vaan veljenämme!

PROFETIA-SAMALLA REISSULLA!

 

RAUHA TEILLE HÄNELTÄ JOKA KÄRSI PONTIUS PILATUKSEN AIKANA-SANOMA SAMALLA REISSULLA! PYHÄN AUGUSTIINUKSEN AIVOITUS PUUTTUU TÄSTÄ AJASTA, MINÄ TARVITSEN SITÄ JA AUGUSTIINUKSEN AIKA ALKAA UUDESTAAN, TE JESUIINIT TULETTE TOIMIMAAN RITARIKUNTANA JA MUODOSTATTE AUGUSTIINOLAISTYYPPISTEN LUOSTARIN KANSSA MAAILMAN LAAJUISEN YHTEYDEN, TEIDÄN AVULLA MINÄ RUOKIN JA VAATETAN KÖYHÄN MAAILMANI, KASTAN SEN JA ANNAN SILLE KIRKKONI JA HERRANI TULEN - KATSOKAA MINUN POIKANI JA MAAILMAN PAKOLAISET, KOSKA TE ETTE MENNEET SINNE POIKANI TOI HEIDÄT TÄNNE, ETTÄ AVAISITTE MAJATALONNE OVEN HEILLE, ANTAISITTE KIRKON JA KASTEEN, RISTIN JA ARMON JA KAIKEN SEN MITÄ ELÄMÄÄN TARVITAAN - KIRKKONI - KÄTKE KARKOITETUT, ÄLÄ AJA POIS SITÄ JOKA PYYTÄÄ SINULTA SUOJAA, TURVAPAIKKAA JA APUASI - RAKKAAT SÄÄNTÖKUNTALAISENI, JOS YKSIKÄÄN MUNKKI JA NUNNA JOUKOSSANNE EI SAA ENÄÄ SELVÄÄ PYHÄN PAAVALIN OPETUKSESTA ROOMALAISKIRJEESSÄ LUVUT 1-3. OLEMME MENETTÄNEET MAHDOLLISUUTEMME JA SIUNAUKSEMME, ON SURULLISTA KATSOA JA NÄHDÄ MITEN TEIDÄN JA ISIENNE TÄHDEN KAUPAT, JOTKA OLIN AIKONUT TEHDÄ, KAATUVAT JA MENEVÄT VAPAISIIN SUUNTIIN JA UUSIIN KASTEISIIN, NÖYRTYKÄÄ LAPSENI, KUN VIELÄ ON TOIVOA JÄLJELLÄ, NÖYRTYKÄÄ JUMALAN VÄKEVÄN KÄDEN ALLE - ÄLKÄÄ TUOMITKO ETTEI TEITÄ TUOMITTAISI - TOIVONI TEISTÄ EI KUITENKAAN OLE RAUENNUT JA MINÄ TOIVON ETTÄ SAAN LÄHETTÄÄ TEILLE PYHÄN AUGUSTIINUKSENI - MINÄ KYSYN TEILTÄ LAPSUKAISENI, TE JOITA SANOTAAN HÄVINNEIKSI, MIKSI TE PYRITTE PELAASTUMAAN ILMAN USKOA, SIIHEN EI OLE YHTÄÄN SYYTÄ JA PYHÄ AUGUSTIINUS VASTAA TEILLE, MIKÄ ON KIRKON USKO JOHON TEIDÄN TULEE LUOTTAA - KUULKAA SIIS HÄNTÄ, SILLÄ ROOMASSA ON AIKAPOMMI JA SE UHKAA RÄJÄHTÄÄ JA JOS SE RÄJÄHTÄÄ TURMELTUU ROOMA KESKIAIKAISEEN RAPPIOTILAAN - MINÄ OLEN SIUNANNUT TEILLE PIENOKAISEN KASTEEN LAHJAN OMALLA SYDÄMELLÄNI JA PROFEETAT OVAT SEN VAHVISTANEET, MIKSI TE TURMELETTE JUMALAN TYÖN JA KIRKON USKON - OTTAKAA VAARI SIITÄ MIKÄ OIKEIN ON - TE KIRKON OPPINEET TE OLETTE SOTKENEET KRISTUKSEN JA YHTEISKUNNAN VAIKKA JUMALA ON SÄÄTÄNYT NE ALUKSI TAHTONSA MUKAAN, TE LAITTANEET POIKANI KRISTUKSEN SAIRAAT SIELUT HOITOON SINNE MINNE HE EIVÄT KUULU ETTEKÄ OLE KÄTKENEET YHTEISKUNNAN VÄÄRYYKSILTÄ OMIA LAPSIANNEKAAN VAIKKA KRISTUS ON HEITÄ LYÖNYT KIRKKOANI VARTEN - KUINKA TE SAATATTE SANOA KRISTUSTA JA KIRKKOA LAINRIKKOJAKSI JOS HÄN KIRKKONSA KAUTTA KÄTKEE KARKOITETUT JOITA YHTEIKUNTA EI HUOLI - TE KRISTUKSEN KAVALTAJAT YHTEIKUNNAN HYVÄKSI - MINÄ LÄHETÄN KIRKON VÄITTEIJÄN TEITÄ VASTAAN JOTA TE ETTE VOI VASTUSTAA - KIRKKO ON SYNTISIÄ VARTEN JOTKA TARVITSEVAT ALATI KRISTUSTA, YHTEISKUNTA VANHURSKAITA VARTEN JOTKA EIVÄT KRISTUKSESTA VÄLITÄ EIVÄTKÄ TAHDO SYNISIÄ OLLA, MUTTA MINUN VÄHÄISIÄNI HE SORTAVAT SIKSI MINÄ TAHDON KÄTKEÄ HEIDÄT KIRKKOONI - OPPIKAA TÄMÄ KIRKON JA YHTEISKUNNAN PYHÄT JA VANHURSKAAT, MINÄ EN OLE MUUSSA KIRKOSSA KUIN SYNTISTEN KIRKOSSA JA SIELLÄ ON KRISTUS JOTA HELVETIN PORTIT EIVÄT VOITA JA MINÄ OLEN TÄMÄN ROOMAN ÄITI HAMAAN TUOMIOPÄIVÄÄN ASTI - LAPSUKAISENI PAX ROMANA - VÄISTY SINÄ ARMOTON ARMOLLISEN TIELTÄ! VÄISTY! VOI TEITÄ TEIDÄN JULMUUTENNE TÄHDEN VOI TEITÄ KIRKON PYHÄT JOTKA ETTE KIRKKOA JA SEN KRISTUSTA TUNNE - SURULLISENA MINÄ KATSON TEITÄ TE JULMAT LUTERILAISET JA PROTESTANTIT MINUN ISÄNI ON NOSTAVA TEITÄ VASTAAN TEIDÄN VANHAN VAINOOJANNE JA KOKOAVA MINUN KÖYHÄT LAPSENI ROOMANI HELMAAN - VOI TEITÄ TE LUTERILAISET JA PROTESTANTIT JOTKA KUMARRATTE JA PALVOTTE KUOLLUTTA LEIJONAA, KARVAASTI MINÄ TULEN TEILLE OPETTAMAAN ETTÄ ELÄVÄ KOIRA ON PAREMPI KUIN KUOLLUT LEIJONA - VOI TEITÄ TE KIRKKOJEN MAKUHUONEITTEN HERRAT JA HALTIJAT JA OPPINEET, TE OLETTE PIILOTTANEET MINUN KÖYHÄLTÄ KANSALTANI TIEDONAVAIMEN JA KAINNEET JA RUOKKINEET ITSEÄNNE VAIKKA TEIDÄN OLISI PITÄNYT KAITA JA RUOKKIA TÄTÄ KÖYHÄÄ KANSAA, NIINPÄ MINÄ VALMISTAN PÖYDÄN KÖYHÄLLE KANSALLENI MUTTA TE ETTE SAA SIITÄ SYÖDÄ, KOSKA OLETTE KAINNEET JA RUOKKINEET ITSEÄNNE VAIKKA TEIDÄN OLISI PITÄNYT KAITA JA RUOKKIA TÄTÄ KÖYHÄÄ KANSAA - VOI TEITÄ TE KANSAN OPETTAJAT, JOIDEN JUMALANPALVELUKSESTA EI OLE MITÄÄN HYÖTYÄ EIKÄ SE SILTI RUUMISTA SÄÄSTÄ- MUTTA KUKA ON TUO HENGELLISTEN HERRAIN MAKUHUONEITTEN MESSIAS, MINÄ EN HÄNTÄ TUNNE - KAUTTA KAIKEN HISTORIAN TUNNETAAN NEGATIIVISIA MAAILMAN MULLISTUKSIA JA KATASTROFEJA, MINÄ LÄHETÄN LIIKKEELLE POSITIIVISEN MAAILMANLAAJUISEN KATASTROFIN SE ON KATASTROFI TÄMÄN MAAILMAN VALTIAILLE - VOI TEITÄ TE LUTERILAISET JA KAIKKI KIRKON OPPINEET JOTKA SANOTTE, KASTEEN JÄLKEEN EI PYSTY KOHTALOAAN MUUTTAMAAN, USKO MUUTTAA KOHTALON JA VIELÄ KUTSUU JUMALA PARANNUKSEEN JOKAISTA NOISTA TIETÄMÄTTÖMYYDEN AJOISTA JOISTA JUMALA KÄRSII, VOI TEITÄ JA TEIDÄN LUOPIO MESSIASTA JOKA OHJAA TEITÄ KASTEEN KOHTALOSSA ILMAN USKOA, JA TOIMII KIRKKONNE HERRANA, VOI SINUA SINÄ KIRKOLLINEN SÄÄTY, SILLÄ USKO EI OLE TEHNYT SINUA VAPAAKSI VAAN LUOPUMUS, VOI TEITÄ JOTKA TAMA AIKANA VAIKENETTE KIRKON TOTUUDESTA JA USKOSTA JA ISTUTTE ENSIMMÄISILLÄ SIJOILLA SYNAGOOGASSA JA OLETTE SEN HERROJA JA JOHTAJIA, VOI TEITÄ, VOI! JOS MINUN PROFEETTANI JA USKOLLISENI ON TÄYTYNYT KYLPEÄ, LUULETTEKO ETTEI JUMALA KYLVETÄ TEITÄ, TE LUOPIOT, TE ETTE PÄÄSE PAKOON, VOI TEITÄ JOTKA HUUDATTE LUTHER! LUTHER! JA MAKAATTE KUOLLEINA LEIJONINA HERRAIN JA SÄÄTYJEN MAKUHUONEISSA, JOS AUGUSTIINUKSEN LÖYLYT OVAT 120 ON LUTHERIN 170 TEIDÄN TÄYTYY SE KYLPEÄ, KOSKA HUUDATTE LUTHER! LUTHER! ETTEKÄ TEE MITÄ HÄN ON KÄSKENYT VOI TEITÄ, VOI, SILLÄ ELÄVÄT KOIRAT OVAT JO KYLPEMÄSSÄ JA MINÄ ANNAN HEILLE PASSIN, JOKA TEILTÄ PUUTTUU, MINÄ KASVATIN VALITTUNI SUURISSA TUOMIOISSA, TUSKISSA JA MURHEISSA, SUURESSA EPÄTOIVOSSA JA HÄDÄSSÄ JA PIMEYDESSÄ, JOSSA APUA EIKÄ TOIVOA LÖYTYNYT ANTAAKSENI HÄNELLE STAUPIZIN RISTIN, EIKÄ HÄNEN LÖYLYNSÄ OLLUT KUIN AUGUSTIINUKSEN LÖYLYT, KUINKA TE LUOPIOT LUULETTE KESTÄVÄNNE LUTHERIN LÖYLYT VAIKKA OLETTE KOKONAAN KURITTAMATTOMAT TÄYTTÄKÄÄ SIIS ISIEMME MITTA ÄLKÄÄKÄ SANOKO ONHAN MEILLÄ ISÄNÄ LUTHER, VOI TEITÄ, JOTKA OTATTE LUTHERIN VALTAITUINTEOLOGIAN ITSELLENNE, ETTÄKÄ TUNNE MINUN ISÄNI VALTAA JA KUNNIAA, ETTEKÄ SÄÄLI JA ARMAHDA JA PÄÄSTÄ NIITÄ JOITA ISÄNI RAKASTAA JA SIDOTTE NIITÄ JOITA ISÄNI TAHTOO PÄÄSTÄÄ JA PÄÄSTÄTTE NIITÄ JOTKA TEITÄ MIELISTELEVÄT, TEHKÄÄ SIIS PARANNUS TE JUMALAN PILKKAAJAT JOTKA ROHKENETTE HERÄTTÄÄ HERRAN KIIVAUDEN ETTEI HÄN TEITÄ RAATELISI EIKÄ OLISI PELASTAJAA, TE JOTKA SANOTTE ISTUVANNE LUTHERIN VALTAISTUIMELLA JA VÄÄRISTÄTTE JUMALAN VALTAKUNNAN AVAIMET, TE ETTE KESTÄ AUGUSTIINUKSENKAAN EDESSÄ KUN HÄN TUOMITSEE TEIDÄT HARHAOPPISIKSI JA VÄÄRIKSI PROFEETOIKSI, VOI TEITÄ TE PIEKSÄMÄTTÖMÄT LUTHERIN KUKON POJAT, VOI TEITÄ VOI! KUIKA TE PIEKSÄMÄTTÖMÄNÄ VOISITTE KANTAA PUHTAAN OPIN VIITTAA, JOS HOPEA SULATETAAN SULATTIMESSA, EIKÖ KULTA SULATETA UUNISSA, TE KOETTELEMATTOMAT JOTKA SYYTÄTTE JA RIENAATTE KOETUKSEN KESTÄNYTTÄ JA YLISTÄTTE LUTHERIA JOKA EI TEITÄ PIEKSÄ LAITTOMUUTENNE JA VÄÄRYYTENNE TÄHDEN, TE JOTKA MYYTTE KÖYHÄN RAHASTA JA VAIVAISEN KENKÄPARISTA MUTTA ISTUTTE SÄÄDYN KORKEIMMILLA ISTUIMILLA LUTHERIN NIMEEN TE JOTKA LUULETTE ETTÄ SULATETTUA KULTAA ON TUNKIOISSA JA ILMAISEKSI ANNETAAN POSTILLAKAUPOISTA, MINÄ SANON TEILLE JOS TE LUTHERILTA OSTATTE KULTAA ON SE KUITENKIN UUNISSA SULATETTAVA, SILLÄ TOTINEN VIINITARHURI KATSOO JA KYSYY ENSIN, ONKO TEILLÄ ITSESULATETTUA KULTAA TAI ITSESELITETTYÄ HOPEAA JA VASTA SITTEN KYSYY, MIKÄ ON OPINNE VAI ETTEKÖ TE TUNNE KIRJOITUKSIA ETTÄ JOKAISEN ON SEISOTTAVA OMAN HERRANSA EDESSÄ JA ETTÄ HOPEA ON SELITYSVELVOLLINEN VAIN KULLALLE JA KULTA JALOKIVILLE VOI TEITÄ TE LUTHERIN OPPILAAT JOTKA SANOTTE KULTA ON UUNISSA ME EMME, VOI TEITÄ TE HOLOKAUSTIN UHRIEN TUOMITSIJAT JOTKA ETTE LUULE OLEVANNE SELITYSVELVOLLISIA JALOKIVIEN EDESSÄ, EIKÄ TEIDÄN PAAVALINNEKIN LUETTU SYYTTÄJIEN JOUKKOON SINÄ PÄIVÄNÄ KUN MINUN RAKKAANI ASUI HERRAN ETEEN, VOI TEITÄ JOILLA ON VÄÄRÄ VAAKA JA PETOLLISET PUNNUKSET KUTEN LUSIFERILLA- - VOI TEITÄ TE PAIMENET, JOTKA PIDÄTTE KIINNI NIKOLIITTAIN OPISTA JA KOKONAAN JUMALAN SANASTA LUOPUNEITA JA SEN KRISTUKSEN KIELTÄNEITÄ JOHTAJIA PIDÄTTE USKOVINA JA ESIKUVALLISINA KIRKON VAIKUTTAJINA, TE JOTKA TEETTE HYVÄN PAHAKSI JA PAHAN HYVÄKSI, ETTEKÄ ETSI HEITÄ TOTUUDELLA JA ARMOLLA KIRKON OIKEAAN USKOON, MUTTA HURSKAS EI OLE VAIVAISEN, KÖYHÄN JA HYLJÄTYN KIELTÄJÄ, SELLAINEN ON POIKANI KRISTUS, JA MISSÄ HÄN LIIKKUUKAAN, SAMANKALTAISTEN PARISSA, VOI SINUA KIRKKO JONKA LAMPUNJALKA ON SYSÄTTY SIJOILTAAN VOI SINUA VOI! - TE KYSYTTE, ONKO RANGAISTUKSEN PAIKKA OLEMASSA NIILLE KASTETUILLE JOTKA OVAT LUOPUNEET EIVÄT OLE TAHTONEET KATUA JA PALATA KIRKON USKOON, MINÄ SANON TEILLE KAIKILLE, JOITA NUHTELEN, TEILLE KAIKILLE ON RANGAISTUKSEN PAIKKA OLEMASSA MUTTA HÄNEN LOPPUMATON LAUPEUTENSA KUTSUU VIELÄ JOKAISTA, ÄLKÄÄ SIIS KIUSATKO HERRAA, SILLÄ TE ETTE TUNNE HÄNTÄ, PALATKAA SIIS TAKAISIN TE LUOPUNEET LAPSET - MUTTA MINÄ PUEN HURSKAANI HEIDÄN VAATTEISIINSA - JESUIINIT - PYSYKÄÄ ELÄMÄN PARANNUKSESSA JA USKON HARJOITUKSESSA JA RAKASTAKAA TOISIANNE JA TÄYTTÄKÄÄ TEKONNE TÄYDELLISESTI SILLÄ TEILLÄ ON VAATIVA HERRA, MUTTA HÄN ANTAA SITÄ SUUREMMAN ARMON JA LAUPEUDEN, TE TULETTE KANTAMAAN HERRAN TULTA, ÄLKÄÄ SIIS ANTAKO SEN KOSKAAN SAMMUA MUUTEN TEIDÄTKIN HAKATAAN POIS, MUTTA OLKAA KUULIAISET JA USKOLLISET NIIN MINÄ ANNAN TEILLE HURSKAAN HERÄTYKSEN AJAN, KASVAMALLA KURISSA JA NUHTEESSA TE LÖYDÄTTE VIISAUDEN JA KULJETTE RAKKAUDEN TIETÄ-KASVAKAA JA VAHVISTUKAA IKUISEN RAKKAUDEN KALLIOLLA POIKANI JEESUKSEN ARMOSSA JA TUNTEMISESSA - MINÄ KIRKASTAN TÄMÄN TYÖN JA ANNAN SILLE OIKEAT MITTASUHTEET JA ANNAN TEILLE SEITSEMÄN ERITYISTÄ ASIAINHALTIJAA, SYDÄMELLISEN ARMAHTAVAISUUDEN KAUTTA MINÄ KEHOITAN TEITÄ VELJELLISEEN JA SISARELLISEEN RAKKAUTEEN JA YHTEISEEN HUOLENPITOON TOINEN TOISISTANNE - MINÄ ANNAN TEILLE ORTODOKSISEN RISTIN, TEIDÄN TÄYTYY JÄTTÄÄ TUO KAMARIHERRA JA TULLA JEESUKSENI TYKÖ ETTÄ OLISITTE USKOVIA - RAKKAANI! TÄMÄN NUHTEEN JA OJENNUKSEN MINÄ JÄTÄN TEILLE POIKANI HERRAN JEESUKSEN KÄSKYSTÄ, JOKA NUHTELEE JA KURITTAA SITÄ JOTA HÄN RAKASTAA - RAKKAAT LAPSUKAISENI - MINÄ ANNAN TEILLE KYYNELEHTIVÄN KASTEEN JA KYYNELTEN TIEN JA NIIN HE EIVÄT TEITÄ KOSKAAN SAA NURIN EIVÄTKÄ VOITA, SILLÄ KASTEENNE ANTAA TEILLE IHMEENSÄ ETTEKÄ TE JÄÄ LAIN ALLE - ÄLKÄÄ KIELTÄKÖ NIITÄ JOTKA TERVEHTIVÄT TEITÄ OLEVANSA SAMALLA REISSULLA, MINÄ ANNAN JESUIINEILLE HOPEAOIKEUDEN, SILLÄ SILLÄ JOLLA ON OIKEA MESSIAS SITÄ KULTA KUTSUU JA JALOKIVET HALAAVAT SILLÄ LUTERILAISET SANOIVAT TEILLE TEIDÄN ON NYT MENTÄVÄ NIIN, KOSKA NIIN OLETTE MEINANNEET NIIN MYÖS HEIDÄN NYT MENTÄVÄ NIIN KUIN OVAT MEINANNEET, JOTKA LUTERILAISISSA TUNNUSTUSKIRJOISSA TUNNUSTIVAT VÄÄRÄN MESSIAAN EIKÄ PERUUTUKSELLE SIJAA LÖYTYNYT VAIKKA KIRKKOISÄT OVAT SANONEET SELLAISTA TUNNUSTUSTA SAATANAKSI! MUTTA MINÄ ON JULKISESTI TUNNUTANUT ON MYÖS OLTAVA SITÄ MIELTÄ TAI SITTEN JULKISESTI KADUTTAVA-EIKÖ ARKKIPIISPA JOHDA LUTERILAISTA OPPIA TÄNÄÄN, VOI TEITÄ TE KIELTÄJÄ PIISPAT, VOI, EFESON PEDOT EIVÄT OLLEET PAAVALIN SEURAKUNTALAISIA VAIKKA OLIVAT PAAVALIN YMPÄRILLÄ TE SANOTTE LUTERILAISUUS ON PAAVALILTA, MUTTA HÄN TUNSI HÄNET JOHON HÄN USKOI, VOI TEIDÄN PAAVALIANNE VOI KUKA KÄSKI HÄNEN PERUSTAA KIRKKOON SURKEAN TEATTERIN JOSSA KASUKKAPAPPI VAIVAA KOLMEVARTTIA KANSAA TYHJÄNPÄIVÄISILLÄ TEMPUILLA JA SAARNAA VARTIN JONKIN JOUTAVIA, KUKAAN EI OLE PUHUNUT KUIN YHDESTÄ TEMPPELISTA KRISTUKSEN RUUMIIN TEMPPELISTA, TE OPETATTE JA TEETTE MITÄ HERRA EI OLE KÄSKENYT JA MISTÄ HÄN EI OLE PUHUNUT JA JÄTÄTTE TEKEMÄTTÄ SEN MITÄ HERRA ON KÄSKENYT JA OPETTAMATTA SEN MISTÄ HÄN ON PUHUNUT. MUTTA JOS AUGUSTIINUS TULEE UUDESTAAN ILMAN KASUKKAA EIKÖ MYÖS LUTHER ILMAN TOHTOREITA, MUTTA TE ETTE TULE KESTÄMÄÄN HÄNEN EDESSÄÄN JA HÄNELLÄ ON VAIN YKSI YSTÄVÄ MUKANAAN, JUMALAN SANA, MUTTA JOKA TULTA LIEHITTÄÄ SE TULTA SAA! VOI TEITÄKIN TE PUHDASOPPINEET JOTKA OPETATTE ETTÄ RIITTÄÄ KUN KANSA KULKEE KASTEEN KOHTALON PUHTAAN OPIN JÄRJESTYKSESSÄ, VOI TEITÄ TE TULELLE VIERAAT PAIMENET JOTKA ETTE TUNNE KASTEEN TULTA SILLÄ SE JOKA VEDELLÄ KASTETAAN SE MYÖS TULELLA KASTETAAN! VOI TEITÄ TE PAIMENET JOIDEN KIRKOSSA ON SANAN KRISTUS KAATUNUT JA TE SANOTTE ME NOSTAMME SEN YLÖS SAKRAMENTEILLA, VOI TEITÄ SILLÄ EI TEILLÄ OLE ENÄÄ OIKEITA SAKRAMENTTEJAKAAN KOSKA SANAN KRISTUS ON NURIN EIKÄ SAKRAMENTIT OLE OIKEITA ENNEN KUIN NOSTATTE SANAN KRISTUKSEN PYSTYYN, VOI TEITÄ SILLÄ USKONNE ON KAATUNUT JA TE YHÄ KANSAA OPETATTE, VOI TEITÄ PAIMENET VOI KUN OLETTE VAIHTANEET SANAN LEIJONAN LEPÄILEVÄÄN KUNINKAASEEN JA SAKRAMENTTIEN KRISTUKSEEN ILMAN ETTÄ NOSTAISITTE SANAN RISTIN JÄLLEEN PYSTYYN, TEIDÄN SANAN RISTINNE MAKAA MAASSA KAPPALEINA JA SAKRAMENTTI ON HYÖDYTÖN TURHAN JUMALANPALVELUKSEN TURHA LÄÄKE JOKA EI MITÄÄN ENÄÄ VOI TEHDÄ, KOSKA TEISTÄ ON TULLUT AVEN, VAIVA JUMALALLE JA KAUHISTUS JUMALAN SANALLE, SIKSI TEIDÄN KRISTUS ON VÄÄRÄ, SANA ON VÄÄRÄ JA EDELLEEN SAKRAMENTTIEN KRISTUS ON TULLUT VÄÄRÄKSI TE OLETTE ALISTANEET TOTUUDEN VÄÄRYYDEN PALVELUKSEEN JA KOETTANEET VAKUUTTAA ETTÄ RAKKAUS ILOITSEE TUOSTA VÄÄRYYDESTÄ KAIKELLE KANSALLE, KADOTUS ON IKUINEN ERO JUMALASTA JA TE PAIMENET LEIKITTELETTE HELVETIN TULELLA ETTEKÄ PÄÄSTÄ PYHÄÄ JUMALAN SANAA JA SEN KRISTUSTA KIRKKOONNE, NIIN MESSIAS ON KIRKOSSA MENETETTY JA LÄHTENYT KIRKOSTANNE POIS, VOI TEITÄ TE KUOLLEET LEIJONAT VOI, VOI TEITÄ TE KIRKON OPPINEET JA PIISPTA JOIDEN SAKRAMENTALISMI ON KAATANUT SANAN KRISTUKSEN KIRKOSTA NIIN TARKKAAN ETTEI TIMOTEUKSEN USKOLLE OLE SIELLÄ SIJAA LÖYTYNYT. VOI TEITÄ TE KIRKONMIEHET, JOTKA ETTE TUNNE JUMALAN KÄSKYJÄ MITÄ NE SANOVAT ALTTARISTA JA ALTTARIN KULLASTA SILLÄ TOTTELEMATTOMUUS ON TAIKUUDEN SYNTIÄ, VOI TEIDÄN ALTTARIANNE VOI! MUTTA OTTAKAA OPIKSENNE ETTÄ NAINEN ON YHTÄ TÄRKEÄ KUIN MIES MUTTA NAISELLA ON NAISEN OSA JA MIEHELLÄ MEIHEN OSA EIKÄ NAINEN JAKSA KANTAA TAPPURAA EIKÄ VÄHEMMÄLLÄ SODASSA SELVIÄ - MUTTA MINÄ LÄHETÄN TEILLE 10 000 VALITTUA ENKELIÄ JOTKA TUNTEVAT KRISTUKSEN EVANKELIUMIN, JOIDEN ERITYINEN TEHTÄVÄ ON PITÄÄ KIRKON VÄLINEELLINEN TYÖ VOIMASSA JA SITÄ VALVOA JA PIIRRÄN YMPYRÄN 7 MILJOONAN JESUIININ YMPÄRILLE! ÄLKÄÄ KÄÄNTYKÖ TÄLTÄ TIELTÄ POIS, SILLÄ HOUKUTUS EI OLE SIIHEN HÄNESTÄ JOKA TEITÄ KUTSUU, RAKKAANI! ÄLKÄÄ USKOKO MITÄÄN SUORAA ILMOITUSTA ÄLKÄÄKÄ YHTÄÄN PYHÄÄ EIKÄ ENKELIÄ ELLEIVÄT HE TUO TÄTÄ SANOMAA, KIRKKOA JA SEN TEHTÄVÄÄ VÄÄRENTÄMÄTTÖMÄNÄ HERÄTYKSEN HENKENÄ JA SANAN TOTUUTENA MUKANAAN EVANKELIUMIA KIRKASTAEN POJASSANI KRISTUKSESSA JEESUKSESSA SILLÄ MITÄ IKINÄ SAISITTEKAAN SUORAAN TAIVAISTA ILMAN SANAA OLIPA SE KUINKA KORKEAA TAHANSA JOS HUKKAATTE JUMALAN SANAN JA USKON YKSIN SIIHEN, KAIKKI ON LOPULLISESTI MENETETTY EIKÄ SIITÄ JÄÄ KIVEÄ KIVEN PÄÄLLE MAAHAN JAOTTAMATTA, TEIDÄN ON HYLJÄTTÄVÄ AIVAN KAIKKI JUMALAN SANAN TÄHDEN, EI SAA USKOA MUUHUN, SILLÄ ELLETTE TAIVAAN PORTILLA SEISO YKSIN JUMALAN SANA KÄDESSÄ, ETTE TULE PÄÄSEMÄÄN SINNE SISÄLLE! VIEKÄÄ TERVEISENI KAIKKI LAPSENKASTEEN KIRKKOIHIN JA KOKO MAAILMAN TIETOON, PUOLESTANNE RUKOILLEN JA TEITÄ KAIKESSA MUISTELLEN, MUTTA MITÄ HAPAN HAMPAILLE, SITÄ LAISKA LÄHETTÄJÄLLEEN VALVOKAA, SILLÄ TEILLÄ ON VAIN 10 000 USKOLLISTA ENKELIÄ, JOTKA VALVOVAT YÖTÄPÄIVÄÄ ASIAAMME! MUTTA SELLAINEN ON AINA OLLUT SANAN VAIVA ETTEI SE SAA SIJAA MISSÄÄN KIRKOLLISESSA JÄRJESTYKSESSÄ, TÄMÄN VIESTI TEILLE LÄHETÄN KUITENKIN MINUN PALVELIJANI KAUTTA, SIIS MUISTAKAA LAPSUKAISENI TE JOTKA RAKASTATTE MINUN POIKAANI JUMALAN SANAA, ON PAREMPI MENNÄ KUOLEMANRAJAN YLI ELÄVÄNÄ KOIRANA KUIN KUOLLEENA LEIJONANA! TERVEHDYKSEN LÄHÄTTÄVÄT TEILLE POIKANI JAAKOBIN JUUTALAISET, KUN TEITÄ VIEDÄÄN OPPINEIDEN KIRKKORUHTINAITTEN JA MUITTEN VALTAHERROJEN ETEEN TUNNUSTUKSENNE TÄHDEN, SEISOKAA LUJINA JA EPÄRÖIMÄTTÄ, SILLÄ 10 000 USKOLLISTA ENKELIÄNI SEISOO TEIDÄN TAKANANNE! KATSOKAA LAPSUKAISENI! TE SEISOTTE RAKKAUDEN TÄHDEN HEIDÄN EDESSÄÄN MUTTA SANAN TULESSA-ARPA ON HEITETTY JA HUUTONNE ON KUULTU JA TUNNUSTUKSENNE KIRJATTU JUMALAN KIRJOIHIN! LAPSUKAISENI JOTKA KAMMPPAILETTE AVIOLIITON KANSSA KRISTITTYINÄ KILVOITTELIJOINA, ÄLKÄÄ HÄVETKÖ OMAA LIHAANNE SILLÄ SENKALTAISTA SÄÄDÖSTÄ EI JUMALA OLE KIRJOITTANUT. SANOKAA TERVEISIÄ OPPINEILLE JUUTALAISILTA JOTKA HIKOILEVAT PERISYNNIN TÄHDEN, MINÄKIN OLEN HIKOILLUT! LAPSUKAISENI, PERUUTUKSELLE EI OLE SIJAA, MUTTA TE TULETTE KIRJOITTAMAAN HÄVINNEITTEN HISTORIAN UUDESTAAN JA KANSOJEN PALJOUS SEURAA TEITÄ, RAKKAUTEENI HYLJÄTYT, TE OLETTE ANTANEET HYVÄN TUNNUSTUKSEN KAIKKIEN IHMISTEN EDESSÄ HÄVINNIETTEN PUOLESTA, EIVÄTKÄ HE VOI SITÄ TYHJÄKSI ENÄÄ TEHDÄ.

TOISET OVAT VALINNEET PERIMÄTIEDON MUKAISEN JÄRJESTYKSEN, MUTTA TÄMÄ SANA PYSYY TEITTÄ TUOMIOPÄIVÄÄN ASTI KUNNES ASTUTTE KRISTUKSEN TUOMIOISTUIMEN ETEEN, SAMALLA REISSULLA! RAKKAAT LAPSENI MINUN JESUIINIT, NÖYRTYKÄÄ JUMALAN VÄKEVÄN KÄDEN ALLE JA KANTAKAA TÄMÄ HYLJÄTTYJEN OSA NIIN KAUAN AIKAA KUN JESUIINEJA ON MAAN PÄÄLLÄ SILLÄ JUMALAN OIKEA JA VASEN ON TUTKIMATON EIKÄ HÄNEN TUOMIOITAAN VOI TUTKIA, EIKÄ KUKAAN VOI VALITA OIKEAA TAI VASENTA VIIMEISTÄ TUOMIOTA VARTEN, SE ON KÄSITÄMÄTÖN JA SALATTU KANTAKAA TÄMÄ MINUN IKEENI KAIKEN MAAILMAN KESKELLE, MINÄ ANNAN TEILLE KYYNELTEN TIEN ON PAREMPI MENNÄ NÖYRÄNÄ JA ITKIEN HELVETTIIN KUIN ARMOTTOMANA JA KOVANA TAIVAASEEN SILLÄ SAATANAKIN USKOO SELVITTÄNEENSÄ SEN MINKÄ JUMALA ON SALANNUT, ÄLKÄÄ KERSKATKO SIITÄ MISTÄ ETTE MITÄÄN TIEDÄ. MUTTA LAPSUKAISENI TE JOTKA USKOTTEN TEITÄKÄÄ SE LAKI, ETTEI KOKO MAAILMANSSA OLE YHTÄÄN KUVAA POJASTANI JEESUKSESTA SILLÄ MINUN ISÄNI ON NIIN TAHTONUT JA LAISSAAN KIELTÄNYT SEN SILLÄ EI ÄITI PELASTU ÄITIYDELLÄÄN EIKÄ ISÄ ISYYDELLÄÄN VAAN HÄNEN VOIDELTUNSA PITÄÄ OMASTA USKOSTAAN ELÄMÄN, EN MINÄKÄÄN VOINUT SUOJELLA POIKAANI KUN HÄN KUOLI ISIEN KIRKOSTA POIS, VAAN MINUKIN SIELUNI LÄVITSE MIEKKA KÄVI EIKÄ ÄIDIN RAKKAUS VOINUT YHTÄÄN MITÄÄN, MIKSI TE SIIS ENÄÄ USKOTTE KIRKKOON JOTA EI ENÄÄ OLE OLEMASSAKAAN! NIIN TEIDÄN HERRAN KÄSKYNÄ ON USKOTTAVA VAIN SE KIRKKO JOOSA ON TUO REFORMOITU PYLVÄS PYSTYSSÄ ELI SANAN KRISTUS, JOS SE KAATUU EI KIRKKO VOI OLLA OIKEA, SILLÄ TE TIEDÄTTE TÄMÄN ETTÄ OLISITTE POIKANI OIKEA KIRKKO, ETTÄ KAATUNUT ON KIRKKOJEN REFORMOITU PYLVÄS, SANAN KRISTUS, MUTTA POIKANI JEESUS TAHTOO PYSTYTTÄÄ SEN TEIDÄN KESKELLENNE, LAPSUKAISENI, NÖYRTYKÄÄ SANAN ALLE, TE RAKKAUTEENI HYLJÄTYT, ETTÄ TE YHDESSÄ KAIKKI OLISITTE SAMALLA REISSULLA- RAKKAUDEN TIE ON VERRATTOMIN MUTTA VAATIVIN. LAMPPU ON SYTTYNYT, SEURATKAA HÄN, JOKA TEITÄ KUTSUU, VALVOKAA SIIS JA TALLETTAKAA TIETO JA SE LAPSEN KASTEEN HELMINAUHA, JOSSA LUKEE, AUTUAAT OVAT NE, JOTKA OVAT KUTSUTUT KARITSAN HÄÄATERIALLE, SILLÄ KIRJAT VOIDAAN POLTTAA MUTTA EI AJATUKSIA, SILLÄ LAPSEN KASTEEN USKONKÄSITYKSEN TÄRKEÄ ASIA ON JO REFORMEERATTU! ARMO TEILLE JA RAUHA! 1.KOR.13. TEIDÄN ERITYINEN AJANJAKSO TULEE OLEMAAN ALLAN PÄIVÄSTÄ 2017.17.09 ALKAEN 30 VUOTTA - TEIDÄN MARIANNE!

Kuvahaun tulos haulle NEITSYT MARIA

KIRJOITTANUT JAAKKO TUONONEN!